maatalous

sellainen laki, jonka mukaan maatilat tuottavat voittoa.

Yksinkertaista ja helppoa !

Ei niitä tarvitsisi edes pakkolunastaa. Tukiaiset muutettaisiin vastikkeellisiksi lainoiksi, joista lainan ottaja vasta omaisuudellaan. Näin tehdään kaikkialla yritystoiminnassa.

Jos lainoja ja korkoja ei lyhennetä, panttina oleva omaisuus palautuu pääoman omistajien eli veronmaksajien omaisuudeksi. Näin tehdään kaikessa yritystoiminnassa ja lainoissa yksityshenkilöidenkin kesken.

Maataloustukaiseten määrä vähenee ja maatalous tervehtyy positiivisen kannustuksen seurauksena.

miten nykyhallitus saisi minkäänlaisesta yrityksestä tuottavaa.

Valtio ei voi pakkolunastaa tällaisia maatalousalueita eikä siihen ole tarvettakaan. Sen sijaan meillä tulisi määritellä kriisiaikojen omavaraisuustarve ja rakentaa sitä varten toimiva elintarviketuotanto. Tämän valtio voisi aivan hyvin ottaa tehtäväkseen. Silloin voitaisiin suunnitella sellainen maataloustuotanto, joka toimisi myös kriisiaikoina. Kriisiaikoina nimittäin saattavat ensin loppua polttoaineet koneista sekä lannoitteet. Krisiaikojen maatalouden tulisi siten olla työ- ja hevosvaltaista.

Mistä sitten maat tätä varten? Valtiolla lienee jo nyt jonkun verran sellaista maa-aaluetta, joka voidaan ottaa nopeasti maataloustuotantoon. Sen ohella valtio voi järjestää pitkäaikaisen maanhankintaohjelman, joka on valtiolle käytännössä ilmaista. Ilmaista se on sen vuoksi, että valtio lopettaisi ainakin kansallisten maataloustukien maksamisen. Näin saataisiin vuosittain pari miljardia euroa maanhankintaan. Luulen, että innokkaita maanmyyjiäkin tulisi pilmin pimein, kun kansallinen maataloustuki lopetettaisiin. Se johtaisi myös maatalousmaan hinnan kohtuullistumiseen ja tulisi tätäkin kautta veronmaksajille edulliseksi.

Normaaliakoina valtion ei tarvitse eikä pidäkään harjoittaa täysimääräistä maataloutta. Suuri osa pelloista voitaisiin kesannoida. Pitäisi ainoastaan tehdä hyvät suunnitelmat mahdollista kriisiaikaa varten. Sellaista ei ehkä tule seuraavaan sataan vuoteen, joten systeemi on valtiolle hyvin halpa pitkässä juoksussa. Joka vuosi tulee vähintään 2 milhardin euron säästöt maataloustuista.

Näin vapautuu myös runsaasti työvoimaa tarpeellisimpiin puuhiin. Meillä hallitus ajaa jo nyt ponnekkaasti valtionhallinnon tuottavuusohjelmaa. Kun maa- ja elintarviketeollisuudesta vapautuisi tällä tavoin runsaasti työvoimaa, ei syntyisi kovin suurta tarvetta värvätä työvoimaa ulkomailtakaan. Esim. busikuskien töitä on varmaan hyvin tarjolla maanviljelijöille ja palkka on siinä parempi kuin heidän nyt saamansa 4 euroa tunnilta (Mtk:n väittämän mukaan).

Jokainen saisi tietenkin vapaasti harjoittaa maataloutta kuten tähänkin asti, mutta peienmmällä yhteiskunnan tuella, kun tuen pääperuste eli kriisiaikojen tarve hoidettaisiin muuta kautta. Tällä systeemillä maajussien ei tarvitse myöskään neuvotella maataloustulostaan veronmaksajien kanssa, vaan neuvottelukumppaniksi tulee aidommin tuotteiden ostajat eli lähinnä elintarviketeollisuus ja kaupan alan yritykset. Näiden kanssa voivat vääntää sitten mielensä mukaan kättä hinnoista ja rutista niin paljon kun sielu sietää. Tllä tavoin meillä vähentyisi myös tarve maatalouden poliittiselle edunvalvonnalle ja pääsimme ehkä sitäkin kautta eroon maamme turhimmasta ja surkeimmasta puolueesta.