Pakkohoitoon toimittamisesta on tullut mielivaltainen ja holtiton tapa saada mielisairaaloihin potilaita.
Poliisi toimii mielivaltaisesti toimittaessaan ihmisiä ilman pätevää syytä noihin laitoksiin, joissa lääkärit sitten tekevät mielenterveyslakia mielivaltaisesti tulkiten ihmisille kuin liukuhihnalta suorastaan satumaisia diagnooseja (jotka ovat heidän rasitteinaan loppuelämän sen lisäksi että terveys tuhottu lääkkeillä ja taloudellinen kurimus ainaisena seuralaisena).
Syynä ehkä se, että mielisairaaloistakin on tullut tulosvastuullisia tuotantolaitoksia, joiden yksiköiden johtajat ovat "tulosvastuullisia" "tuotannosta".
Monissa mielisairaaloissa hoito- ja muuta henkilökuntaa on enemmän kuin potilaita, joten pitäähän (maksavia) potilaita hankkia vaikka väkisin!
Ikävä vain, ettei tulosvastuullisuus ylety rahaa pidemmälle.
Mielisairaalan ollessa kysymyksessä tuotanto ja tulos tulisi kaiken järjen mukaan olla terveys: laitoksista tulisi (ja mahdollisimman nopeasti hoidon ollessa tehokas) lähteä terveitä ja onnellisia, työelämään ja koulutukseen, jne. palaavia kansalaisia.
Todellisuus vain on juuri päinvastainen - rahan ja rahastamisen ollessa tuosvastuullisuuden ainoa kriteeri.
Ihmisiä jotka ovat suht terveitä sinne toimitettaessa, tehdään sairaiksi vahvoilla lääkkeillä, jolloin heidän hoitonsa kestää kauan, ja takaisin yhteiskuntaan palaaminen harvalta enää onnistuu.
Tähän tulisi pikaisesti Suomessa puuttua.
Pakkohoitoon toimitetut itse ovat puolustuskyvyttömiä ja lainsuojattomia.
Kaikkein heikoimassa asemassa oleviltako tämä yhteiskunta jatkuvasti riistää?
Poliisi toimii mielivaltaisesti toimittaessaan ihmisiä ilman pätevää syytä noihin laitoksiin, joissa lääkärit sitten tekevät mielenterveyslakia mielivaltaisesti tulkiten ihmisille kuin liukuhihnalta suorastaan satumaisia diagnooseja (jotka ovat heidän rasitteinaan loppuelämän sen lisäksi että terveys tuhottu lääkkeillä ja taloudellinen kurimus ainaisena seuralaisena).
Syynä ehkä se, että mielisairaaloistakin on tullut tulosvastuullisia tuotantolaitoksia, joiden yksiköiden johtajat ovat "tulosvastuullisia" "tuotannosta".
Monissa mielisairaaloissa hoito- ja muuta henkilökuntaa on enemmän kuin potilaita, joten pitäähän (maksavia) potilaita hankkia vaikka väkisin!
Ikävä vain, ettei tulosvastuullisuus ylety rahaa pidemmälle.
Mielisairaalan ollessa kysymyksessä tuotanto ja tulos tulisi kaiken järjen mukaan olla terveys: laitoksista tulisi (ja mahdollisimman nopeasti hoidon ollessa tehokas) lähteä terveitä ja onnellisia, työelämään ja koulutukseen, jne. palaavia kansalaisia.
Todellisuus vain on juuri päinvastainen - rahan ja rahastamisen ollessa tuosvastuullisuuden ainoa kriteeri.
Ihmisiä jotka ovat suht terveitä sinne toimitettaessa, tehdään sairaiksi vahvoilla lääkkeillä, jolloin heidän hoitonsa kestää kauan, ja takaisin yhteiskuntaan palaaminen harvalta enää onnistuu.
Tähän tulisi pikaisesti Suomessa puuttua.
Pakkohoitoon toimitetut itse ovat puolustuskyvyttömiä ja lainsuojattomia.
Kaikkein heikoimassa asemassa oleviltako tämä yhteiskunta jatkuvasti riistää?
Vastaukset 45
Vanhimmat
henkilöllä - pakkohoitoon toimitetulla - saattaa olla jopa kymmenkunta erilaista diagnosoitua, pitäisikö sanoa, mielisairauden "alatyyppiä", vai mitä ovatkaan, siis tähän tapaan: kaksisuuntainen mieliala- , maanis-depressiivinen, skitsofrenia, "luulotauti" elikkä harhaluuloisuus, paranoia, epäluuloisuus, psykoottisuus, masennus, ym. ym. , näitä näyttää löytyvän.
Eli kysymyksessä hyvin monipuolisesti lahjakas henkilö!
tai vaihtuvien lääkäreiden, yhdellä pienellä silmänluonnilla (jos sitäkään).
ellei lahjakkuus esiinny tietyissä piireissä, tai ellei ole syntynyt jo "kultalusikka" valmiina suussa. Voi vain joutua suljetulle osastolle, kun lahjakkaasti käyttää havaintokykyään tai muita lahjojaan.
Menestyäkin voi Suomessa vain jos isä on jo rakentanut menestykseen johtavat portaat.
Ihme maa, tämä demokratia-Suomi
ei kuulu mikään pakkohoitoon toimittaminen.sen tekee ainoastaan ja vain lääkäri.poliisit tulevat paikalle vasta, jos hoitohenkilökunta tekee virka-apupyynnön.
Näin on kuitenkin toimittu.
Poliisi vienyt suoraan kadulta ja toimittanut "hoitoon"
laittavat pakkohoitoon vaikka sitten poliisin saattelemana jos vielä menen sellaiseen psykoosiin missä kuvittelen olevani "ylemmän voiman lähettiläs tarkoituksenani puhdistaa maailma pahuudesta" (jokainen voinee tuosta päätellä mitä tuollainen puhdistaminen tarkoittaa). Ensimmäisellä kerralla en onneksi tehnyt mitään, vaan PÄÄSIN ajoissa sairaalaan. ONNEKSI. Kurkkua kuristaa, ja ahdistaa, ja sydän muljahtelee vieläkin siitä pelosta mitä kaikkea olisi voinut tapahtua jollen olisi päätynyt sairaalaan.
toimenkuvansa pakkohoitomenettelyissä, kuten näissäkin ketjuissa usein tullut ilmi:
"Mitä jumalia ne oikein luulee olevansa?"
kun ja jos on oikea sairaus kysymyksessä, vaan siitä kun väärin perustein (tai ilman mitään perustetta) ihmisiä raastetaan ja viedään väkivalloin (käsi- ja joskus jopa jalkaraudoin kytkettynä) pakkohoitoon.
Mikä shokkinöyryytys ja traumaattinen kokemus - millä oikeudella poliisi ja lääkärit tällaista tekevät? Ja jatkohoito suljetulla kaikkine huonoinen kohteluineen, kemikaalien pakkosyöttöineen, jne. ...
Ei kukaan ihminen voi asettua toisen yläpuolelle tällaista tekemään.
Tällainen on dehumanisaatiota.
häpeäpilkku.
Pakkohoito ei ole HOITOA.
Se on pelkkää ihmisen nöyryyttämistä, alistamista ja nujertamista, lääkärien (ja poliisin) vallankäyttöä.
Täysin perustuslain ja potilaslain vastaista toimintaa.
Eivätkö lait yhteiskunnassa ole sitä varten laadittu (yksilöä suojaamaan) että lakeja noudatettaisiin ?
mitä merkitystä laatia lakeja jos ne eivät päde?
Tehkää addressi kidutuksen kieltämisestä Suomessa!
lailla kiellettävä.
Eivätköhän potilaat tulisi tämän jälkeen kunnolla kohdelluiksi ja autetuiksi - ihan oikeasti.
Hoitohenkilökuntaan pesiytyneet, selvästi itse psykopaattisesti tai muutoin kieroutuneet ihmiset voisivat tällöin jopa itse havahtua hakemaan apua ja hoitoa ongelmiinsa (koska eivät enää voisi projisoida omia kieroutumiaan potilaisiin).
Ehkäpä heidän ammatinvalintansa on juuri sen vuoksi ollutkin mielisairaala (hoitopuoli) että ovat täten varmistaneet oman paikkansa (etteivät joudu sinne toiselle puolelle).
Pakkohoidon kiellolla moni asia yhteiskunnassa tervehtyisi ja oikenisi.
yleensä ollenkaan?
Ei mitään syytä koko asialle.
Jos siitä olisi jotakin hyötyä ollut, olisi myös näkynyt jossakin.
Pelkkää pahaa on tehnyt ihmisille ja yhteiskunnan tasolla rakenteellisesti vääristänyt sosiaali- ja terveyspalvelut itse itseään ruokkivaksi sairaaksi järjestelmäksi, merkilliseksi ympyräksi, jonka rattaissa ja hampaissa "kurjia ja köyhiä" pyöritellään ja jota ruokkivat vähäisillä rahoillaan juuri nämä ihmiset itse.
Näin näiltä ihmisiltä viedään kaikki: ihmisarvo, taloudellinen selviytymisen mahdollisuus, ja näiden myötä tulevaisuus ja toivo.
Pakkohoito (ja sen seuraukset ja "jatkot" elämässä) on alkusyy kymmenien ja taas kymmenien ihmisten onnettomaan kohtaloon - ja pahinta on se, että ilman omaa syytään on tähän saatettu.
Pakkohoito olisi ehdottomasti lailla lopetettava.
hämmentävää että semmosta voi tapahtua.
Suomessa - netistä löytyy karmeita tarinoita ihmisten kokemuksista pakkohoidoista ja yleensä mielisairaalan suljettujen - ja muidenkin osastojen -käytänteistä (esim. tätä suomi 24 -keskustelupalstaa selaamalla ihan lähivuosiltakin).
- Järkyttävintä on, että asiat eivät ole menneet ainakaan parempaan suuntaan - vaikka niin olisi olettanut - vaan pikemminkin päinvastoin.
Ja edelleen potilaan asema on huono : mitään et voi tehdä, valittaminen ei auta, lääkäri - ja hoitajapuoli pitää puolensa - ja toistensa puolta. Dokumentit saadaan näyttämään miltä ne halutaan näyttävän - hoitopuolihan ne itse laatii, eli pukit itse kaalimaan vartijoina.
- Ja laki on aina yleensä vääryyden ja vääryydentekijän puolella.
vie niin kauan aikaakin että ehtii jo potilas kuolla - ja kun päätöksen jo etukäteen tietää kun kysymyksessä "mielenterveyspotilas" eli päätös aina kielteinen asianosaiselle, byrokraatit pitävät vahvemman puolta.
Eipä tule muuta mieleen kuin Jaakko Ilkan hokema muinoin: "Ei oikeutta maassa saa, ken itse ei sit hanki"
Miten se tapahtuu tänä päivänä, näissä oloissa, tämän päivän Suomessa, siitä on nyt kysymys.
Ehdotuksia!
kannattaa ottaa yhteyttä päättäjiin, kansanedustajiin, ministereihin, jne; sähköpostilla tai muutoin.
Suora vaikuttaminen / suora demokratia paras vaihtoehto.
Lehdistö yksi vaihtoehto - jos nyt enää Suomessa sitten on vapaata lehdistöä.
Edustuksellinen kun ei näytä toimivan. Edustajat ajavat vain omia asioitaan. Palkat heillä itsellään senkun suurenevat.
Näin on jokaisessa institutionaalisessa portaassa, joka instanssissa.
aika kollektiivisen yksilöllisyyden aikaa, kukaan ei välitä toisesta ihmisestä, oma suu lähinnä jokaisella,
suora, oma vaikuttaminen onkin miltei ainoa vaihtoehto.
Neurotieteiden ajatus löytää mieli aivoista tai samaistaa se aivoprosesseiksi on yrityksenä samanlainen kuin kansantaloustieteilijän pyrkimys löytää inflaation aiheuttama rahan ostoarvon muutos euron kolikon kemiallisesta tai fysikaalisesta rakenteesta.
ja standardisoida samanlaisiksi, luokitella jonkin, vaikkapa jonkin mielisairaus- merkin alle. Jokainen ihminen kun on täsmälleen erilainen kuin joku toinen.
Toisen ihmiselämän hallinta ja muokkaus on pahimman luokan sosiaaliteknologiaa, fasismia ja ties mitä.
Ihminen on - ja ihmisen kuuluu olla - "villi" ja "vapaa" , jokainen omalla tavallaan - eli kuten mainoksissa nykyään sanotaan:
"You´re worth of it" "Sinä olet sen arvoinen!"
Elämme vain kerran täällä.
Älä anna psykiatrian ja psykiatrin purkittaa sinua!
lähtökohtana ihmisen vastuullisuuden kieltäminen ja hänen tekemisensä mielisairaaksi.
Sota ihmisen vastuullisuutta vastaan tarkoittaa tänään niiden selitysstrategioiden tieteellistä, yhteiskunnallista ja moraalista oikeuttamista, joissa ihmisen toiminta selitetään aivoprosesseista johtuvaksi. Tämä lähtökohta sisältää loputtoman pyrkimyksen hallita ihmisiä kontrolloimalla yhä laajemmin sitä kieltä, jota käytämme ihmistä koskevassa moraalisessa, poliittisessa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Tiivistetysti: puhe aivoista yrittää kieltää ihmisen ymmärtävänä ja vastuullisena toimijana, kun taas puhe ymmärtävästä ja elämäänsä ohjaavasta ihmisestä osoittaa, että meidän velvollisuutemme on pitää itseämme ja toisiamme vastuullisina olentoina.
leimaa keskeisesti pyrkimys evätä ihmiseltä vastuu omasta toiminnastaan. Vastuun eväämisen keskeisinä perusteina käytetään sairastunutta mieltä, aivosairautta tai nykyisin yhä suositumpaa addiktio-retoriikkaa.
Ihmisen omien valintojen ja tekojen selittäminen psykoanalyyttisillä ja psykiatrisilla käsitteillä on kaikkea muuta kuin ihmisen elämän itseohjauksellisuuden kunnioittamista.
"En hyväksy sitä mitä sanot, mutta puolustan kuolemaani asti oikeuttasi sanoa niin", kerrotaan Voltairen sanoneen.
Sen vertainen on sanoa: "En ymmärrä mitä teet, miten teet, mutta puolustan kuolemaani saakka oikeuttasi tehdä se, mitä teet."
Tähän ihmisen itseohjauksellisuuteen perustuvat ihmisoikeudet, perustuslaki, potilaslaki.
Näitä ihmisen peruoikeuksia on uudelleen alettava vaatia toteutettaviksi - kuten laeissa on Suomessakin säädetty - yksityisen ihmisen suojaksi mielivaltaa vastaan.
Kenenkään ihmisen ei kuulu olla toisen ihmisen manipuloitavissa oleva, ohjailtava pelinappula tai objekti.
Psykiatria tänä päivänä on kaikkea muuta kuin mitä sen tulisi olla, eli : sen tulisi olla ihmisen puolella, mutta se onkin (neurotieteellisenä) kääntynyt ihmistä vastaan.
Pakkohoito on tämän psykiatrian kulminoituma.
Pakkohoito olisi lailla kiellettävä.
psykiatriakin tulisi kieltää. Psykiatrian emeritusprofessori Thomas Szasin mukaan lapset eivät kestä tulla kutsutuksi hulluiksi.
aikuisen, täysin normaalisti käyttäytyvän "holhoukseen" laittaminen.
Tämäkin psykiatrian aikaansaannosta.
professori Thomas Szaszin mukaan pakkohoito on rikos ihmisyyttä vastaan.
Hänen mukaansa psykiatria tulee erottaa valtiosta.
rikollista käytäntöä.
Sairaus tarkoittaa aina ruumiillista sairautta. Sairaus on häiriö elimen toiminnassa tai elimen rakenteessa tai kehon osassa. Jokainen sairaus mikä ihmisellä on, voidaan havaita myös kuolleessa ruumiissa.
Kuolleen ruumissa voidaan todeta ja diagnosoida syöpä, keuhkokuume tai sydänlihastulehdus, jne.
Ainoa sairaus jota kuolleella ruumiilla ei voi olla ja todeta, on mielisairaus, koska se on tai siksi nimitetään jotakin jota vain elävä persoona tekee.
Sanomme, että ihmisellä on neuroosi tai psykoosi, että hän on psykopaattinen tai asosiaalinen persoona, koska arvioimme hänen toimintaansa ja tapaansa elää.
Psykiatriset käsitteet ovat tosiasiassa määritelmiä, joilla luonnehditaan persoonan käyttäytymistä ja toimintaa ja perustuvat täysin tulkintoihin.
Siksi puhe mielisairauksista on harhaanjohtavaa.
ovat elämisen ongelmia, toteaa psykiatri Thomas Szasz.
Näin sanoessaan hän korostaa, että mielen ongelmia tulisi tarkastella ihmisen olemassaolon, merkityksen antamisen ja kokemusmaailman muodostumisen kysymyksinä eikä sairauksina.
Tällöin hän ei tietenkään kiellä ihmisen hätää ja tuskaa elämässään, vaan pyrkii asettamaan ongelmat ja kysymykset eettiseen, henkilön elämänhistorialliseen ja sosiaalis-poliittiseen yhteyteen sen sijaan, että pitäisi ihmisen elämäntaidollisia ongelmia esimerkiksi aivosairauksina.
Psykiatrian, psykiatrien käyttämä valta on poliittista valtaa.
Pakkohoito on tämän vallan ääri-ilmiö ja -pää.
Perustuen täysin mielivaltaan pakkohoito olisi ehdottomasti lailla kiellettävä.
joita lääkäri (satunnainen kulkija, hyvä tai huono), joka ei välttämättä ymmärrä edes suomen kieltä, tekee.
Psykiatriset määritelmät ihmisestä ovat mielivaltaisia tulkintoja, hakuammuntaa, joilla arvioidaan ihmisen toimintaa ja käyttäytymistä.
Todellisuus on jotakin muuta.
Oikea sairaus on todellisuutta, joka voidaan löytää kuolleessakin ruumiissa.
Pakkohoito on p¤ : seestä kotoisin.
Koska siinä ei ole mitään oikeaa.
Koska se ei johda mihinkään oikeaan.
Koska se on puhtaasti poliittista ja yhteiskunnallista vallankäyttöä muutoinkin jo yhteiskunnallisesti vaikeissa oloissa eläviä kohtaan.
Koska se on suoraan syvyydestä lähtöisin olevaa.
ovat tyhmät jotka uskovat tarinoita joita valtaapitävät heille syöttävät.
Tyhmyydellä sokaistuu sellainen ihminen joka ei itse ajattele omilla aivoillaan miten mikin asia oikeasti on, vaan uskoo sokeasti mitä jokin auktoriteetti hänelle syöttää.
Tällaiset ihmiset ovat valtaapitävien lemmikkejä.
ja valheellisia, koska perustuvat täysin ihmisen tai ihmisten tulkintohin ihmisen käyttäytymisestä ja toiminnasta - ja näin ollen erittäin pintapuoliseen näkemykseen (sanoisin jopa satunnaiseen näkemykseen).
Jos näiden tulkintojen varassa ja perusteella sitten tehdään muka "täsmä" diagnooseja ihmiselle, esimerkiksi jokin "mielisairaus" tai sen "alalaji" , ollaan todella hetteisellä maaperällä - täysin vailla tieteellistä" näyttöä.
On vain oletuksia, tulkintoja, jotka - jos niitä ryhdyttäisiin perusteellisemmin tutkimaan - hajoaisivat kuin aamukaste auringossa.
Koska sellaisia joita ei ole olemassa, ei voi tutkia tai todentaa realimaailmassa - jota tiede väittää myös olevansa, tämän päättelyn seurauksena voidaankin todeta, ettei nk. mielisairauksia oikeasti ole olemassa, eli psykiatria on täysin pseudotiedettä, suomeksi huuhaata.
m.o.t.
ei ole eikä ole ollut olemassa, niin kaikki pakkohoidot ovat olleet aina rikoksia joista tulisi antaa rangaistus.
tulee aina toimia, koska ihminen ei ole esine, vain toimenpiteiden kohde.
Jokaisella ihmisellä on tietoisuus itsestään ja vain hän itse on oman itsensä paras asiantuntija. Ihmiselle on annettu puhelahja sitä varten että hän voi itse ilmaista puheessaan mitä hänelle kuuluu, mistä milloinkin kysymys ja mikä häntä painaa.
Mitä ihminen ajattelee, mitä tuntee, miten kokee asiat, sitä ei voi kukaan toinen ihminen tietää, ellei asianomainen itse jollakin tavalla sitä itse ilmaise ulospäin puheessaan.
monessa mielessä. Ne sotivat perustuslakia ja potilaslakia vastaan. Ne sotivat ihmisen ihmisyyttä vastaan, ihmisen vapautta ja itsemääräämisoikeutta vastaan omasta elämästään.
Ne sotivat kaikkea sitä vastaan mitä länsimaisissa yhteiskunnissa ja demokratioissa on pidetty arvokkaana ja rakennetty yksilöihmistä ja hänen vapauttaan ja elämäänsä turvaamaan.
Eli pakkohoidot luovat kauhua, epävarmuutta, pelkoa tuhotessaan sitä turvallisuutta ja turvaa jota jokainen ihminen tarvitsee elämässään.
ovat vätttämättömät edellytykset lapsen/ihmisen oikealle kehitykselle ja kasvulle. Tämä on tunnettua psykologian kirjoista kautta aikojen.
Pakkohoito rikkoo juuri tätä psykologian omaa ensimmäistä sääntöä vastaan levittäessään pelkoa ja turvattomuutta ja riistäessään mielivaltaisesti ja väkivaltaisesti ihmisen vapauden.
Pakkohoito lyö vasten kasvoja kaikkea sitä mitä mielenterveydeksi kutsutaan.
Se on irvikuva kaikesta mielenterveys-sanaankin liitetystä. Koska nimenomaan tuhoaa mielenterveyttä.
on pakko"hoidon" motto. Ensin ihminen hajotetaan - ja sitten häntä hallitaan.
olevia rivikansalaisia raahataan pakkohoitoon (poliisin toimesta) ja tekastuin syihin vedoten.
Tähän "selektioon" ("valintaan") tulisi kiinnittää vakavasti huomiota.
Se on mitä järkyttävintä vääryyttä - sellaista joka huutaa taivaaseen asti!!!
koko touhu! Ja politiikkaa.
kun nuoria (myö muita) ollaan "tuosta vaan" pakkohoitoon toimittamassa ja pillereitä syömään - lukenut näiltä eri palstoilta järkyttäviä tarinoita nuorten kirjoittamia miten heitä kohdeltu ja miten elämä mennyt pieleen sen johdosta.
Lukekaa mm. "masennus"-palstalta ketjuja "Kertokaa rakkaat ihmiset" ja "Huomenna psykiatrille" - miten on toimittu ja miten ovat kokeneet. Onhan järkyttävää.
ikinä pystytte!
Vanhemmat, olkaa lastenne tukena, älkää antako lapsianne "suden" suuhun.