Virttä säestämään harmoonilla oli laitettu itseäni musikaalinen nuori tyttö, joka vanhemmiltaan salaa oli varsin perillä myös pop-musiikista. Koulun musiikkitunneilla hän esitteli mieluusti soittotaitojaan ja piilottelipa toisinaan kappaleisiin vihjeitä ja viittauksia muihin tunnettuihin sävelmiin.
Seuroissa - kuten lestadiolaiselta naiselta yleensäkin - häneltä kuitenkin odotettiin nöyrää, pää painuksissa tapahtuvaa säestystyötä. Ennen kaikkea tärkeää tuntui olevan, ettei näyttänyt siltä, että hän nauttisi soittamisesta. Yleensä hän jaksoikin sinnikkäästi vastata odotuksiin.
Kerran kuitenkin näin hänen silmissään ilkikurisen tuikkeen virren alkaessa, ja niinpä säkeistöjen välissä kohta kuultiinkin muun muassa fuugaksi naamioitua "Smoke on the Water" -riffiä. Kaikki sujui hyvin, mutta virren loppukadenssiksi hän erehtyi soittamaan "Gimme Some Lovin'" -kappaleen komean urkuriffin, jossa toonikasoinnulla on pienen septimin tuomaa groovea - toisin sanoen puupäisinkin lestadiolainen tunnisti tämän rock-peräiseksi.
Hänet tempaistiin väkivalloin urkujen äärestä ja raahattiin takahuoneeseen, jonka jälkeen seurat ja virrenveisuu jatkuivat toisen soittajan voimin. Toonikasoinnussa pientä septimiä ei koskaan synniksi saarnattu, mutta tämän jälkeen sitä ei koskaan kuultu, sillä Jumalan seurakunnan jäsen tietää syntyjään sen olevan varattu vain dominanttisoinnulle.
Seuroissa - kuten lestadiolaiselta naiselta yleensäkin - häneltä kuitenkin odotettiin nöyrää, pää painuksissa tapahtuvaa säestystyötä. Ennen kaikkea tärkeää tuntui olevan, ettei näyttänyt siltä, että hän nauttisi soittamisesta. Yleensä hän jaksoikin sinnikkäästi vastata odotuksiin.
Kerran kuitenkin näin hänen silmissään ilkikurisen tuikkeen virren alkaessa, ja niinpä säkeistöjen välissä kohta kuultiinkin muun muassa fuugaksi naamioitua "Smoke on the Water" -riffiä. Kaikki sujui hyvin, mutta virren loppukadenssiksi hän erehtyi soittamaan "Gimme Some Lovin'" -kappaleen komean urkuriffin, jossa toonikasoinnulla on pienen septimin tuomaa groovea - toisin sanoen puupäisinkin lestadiolainen tunnisti tämän rock-peräiseksi.
Hänet tempaistiin väkivalloin urkujen äärestä ja raahattiin takahuoneeseen, jonka jälkeen seurat ja virrenveisuu jatkuivat toisen soittajan voimin. Toonikasoinnussa pientä septimiä ei koskaan synniksi saarnattu, mutta tämän jälkeen sitä ei koskaan kuultu, sillä Jumalan seurakunnan jäsen tietää syntyjään sen olevan varattu vain dominanttisoinnulle.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.