Teol.tohtori Kari Kuula ehdottaa Kotimaan blogisaan:
http://www.kotimaa.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=8821&Itemid=173
http://www.kotimaa.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=8821&Itemid=173
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Vanhoillislestadiolaisuuden opillisessa tulkinnassa on vahva yhteys paavinkirkkoon:
http://freepathways.wordpress.com/2009/04/15/476/
yllättävän hyviä kommentteja oli tuon kirjoituksen alla
Samaa mieltä, Kari Kuula on jäljillä. Hän tietää myös että kirkon piirissä ei helposti rohjeta näistä vl-uskon ristiriidoista julkisesti puhua... Sitä saattaa astua Isoille Herkille Varpaille.
miksi asiaa vitkutellaan aika olisi nyt sopiva!.
Kuunneltuani taas 3 päivää vanhoillislestadiolaisia puheita radiosta ja paikan päällä, en voi olla muuta mieltä kuin, että varsinkin lestadiolaisten pappien puheita kuuntelisi mielellään saarnoinakin. Ne eivät ihan niin paljon junnaa paikallaan kuin jotkut muut ja ovat rakenteeltaan yhtenäisempiä. Luterilaisessa kirkossa synti esiintyy paljolti vain virren sanoissa. Kun olen lapsuudessani kasvatettu siihen, että virren sanat ovat harkittuja ja oleellisia, pistää nykyinen messu pitämään sitä, kaikesta siitä hienosta arvostaan huolimatta, tavallaan "jakomielitautisena". Mihihin on synti ja käsitys syntisestä elämästä katoamassa. Ero lapsuuteni oppien ja nykyisen välillä on jo suuri, vaikka en ole edes eläkeiässä nyt enkä ihan heti. Jos ei nyt ihan synteihin sidota, niin voisi edes muistutella siitä, mikä on tavoite. Voitasiinko sitten mahtua paremmin samaan messuun herätysliikkeiden kanssa. Tuntuu sille, että monelle nykyiselle kirkon jäsenelle -vanhemmallekin ihmiselle- tavoitteena on uskoa "omalla tavallani" vaikka vain "juttelemalla Jumalan kanssa" joka ilta. Onko uskosta tullut kirkossamme eräänlainen postimyyntikatalogi, josta valitaan kuten nettimyynnissä mieluisat tuotteet, helpot, vaivattomat, tunnelmalliset tai elämykselliset ja unohdetaan ne, jotka tuovat synnintuntoa, epämieluisia rajoitteita ja kieltäymyksiä tai vaivaa. Kristillinen usko on ollut teologinen kokonaisuus, paketti joka on otettu kokonaisena, mutta tämä näyttää rapautuvan kovalla vauhdilla. Tässä suhteessa herätysliikkeillä on paljon annettavaa luterilaiselle kirkollemme.
Samaa mieltä siinä että kristinusko ja uskominen on luterilaiseittain selkeä ja perimmältään yksinkertainen kokonaisuus. Jokainen joka perehtyy Lutheriin, voi tämän todeta.
Eri meitä olen vl-opin yhtenäisyydestä. Se on kerrassaan sekava sotku katolaistyylisiä perinnäistapoja, harhaosta ja asiantuntematonta Raamatun tulkintaa ja sisäisen vallankäytön vaatimia kuvioita.
Kari Kuula on oivaltanut olennaisia piirteitä SRK:n opin ristiriidoista. Aiheesta olisi syytä julkaista vl-oppia julki purkava raporttikirja!
Miikka Ruokasen kirjan sisältö ei ole enää kokonaan ajankohtaista, eikä välttämättä muutenkaan vastaa ihan sitä, mitä Kuula ajoi takaa.
Ruokanen, Miikka: Jumalan valtakunta ja syntien anteeksiantamus: Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistyksen opilliset korostukset 1977–1979. Kirkon tutkimuslaitos. Sarja A, n:o 36. Tampere: Kirkon tutkimuslaitos, 1980. ISBN 951-693-073-5.
Kristillinen usko on kokonaisuus jota on rapautettu, mutta juuri vl usko on sitä rapauttanut omilla syntikäsityksillä, ja koko uskohan on vain sitä synnin paatosta, jossa pahin synti on eriseura ja vl johtajien ja saarnaajien moitinta.
Synnillisen elämän tilalle on tullut enemmänkin jo koulussa opetettava
- oikeudenmukainen elämä kaikille-oppi, ja hyvä niin. Jos mentäisiin vl kieltoihin tästä elämästä katoaisi kaikki hauskuus, ja lopuksi oltaisiin iranin malliin mukaisesti papiston pitämissä "oikeudenkäynneissä" syntisestä elämästä, johon joutuisi "hyvien uskovaisten" ilmiannon perusteella.
Mikä kumma on se synnin palvonta jossa helvetistä on tullut melkeipä tärkeämpi kuin taivaasta?
Luterilainen kirkko on oikealla tiellä siinä että se, samalla kun muistuttaa kristillisestä perinteestä, muuttaa itseään suvaitsevampaan suuntaan, ei tuomitse ja hylkää, vaan auttaa ja rohkaisee.
Vl yhteisö voisi ottaa enemmänkin oppia tästä.
Eihän kristillisesssä perinteessä ole mitään pahaa mutta jos vl yhteisö yrittää pitää jäsenistöään yllä näillä pakkosynnytyksillä, ollan jo väärällä tiellä.
Mikään pakko ei toimi yhä avartuvassa maailmassa, jossa on paljon muitakin vaihtoehtoja, kuin kristillinen oppi.
Jos vl yhteisö ota huomioon nyt nuoria ajattelevia ihmisiä se voi vain yrittää pakottaa -60 muoria synnyttämään lisää vl-ihmisiä. Sillehän voisi keksiä jumalan tahdon suoraan raamatusta.
kirjassa kerrotaan, mitä perkeleen oppeja vl-herätysliike opettaa.
Kaikenlaisia hölmöjä uskontoja kyllä on olemassa.
http://p2.foorumi.info/keskusteluavanhoillislestadiolaisuudesta/viewtopic.php?t=2161
kotimaassakin on MONIpuolisempi keskustelu