Huomenta! Maanantai ilman kohmeloa ja raittiina.
Toisin oli tasan vuosi sitten, kun sain juoppohulluuskohtauksen joka vei suljetulle osastolle. Koskaan en halua enää kokea samaa, mutta tuokin on onneksi vältettävissä eräällä yksinkertaisella keinolla... ;)
Toisin oli tasan vuosi sitten, kun sain juoppohulluuskohtauksen joka vei suljetulle osastolle. Koskaan en halua enää kokea samaa, mutta tuokin on onneksi vältettävissä eräällä yksinkertaisella keinolla... ;)
Vastaukset 11
Vanhimmat
Huomenta vaan!
Raitista ihanaa maanantaita kaikille! Sinulla jo vuosi takana? Mahtavaa!! Minulla nyt seittemäs viikko alkotta. Ja olo tuntuu hyvältä:) Muistutan itseäni koko ajan niistä kauheista ja hävettävistä asioista mitä humalassa tuli tehtyä :/ ja se pitää sellasen `pelon perseessä`, että juominen ei ole enää vaihtoehto. Luulisi, että vuodessa on saanut jo kokemusta raittiudesta, että eläminen ilman viinaa on helpompaa..?? On ainakin kaikki juhlapyhät ym. saanut kokea selvinpäin. Itselläni oli tämän kesän Juhannus ensimmäinen raitis juhla koko aikuiselämäni aikana ja siitä sai kyllä mahtavia onnistumisen tunteita:) Kiitoksia tästä raittiista päivästä!
...vaan reilut 6 kk raittiina nyt. Se juoppohulluus ei vielä riittänyt vakuuttamaan minua siitä, että juomiset olisi syytä lopettaa. Mutta hyvä näinkin, koskaan ei ole liian myöhäistä ;)
Aurinkoinen lämmin krapulaton maanatai, kyllä kelepaa.
Minulla jatkuu tipaton tammikuu edelleen ja osittain sen takia, että en aloittaessani edes ajatellut jatkaa juomista 1.2! Pari kertaa olen nähnyt unta, että olen juonut ja ollut unessa tosi vihainen itselleni. Kun olen herännyt, onni ja autuus= se olikin vain pahaa unta eikä totta!
T: nainen 54v.
Hienoa, sinulla vuosi takana! Onneksi olkoon. Millä olet täyttänyt elämäsi ne kohdat jolloin ennen joit?
Minä tarttisin hiukan vinkkejä viinattomuuden jättämälle tyhjyydelle.
Minä en ole juuri kokenut tyhjyyden tynnetta, vaikka tuntuma on ollutkin se että aikaa on tullut lisää; ei krapulapäiviä sohvalla maaten ja telkkaria tuijottaen, ja iltaisinkin jaksaa lähteä töidenkin jälkeen vaikka uimaan, lenkille, kyläilemään, kirjastoon...tai vaan olla rauhassa kotona, laitella ruokia, siivoskella, pelailla tai selata nettiä tässä koneella, lukea.
Joku varmaan sanois että tää on innostusta näin raittiuden alussa (kohta 6 viikkoa), en tiedä kun en ole aiemmin yrittänyt raittiina elää.
Nyt oon kuitenkin ihan intona, etkö itse sanonut jossain kirjoituksessasi, että ihankuin raittius ois uusi harrastus? :-)
Kyllä tää "uus elämä" tuntuu niin paljon mukavammalta, että aion toistaiseksi jatkaa, päivän kerrallaan.
Lähdettiin eilen mökille ja hain itelleni kuus kaljaa ja join ne kaikki. Voi, että mä sanon!!!!!:(
Tänään on ollut aivan kauhia päivä, vaik ei krapulaa oo, mut sellainen väsy.
Kauheissa synnintunnois pyöriny ja pettynyt todella itseeni.
Olin jo päässyt niin hyvään raittiuden alkuun ja vointi oli hyvä.
Mieliteko tuli vain äkkiä, aivan niiku täällä palstoilla on kirjoitettu.
On se ihminen tyhmä, ku ei se koskaan opi.
Pitää nyt vain tsempata itteäni, et huomenna on uusi päivä.
Et sinä ole sen tyhmempi kuin muutkaan. Juominen on tunneasia. Sitä ei voi perustella järkisyillä, vaikka itse kukin sitä on yrittänytkin, tunnetusti heikolla menestyksellä...
Vaikka morkkis vaivaakin, rikosta ihmisyyttä vastaan ei kuitenkaan tapahtunut. Sait jo tuntumaa raittiuden hyvistä puolista; ne päivät eivät mitätöidy eilisen takia, vaan tallentuvat kokemuspankkiin eväiksi tulevaa varten! Tästä on hyvä jatkaa...
Kaffemukille! Yritetään tästä taas jatkaa.
Joithan vain 6 kaljaa! Jos entinen määräsi oli suurempi, voit onnitella itseäsi. Joka tapauksessa olet pystynyt VÄHENTÄMÄÄN ja se on hieno alku. Mitä useammin pystyt ohittamaan mieliteon, sitä vahvempi olet!
Minullekin kävi viime vuoden toukokuussa siten, että päätin lopettaa ja kaksi viikkoa sitä päätöstä kesti kunnes sorruin perjantaina ostamaan tavallisen annokseni siideriä, joita sitten join perjantaina ja lauantaina. Raittius alkoi sunnuntaina. Nyt on vierähtänyt jo yli vuosi noista ajoista ja hyvin olen pysynyt erossa viinasta. Ehkä se vaati vielä sen yhden repsahduksen, että oikein kunnolla otti luonnolle. Tuli sellainen tunne, että enkö minä nyt tosiaankaan pysty olemaan viinatta. Ajan myötä uho on hellittänyt ja raittius on aina vain enemmän itsestäänselvyys.
Tsemppiä uudelle yritykselle. Koskaan ei ole liian myöhäistä viettää raitis päivä!