Alkulima -> homo erectus -> homo sapiens?

I. D. Creation

OK, homo erectuksesta kehittyi homo sapiens. Mikä todistusaineisto sitten tukee sitä, että homo erectus kehittyi asteittain alkulimasta? Miten KUKAAN voi pitää väitettä alkulimasta kehittyneestä ihmisestä tieteellisenä?

99

1325

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ...

      Ihanko tosissasi kyselet, että mitkä välivaiheet oli ensimmäisen kopioitujan (joka ei ilmeisesti ollut edes solu vaan pätkä RNA:ta tai jotain sitä edeltävää nukleiinihappoa) ja ihmisen viimeisimmän esimuodon välillä? Että tiivistäkää nyt 3,5 miljardia vuotta evoluutiota yhteen viestiin, kun olen liian laiska käyttämään wikipediaa?

      No, paljastit jo viimeisellä virkkeelläsi olevasi trolli, joten vastaus on tietysti ettet ole.

    • LauriT

      Richard Dawkinsin kirjassa Ancestor's tale lähdetään nykyhetkestä liikenteeseen ja matkantaan kohti ''perinnöllisyyden alkua''. Matkalla tarkastellaan yhteisiä esi-isiämme ja kerrotaan tarinoita lajeista, jotka ovat kehittyneet niistä. Kirja maksaa vain 17e akateemisesta ja lukemista varmasti riittää kunhan englanti taittuu. Suosittelen lukemaan, koska sinulta näyttää puuttuvan melko oleellista tietoa evoluutiosta.

      • kuusi67

        "kerrotaan tarinoita lajeista"
        ...Siis nimenomaan tarinoita...


      • Kukin_kyvykkyydellään
        kuusi67 kirjoitti:

        "kerrotaan tarinoita lajeista"
        ...Siis nimenomaan tarinoita...

        Wau! Kaadoit evoluutioteorian puuttumalla yhteen sanaan! Olet nero!

        Minä ajattelin seuraavaksi kumota painovoiman, jonkun tutkijan kirjoitusvirheellä!


    • Tulivaanmieleen

      Hei, eikö alkulimaa, alkudna:ta tutkiakseen ja tehdäkseen päteviä päätelmiä siitä vaadi biokemia tuntemusta? Ja mitä enemmän biokemiaa opiskelee sitä enemmän aiheesta ymmärtää, eikö niin? Tiesittekö, ettei Richard Dawkins ollut opiskellut biokemiaa ollenkaan? Korjatkaa jos olen väärässä. Niin eikä Charles Darwinilla ollut oikeasti läpäistyä suoritettua tutkintoa kuin ainoastaan teologiasta. Korjatkaa jos olen siinäkin väärässä 😊

      • DNA:n tutkiminen edellyttää mikrobiologian tuntemusta. Alkulimasta en varmuudella tiedä, mitä sillä tarkoitat. Ilmeisesti solulimaa ja senkin suhteen mikrobiologit ovat vahvoilla biokemisteihin verrattuna. Leisolaahan sinä tuolla haet. Tiedät kai myös se, että tieteellisessä paperisaan hän on myöntänyt darwinistisen evoluution toimivan.
        Dawkins ei ole tietääkseni itse tutkinut abiogeneesiä.
        Mitä Darwiniin tulee, niin hän opiskeli sekä lääketiedettä että luonnontieteitä ennen teologiaa. Sen ajan luonnontutkijoista suuri osa oli pappeja; Suomessa esimerkkinä kasvitieteilijänä ansioitunut Laestadius. Varsinaisia luonnontieteiden tutkintoja taisi olla aika harvalla. Se ei mitenkään heikennä Darwinin valtavaa panosta luonnontieteen tutkijana. Jos lukisit hänen teoksensa "Lajien synty", niin suhtautumisesi saattaisi muuttua.

        Suomen kreationistien huippua edustavat lääkäri, biokemisti, kasvatustieteilijä ja postikorttitaiteilija. Heillä ei taida olla sitäkään kompetenssia arvioida evoluutiota kuin sinun peräänkuuluttamillasi henkilöillä.


      • Tulivaanmieleeni

        En hakenut kysymyksellä ketään ihmistä vaan siis ihan faktaa. Ja mitä esim. Wikipediasta biokemiasta tutkin niin kyllä se ilmeisestikin on olennaisen tärkeä tutkiessa alkusolua josta kaikki elämä ois lähtenyt. Minusta vaan on outoa ettei evoluutioteorian luojalla tai sen kivenkovalla kannattajalla ole biokemia tuntemusta. Ainoastaan biologiasta ja teologiasta tms mitkä ei tuossa solututkimuksessa ole olennaisia. Lääketieteen opinnot ei Darwinilla menestynyt.. siksi hänellä ei ollut kuin teologian tutkinto. Luulisi että jos haluaa jotain asiaa oikeasti tutkia jotta siitä voi tehdä päteviä päätelmiä niin sitten myös tutkisi niillä tavoin millä tulee? Eikö?


      • Elämä ei ole lähtenyt alkusolusta. Ensimmäinen replikaattori ei missään tapauksessa ole ollut solu.

        Wikipediasta biokemiaa "tutkimalla" tuskin kummositakaan kompetenssia saa mihinkään evoluutiota koskevaan asiaan. Darwinin aikana sellaista tieteenalaa kuin biokemia ei ollut edes olemassa. Vaatimuksesi siitä, että Darwin olisi tuntenut biokemiaa on suunnilleen yhtä naiivi kuin että Newtonin olisi pitänyt tuntea suhteellisuusteoria.

        Dawkinsilla taas on biokemiankin tuntemusta varmasti monin verroin sinua enemmän. Biokemian panos sinänsä hyvin monitieteellisessä evoluutiotutkimuksessa ei ole kovinkaan merkittävä.
        Abiogeneesin tutkimuksessa sillä on merkitystä, mutta kyseinen ala on monitieteellinen, eikä ole minkään yksittäisen tutkimusalan hallittavissa. Abiogeneesi ei kuitenkaan kuulu palstan aiheeseen. Jos se kiinnostaa, niin seuraavasta linkistä löytyy Harry ja Kirsi Lehdon blogeja aiheesta.

        https://www.ursa.fi/blogit/tuoreimmat.html


      • Darwinin oivallus vaati älykkyyttä, sekä analyyttistä ja tieteellistä ajattelutapaa. Hänen muut henkilökohtaiset ansionsa eivät itse teoriaa mitenkään kumoa. Kertoo paljon, että kenenkään muunkaan teoriat, tutkimukset tai möläytykset eivät ole sitä kumonneet viimeisen 150 vuoden aikana.


      • ennytihannoinkaansanois
        agnoskepo kirjoitti:

        DNA:n tutkiminen edellyttää mikrobiologian tuntemusta. Alkulimasta en varmuudella tiedä, mitä sillä tarkoitat. Ilmeisesti solulimaa ja senkin suhteen mikrobiologit ovat vahvoilla biokemisteihin verrattuna. Leisolaahan sinä tuolla haet. Tiedät kai myös se, että tieteellisessä paperisaan hän on myöntänyt darwinistisen evoluution toimivan.
        Dawkins ei ole tietääkseni itse tutkinut abiogeneesiä.
        Mitä Darwiniin tulee, niin hän opiskeli sekä lääketiedettä että luonnontieteitä ennen teologiaa. Sen ajan luonnontutkijoista suuri osa oli pappeja; Suomessa esimerkkinä kasvitieteilijänä ansioitunut Laestadius. Varsinaisia luonnontieteiden tutkintoja taisi olla aika harvalla. Se ei mitenkään heikennä Darwinin valtavaa panosta luonnontieteen tutkijana. Jos lukisit hänen teoksensa "Lajien synty", niin suhtautumisesi saattaisi muuttua.

        Suomen kreationistien huippua edustavat lääkäri, biokemisti, kasvatustieteilijä ja postikorttitaiteilija. Heillä ei taida olla sitäkään kompetenssia arvioida evoluutiota kuin sinun peräänkuuluttamillasi henkilöillä.

        Mielestäni molekyylibiologian ja solubiologian tunteminen on tärkeämpää DNA:n tutkimisessa kuin mikrobiologian tunteminen.


      • tarkentaisitko
        agnoskepo kirjoitti:

        DNA:n tutkiminen edellyttää mikrobiologian tuntemusta. Alkulimasta en varmuudella tiedä, mitä sillä tarkoitat. Ilmeisesti solulimaa ja senkin suhteen mikrobiologit ovat vahvoilla biokemisteihin verrattuna. Leisolaahan sinä tuolla haet. Tiedät kai myös se, että tieteellisessä paperisaan hän on myöntänyt darwinistisen evoluution toimivan.
        Dawkins ei ole tietääkseni itse tutkinut abiogeneesiä.
        Mitä Darwiniin tulee, niin hän opiskeli sekä lääketiedettä että luonnontieteitä ennen teologiaa. Sen ajan luonnontutkijoista suuri osa oli pappeja; Suomessa esimerkkinä kasvitieteilijänä ansioitunut Laestadius. Varsinaisia luonnontieteiden tutkintoja taisi olla aika harvalla. Se ei mitenkään heikennä Darwinin valtavaa panosta luonnontieteen tutkijana. Jos lukisit hänen teoksensa "Lajien synty", niin suhtautumisesi saattaisi muuttua.

        Suomen kreationistien huippua edustavat lääkäri, biokemisti, kasvatustieteilijä ja postikorttitaiteilija. Heillä ei taida olla sitäkään kompetenssia arvioida evoluutiota kuin sinun peräänkuuluttamillasi henkilöillä.

        Kertoisitko, miksi DNA:n tutkiminen edellyttää mielestäsi juuri mikrobiologian tuntemusta? Miksei se edellytä mielestäsi molekyylibiologian ja biokemian tuntemusta? Vaikuttaa siltä, että et ole paljon opiskellut biologiaa.


    • Tulivaanmieleeni

      Kyllä mun mielessä tieteessä täytyy käyttää tarvittavaa tieteen alaa..mitä tieteenalaa sä olet opiskellut? Sanotko ettei elämä ihminen/eläin lähde solusta?

      • Kuka_tuli_imuriisi

        Mikä se sinun kompetenssisi on evoluutioteoriaan?


    • Tulivaanmieleeni

      Ps. 1800-luvulla biokemia vastasi orgaanista kemiaa jonka tuntemusta ei myöskään heillä ollut.

      • Kuka_tuli_imuriisi

        Mitä vitun merkitystä tuolla oikein on???


      • Nyt on kyseessä argumentointivirhe. Ei henkilön saavutuksia voi mitätöidä heidän aiemmilla saavutuksillaan. Arvostella voi, ja pitääkin, mutta työtä pitää arvostella sinä itsenään.
        Vähän kuin suutari keksisi syöpään parannuskeinon, ja arvostelijat tulevat paikalle toitottamaan että suutari pysyköön lestissään, ja sivuuttaisivat koko asian.


    • Tulivaanmieleeni

      Darwin itse kirjassaan ja evoluutioteorian mukaan universaali esivanhempi eli alkusolu josta kaikki maapallolla nykyisin elävät organismit ovat polveutuneet. Niin eikä silloin täyty olla solututkimusosaamista/tietoa? Tutkinto esim niissä lääketieteissä ja orgaanisessa kemiassa (biokemiassa), lääkärintutkinto ois tuonu luotettavampaa pohjaa teorialle. Vähän sama kuin menis lääkäriin vaivansa kanssa mutta vastassa on ns. valelääkäri koska oikea tutkinto/tutkiminen on turhaa eikä vähennä osaamista..etkö juuri näin aiemmassa kommentissa sanonut?

    • Tulivaanmieleeni

      Itse luotan enemmän niihin jotka oikeasti ovat tutkineet ja joilla on ihan oikeaa näyttöäkin. Täytyy tutkii oikeita asioita. Ja perustella tuloksensa niillä oikeilla tutkimuksilla 👌mitään ei pidä uskoa vaan koska joku sanoo vaan käyttää myös päättelykyky- onko tämä luotettavaa. Esimerkkinä jos mulla on sanotaan vaikka hammassärkyä niin meen hammaslääkärille enkä vaikkapa silmälääkärille.

      • Oletko pannut merkille, että Darwinin jälkeen kymmenettuhannet tutkijat 150 vuoden ajalta useilta eri tieteenalaoilta ovat tutkineet evoluutioteoriaa ja vahvistaneet sen. Heillä on valtavasti kompetenssia tutkimiseen ja myös näyttöä evoluutioteorian toimivuudesta. Ei kukaan nykyinen evoluutiotutkija vetoa Darwinin aikaiseen tietoon alkusoluineen. Se on tieteen historiaa ja sinällään arvokasta, mutta tiede kehittyy.

        Olen verrannut tilannetta Bohrin atomimalliin, kun joku esitti 1913 suomennetun Lajien synnyn olevan vanhentunut. Tietenkin se on sitä.
        Bohr itse tiesi atomimallia esittäessään 1913, että malli ei täsmännyt siihen, mitä fysiikasta tiedettiin. Myöhemmät tutkijat ovat paikanneet aukot. Darwin loi teoksellaan "Lajien synty" pohjan uudelle tieteenalalle, samoin kuin Bohr oli luomassa pohjaa ydin- ja kvanttifysiikalle. Ei sinun tietokoneesi integroitujen piirien toimimiseen vaikuta mitenkään se, ettei Bohr tuntenut kenttävaikutustransistoria.

        Jos vaadin, että 150 vuotta vanhan teorian kehittäjän olisi pitänyt tuntea teorian kaikki osa-alueet, olet naiivi. On absurdia yrittää kyseenalaistaa nykyaikaista evoluutioteoriaa sen perusteella, mitä Darwin tiesi ja mitä ei. "Lajien synty" ei ole evoluutioraamattu, jonka väitettäisiin sisältävän absoluuttista erehtymätöntä tietoa. Tiede kehittyy.


    • Tulivaanmieleeni

      En ole mitään semmoista väittänytkään? Evoluutioteoriaa ei ole todettu aukottomaksi tutkimustulokseksi..siksi se on siis edelleen teoria (!). Tiedemiehet ovat todenneet ettei se ole aukoton. Kuitenkin teoriaa esitetään oppikirjoissa täytenä totena. Mun mielestäni oppikirjoissa pitäisi rehellisesti myöntää ettei he varmuudella tiedä kuinka elämä on syntynyt ja haastaa opiskelijoita tutkimaan ja käyttämään myös omia aivoja(!)

      -Otetaan alkusolu josta kaiken elämän piti syntyä: Se lähtee jakaantumaan.
      -2015 tutkijat saivat Nobelin siitä kun löysivät Dnan monimutkaisen korjausjärjestelmän joka on siis aivan ehdoton jotta solu ei tuhoutuisi omiin virheisiinsä heti alkumetreillä.
      -2016 Nobel myönnettiin solun kierrätysmekanismin löytämisestä.
      -Kuinka monimutkaiset korjaus- ja kierrätysmekanismit menivät alkusoluun?
      -Kuinka kauan menee että tiedemaailmassa darwinismin kannattajat myöntää ettei alkusolu päässyt mihinkään koska siinä ei ollut kaikkea tarvittavaa?

      DNA:n informaation lukeminen, kopioiminen ja virheiden korjaaminen tarvitsee proteiineja (>50 kpl) (transkriptio; koodin lukeminen), joiden valmistusohjeet on koodattu itse DNA:ssa. Tämä on yksi monista kehitysopin “muna vai kana” -ongelmista. Ratkaisuksi on ehdotettu RNA-maailmaa, mutta tämän skenaarion ongelmina ovat RNA:n muodostuminen ja stabiilius sekä siirtyminen hypoteettisesta RNA-maailmasta nykyiseen elämän käyttämään koodausjärjestelmään.

      Koodausjärjestelmän “kana” – ribosomi: Ribosomi on noin 50 proteiinin ja RNA:n muodostama soluorganelli, joka toimii proteiinisynteesissä "kokoonpanorobottina" ketjuttaen aminohappoja DNA:n ohjeiden mukaan.

      Solu on täynnä erilaisia kokonaisuutta palvelevia yhdisteitä ja järjestelmiä. Solu on siis kuin valtava “työyhteisö”. Solua on usein verrattu toiminnallisesti suurkaupunkiin. Tutustuminen biokemian oppikirjoihin on erittäin valaisevaa; solu on hyvin monimutkainen.
      Solun ympärillä on oltava kalvo. Solukalvo mm. eristää solun sisällön ympäristöstä ja hoitaa aineiden tunnistusta ja kuljetusta soluun/solusta. Solukalvon syntymisen ongelmat on oppikirjoissa yleensä sivuutettu hyvin epämääräisillä maininnoilla. Kalvolla on monimutkainen rakenne – pelkkä ympäristöstä eristäminen ei riitä, sillä se estäisi aineenvaihdunnan (sama kuin laittaisi muovipussin pään ympärille). Kalvossa on erilaisia proteiineja, fosfolipidejä, glykolipidejä ja monia muita rakenneosia. Solukalvo on erittäin spesifinen toiminnassaan (aineenvaihdunta, ionikuljetus). Toiminnallisuus (eristys, tunnistus, kuljetus) on välttämätön heti alusta asti. Biomembraanit ja soluorganellit syntyvät vain olemassa olevista jakautumalla – niitä ei pystytä syntetisoimaan de novo eli osistaan (molekyyleistä). Kauanko ensimmäistä ateriaa voi odottaa?

      Solun aineenvaihdunta on erittäin monimutkainen: Lukemattomat kemialliset reaktiot muodostavat solun toiminnan kannalta järkevän kokonaisuuden.
      Keskeiset reaktioketjut liittyvät ravintoaineiden käyttöön solun energiatarpeisiin.
      Solun aineenvaihdunnassa (“syömisessä”) nopeus on erittäin tärkeää.
      Proteiinit (entsyymit), jotka koodataan DNA:ssa, nopeuttavat aineenvaihduntareaktioita miljoonakertaisesti. Entsyymit ovat elämälle välttämättömiä.
      Miten ensimmäisessä sattumanvaraisesti syntyneessä solussa olisi sattumalta kaikki aineenvaihdunnan tarvitsemat entsyymit? Entsyymikoneiston tulee olla valmiina, jotta hypoteettinen ensimmäinen solu voisi elää. Kuitenkin jo yhden toimivan entsyymin syntyminen abioottisesti on nykytietämyksen mukaan liian epätodennäköistä tapahtuakseen keskimäärin edes kerran koko maailmanhistorian aikana.

      • Voi yhden kerran... kun et edes tiedä mitä teoria tieteessä tarkoittaa, miten luulet että kanssasi voisi keskustella mitenkään järkevästi?


      • Lisää_olkiukkoja

        Miksi Jeesus tunki banaaneja opetuslastensa perseisiin? Eikö tuo ole vähän sairasta tunkea hedelmiä omien lastensa ahtereihin?


    • Tulivaanmieleeni

      Tiedän kyllä mikä on teoria ja siksi ihmettelen ettei sitä korosteta että se on vain teoria eikä aukoton (päinvastoin oot tyhmä jos et usko siihen). Ja ihmettelen myöskin sitä ettei se ole jo todettu vääräksi kaiken tän tiedon perusteella mitä on.
      -Onko tiede bisnes?
      -Onko darwinismin kannattajien vaikea myöntää erhe?

      • Imuriin_tulijoille

        Sinulla ei ole hajuakaan siitä mikä teoria on tieteessä. Olet siitäkin aivan pihalla, kuten lumiukon pippeli.


      • läpätitilässyn

        Ei, et tiedä mikä on tieteellinen teoria. Se on tullut selväksi. Lue vaikka tästä:

        https://fi.wikipedia.org/wiki/Tieteellinen_teoria

        Ei taida mikään tieteellinen teoria olla täysin aukoton, mutta se ei tarkoita että niitä tulisi sen perusteella hylätä.

        Yrität tehdä asiasta suurenkin ongelman, mikä on pointtisi?


      • Kuusi67

        Linkkisi määrittelee tieteellisen teorian: "Tieteellinen teoria on hyvin perusteltu selitys ilmiölle, joka on saavutettu käyttäen tieteellistä menetelmää ja on toistuvasti vahvistettu havaintojen ja kokeiden kautta."

        Miten evoluutioteoria on toistuvasti vahvistettu havaintojen ja kokeiden avulla?


      • Oletko_vajaa
        Kuusi67 kirjoitti:

        Linkkisi määrittelee tieteellisen teorian: "Tieteellinen teoria on hyvin perusteltu selitys ilmiölle, joka on saavutettu käyttäen tieteellistä menetelmää ja on toistuvasti vahvistettu havaintojen ja kokeiden kautta."

        Miten evoluutioteoria on toistuvasti vahvistettu havaintojen ja kokeiden avulla?

        Sinulla on ilmeisestikin netti käytössä, joten KVG!

        Et kai ihan tosissasi usko kaatavasi evoluutioteoriaa tällä palstalla? Joten minkä vitun takia sulle pitäisi omin sanoin alkaa selittämään sitä täällä?

        Menisit töihin, niin voisit ostaa aihetta käsitteleviä kirjoja, joissa asiat on selitetty kansantajuisesti. (Tämä on sitä teidän hihhuleiden kieltä, jossa "vähän" oiotaan mutkia ja tehdään perusteettomia olettamia toisista.)


      • läpätitilässyn
        Kuusi67 kirjoitti:

        Linkkisi määrittelee tieteellisen teorian: "Tieteellinen teoria on hyvin perusteltu selitys ilmiölle, joka on saavutettu käyttäen tieteellistä menetelmää ja on toistuvasti vahvistettu havaintojen ja kokeiden kautta."

        Miten evoluutioteoria on toistuvasti vahvistettu havaintojen ja kokeiden avulla?

        Esim. laboratorio kokeet, eläinten jalostus ja luonnontilan seuranta.


    • ImurinOmistaja

      Tämä mieleensätuleva on ilmeinen trolli. Ei vakavissaan kyselevä puhu ohi asiasta noin lahjakkaasti. Olkiukkelia siinä rakennellaan.

    • Tulivaanmieleeni

      Mikä oli ohi asian? Asiani oli evoluutioteorian heikko pohja.

    • Tulivaanmieleeni

      Ja miksi hyökätään heti negatiivisessa mielessä, kun rohkaistaan miettimään?

      • Imuriin_tulijoille

        Siksi, koska sinulta se miettiminen ei oikein suju.


    • Tulivaanmieleeni

      Tarkentaisitko ihan tarkasti mikä esittämässäni oli väärää ajattelua tai väärää kyseenalaistamista?

      • Luulen että siksi täällä turhaudutaan, koska sinä kysyt turhia. Ihmiset vastaavat ja silti jatkat turhien kysymistä. Jos oikeasti on kiinnostunut, niin silloin ottaa asioista selvää. Keskusteluun tehty foorumi on tehty keskusteluun.


    • Tulivaanmieleeni

      Mikä oli esittämäni turha kysymys? Sainko esim vastausta ja oikeaa keskustelua kun koetin herättää keskustelua ja ajattelua -Kuinka monimutkaiset korjaus- ja kierrätysmekanismit menivät alkusoluun?
      -Kuinka kauan menee että tiedemaailmassa darwinismin kannattajat myöntää ettei alkusolu päässyt mihinkään koska siinä ei ollut kaikkea tarvittavaa? Kysymyksiä esittämällä koetin nimenomaan luoda sitä keskustelua keskustelupalstalla. Mutta sen sijaan ne sivuutetaan ja aloitetaan "mollaus". Kypsää ettenkö sanoisi 👌

      • EiEdesAlkeita

        Kuinka monta kertaa pitää sinulle kertoa, ettei alkusolu ollut ensimmäinen replikaattori. Ei kukaan oleta enää nykyään, että jokin valmis alkusolu olisi ollut elämän alku. Alkeellisemmat replikaattorit kehittyivät todennäköisesti miljoonia vuosia ennen ensimmäisen alkusolun syntyä.
        Pieksät olkiukkoa.

        Olette näköjään keksineet korjausmekanismin uudeksi keppihevoseksi. Väite informaation kasvun mahdottomuudesta onkin kaadettu jo ajat sitten, joten on aika keksiä uusi iskulause.
        Evoluutiotutkijat ovat tienneet korjausmekanismin olemassaolosta jo -70 luvulta lähtien, eikä se ole neljänkymmenen vuoden aikana mitenkään horjuttanut evoluutioteoriaa. Kun alaa opiskelematon Reinikaisen Pekka sattui lukemaan artikkelin Nobelpalkinnosta ja esittämään perättömiä väitteitä vailla mitään kompetenssia, ovat kreationistit alkaneet vaahdota korjausmekanismista muka evoluution vastaisena todisteena. Olette kohta puoli vuosisataa myöhässä. Evoluutiotutkijat ovat huomioineet väitteesi jo vuosikymmeniä, eikä se ole tuottanut ongelmia evoluutioteoriaan.

        Kirjoittelet kreationistista roskaa, ja sitten peräänkuulutat keskustelua.


    • Tulivaanmieleeni

      Onkohan niin että tuo kaikkein oleellisin kysymys jää ikuiseksi aukoksi (ja evoluutioteorian opetusta faktana jatketaan vaikka jo sen lähtöpaikalla on iso kysymysmerkki) vai kumoutuukohan se tuolla? Kumpi olisi rehellisesti sanoen oikein?

      • ImurinOmistaja

        ...sitten piestään se olkiukkeli niin maan perusteellisesti. Evoluutioteorialle ei toki käynyt kuinkaan.


    • Tulivaanmieleeni

      Alkuliemestä nykyDarwinismin mukaan kehittyi solu. Eikö näin ole? Elämä eläin tai ihminen ei siis mielestäsi kehity solusta? Mistä sinä oot kehittynyt?

      • kjhkhkhkjhkjh

        Ei ole. Ensimmäiset replikaattorit eivät taatusti olleet vielä soluja. Tietenkin ensimmäiset solutkin kehittyivät hyvin varhain, mutta valmis solu ei voi syntyä mistään "alkuliemestä". Nykyään harva abiogeneesiä tutkiva taitaa uskoa koko alkuliemeen.
        Evoluutioteoria ei edes ota kantaa elämän syntyyn vaan vain sen kehittymiseen. Elämä on syntynyt maapallolle ja se on fakta. Maapallolla elämä on kehittynyt evoluutioprosessin kautta nykyiseen monimuotoisuuteensa. Sekin on fakta.


      • Tulivaanmieleeni

        Kumoat siis darwinismin sanomalla ettei alkuliemestä voi syntyä solua? Siinä olen kyllä itsekin samaa mieltä. Lisäksi jos annettaisiin myötä sen verran että solu syntyisi, ei se ois lähteny minnekään pitkälle jakaantumaan.

        Evoluutioteoria (opetushallituksen sivuilta):
        Kemiallinen evoluutio jatkui alkuliemeksi kutsutuissa merissä, kun nukleotideistä rakentui kahdentumaan pystyviä nukleiinihappoja. Nämä ensimmäiset informaatiota sisältävät molekyylit olivat ilmeisesti RNA:ta, joka kopioitui DNA:n tapaan sen rakenteen muuttumatta. Lisäksi RNA–molekyyleillä oli kyky toimia katalyytteinä eli edesauttaa muita biokemiallisia reaktioita. Näin nukleiinihappojen koodaamista aminohapoista syntyi vähitellen proteiineja.
        kaavakuva yksinkertaisesta proteiinista
        Yksinkertainen proteiini, joka koostuu kolmesta aminohaposta.
        Syntyneet orgaaniset molekyylit yhdistyivät vesiliuoksessa muodostaen alkeellisia soluja muistuttavia rakkuloita. Rakkuloissa oli puoliläpäisevä kalvo, joka sääteli aineiden kulkua rakkulan sisään ja ulos. Tämä kokonaisuus ei vielä ollut kuitenkaan elollinen olento. Kun tällaisen rakkulan sisälle tuli myöhemmin lisää erilaisia nukleiinihappoja ja proteiineja, voidaan sanoa alkusolun muodostuneen. Alkusolun muodostumisesta katsotaan elämän syntyneen ja biologisen evoluution käynnistyneen.


      • Kyläkoululaiselle

        Onko opetushallitus sinulle jonkinlainen tieteellinen auktoriteetti?


    • Tulivaanmieleeni

      Kysymys kuuluu jos kuvitellaan että solu syntyisikin, niin mistä sinne olisi päätynyt monimutkaiset korjausjärjestelmä ja kierrätysmekanismi jotka on edellytys sen elolle?

      • Vajaaksi_luodulle

        Mistä sinulle on tullut luku- ja kirjoitustaito? Entä miksi sinulla ei ole luetun ymmärtämisen taitoa?


      • Se on kehittynyt solun tai solun esiasteiden monimutkaistuessa aivan kuten evolutiivinen prosessi edellyttää. Jos korjausmekanismi on täydellinen, kehitys estyy, koska hyödyllisetkään mutaatiot eivät siirry jakautuviin soluihin. Jos sitä ei ole lainkaan tai se on liian huono, kehitys estyy taas, mutta nyt geenivirheiden aiheuttaman nopean rappautumisen takia.
        Sellaiset hitaasti monimutkaistumisen rinnalla kehittyvät korjausmekanismit, jotka estivät geneettisen rappeutumisen ja mahdollistivat kuitenkin geneettisen muutoksen, olivat evoluutiivisia voittajia. Niihin luonnonvalinta pääsi vaikuttamaan.

        Ei se poikkea mitenkään evoluution perusmekanismista, joka tosin sekin tuntuu olevan useimmille reationisteille varsin vieras.


      • Tulivaanmieleeni

        Ok. Nyt tuli ensimmäinen asiallinen vastauskommentti. 😊 Mistä oot saanut tuon tiedon, saisko lähteitä (linkkejä)?


      • Tulivaanmieleeni kirjoitti:

        Ok. Nyt tuli ensimmäinen asiallinen vastauskommentti. 😊 Mistä oot saanut tuon tiedon, saisko lähteitä (linkkejä)?

        Henkilö, joka on parikymmentä vuotta syönyt jääkaapiltani, väkästää parhaillaan väitöskirjatutkimusta eurooppalaisessa evoluutiotutkimuksen huippuryhmässä. Aiheesta on tullut keskustelluksi jonkin verran jälkikasvuni opiskelu-uran aikana.
        Toinen vahvasti vaikuttava seikka on se, että olen harrastanut tieteen historiaa kohta neljäkymmentä vuotta. Olen aina lukenut paljon ja parina viimeisenä vuotena olen painottanut luonnontieteistä eniten biologiaan. Äkkiä laskien kirjahyllystäni löytyi 27 biologiaa/evoluutiobiologiaa käsittelevää kirjaa.

        Kun on kyse on suhteellisen laajasta tietopohjasta, ei yksittäisiä linkkejä oikein voi laittaa.
        Tiedetoimittaja Markus Hotakaisen kirja ONKO SIELLÄ KETÄÄN, Avaruuden älyä etsimässä (2014) käsittelee abiogeneesin ongelmaa melko tuoreiden tutkimustulosten ja hypoteesien pohjalta.
        Virologian dosentti Matti Jalasvuoren kirja VIRUS, elämän synnyttäjä, kuoleman kylväjä, ajatusten tartuttaja (2015), käsittelee myös abiogeneesin ongelmia ja mahdollisia ratkaisuja.
        Myös professori Matti Vuonnon kirja VIRUKSET näkymättömät tappajat (2016), käsittelee myös elävän ja kuolleen rajapintaa.

        Ei muuta kuin lukemaan.


      • Tulivaanmieleen

        Juu. Kiitos. Kiinnostaa kovasti. Odotan mielenkiinnolla myös muidenkin opiskelleiden ja luotettavien tahojen näkemyksiä näistä em. mekanismeista. Luotettavat tahot ovat niitä jotka eivät puolla vain omaa näkemystään ns. riippumattomat tahot. Minua on Pekka Reinikaisen opetukset kiinnostanut sillä hän luotti aiemmin kivenkovasti ateismiin ja darwinismiin. Mikä tieteellinen tutkimus voi muuttaa niin kannan päälaelleen, se kiinnosti. Tutkin asioita useasta eri lähteistä koska totuuden löytyminen kiinnostaa. Usein monet puoltavat vain omaa ateismiaan tai uskoaan näkemättä/tahtomatta nähdä faktoja ja mahdollisuuksia.


      • Tulivaanmieleen kirjoitti:

        Juu. Kiitos. Kiinnostaa kovasti. Odotan mielenkiinnolla myös muidenkin opiskelleiden ja luotettavien tahojen näkemyksiä näistä em. mekanismeista. Luotettavat tahot ovat niitä jotka eivät puolla vain omaa näkemystään ns. riippumattomat tahot. Minua on Pekka Reinikaisen opetukset kiinnostanut sillä hän luotti aiemmin kivenkovasti ateismiin ja darwinismiin. Mikä tieteellinen tutkimus voi muuttaa niin kannan päälaelleen, se kiinnosti. Tutkin asioita useasta eri lähteistä koska totuuden löytyminen kiinnostaa. Usein monet puoltavat vain omaa ateismiaan tai uskoaan näkemättä/tahtomatta nähdä faktoja ja mahdollisuuksia.

        Pekka Reinikainen on lääketieteen lisenssiaatti, ei evoluutiotutkija. En tiedä, onko hän koskaan ollut ateisti, mutta jos tarkoitat "darwinistilla" evoluutiotutkijaa, niin satavarmasti voin sanoa, ettei Reinikaisen kompetenssi riitä sille alalle.


      • Tulivaanmieleen

        Hän on opiskellut biokemiaa ja solututkintaa mikä on aika oleellista tätä alkusolua tutkiessa. Mutta niin..useammalta aihetta opiskelleelta ja tutkineelta ja tutkintojakin suorittaneelta kannattaa kuunnella vastauksia ja sitten tehdä omia päätelmiä.


      • Kuusi67
        agnoskepo kirjoitti:

        Se on kehittynyt solun tai solun esiasteiden monimutkaistuessa aivan kuten evolutiivinen prosessi edellyttää. Jos korjausmekanismi on täydellinen, kehitys estyy, koska hyödyllisetkään mutaatiot eivät siirry jakautuviin soluihin. Jos sitä ei ole lainkaan tai se on liian huono, kehitys estyy taas, mutta nyt geenivirheiden aiheuttaman nopean rappautumisen takia.
        Sellaiset hitaasti monimutkaistumisen rinnalla kehittyvät korjausmekanismit, jotka estivät geneettisen rappeutumisen ja mahdollistivat kuitenkin geneettisen muutoksen, olivat evoluutiivisia voittajia. Niihin luonnonvalinta pääsi vaikuttamaan.

        Ei se poikkea mitenkään evoluution perusmekanismista, joka tosin sekin tuntuu olevan useimmille reationisteille varsin vieras.

        "Se on kehittynyt solun tai solun esiasteiden monimutkaistuessa aivan kuten evolutiivinen prosessi edellyttää. "

        Miten tämä on vahvistettu toistuvien havaintojen ja kokeiden avulla?


      • UskonnonPolttamatAivot
        Tulivaanmieleen kirjoitti:

        Hän on opiskellut biokemiaa ja solututkintaa mikä on aika oleellista tätä alkusolua tutkiessa. Mutta niin..useammalta aihetta opiskelleelta ja tutkineelta ja tutkintojakin suorittaneelta kannattaa kuunnella vastauksia ja sitten tehdä omia päätelmiä.

        Uskotko ihan tosissasi, että eläkelöityneellä lääkärillä, joka ei ole edes tohtori, olisi kompetenssia arvoida kokonaan hänen ammattialansa ulkopuolista tiedettä. Eihän lisenssiaatti ole muuta kuin lääketieteen "insinööri", joka soveltaa sitä, mitä viisaammat ovat tutkineet. Kreationistisen uskontoon hurahtanut vanha höperö eikä muuta.

        En tiedä menikö agno kohdallasi halpaan. Kyllä hänen olisi pitänyt nähdä mielistelysi läpi ja kai hän näkikin. Vastasi asiallisesti, vaikka paljon kressujen kanssa keskustelleena, tiesi varmaan epärehellisyytesi.
        Reinikaisen vetäminen esiin todistaa vain ja ainostaan, kuinka pihalla olet tieteen tekemisestä. Pell... eiku Pekka Reinikainen heräsi nelisenkymmentä vuotta liian myöhään saarnaamaan korjausmekanismia. Se viimeistään osoittaa, kuinka pihalla Ukko parka on. Taitaa uskonnollisuuden lisäksi jo dementiakin vaivata. Mutta eihän se teitä uskon sankareita vaivaa. Samalla älyllisellä nollatasolla koko revohka.

        Agnolle kuitenkin nostan hattua, kun hän jaksaa vastata asiallisesti teille uskontoon hurahtaneille pelleille.


      • Saivarrellaan
        Kuusi67 kirjoitti:

        "Se on kehittynyt solun tai solun esiasteiden monimutkaistuessa aivan kuten evolutiivinen prosessi edellyttää. "

        Miten tämä on vahvistettu toistuvien havaintojen ja kokeiden avulla?

        "Miten tämä on vahvistettu toistuvien havaintojen ja kokeiden avulla?"

        Tää nyt on ihan villi arvaus, mutta ehkäpä ne on vahvistettu toistuvien havaintojen ja kokeiden avulla.


      • kertoisitko
        agnoskepo kirjoitti:

        Henkilö, joka on parikymmentä vuotta syönyt jääkaapiltani, väkästää parhaillaan väitöskirjatutkimusta eurooppalaisessa evoluutiotutkimuksen huippuryhmässä. Aiheesta on tullut keskustelluksi jonkin verran jälkikasvuni opiskelu-uran aikana.
        Toinen vahvasti vaikuttava seikka on se, että olen harrastanut tieteen historiaa kohta neljäkymmentä vuotta. Olen aina lukenut paljon ja parina viimeisenä vuotena olen painottanut luonnontieteistä eniten biologiaan. Äkkiä laskien kirjahyllystäni löytyi 27 biologiaa/evoluutiobiologiaa käsittelevää kirjaa.

        Kun on kyse on suhteellisen laajasta tietopohjasta, ei yksittäisiä linkkejä oikein voi laittaa.
        Tiedetoimittaja Markus Hotakaisen kirja ONKO SIELLÄ KETÄÄN, Avaruuden älyä etsimässä (2014) käsittelee abiogeneesin ongelmaa melko tuoreiden tutkimustulosten ja hypoteesien pohjalta.
        Virologian dosentti Matti Jalasvuoren kirja VIRUS, elämän synnyttäjä, kuoleman kylväjä, ajatusten tartuttaja (2015), käsittelee myös abiogeneesin ongelmia ja mahdollisia ratkaisuja.
        Myös professori Matti Vuonnon kirja VIRUKSET näkymättömät tappajat (2016), käsittelee myös elävän ja kuolleen rajapintaa.

        Ei muuta kuin lukemaan.

        Kun tietopohjasi on noin laaja, niin kertoisitko, miksi DNA:n tutkiminen edellyttää
        juuri mikrobiologian tuntemusta?


      • Papeista_kuninkaita
        kertoisitko kirjoitti:

        Kun tietopohjasi on noin laaja, niin kertoisitko, miksi DNA:n tutkiminen edellyttää
        juuri mikrobiologian tuntemusta?

        Ymmärrän, että mielestäsi teologit olisivat siinä parempia. ;D


      • kertoisitko
        Papeista_kuninkaita kirjoitti:

        Ymmärrän, että mielestäsi teologit olisivat siinä parempia. ;D

        Ei suinkaan. Mielestäni teologit eivät ole siinä parempia, paitsi ehkä siinä tapauksessa, jos kyseisillä teologeilla sattuisi jostain syystä olemaan molekyylibiologiasta, solubiologiasta ja biokemiasta ja näihin liittyvien kokeiden suunnittelusta paremmat tiedot kuin mikrobiologilla.

        Haluaisinkin kuulla laajan tietopohjan omaavalta agnoskepolta, miksi juuri mikrobiologian tuntemus on tärkeää DNA:n tutkimisessa.


      • UskonnonPolttamatAivot kirjoitti:

        Uskotko ihan tosissasi, että eläkelöityneellä lääkärillä, joka ei ole edes tohtori, olisi kompetenssia arvoida kokonaan hänen ammattialansa ulkopuolista tiedettä. Eihän lisenssiaatti ole muuta kuin lääketieteen "insinööri", joka soveltaa sitä, mitä viisaammat ovat tutkineet. Kreationistisen uskontoon hurahtanut vanha höperö eikä muuta.

        En tiedä menikö agno kohdallasi halpaan. Kyllä hänen olisi pitänyt nähdä mielistelysi läpi ja kai hän näkikin. Vastasi asiallisesti, vaikka paljon kressujen kanssa keskustelleena, tiesi varmaan epärehellisyytesi.
        Reinikaisen vetäminen esiin todistaa vain ja ainostaan, kuinka pihalla olet tieteen tekemisestä. Pell... eiku Pekka Reinikainen heräsi nelisenkymmentä vuotta liian myöhään saarnaamaan korjausmekanismia. Se viimeistään osoittaa, kuinka pihalla Ukko parka on. Taitaa uskonnollisuuden lisäksi jo dementiakin vaivata. Mutta eihän se teitä uskon sankareita vaivaa. Samalla älyllisellä nollatasolla koko revohka.

        Agnolle kuitenkin nostan hattua, kun hän jaksaa vastata asiallisesti teille uskontoon hurahtaneille pelleille.

        Arvasin kyllä, mistä tuuli puhaltaa jo biokemian (lue Leisola) painottamisesta, mutta asiallinen vastaus on kreationistin kohdallakin paikallaan, jos hänen kysymyksensä on asiallinen. En kuitenkaan viitsi juuttua pitkiin mielipiteenvaihtoihin kressujen kanssa. Tunnen heidän argumenttinsa riittävä hyvin. Eläköityneen lääkärin väittäminen evoluutiobiologian asiantuntijaksi on osoitus, miten ohuella pohjalla mennään. Suomalaisten kressujen ainoa vähänkin biologian alaan viittaava asiantuntija Leisola ei hänkään ole evoluutiobiologi, mutta on allekirjoittamassaan tutkimuspaperissa todennut darwinistisen evoluution toimivan. Omalle laumalle saarnatan tietenkin ihan muuta.

        Asiallisempia keskusteluja odotellen...


      • VastaanProAgno
        kertoisitko kirjoitti:

        Ei suinkaan. Mielestäni teologit eivät ole siinä parempia, paitsi ehkä siinä tapauksessa, jos kyseisillä teologeilla sattuisi jostain syystä olemaan molekyylibiologiasta, solubiologiasta ja biokemiasta ja näihin liittyvien kokeiden suunnittelusta paremmat tiedot kuin mikrobiologilla.

        Haluaisinkin kuulla laajan tietopohjan omaavalta agnoskepolta, miksi juuri mikrobiologian tuntemus on tärkeää DNA:n tutkimisessa.

        Kun agno näytti nostavan kytkintä, niin minäkin voisin vastata, vaikka en laajaa tietopohjaa aiheesta omaakaan.

        Mikro tarkoittaa sanana miljoonasosaa ja on vakiintunut pienuuteen viittaavaksi termiksi kuten mikrobi, mikroskooppi, mikrometri tai mikroaalto. Mikrobiologia on yleisnimitys niille biologian osa-alueille, joiden tutkimuskohteet ovat mikroskooppisia. Sekä solubiologia, että molekyylibiologia ovat juurikin mikrobiologiaa. Käytännön biokemiaa taas harjoitetaan esimerkiksi Äänekoskelle nousevassa uudessa biotuotetehtaassa.
        DNA on varsin pieneen tilaan pakattu. Sen tutkimus ei ole mahdollista ilman mikrobiologian menetelmiä. Esimerkiksi genomin sekvensointi on nykyaikaisen mikrobiologian vakiotyökaluja.

        Turun yliopisto. Mikrobiologian perusteet:
        "Opiskelija tuntee mikrobiologian perusteet kuten mikroskopian ja solumorfologian, prokaryoottisolujen rakenteen, mikrobien kasvun ja ravintovaatimukset, mikrobien torjunnan kemiallisin ja fysikaalisin menetelmin, energia-aineenvaihdunnan, virukset, mikrobien luokittelun, tärkeimmät mikrobiryhmät sekä lääketieteellisen ja teollisen mikrobiologian perusteet."

        Agno voi halutessaan täydentää vastausta, mutta kun kysyjän tietotaso on sillä asteella, ettei hän tiedä solubiologian olevan mikrobiologiaa, taitaa tämäkin vastaus pyyhkäistä pahasti yli hilseen. Differentiaalilaskentaakaan ei kannata alkaa opettaa, ennen kuin lapsi on oppinut kertotaulun.


      • Truthagainstlies

        Nyt ei taida olla ihan tiedot täysin kohdillaan. Mikrobiologia on eri asia kuin solu tutkinta. Mikrobiologiassa tutkitaan mikrobeja. Mikrobit wikipediassa:Mikrobi (< kreikk. μικρον (mikron) ’pieni’, βιοσ (bios) ’elämä’), mikro-organismi tai pieneliö on mikroskooppisen pieni eliö.
        Mikrobit eivät ole yksi yhtenäinen taksonominen eliöryhmä, vaan mikrobeja löytyy kaikista eliökunnista. Kaikki bakteerit ja arkit ovat mikrobeja. Myös mikroskooppiset sienet, kasvit ja eläimet voivat olla mikrobeja. Tällaisia ovat homeet, hiivat, pienet viherlevät ja alkueliöt. Mikrobeihin voidaan luokitella myös virukset, joiden ei kuitenkaan ajatella olevan eläviä olentoja.

        Mikrobiologiassa ei tutkita solua. Solua tutkitaan biokemiassa, solubiologiassa. Tämä on oikeaa tietoa. Mikrobiologialla ei tee mitään solua tutkiessa.


      • Truthagainstlies kirjoitti:

        Nyt ei taida olla ihan tiedot täysin kohdillaan. Mikrobiologia on eri asia kuin solu tutkinta. Mikrobiologiassa tutkitaan mikrobeja. Mikrobit wikipediassa:Mikrobi (< kreikk. μικρον (mikron) ’pieni’, βιοσ (bios) ’elämä’), mikro-organismi tai pieneliö on mikroskooppisen pieni eliö.
        Mikrobit eivät ole yksi yhtenäinen taksonominen eliöryhmä, vaan mikrobeja löytyy kaikista eliökunnista. Kaikki bakteerit ja arkit ovat mikrobeja. Myös mikroskooppiset sienet, kasvit ja eläimet voivat olla mikrobeja. Tällaisia ovat homeet, hiivat, pienet viherlevät ja alkueliöt. Mikrobeihin voidaan luokitella myös virukset, joiden ei kuitenkaan ajatella olevan eläviä olentoja.

        Mikrobiologiassa ei tutkita solua. Solua tutkitaan biokemiassa, solubiologiassa. Tämä on oikeaa tietoa. Mikrobiologialla ei tee mitään solua tutkiessa.

        Etkö lukenut, mitä Turun yliopiston mikrobiologian perusteiden kurssiin kuuluu.
        "...solumorfologian, prokaryoottisolujen rakenteen..mikrobien kasvun ja ravintovaatimukset, energia-aineenvaihdunnan."
        Mitä tuosta et ymmärtänyt?

        Solubiologia kuuluu jo mikrobiologian perusteisiin. Vaikka mikrobiologia onkin keskittynyt pääasiassa mikro-organismeihin, niiden tutkiminen on mahdotonta ilman solubiologian tuntemista. Bakteeri on solu. Miten tutkit bakteeria ilman solubiologian tuntemusta?

        Katsotaan vielä, mitä Wiki kertoo solubiologiasta:
        "Solubiologian tutkimuskohteet ulottuvat yksisoluisista eliöistä, kuten bakteerit ja tietyt yksinkertaiset sienet erittäin monimutkaisiin eliöihin..."
        Eli juuri sitä, mitä sinä väitit mikrobiologian tutkivan. Itse asiassa rajanveto solubiologian, mikrobiologian ja molekyylibiologian välillä on enemmänkin sopimuskysymys kuin että kyse olisi selvästi erillisistä tutkimusalueista.

        Nimimerkki "VastaanProAgno" taisi olla oikeassa, mitä tietotasoon tulee. Pelkkä yhden määritteen googlaus johtaa helposti harhaan, jos ei ymmärrä kokonaisuudesta mitään.


      • Mimmuliini007

        Apua mitä totuuden vääristelyä. Tutkikaas ihmiset useammasta lähteestä mitä on mikrobiologia ja sen jälkeen mitä on biokemia ja solubiologia. Älkää uskoko mitä joku väittää vaan tutkikaa itse..niinku oon minäkin rohkaissut. Valitettavaa ku totuutta tarvii väännellä mutta semmosta se on kun pelkää että totuus selviää.
        Solubiologia on soluja tutkiva tiede. Solubiologia tutkii pääasiassa solujen fysiologisia ominaisuuksia, rakennetta, niiden sisältämiä soluorganelleja, vuorovaikutusta ympäristön kanssa, solun jakautumista, solusykliä sekä ohjelmoitua solujen itsetuhoa eli apoptoosia. Tutkimusta tapahtuu sekä mikroskooppisella että molekulaarisella tasolla. Solubiologian tutkimuskohteet ulottuvat yksisoluisista eliöistä, kuten bakteerit ja tietyt yksinkertaiset sienet erittäin monimutkaisiin eliöihin, kuten ihminen ja niiden soluihin. Nykyään solubiologinen tutkimus yhdistelee biologian lisäksi osia useilta eri tieteenaloilta, kuten fysiikasta, kemiasta ja matematiikasta.

        Solubiologiaan läheisesti liittyvä tieteenala on muun muassa kehitysbiologia eli alkion kehityksen tutkimus hedelmöityksestä aikuiseksi eliöksi. Myös genetiikka, biokemia ja molekyylibiologia ovat keskeisiä solubiologiaan liittyviä tieteenaloja.


      • Tulivaanmieleeni

        Solua ja Dna:ta tutkiessa oleellista on nimenomaan biokemia, solubiologia ja molekyylibiologia. Mikrobiologialla ei tutkita solua eikä Dna:ta vaan mikrobeja. Siksi keskityn edellä mainittuihin kolmeen ja niiden alojen tutkijoiden tuloksiin. Käyttäkää päättelykykyä.


      • huonoarvaus
        agnoskepo kirjoitti:

        Arvasin kyllä, mistä tuuli puhaltaa jo biokemian (lue Leisola) painottamisesta, mutta asiallinen vastaus on kreationistin kohdallakin paikallaan, jos hänen kysymyksensä on asiallinen. En kuitenkaan viitsi juuttua pitkiin mielipiteenvaihtoihin kressujen kanssa. Tunnen heidän argumenttinsa riittävä hyvin. Eläköityneen lääkärin väittäminen evoluutiobiologian asiantuntijaksi on osoitus, miten ohuella pohjalla mennään. Suomalaisten kressujen ainoa vähänkin biologian alaan viittaava asiantuntija Leisola ei hänkään ole evoluutiobiologi, mutta on allekirjoittamassaan tutkimuspaperissa todennut darwinistisen evoluution toimivan. Omalle laumalle saarnatan tietenkin ihan muuta.

        Asiallisempia keskusteluja odotellen...

        Sinä mitään ole arvannut. Kaikkia noita aloja, solubiologiaa, molekyylibiologiaa, mikrobiologiaa ja biokemiaa opiskelleena, tiedän kyllä, mistä noista on eniten hyötyä DNA:n tutkimisessa. Ja se ei ole mikrobiologia.

        Kertoisitko nyt laajan tietopohjan omaavana miksi DNA:n tutkimisessa on tärkeää mielestäsi tuntea juuri mikrobiologiaa. Vai etkö osaa vastata? Samalla voit vastat kysymyksiin, mitä mikrobiologia tutkii ja mitä molekyylibiologia tutkii.


      • Mimmuliini007
        agnoskepo kirjoitti:

        Pekka Reinikainen on lääketieteen lisenssiaatti, ei evoluutiotutkija. En tiedä, onko hän koskaan ollut ateisti, mutta jos tarkoitat "darwinistilla" evoluutiotutkijaa, niin satavarmasti voin sanoa, ettei Reinikaisen kompetenssi riitä sille alalle.

        Lääketiede on soveltava tiede, jossa sovelletaan useita luonnontieteitä, kuten biologiaa, kemiaa ja fysiikkaa. Erityisesti lääketieteessä keskitytään ihmisen anatomiaan, fysiologiaan ja biokemiaan sekä patologiaan ja mikrobiologiaan. Siksi pidän häntä luotettavana tässä soluasiassa.


      • kertoisitko
        VastaanProAgno kirjoitti:

        Kun agno näytti nostavan kytkintä, niin minäkin voisin vastata, vaikka en laajaa tietopohjaa aiheesta omaakaan.

        Mikro tarkoittaa sanana miljoonasosaa ja on vakiintunut pienuuteen viittaavaksi termiksi kuten mikrobi, mikroskooppi, mikrometri tai mikroaalto. Mikrobiologia on yleisnimitys niille biologian osa-alueille, joiden tutkimuskohteet ovat mikroskooppisia. Sekä solubiologia, että molekyylibiologia ovat juurikin mikrobiologiaa. Käytännön biokemiaa taas harjoitetaan esimerkiksi Äänekoskelle nousevassa uudessa biotuotetehtaassa.
        DNA on varsin pieneen tilaan pakattu. Sen tutkimus ei ole mahdollista ilman mikrobiologian menetelmiä. Esimerkiksi genomin sekvensointi on nykyaikaisen mikrobiologian vakiotyökaluja.

        Turun yliopisto. Mikrobiologian perusteet:
        "Opiskelija tuntee mikrobiologian perusteet kuten mikroskopian ja solumorfologian, prokaryoottisolujen rakenteen, mikrobien kasvun ja ravintovaatimukset, mikrobien torjunnan kemiallisin ja fysikaalisin menetelmin, energia-aineenvaihdunnan, virukset, mikrobien luokittelun, tärkeimmät mikrobiryhmät sekä lääketieteellisen ja teollisen mikrobiologian perusteet."

        Agno voi halutessaan täydentää vastausta, mutta kun kysyjän tietotaso on sillä asteella, ettei hän tiedä solubiologian olevan mikrobiologiaa, taitaa tämäkin vastaus pyyhkäistä pahasti yli hilseen. Differentiaalilaskentaakaan ei kannata alkaa opettaa, ennen kuin lapsi on oppinut kertotaulun.

        No johan tuli niin typerää ja tietämätöntä tekstiä, että harvoin olen kuullut.


      • eikösuaedeshävetä
        agnoskepo kirjoitti:

        Etkö lukenut, mitä Turun yliopiston mikrobiologian perusteiden kurssiin kuuluu.
        "...solumorfologian, prokaryoottisolujen rakenteen..mikrobien kasvun ja ravintovaatimukset, energia-aineenvaihdunnan."
        Mitä tuosta et ymmärtänyt?

        Solubiologia kuuluu jo mikrobiologian perusteisiin. Vaikka mikrobiologia onkin keskittynyt pääasiassa mikro-organismeihin, niiden tutkiminen on mahdotonta ilman solubiologian tuntemista. Bakteeri on solu. Miten tutkit bakteeria ilman solubiologian tuntemusta?

        Katsotaan vielä, mitä Wiki kertoo solubiologiasta:
        "Solubiologian tutkimuskohteet ulottuvat yksisoluisista eliöistä, kuten bakteerit ja tietyt yksinkertaiset sienet erittäin monimutkaisiin eliöihin..."
        Eli juuri sitä, mitä sinä väitit mikrobiologian tutkivan. Itse asiassa rajanveto solubiologian, mikrobiologian ja molekyylibiologian välillä on enemmänkin sopimuskysymys kuin että kyse olisi selvästi erillisistä tutkimusalueista.

        Nimimerkki "VastaanProAgno" taisi olla oikeassa, mitä tietotasoon tulee. Pelkkä yhden määritteen googlaus johtaa helposti harhaan, jos ei ymmärrä kokonaisuudesta mitään.

        Voisitko lopettaa esittäväsi tietäväsi asiasta, josta et tiedä. Mene yliopistoon vaikkapa opisekelemaan biologian perusopinnot. Sitten otat aineopintoja kaikista aloista, joista tässä on puhuttu. Sen jälkeen tule tänne sanomaan, miten asia on.


      • Mimmuliini007
        Mimmuliini007 kirjoitti:

        Lääketiede on soveltava tiede, jossa sovelletaan useita luonnontieteitä, kuten biologiaa, kemiaa ja fysiikkaa. Erityisesti lääketieteessä keskitytään ihmisen anatomiaan, fysiologiaan ja biokemiaan sekä patologiaan ja mikrobiologiaan. Siksi pidän häntä luotettavana tässä soluasiassa.

        Lisäys: siis yhtenä luotettavista lähteistä. On varmasti toki ja ilman muuta muitakin jotka ymmärtää biokemiasta solubiolodiasta ja molekyylibiologiasta.


      • hgjhghjgjhghjgjh
        Mimmuliini007 kirjoitti:

        Apua mitä totuuden vääristelyä. Tutkikaas ihmiset useammasta lähteestä mitä on mikrobiologia ja sen jälkeen mitä on biokemia ja solubiologia. Älkää uskoko mitä joku väittää vaan tutkikaa itse..niinku oon minäkin rohkaissut. Valitettavaa ku totuutta tarvii väännellä mutta semmosta se on kun pelkää että totuus selviää.
        Solubiologia on soluja tutkiva tiede. Solubiologia tutkii pääasiassa solujen fysiologisia ominaisuuksia, rakennetta, niiden sisältämiä soluorganelleja, vuorovaikutusta ympäristön kanssa, solun jakautumista, solusykliä sekä ohjelmoitua solujen itsetuhoa eli apoptoosia. Tutkimusta tapahtuu sekä mikroskooppisella että molekulaarisella tasolla. Solubiologian tutkimuskohteet ulottuvat yksisoluisista eliöistä, kuten bakteerit ja tietyt yksinkertaiset sienet erittäin monimutkaisiin eliöihin, kuten ihminen ja niiden soluihin. Nykyään solubiologinen tutkimus yhdistelee biologian lisäksi osia useilta eri tieteenaloilta, kuten fysiikasta, kemiasta ja matematiikasta.

        Solubiologiaan läheisesti liittyvä tieteenala on muun muassa kehitysbiologia eli alkion kehityksen tutkimus hedelmöityksestä aikuiseksi eliöksi. Myös genetiikka, biokemia ja molekyylibiologia ovat keskeisiä solubiologiaan liittyviä tieteenaloja.

        Kun teet melkein suoraa lainausta wikistä, on asiallista laittaa lähde esille.


      • khkhkhkhhjk
        Tulivaanmieleeni kirjoitti:

        Solua ja Dna:ta tutkiessa oleellista on nimenomaan biokemia, solubiologia ja molekyylibiologia. Mikrobiologialla ei tutkita solua eikä Dna:ta vaan mikrobeja. Siksi keskityn edellä mainittuihin kolmeen ja niiden alojen tutkijoiden tuloksiin. Käyttäkää päättelykykyä.

        Taitaa olla perusteet aika pahasti hukassa.
        "Mikrobiologialla ei tutkita solua eikä Dna:ta vaan mikrobeja."

        Mikrobit OVAT soluja ääliö.


      • MelkoHupaisaa
        huonoarvaus kirjoitti:

        Sinä mitään ole arvannut. Kaikkia noita aloja, solubiologiaa, molekyylibiologiaa, mikrobiologiaa ja biokemiaa opiskelleena, tiedän kyllä, mistä noista on eniten hyötyä DNA:n tutkimisessa. Ja se ei ole mikrobiologia.

        Kertoisitko nyt laajan tietopohjan omaavana miksi DNA:n tutkimisessa on tärkeää mielestäsi tuntea juuri mikrobiologiaa. Vai etkö osaa vastata? Samalla voit vastat kysymyksiin, mitä mikrobiologia tutkii ja mitä molekyylibiologia tutkii.

        Geenitutkimus mullistaa diagnosointia:
        " Koko genomin sekvensointi puolestaan yleistyy muun muassa syövän hoidossa, ja hoitopäätöksiä tehdään yhä useammin löydetyn onkogeenin mukaan.
        Myös bakteerien genomia voidaan sekvensoida, ja sen avulla voidaan päätellä muun muassa bakteerin antibioottiresistenssi.
        - Tämä voi muuttaa MIKROBIOLOGISEN laboratorion ajattelua ja toimintaa, kun kaikki tarvittava tieto saadaan ehkä joskus sekvensoinnilla, Nousiainen povaa."

        https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=5&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwjDhpDU-v3QAhXDhSwKHROHDO4QFghAMAQ&url=http://www.mylab.fi/fi/puheenvuoro/geenitutkimus_mullistaa_diagnosointia/&usg=AFQjCNFxiBC6QbfxmMLdS5gayHYJnCT59w

        Näyttää ihan siltä, että mikrobiologian labrat tekevät genomin sekvensointia. Ja sinun mukaasi mikrobiologialla ei ole DNA:n kanssa mitään tekemistä.


      • LisääLöytäLyödyille

        "Metagenomiikka avaa uusia ovia mikrobiologiassa"
        "Metagenomiikan ohella kiinnostusta on herättänyt metatranskriptomiikan käyttö mikrobiologiassa. Metatranskriptomiikassa tutkimuksen kohteena on kaikkien geenien sijasta kyseisellä hetkellä aktiiviset geenit."

        Taas genomin tutkimus yhdistetty juuri mikrobiologiaan. Ei näköjään tutkijatohtorit ja dosentit tiedä, ettei geenien tutkiminen kuulu mikrobiologiaan.

        https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=10&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwjDhpDU-v3QAhXDhSwKHROHDO4QFgheMAk&url=http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&p_p_action=1&p_p_state=maximized&p_p_mode=view&p_p_col_id=column-1&p_p_col_count=1&viewType=viewArticle&tunnus=duo98836&usg=AFQjCNHiphwQxdOQrN19ezsh7FNGtCRPnQ

        "Talikäävän genomiprojektia koordinoi intendentti Otto Miettinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta ja aihetta tutkitaan Helsingin yliopiston elintarvike- ja ympäristötieteiden laitoksen mikrobiologian ja biotekniikan osastolla professori Annele Hatakan ja yliopistonlehtori, dosentti Kristiina Hildénin tutkimusryhmässä. Tutkimustyö on osa projektia, jossa sekvensoidaan tuhat lajia sienten sukupuun eri puolilta. Mukana työssä on useita kansainvälisiä tutkimusryhmiä."

        Miksi Hesan yliopistolla genomiprojektia vedetään mikrobiologian ja biotekniikan osastolla, kun mikrobiologialla ei ole asian kanssa mitään tekemistä? Pöljä profesori, kun ihan väärin menetelmin tutkii genomia.

        https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=12&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwiEo4ST_v3QAhXIWiwKHfrcCqA4ChAWCDQwAQ&url=https://www.luomus.fi/fi/uutinen/talikaavan-genomi-selvitetty&usg=AFQjCNFr3K8wKxEhG5DX2mB83Y5ay56JGA

        "Valmistuttuani maisteriksi olin ensin eräässä projektissa tutkimusapulaisena, kunnes aloitin oman väitöskirjatutkimukseni. Eli aloittaessani minulla ei ollut työkokemusta mikrobiologian alalta... Kun aloitin täällä, bakteerien genotyypitys PFGE-menetelmällä oli uutta. Sitten tuli sekvensointiin perustuva MLVA-menetelmä ja nyt ollaan siirtymässä koko genomin sekvensointiin.

        Eli THL:kin sekoilee. Ovat laittaneet mikrobiologin genomia selvittämään.

        https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=15&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwiEo4ST_v3QAhXIWiwKHfrcCqA4ChAWCEcwBA&url=http://www.luonnontieteilijat.fi/jaostotoiminta/tyopaikkakohtaiset_jaostot/terveyden_ja_hyvinvoinnin_laitoksen_luonnontieteilijat/toissa-thl-ssa/haastattelu-erikoistutkija&usg=AFQjCNFThO3ikvWciDPC20D2DF_XYqMJ_A

        Siltä varalta, ettei nimimerkki "huonoarvaus" tiedä, niin DNA:lla ja genomilla on huomattavasti tekemistä toistensa kanssa.

        Ps. Paskat sinä mitään ole opiskellut.


      • OpetteleEdesAlkeet
        eikösuaedeshävetä kirjoitti:

        Voisitko lopettaa esittäväsi tietäväsi asiasta, josta et tiedä. Mene yliopistoon vaikkapa opisekelemaan biologian perusopinnot. Sitten otat aineopintoja kaikista aloista, joista tässä on puhuttu. Sen jälkeen tule tänne sanomaan, miten asia on.

        Tavaahan sinäkin sen mikrobiologian kurssin esite. Ei ole olemassa mikrobiologia, joka ei olisi lukenut solubiologian perusteita.
        Täällä joku väitti opiskelleensa useita aloja " Kaikkia noita aloja, solubiologiaa, molekyylibiologiaa, mikrobiologiaa ja biokemiaa opiskelleena, " ja kaveri oli pihalla kuin lumiukon pippeli. Kuten olen lukuisilla linkeillä osoittanut, juuri mikrobiologit tutkivat genomia eli DNA:ta. Ja tämä kaikkien alojen asiantuntija ei edes sitä tiennyt.
        Ei kannattaisi tulla valehtelemaan palstalle, jossa jollain on oikeaakin tietoa.


      • EiKompetenssia
        Mimmuliini007 kirjoitti:

        Lääketiede on soveltava tiede, jossa sovelletaan useita luonnontieteitä, kuten biologiaa, kemiaa ja fysiikkaa. Erityisesti lääketieteessä keskitytään ihmisen anatomiaan, fysiologiaan ja biokemiaan sekä patologiaan ja mikrobiologiaan. Siksi pidän häntä luotettavana tässä soluasiassa.

        Lääketiede on soveltava tieteenala, mutta peruslääkäri on "insinööri", ei tutkija. Reinikaisella ei ole edes tutkijakoulutusta ja kaiken lisäksi Reinikaisen opiskeluajaoista on niin pitkä aika, että hänen tietonsa ovat auttamatta vanhentuneet. Ei kai hän muuten olisi vasta nobelin myöntämisen jälkeen alkanut kirjoittaa korjausmekanismista, jonka evoluutiobiologit ovat tunteneet neljäkymmentä vuotta. Ja siitäkin hän kirjoitti totaalisesti väärin uskoen kaatavansa evoluutioteorian. Ei lääkärintutkinto pätevöitä mihinkään muuhun kuin lääkärin toimen harjoittamiseen.


      • otahanselvää
        OpetteleEdesAlkeet kirjoitti:

        Tavaahan sinäkin sen mikrobiologian kurssin esite. Ei ole olemassa mikrobiologia, joka ei olisi lukenut solubiologian perusteita.
        Täällä joku väitti opiskelleensa useita aloja " Kaikkia noita aloja, solubiologiaa, molekyylibiologiaa, mikrobiologiaa ja biokemiaa opiskelleena, " ja kaveri oli pihalla kuin lumiukon pippeli. Kuten olen lukuisilla linkeillä osoittanut, juuri mikrobiologit tutkivat genomia eli DNA:ta. Ja tämä kaikkien alojen asiantuntija ei edes sitä tiennyt.
        Ei kannattaisi tulla valehtelemaan palstalle, jossa jollain on oikeaakin tietoa.

        Molekyylibiologian erikoisalaa on biologia molekyylitasolla, eli juurikin DNA:n tutkiminen. Mikrobiologian erikoisalaa on mikrobien tutkiminen. Näillä on päällekäisyyksiä, ja kumpikin tarvitsee toistensa mentelmiä, mutta mikrobiologian erikoispainotus ei ole molekyylitasolla. Jos haluaa tutkia nimenomaan DNA:ta, niin oikea ala on molekyylibiologia, ei mikrobiologia.

        http://www.nature.com/subjects/microbiology
        https://www.sciencedaily.com/terms/molecular_biology.htm
        https://www.quora.com/Is-modern-microbiology-basically-just-molecular-biology
        http://www.differencebetween.com/difference-between-microbiology-and-vs-molecular-biology/
        https://www.youtube.com/watch?v=MF8fbmzebGM


      • tuossa.alkeita
        OpetteleEdesAlkeet kirjoitti:

        Tavaahan sinäkin sen mikrobiologian kurssin esite. Ei ole olemassa mikrobiologia, joka ei olisi lukenut solubiologian perusteita.
        Täällä joku väitti opiskelleensa useita aloja " Kaikkia noita aloja, solubiologiaa, molekyylibiologiaa, mikrobiologiaa ja biokemiaa opiskelleena, " ja kaveri oli pihalla kuin lumiukon pippeli. Kuten olen lukuisilla linkeillä osoittanut, juuri mikrobiologit tutkivat genomia eli DNA:ta. Ja tämä kaikkien alojen asiantuntija ei edes sitä tiennyt.
        Ei kannattaisi tulla valehtelemaan palstalle, jossa jollain on oikeaakin tietoa.

        http://www.bioexplorer.net/divisions_of_biology/

        "Microbiology is the study of microscopic organisms, those being unicellular, multicellular, or acellular.

        Molecular biology is the branch of biology that deals with the structure and function of the proteins and _nucleic acids_."

        ********************************************
        http://www.biology-online.org/dictionary/Branches_of_biology

        "Microbiology - the branch of biology that deals with microorganisms and their effects on other living organisms

        Molecular Biology - the branch of biology that deals with the formation, structure, and function of macromolecules essential to life, such as nucleic acids and proteins, and especially with their role in cell replication and the transmission of genetic information "


      • Mimmuliini007
        khkhkhkhhjk kirjoitti:

        Taitaa olla perusteet aika pahasti hukassa.
        "Mikrobiologialla ei tutkita solua eikä Dna:ta vaan mikrobeja."

        Mikrobit OVAT soluja ääliö.

        Tarkalleen mikrobit ovat mikroskooppisen pieniä eliöitä kuten bakteerit tai virukset esimerkiksi. Niillä on toki solu mutta siinä siis tutkitaan näitä eliöitä. Ja jos mikrobiologi tutkii solua hän tarvitsee solua tutkivaa "työvälinettä". Silloin hän ei käytä enää mikrobiologiaa "välineenä". Kyse oli siitä mitä mikrobiologiassa tutkitaan. Tämä piti selventää. Mikrobiologia ei tutki solua. Siksi luotan tässä soluasiassa biokemiaan, solubioloaan, molekyylibiologiaan. Tämä oli siis pointti.


      • viruseiolesolu
        Mimmuliini007 kirjoitti:

        Tarkalleen mikrobit ovat mikroskooppisen pieniä eliöitä kuten bakteerit tai virukset esimerkiksi. Niillä on toki solu mutta siinä siis tutkitaan näitä eliöitä. Ja jos mikrobiologi tutkii solua hän tarvitsee solua tutkivaa "työvälinettä". Silloin hän ei käytä enää mikrobiologiaa "välineenä". Kyse oli siitä mitä mikrobiologiassa tutkitaan. Tämä piti selventää. Mikrobiologia ei tutki solua. Siksi luotan tässä soluasiassa biokemiaan, solubioloaan, molekyylibiologiaan. Tämä oli siis pointti.

        Tarkalleen ottaen virus ei ole solu eikä eliö.


    • Mimmuliini007

      Huomaa hyvin ketkä täällä ajaa vain omaa ateismi-tai muuta uskoaan vihapuheissaan......

      • Väärä_palsta_

        Myös hihhulit erottuvat hyvin joukosta ääliömäisillä viesteillään. Sinä olet siitä loistava esimerkki.

        Kertoisitko vielä, että millä tavalla se ateismi on uskomusta? Onko se samalla tavalla uskomus, kuin postimerkkien keräilemättömyys on harrastus?


      • Mimmuliini007

        Pidän ateismia uskona,heidän uskonsa on omanapa ja nimenomaan tämä evoluutioteoria ja voi mihin sitten uskoisikaan jos se kaatuisi. Ei ei ei missään nimessä...sittenhän se tarkoittaisi jotain. Ateistit erottaa myös aina vihasta ja vihapuheesta. Niinkun tälläkin palstalla olemme huomanneet. Asioista voisi keskustella ihan asiallisestikin. Minusta on hyvä ja pitääkin rohkaista ihmisiä tutkimaan eri lähteitä.


      • ota.kerrankin.selvää
        Mimmuliini007 kirjoitti:

        Pidän ateismia uskona,heidän uskonsa on omanapa ja nimenomaan tämä evoluutioteoria ja voi mihin sitten uskoisikaan jos se kaatuisi. Ei ei ei missään nimessä...sittenhän se tarkoittaisi jotain. Ateistit erottaa myös aina vihasta ja vihapuheesta. Niinkun tälläkin palstalla olemme huomanneet. Asioista voisi keskustella ihan asiallisestikin. Minusta on hyvä ja pitääkin rohkaista ihmisiä tutkimaan eri lähteitä.

        "Pidän ateismia uskona,heidän uskonsa on omanapa ja nimenomaan tämä evoluutioteoria ja voi mihin sitten uskoisikaan jos se kaatuisi."

        Minulle ei merkkaa paskan vertaa mitä sinä henk. koht. uskot ateismin tarkoittavan. Ateisti sanalla on ihan määritelmä, käytetään mielummin sitä sen sijaan että aletaan keksiä omia uusia merkityksiä. Ateismi on usko siinä missä kalju on hiustenväri ja postimerkkien keräilemättömyys on harrastus. Lisäksi se "usko" ei ole mitenkään sidoksissa evoluutioteorian oikeellisuuteen.

        " Ei ei ei missään nimessä...sittenhän se tarkoittaisi jotain."

        Kuten mitä? Se että jonkin asian kumoaa, ei tee toista asiaa automaattisesti oikeaksi. Todisteet on ne mitkä ratkaisee.

        "Ateistit erottaa myös aina vihasta ja vihapuheesta."

        Yleistämistä. Viha ja vihapuhe ovat uskontoihin sisäänrakennettuja. Yhden ateistin sanomiset eivät taas edusta kaikkia ateisteja. Lisäksi uskovaiset hyvin usein rinnastavat kritiikin vihapuheeksi, koska heille iskee todella vahvat puolustusmekanismit päälle, kun vähänkin kyseenalaistaa heidän uskomuksiaan.

        "Asioista voisi keskustella ihan asiallisestikin."

        Kyllä, mutta kreationistit provosoivat tahalleen, jotta saadaan juuri tuollaisia kommentteja, joita taas käytetään aseena ateisteja vastaan. Tämä on pelkkää peliä heille.

        "Minusta on hyvä ja pitääkin rohkaista ihmisiä tutkimaan eri lähteitä."

        Lähdekritiikki on myös tervettä.


      • EiMennytKohilleen
        Mimmuliini007 kirjoitti:

        Pidän ateismia uskona,heidän uskonsa on omanapa ja nimenomaan tämä evoluutioteoria ja voi mihin sitten uskoisikaan jos se kaatuisi. Ei ei ei missään nimessä...sittenhän se tarkoittaisi jotain. Ateistit erottaa myös aina vihasta ja vihapuheesta. Niinkun tälläkin palstalla olemme huomanneet. Asioista voisi keskustella ihan asiallisestikin. Minusta on hyvä ja pitääkin rohkaista ihmisiä tutkimaan eri lähteitä.

        "...nimenomaan tämä evoluutioteoria ja voi mihin sitten uskoisikaan jos se kaatuisi"
        Ihminen voi olla ateisti, vaikka ei uskoisi ainoaankaan luonnontieteelliseen teoriaan. Mutta kun ihmisillä on tapana perustaa maailmankuvansa johonkin ja kun uskonto on ateistien kohdalla poissa laskuista, tiede maailmankuvan perustana on ateistien piirissä yleinen. Mikään välttämättömyys se ei ole.

        " Ateistit erottaa myös aina vihasta ja vihapuheesta."
        Ainakaan minun kohdallani tuo ei pidä paikkaansa. En koe vihaavani ketään. Sorrut karkeaan yleistykseen.

        "Minusta on hyvä ja pitääkin rohkaista ihmisiä tutkimaan eri lähteitä."
        Oletko uskovana tuosta ihan varma? Juuri eri lähteisiin tutustuminen vierotti minut lapsena omaksumastani uskonnosta. Eräät tiukan linjan lahkot jopa varottavat liiasta opiskelusta. Luonnontieteet kun eivät millään kohtaa tue kreationismia ja voivat aiheuttaa fundamentalistisesta uskosta vieraantumista.


      • Mimmuliini007

        Olen ehdottomasti sitä mieltä että tulee tutkia eri lähteitä ja käyttämään tervettä päättelykykyä. Kun on kyse solusta niin kuin tässä soluasiassa niin luotan silloin lähteisiin jotka oikeasti tutkii solua. Etsin tietoa mitkä on ne alat jotka tutkii solua ja ketkä on soluntutkijoita. Rohkaisen muitakin tekemään niin.


      • Melkein_kiinnostaa
        Mimmuliini007 kirjoitti:

        Olen ehdottomasti sitä mieltä että tulee tutkia eri lähteitä ja käyttämään tervettä päättelykykyä. Kun on kyse solusta niin kuin tässä soluasiassa niin luotan silloin lähteisiin jotka oikeasti tutkii solua. Etsin tietoa mitkä on ne alat jotka tutkii solua ja ketkä on soluntutkijoita. Rohkaisen muitakin tekemään niin.

        Joko olet löytänyt tutkijoita, jotka oikeasti tutkivat soluja? Mitä he sanoivat?


    • kjlkjljljlkjlkjlkj

      Täällä on taas keskustelu karannut aivan lepikkoon. Biologia on jaoteltu yli sataan osa-alueeseen, eivätkä niiden rajat todellakaan ole tarkasti määriteltyjä. Lisäksi on harvoja osa-alueita, joissa ei tarvittaisi useidenkin muiden osa-alueiden tietoja. Aika harvassa ovat ne biologian osa-alueet, joissa ei tarvittaisi lainkaan solubiologian tietämystä.
      Liian tarkka karsinointi on osoitus ymmärtämättömyydestä ja siitä seuraavat eipäs-juupas väittelyt, jollainen palstalla ryöhähti käyntiin.

      https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwjo3o7ej_7QAhUCliwKHaEkANwQFggXMAA&url=https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_keskeisistä_biologian_aiheista&usg=AFQjCNEL1aYk2oYNdBUTQvof6Ei70LdTtA

      • niinhänseon

        Agnoskepo aloitti tämän sanoessaan: "DNA:n tutkiminen edellyttää mikrobiologian tuntemusta." Eli hän asetti mikrobiologian biologian haaraksi, joka on olennaisinta DNA:n tutkimisessa. Pakkohan tuo on oikaista, kun kaveri ei edes tiedä, että mikrobiologian painotus ei ole molekyylitasolla, vaikka kehuu omaavansa laajan tietopohjan. Tietenkin kaikissa erikoishaaroissa on päällekäisyyksiä, mutta jotkin alat keskittyvät enemmän tiettyihin asioihin kuin toiset.


      • TermeilläKikkailua

        Jos joku tutkii bakteerin genomia, onko hän molekyylibiologiaa käyttävä mikrobiologi, vai mikrobeja tutkiva molekyylibiologi?

        Toinen laittaa linkkiä kuinka mikrobiologit tekevät geenitutkimusta mikrobiologian osastoilla ja toinen kuinka DNA tutkimusta tekevätkin molekyylibiologit. Kumpi mahtaneekaan olla oikeassa? Molemmilla on ihan korkeimman tutkijatason linkkejä omaa erinomaista tietämystään tukemassa.

        Minun mielestäni saivartelunne on lapsellista. Rajanveto alojen välillä on monta kertaa hankalaa ja useimmiten turhaa. Jokainen molekyylibiologi tuntee mikrobiologiaa ja mikrobiologi molekyylibiologiaa. Solubiologian perusopinnot ovat molemmille välttämättömiä. Pelkkä termeillä kikkailu ei osoita muuta kuin halun ja kyvyn kikkailla termeillä. Pääasia tuntuu olevan kokonaan hukassa. Täällä on tarkoitus puhua evoluutiosta.

        Ps.
        Tiesit varmaan, että nykyään kuka tahansa voi tilata genominsa yksityisiltä firmoilta, joissa genomin sekvensointi on automatisoitua rutiinia. Se alkaa olla insinööritieteitä, eikä vaadi syvällistä biologian osaamista.


      • Mimmuliini007
        TermeilläKikkailua kirjoitti:

        Jos joku tutkii bakteerin genomia, onko hän molekyylibiologiaa käyttävä mikrobiologi, vai mikrobeja tutkiva molekyylibiologi?

        Toinen laittaa linkkiä kuinka mikrobiologit tekevät geenitutkimusta mikrobiologian osastoilla ja toinen kuinka DNA tutkimusta tekevätkin molekyylibiologit. Kumpi mahtaneekaan olla oikeassa? Molemmilla on ihan korkeimman tutkijatason linkkejä omaa erinomaista tietämystään tukemassa.

        Minun mielestäni saivartelunne on lapsellista. Rajanveto alojen välillä on monta kertaa hankalaa ja useimmiten turhaa. Jokainen molekyylibiologi tuntee mikrobiologiaa ja mikrobiologi molekyylibiologiaa. Solubiologian perusopinnot ovat molemmille välttämättömiä. Pelkkä termeillä kikkailu ei osoita muuta kuin halun ja kyvyn kikkailla termeillä. Pääasia tuntuu olevan kokonaan hukassa. Täällä on tarkoitus puhua evoluutiosta.

        Ps.
        Tiesit varmaan, että nykyään kuka tahansa voi tilata genominsa yksityisiltä firmoilta, joissa genomin sekvensointi on automatisoitua rutiinia. Se alkaa olla insinööritieteitä, eikä vaadi syvällistä biologian osaamista.

        Mikrobiologiassa tutkitaan mikrobeja. Mikrobit ovat mikroskooppisen pieniä eliöitä kuten bakteerit tai virukset esimerkiksi. Niillä on toki solu mutta siinä siis tutkitaan näitä eliöitä. Ja jos mikrobiologi tutkii solua hän tarvitsee solua tutkivaa "työvälinettä". Silloin hän ei käytä enää mikrobiologiaa "välineenä". Kyse oli siitä mitä mikrobiologiassa tutkitaan. Tämä piti selventää. Mikrobiologia ei tutki solua. Siksi luotan tässä soluasiassa biokemiaan, solubioloaan, molekyylibiologiaan. Tämä oli siis pointti. Luotan tässä soluasiassa näihin solututkijoihin. Heillä on laajempi tuntemus aiheesta. Tämä on siis vain totuus eikä sitä että tarvitsee olla oikeassa vaikkei ole varma/oiskaan. Minussa olisi kyllä miestä myöntämään erheeni. Enkä millään pahalla, vaan korjatakseni väärinkäsityksiä. Mukavaa päivää kaikille!


    • Täsmennystä

      Pieni korjaus, ettei tulisi väärinkäsitystä. Eihän Agno niitä mikrobiologiaa koskevia linkkejä laittanutkaan. Taisi viisaampana vetäytyä väittelystä.

      • lisäätäsmennystä

        Hän aloitti väittelyn ja vetäytyi väittelystä, koska huomasi, että ei omaa tarpeeksi tietämystä biologian erikoisaloista ja niiden painotuseroista. Hän aloitti saivartelun. Ei noilla alojen painotuseroilla muuten niin paljon väliä olisikaan, mutta ärsyttää, kun joku alkaa pätemään ja kehumaan tietopohjansa laajuutta, vaikka ei edes tiedä, mitä asioita milläkin biologian alalla painotetaan.


      • hezekiah

        Ateisti = henkilö joka HALUAA olla tietämätön.


      • MorfisenKentänUho
        lisäätäsmennystä kirjoitti:

        Hän aloitti väittelyn ja vetäytyi väittelystä, koska huomasi, että ei omaa tarpeeksi tietämystä biologian erikoisaloista ja niiden painotuseroista. Hän aloitti saivartelun. Ei noilla alojen painotuseroilla muuten niin paljon väliä olisikaan, mutta ärsyttää, kun joku alkaa pätemään ja kehumaan tietopohjansa laajuutta, vaikka ei edes tiedä, mitä asioita milläkin biologian alalla painotetaan.

        Olihan tuonne laitettu kolmekin linkkiä, joiden mukaan Suomessa juurikin mikrobiologian labrat ja mikrobiologit tutkivat eliöiden genomia. Kommentoijina uutisiin oli proffaa, dosenttia, lehtoria eri tieteellisistä instansseista. Kyse on siitä, että olet juuttunut putkisilmäajatteluun. Mikrobiologia ja molekyylibiologia ovat suurelta osin päällekkäisiä ja samoja menetelmiä käyttäviä. Väite, että mikrobiologit tutkivat genomia on tasan varmasti oikea. Se ei tietenkään tee tyhjäksi sitä, etteivätkö molekyylibiologit tekisi sitä samaa. Karsinointisi oaoittaa vain ymmärtämättömyyttä alasta.
        Samaa paskaahan, mitä kirjoittelet fysiikasta siitä mitään ymmärtämättä. Täyttä typerehtimistä sekä fysiikkasivustolla, että filosofiasivustolla. Ei googlaamalla tieteitä opita, vaikka uskot itse kykeneväsi tutustumaan muutamassa päivässä mihin tieteenalaan tahansa.


      • MorfisenKentänUho kirjoitti:

        Olihan tuonne laitettu kolmekin linkkiä, joiden mukaan Suomessa juurikin mikrobiologian labrat ja mikrobiologit tutkivat eliöiden genomia. Kommentoijina uutisiin oli proffaa, dosenttia, lehtoria eri tieteellisistä instansseista. Kyse on siitä, että olet juuttunut putkisilmäajatteluun. Mikrobiologia ja molekyylibiologia ovat suurelta osin päällekkäisiä ja samoja menetelmiä käyttäviä. Väite, että mikrobiologit tutkivat genomia on tasan varmasti oikea. Se ei tietenkään tee tyhjäksi sitä, etteivätkö molekyylibiologit tekisi sitä samaa. Karsinointisi oaoittaa vain ymmärtämättömyyttä alasta.
        Samaa paskaahan, mitä kirjoittelet fysiikasta siitä mitään ymmärtämättä. Täyttä typerehtimistä sekä fysiikkasivustolla, että filosofiasivustolla. Ei googlaamalla tieteitä opita, vaikka uskot itse kykeneväsi tutustumaan muutamassa päivässä mihin tieteenalaan tahansa.

        Tunnistin kirjoittajan jo melko varhaisessa vaiheessa. Hänen kanssaan minun on aivan turha lähteä keskusteluun. Se on nähty tarpeeksi monta kertaa eri palstoilla.

        Myönnän kyllä itsekin esittäneeni asian liian yksisilmäisesti. Tietenkin olisi pitänyt viitata myös molekyylibiologiaan. Jälkikasvuni väitöstyökin on siinä rajapinnassa, että kumpaa se on. Ennestään sekvensoimattoman lajin genomin sekvensointi ja siihen tarvittavan uuden menetelmän kehittäminen on ollut yksi väitöstyön pohja. Gradunsa hän teki solubiologiasta, joten rajojen ylittäminen ei tuolla tasolla liene kovin vaikeaa. Yhtenä kiinnostavana vaihtoehtona postdoc vaiheeseen hänellä on epidemologia, josta on jo perusteet käytynä. Lokeroajattelu ei kuulu tieteeseen nimeltä biologia, jos kuuluu tieteeseen yleensäkään. Jyrkkä karsinoiminen ei todellakaan osoita alan ymmärtämistä, kuten totesit.
        Itse olen ollut tekniikan ammattilainen ja meillä on vanha kulunut sanonta: "Liika tarkuus on teknistä tietämättömyyttä".

        Vaikka olen perehtynyt biologiaan vähän keskivertokansalaista laajemmin ja ehkä syvemminkin, ei minusta alan ammattilaista saa millään. En ole ikinä väittänyt olevani muuta kuin korkeintaan diletantti, mutta eipä täällä muutkaan kirjoittajat näytä ammattilaisia olevan.,


      • LisääTällaista
        agnoskepo kirjoitti:

        Tunnistin kirjoittajan jo melko varhaisessa vaiheessa. Hänen kanssaan minun on aivan turha lähteä keskusteluun. Se on nähty tarpeeksi monta kertaa eri palstoilla.

        Myönnän kyllä itsekin esittäneeni asian liian yksisilmäisesti. Tietenkin olisi pitänyt viitata myös molekyylibiologiaan. Jälkikasvuni väitöstyökin on siinä rajapinnassa, että kumpaa se on. Ennestään sekvensoimattoman lajin genomin sekvensointi ja siihen tarvittavan uuden menetelmän kehittäminen on ollut yksi väitöstyön pohja. Gradunsa hän teki solubiologiasta, joten rajojen ylittäminen ei tuolla tasolla liene kovin vaikeaa. Yhtenä kiinnostavana vaihtoehtona postdoc vaiheeseen hänellä on epidemologia, josta on jo perusteet käytynä. Lokeroajattelu ei kuulu tieteeseen nimeltä biologia, jos kuuluu tieteeseen yleensäkään. Jyrkkä karsinoiminen ei todellakaan osoita alan ymmärtämistä, kuten totesit.
        Itse olen ollut tekniikan ammattilainen ja meillä on vanha kulunut sanonta: "Liika tarkuus on teknistä tietämättömyyttä".

        Vaikka olen perehtynyt biologiaan vähän keskivertokansalaista laajemmin ja ehkä syvemminkin, ei minusta alan ammattilaista saa millään. En ole ikinä väittänyt olevani muuta kuin korkeintaan diletantti, mutta eipä täällä muutkaan kirjoittajat näytä ammattilaisia olevan.,

        Asiallinen kommentti taas kerran Agnolta.


      • ettunnistanut
        agnoskepo kirjoitti:

        Tunnistin kirjoittajan jo melko varhaisessa vaiheessa. Hänen kanssaan minun on aivan turha lähteä keskusteluun. Se on nähty tarpeeksi monta kertaa eri palstoilla.

        Myönnän kyllä itsekin esittäneeni asian liian yksisilmäisesti. Tietenkin olisi pitänyt viitata myös molekyylibiologiaan. Jälkikasvuni väitöstyökin on siinä rajapinnassa, että kumpaa se on. Ennestään sekvensoimattoman lajin genomin sekvensointi ja siihen tarvittavan uuden menetelmän kehittäminen on ollut yksi väitöstyön pohja. Gradunsa hän teki solubiologiasta, joten rajojen ylittäminen ei tuolla tasolla liene kovin vaikeaa. Yhtenä kiinnostavana vaihtoehtona postdoc vaiheeseen hänellä on epidemologia, josta on jo perusteet käytynä. Lokeroajattelu ei kuulu tieteeseen nimeltä biologia, jos kuuluu tieteeseen yleensäkään. Jyrkkä karsinoiminen ei todellakaan osoita alan ymmärtämistä, kuten totesit.
        Itse olen ollut tekniikan ammattilainen ja meillä on vanha kulunut sanonta: "Liika tarkuus on teknistä tietämättömyyttä".

        Vaikka olen perehtynyt biologiaan vähän keskivertokansalaista laajemmin ja ehkä syvemminkin, ei minusta alan ammattilaista saa millään. En ole ikinä väittänyt olevani muuta kuin korkeintaan diletantti, mutta eipä täällä muutkaan kirjoittajat näytä ammattilaisia olevan.,

        Et tunnistanut. En ole koskaan aikaisemmin väitellyt kanssasi millään palstalla.


      • EtpäTietenkään
        ettunnistanut kirjoitti:

        Et tunnistanut. En ole koskaan aikaisemmin väitellyt kanssasi millään palstalla.

        Uskommavielätonkin....
        Kyllä sinut on tunnista´neet muutkin kuin agno. Olet liian läpinäkyvä jankutuksinesi, vaikka nikkejäsi muutatkin.


    • hezekiah
    • Yighiuukjjloo
      • SamaaRoskaa

        Miksi kuunnella eläköitynyttä kreationistista lääketieteen lisuria, jolla ei todellakaan ole kompetenssia lausua evoluutiosta yhtään mitään. Pelkkä omille "lampaille" suunnattua uskonnollista saarnaa. Näitä on kuultu ja nähty aivan tarpeeksi.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Et olisi piilossa enää

      Vaan tulisit esiin.
      Ikävä
      66
      3185
    2. Sinä saat minut kuohuksiin

      Pitäisiköhän meidän naida? Mielestäni pitäisi . Tämä värinä ja jännite meidän välillä alkaa olla sietämätöntä. Haluai
      Tunteet
      26
      2233
    3. Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan

      Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä
      Ikävä
      68
      1829
    4. Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa

      Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t
      Kauhava
      25
      1677
    5. Tiedän, että emme yritä mitään

      Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian
      Ikävä
      16
      1391
    6. Miten hetki

      Kahden olisi paras
      Ikävä
      28
      1351
    7. Näin pitkästä aikaa unta sinusta

      Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni
      Ikävä
      6
      1246
    8. Mitä, kuka, hä .....

      Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja
      Kemi
      28
      1220
    9. Taisit sä sit kuiteski

      Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik
      Ikävä
      10
      1167
    10. Noh joko sä nainen oot lopettanut sen

      miehen kaipailun jota sulla EI ole lupa kaivata. Ja teistä ei koskaan tule mitään. ÄLÄ KOSKAAN SYÖ KUORMASTA JNE! Tutu
      Ikävä
      63
      1137
    Aihe