viilentäminen ilmalämpöpumpulla

Tuo kuulosti aika loogiselta.

Haluaisin kuitenkin tietää onko se viilentämiseen tarvittava sähkön määrä suoraan suhteessa lämmittämiseen tarvittavaan sähkön määrään.

Totta on myös että viilennettäviä päiviä on todella vähän ja omat kokemukset tältä, eli ensimmäiseltä kesältä pumpun kanssa, on siinä että vähänkin pumpun viilennystä per päivä riittää. Toki olen noviisi, mutta olen käyttänyt viilennystä vain tunnin pari, pari kertaa päivässä ja se tuntuu auttavan.

Siis, mistä tulee se sanonta, jota kaikki, myös pumppujen myyjät sanovat, että viilennys vie säästöt. Onko kyse siis vaan siitä että ajatellaan todella pihejä käyttäjiä, vai voiko 1kk viilennys hotkaista tuon esim 8kk säästön??

yks pumppu kirjoitti:

Tuo kuulosti aika loogiselta.

Haluaisin kuitenkin tietää onko se viilentämiseen tarvittava sähkön määrä suoraan suhteessa lämmittämiseen tarvittavaan sähkön määrään.

Totta on myös että viilennettäviä päiviä on todella vähän ja omat kokemukset tältä, eli ensimmäiseltä kesältä pumpun kanssa, on siinä että vähänkin pumpun viilennystä per päivä riittää. Toki olen noviisi, mutta olen käyttänyt viilennystä vain tunnin pari, pari kertaa päivässä ja se tuntuu auttavan.

Siis, mistä tulee se sanonta, jota kaikki, myös pumppujen myyjät sanovat, että viilennys vie säästöt. Onko kyse siis vaan siitä että ajatellaan todella pihejä käyttäjiä, vai voiko 1kk viilennys hotkaista tuon esim 8kk säästön??

Lue lisää

ILPit ovat sen verran nykyaikainen keksintö ettei niiden elinkaaresta ole kenelläkään kokemuksia. Laitteet toimivat hyvin 7c ulkolämpötilalla => jolloin normaalissa talossa on vain pesuhuoneen lattialämmitys käytössä, muut tilat lämpeävät eri kodinkoneiden hukkalämmöllä.

Tuo 8 kuukauden säästö voi olla myös - merkkinen ILPille, jos keskiarvoinen hyötysuhde on 1.9 eikä kenelläkään ole taloa jonka se lämmittäisi tasaisesti 100%.

Jos meillä on ulkona 16 niin sisällä ei tarvitse lämmittää, jos on ulkona 30c niin sisällä ei tarvitse viilentääkkään koska päiväsaikaan ei lämpötila nouse sisällä niin ylös ettei se yöaikaan jäähtyisi. Kummasti auttaa verhot aurinkoisella puolella.

yks pumppu kirjoitti:

Tuo kuulosti aika loogiselta.

Haluaisin kuitenkin tietää onko se viilentämiseen tarvittava sähkön määrä suoraan suhteessa lämmittämiseen tarvittavaan sähkön määrään.

Totta on myös että viilennettäviä päiviä on todella vähän ja omat kokemukset tältä, eli ensimmäiseltä kesältä pumpun kanssa, on siinä että vähänkin pumpun viilennystä per päivä riittää. Toki olen noviisi, mutta olen käyttänyt viilennystä vain tunnin pari, pari kertaa päivässä ja se tuntuu auttavan.

Siis, mistä tulee se sanonta, jota kaikki, myös pumppujen myyjät sanovat, että viilennys vie säästöt. Onko kyse siis vaan siitä että ajatellaan todella pihejä käyttäjiä, vai voiko 1kk viilennys hotkaista tuon esim 8kk säästön??

Lue lisää

tuo viilennys.
Luulopuheita noi että se jäähdyttäminen vie kaikki lämmityksessä tulleet säästöt.
Tm rakennusmaailmassakin oli tästä juttua ja siinä oli joku hankkinut pumpun ainoastaan jäähdytykseen ja kulut/kesä 30-40e

saippua..... kirjoitti:

tuo viilennys.
Luulopuheita noi että se jäähdyttäminen vie kaikki lämmityksessä tulleet säästöt.
Tm rakennusmaailmassakin oli tästä juttua ja siinä oli joku hankkinut pumpun ainoastaan jäähdytykseen ja kulut/kesä 30-40e

Lue lisää

Sanonta, että jäähdytys veisi talven säästöt, on pelkkää luulopuhetta, eikä perustu mihinkään faktoihin. (Mutta on tuntunut tiukasti juurtuneen suureen yleisöön.)
Jos pumpun on seinälleen hankkinut, on tyhmää olla hyödyttämättä sitä kesähelteellä.

luulopuheisiin kirjoitti:

Sanonta, että jäähdytys veisi talven säästöt, on pelkkää luulopuhetta, eikä perustu mihinkään faktoihin. (Mutta on tuntunut tiukasti juurtuneen suureen yleisöön.)
Jos pumpun on seinälleen hankkinut, on tyhmää olla hyödyttämättä sitä kesähelteellä.

Lue lisää

ja jäähdytystoiminto käytössä. Ulkolämpötila päivisin 28 astetta ja sisällä illalla 26 laitoin pumpun päälle,otti ensin noin 600w sitten tasaantui 220w ja alkoi myös tulla seisonta-aikoja. Puhallusilma ihan läheltä mitattuna 15 asteista . Jäädytys säädetty 23 asteeseen. Ei mielestäni kannata sammuttaa välillä antaa käydä vaan ,aamulla käyntijaksot harvempia ja lyhyempiä.

Kesäkäyttö niin lyhytaikaista että ei tule kalliiksi jäähdytys.

lämmin suomessa kirjoitti:

ja jäähdytystoiminto käytössä. Ulkolämpötila päivisin 28 astetta ja sisällä illalla 26 laitoin pumpun päälle,otti ensin noin 600w sitten tasaantui 220w ja alkoi myös tulla seisonta-aikoja. Puhallusilma ihan läheltä mitattuna 15 asteista . Jäädytys säädetty 23 asteeseen. Ei mielestäni kannata sammuttaa välillä antaa käydä vaan ,aamulla käyntijaksot harvempia ja lyhyempiä.

Kesäkäyttö niin lyhytaikaista että ei tule kalliiksi jäähdytys.

Lue lisää

Faktaa viime vuoden heinäkuulta. Mitsun pumppu viilensi niin että sisällä 23 astetta. Kulutuslukema oli 40 kWh, pumpulla on oma mittari. Ekan käyttövuoden kulutuspudotus koko sähkökulutuksessa oli 1500kWh. Kyseessä vanha rintsikka jossa asun.

Kesäarvot meni kyllä vähän poskelleen...

Ulkona ei ole suomessa oikeastaan koskaan 30 astetta lämmintä, pahimmillaankin vain jotain 28 ja sitäkin vain muutaman tunnin päivässä.

Tyypillisempi tilanne on se että sisällä on 28 ja ulkona 24 astetta.

Ei sitä voi kyllä ihan noin suoraviivaisesti laskea, että jos ulkona on 0 tai 30 ja sisällä 24 niin lämmitystarve olisi 24 tai 6 astetta.

Oman kokemuksen mukaan meillä ei tarvi pistää varsinaista lämmitysjärjestelämää pääll kuin vasta sitten kun ulkona alkaa olla lämpötila jossain 5 asteen paikkeilla (sisällä 22). Elämisestä syntyvä "hukkalämpö" onkin lämmityskauden aikana hyötylämpöä (vaikutus 17 astetta).

Lämmitystarpeen raja menee siis 5 asteen lämmössä, joten karkeasti voidaan sanoa että 22 sisälämpöön (jota pidän talvella sopivana) tarvittaisiin nollakeleillä vain noin 5 asteen lämpötilaeron teko lämmittimellä.

Kesällä tilanne pyörähtääkin niin päin että asumisesta tuleva hukkalämpö nostaa lämpötilaa epämiellyttävän korkeaksi. Jos ajatellaan että helle vuorokauden keskilämpö on 20 astetta ja siihen lisätään asumisen tuottama 17 astetta niin sehän olisi peräsi 37 astetta, joka varmaan toteuttuisikin ellei asunnon lämpeämistä pyrittäisi estämällä lisäämällä tuuletusta.

Periaatteessa tuo 37 astetta on se mikä pitää jäähdyttää vaikka 26 asteeseen, jollin jäähdytystarve on 11 astetta.

Mutta vaikka hellepäivän kulutus olisikin suurempi kuin syyspäivän kulutus, niin se on selvä että lämpöpumppu tuo pitkän talven aikana enemmän säästöä, kuin mitä ne harvat hellepäivät kesässä kuluttaa.

sisällä on lämpökuormaa kirjoitti:

Ei sitä voi kyllä ihan noin suoraviivaisesti laskea, että jos ulkona on 0 tai 30 ja sisällä 24 niin lämmitystarve olisi 24 tai 6 astetta.

Oman kokemuksen mukaan meillä ei tarvi pistää varsinaista lämmitysjärjestelämää pääll kuin vasta sitten kun ulkona alkaa olla lämpötila jossain 5 asteen paikkeilla (sisällä 22). Elämisestä syntyvä "hukkalämpö" onkin lämmityskauden aikana hyötylämpöä (vaikutus 17 astetta).

Lämmitystarpeen raja menee siis 5 asteen lämmössä, joten karkeasti voidaan sanoa että 22 sisälämpöön (jota pidän talvella sopivana) tarvittaisiin nollakeleillä vain noin 5 asteen lämpötilaeron teko lämmittimellä.

Kesällä tilanne pyörähtääkin niin päin että asumisesta tuleva hukkalämpö nostaa lämpötilaa epämiellyttävän korkeaksi. Jos ajatellaan että helle vuorokauden keskilämpö on 20 astetta ja siihen lisätään asumisen tuottama 17 astetta niin sehän olisi peräsi 37 astetta, joka varmaan toteuttuisikin ellei asunnon lämpeämistä pyrittäisi estämällä lisäämällä tuuletusta.

Periaatteessa tuo 37 astetta on se mikä pitää jäähdyttää vaikka 26 asteeseen, jollin jäähdytystarve on 11 astetta.

Mutta vaikka hellepäivän kulutus olisikin suurempi kuin syyspäivän kulutus, niin se on selvä että lämpöpumppu tuo pitkän talven aikana enemmän säästöä, kuin mitä ne harvat hellepäivät kesässä kuluttaa.

Lue lisää

Kesällä asumisen lämpövaikutus on tietysti roimasti pienempi kuin talvella. Suomen valoisassa kesässä ei paljon valoja tarvita ja ehkä saunakin lämpiää harvemmen.

Kesäkuu taisi vielä olla poikkeuksellisen lämmin (normaalia enemmän jäähdytystä) ja toukokuu poikkeukselllisen kylmä (normaalia enemmän lämmitystä).

Ei paha...