Niin.. Eli aina vaimot valittamassa..heh.. Ennen lapsemme syntymää seksielämämme oli kovin vilkasta. No ok viimeiset raskauskuukaudet vähän hiljeni.. Nyt kun lapsi on jo 2kk ja paikat minulla parantuneet, ihmettelen kun mies ei halua.. Pidän itsestäni kyllä huolta ja olen normaalipainoinen, puhuimme asiasta ennen lapsen syntymää että sitten varmaan heti ei ole aikaa/jaksamista seksiin. Tämä tauko on näköjään jäänyt päälle.. Pelkään että mies ajattelee "parastani" eikä halua vongata, ja tämän seurauksena olisikin löytänyt "lääkkeen" jopa toisesta naisesta? Juujuu pitäisi puhua asioista, mutta en haluaisi loukatakaan kuullostamalla syyttävältä.. Help..
Täällä huolestunut vaimo..
ei enää seksiä..
3471
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tuosta tulee iso kriisi jos ei saa asiaa esille ja käsittelyyn. Epäluulo korventaa sisältä nopeasti. Miten asian ottaa esille onkin jo taitolaji. Jos tosi tilanteessa sanat menee solmuun, valmistele asia vaikka kirjallisesti, laita tekstiviestinä, sähköpostina tai vaikka perinteisesti paperille kirjoitettuna.
Tai jos lähipiiristäsi löytyy osaava ja luotettava asianhoitaja jonka kanssa voit tilannetta purkaa.
Tärkein kysymys on voitko luottaa puolison sanaan, eli saatko rakennettua tilanteen niin että kaikesta voi puhua avoimesti seurauksia pelkäämättä?
Omasta kokemuksesta voin kertoa, melkoista selibaattia on ollut, muutama kiihkeämpi jakso siinä välissä, silloin tällöin.
Lasten syntymän jälkeen väsymys oli ikuinen seuralainen puolikin vuotta, ei paljon päivää yöstä erottanut. Jokapäiväiset askareet vei voimavarat, ei seksittely tullut mieleenkään. Kun oli hetki rauhallisempaa nukkumatti vei mennessään.
Ynnä kun oli pitempi selibaattijakso, vietit vaimeni nopeasti, noin neljän viikon jälkeen mieli rauhallinen, ei ajatustakaan seksille.
Mutta hei, tästä tulee valitusvirsi ja asian vierestä. Jos kuitenkin vinkkejä kaipaat, olen käytettävissä.
Kiitos vastauksesta. Lohduttavalta kuullosti ettei seksi oikeasti kiinnostanut väsymyksen takia, tästähän lähinnä olin huolestunut. Kai se oma riittämättömyys kummittelee. Ja kyllä, aion ottaa asian esille, täytyy paperille raapustaa ajatuksia jotenkin fiksusti näin aluksi. Vaikeaa vaan muotoilla lauseet ettei syyttävältä kuullostaisi, miehelläni nimittäin oli raskauteni aikana yksi hairahdus kännipäissään, ja varmaan luulee sitten että tuohon viittaan.. No, tästä etiäpäin :)
vanhat luurangot?
Käsitellä menneet, syyt seuraukset ja mielialat, jos niistä oppisi viisaammaksi, rakentaa luottamusta että kaikesta kannattaa yrittää puhua ennen kuin toteuttaa itseään?
Olisiko toimiva ratkaisu pyytää puolisoasi lukemaan tämä viestiketju, tuossa asia on mielestäni neutraalisti alustettu?
Varaa aikaa käsitellä asiaa, kun tilanne menee lukkoon on parempi palata jäljelle parin tunnin kuluttua, viimeistään huomenna, tulee harkitumpia vastauksia.
Jos väsymyksen voi sulkea pois, kokeilisin alustaa aiheesta käyttämättömän oireet, omalta osaltani ne oivalsin vasta hiljattain.
Menestystä selvittelylle.
Voinko ilmaista kiinnostukseni asian edistymisestä?