tampereen moottoritiellä

Siellä on liikkeellä niin monen sortin vaeltajaa, että hyvä, jos puolet tietää, että joitain sääntöjä pitäisi noudattaa. Pääosin on kaksi ryhmää, pahin on nää liisatuilla varmarivolvoilla ja C-mersuilla ajavat kuskit, joilla on luuri puoliksi pään sisällä; niitä ei koske mitkään säännöt, ja virma maksaa vielä vakuutuksetkin. Toinen paha porukka on arkipäivän sunnuntaiautoilijat, jotka ei tiedä, että sääntöjä on tehty ja niitä pitäisi noudattaa; toimintakapasiteetti ei riitä muuhun kuin juuri pitämään auto oikealla kaistalla, jos ohittamaan joutuu, niin silloin ollaan riskirajoilla, niska punottaa ja puskuria hipoen palataan toisen eteen oikealle kaistalle. Kolmas hankaluuksia aiheuttava porukka on ns. hiasekuskit, joilla on myös luuri puoliksi pään sisällä, autossa ei ole vilkkuja, ei nopeusmittaria eikä taustapeilejä. Kuskilla ei ole silmiä päässä, ei suuntavaistoa eikä ennakointikykyä.

Vähiten esiintyvä ongelmaryhmä on itänaapurin rekat... pahin näkemäni oli semmonen, että puoliperän veturi ajoi oikeaa kaistaa ja vaunun akselit oli puoliksi vasemmalla kaistalla... perinteinen pystykorva siis. Kuski ei ollut moksiskaan koko asiasta...

Tienpitäjä on myös ongelmanaiheuttaja, koska ei hoida ohituskaistaa kuntoon.