tuli tuossa ostettua vanhan 20e hintaisen kiinan sohlon tilalle pikkusen parempi...
Gamo Hunter 440 5.5mm 22caliber
nythän myyjä sitten hieman tietämättään kusetti kun sanoi lähtönopeutta olevan 305m/s
sama laite 4,5 mm piipulla saavuttaa kyllä tuon, mutta tämä
isompi malli linkoaa "vain" 220m/s
JOTEN, kumpi on "tehokkaampi" läpäisyä ajatellen, onko 220metriä 22 caliberin tussarille tarpeeks "" ??
kiitti vastauksista ja saa kertoa muutakin aiheeseen liittyvää.
Gamo Hunter 440 5.5mm 22caliber
nythän myyjä sitten hieman tietämättään kusetti kun sanoi lähtönopeutta olevan 305m/s
sama laite 4,5 mm piipulla saavuttaa kyllä tuon, mutta tämä
isompi malli linkoaa "vain" 220m/s
JOTEN, kumpi on "tehokkaampi" läpäisyä ajatellen, onko 220metriä 22 caliberin tussarille tarpeeks "" ??
kiitti vastauksista ja saa kertoa muutakin aiheeseen liittyvää.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Itse veikkaan kiväärien mekaniikan olevan aivan saman, jolloin erikaliiperisten luotien potentiaalienergiat ovat samat. Luodin iskuenergian lähtönopeudellaan voi laskea kaavasta E = ½mv^2. 4,5 mm ilmakiväärin luotihan ei taida painaa kuin puoli grammaa, joten tuosta saisi aseen energiaksi 23 J ja 5,5 mm:n luodin painoksi melkein gramman. Kuulostaa järkevältä.
Nopeampi luoti menettää suuren ilmanvastuksensa vuoksi nopeammin vauhtiaan, joten sen teho rajoittuu lyhyemmälle etäisyydelle kuin suurempikaliiperisen luodin. Toisaalta suuri lähtönopeus antaa laakeamman lentoradan, jolloin ase on "tarkempi" ammuttaessa suhteellisen lyhyiltä etäisyyksiltä eri etäisyyksillä oleviin maaleihin. Tarkempi lainausmerkeissä siksi, että ainahan putoama voidaan kompensoida tähtäyspistettä muuttamalla, mutta tähän ei aina ole aikaa tai mahdollisuuksia.
Tuosta on myös niin monta koulukuntaa, että tappeluksi menee, aiheesta on tapeltu niin kauan kuin erikaliiperisia keskenään suunnilleen samantehoisia aseita on ollut. ;)
Osta toinenkin, mutta .177-kaliiperinen ja testaile itse! :D
ainakin lähtökohtaisesti menee, että samantehoiset lähtösysäykset jos annetaan eripainoisille luodeille niin raskaamman lähtönopeus on pienempi kuin kevyemmän, mutta luodeissa lähtiessään on kuitenkin yhtä paljon varautuneena liike-eli kineettistä energiaa.
Mitä tulee siihen paljonko ilman vastus päätyy syömään tuota kineettistä energiaa riippuu niin luodin lähtönopeudesta kuin luodin koostakin(tai pinta-alasta kulkusuuntaan). Näin ollen voit karkeasti olettaa molemmissa tapauksissa ilmanvastuksen vaikutuksen jäävän samantasoiseksi. Itse kyllä näin lonkalta otaksuen epäilen nopeamman lähtönopeuden omaavalle luodille suhteellisesti isompaa ilman vastuksen merkitystä. Muistaakseni se on jossain nyrkkisääntölaskelmissakin nopeuden neliössä tuon ilmanvastuksen merkitys.
Se onkin tämä ilman vastuksen toteutuminen se ainoa juttu joka vaikeuttaa tällaisia arvioita. Muutoin lähtönopeudenkin tarkistus onnistuisi ihan tarkasti pelkästään ampumalla sopivassa kulmassa ylös ja mittaamalla kauaksiko luoti lensi ja laskemalla siitä. Miksei myös 90 asteen kulmassa pystysuoraan ylös ampuen jos niin onnistuu paremmin mittaamaan kauanko luoti ilmassa radallaan pysyy ennenkuin se maahan takaisin putoaa, tällöin myös ilmanvastuksen merkitys laskelmissa jäisi pienimmäksi.
Testikohteena ihmisen pers´nahka eräs parhaita mahdollisia. Kehottaisin ottamaan yhteyttö "Doodson Teamiin".