Tekniikan Maailma 11/2009 superzoomeista

totuus esiin

"Takukokoa suuremmissa kameroissa on voitu panostaa erityisesti objektiivin laatuun ja erittäin pitkäksi venyvään polttoväliin. Siksi niitä kutsutaan zoom-kameroiksi.

Uusien mallien hinta asettuu 400-600 euron haarukkaan, ja niiden zoom-alue on kasvanut jopa 26-kertaiseksi (TM 8/2009). Polttoväli ulottuu silloin 26 millimetrin laajakulmasta yli 670-milliseen kauko-objektiiviin.

Tyypillinen zoom-kameroiden polttovälikerroin on tällä hetkellä 18-20. Kehitystä on tapahtunut, sillä tämä kameraluokka sai muutama vuosi sitten alkunsa 12-kertaisista zoom-objektiiveista.

Pitkän polttovälin edut eivät suinkaan rajoitus kapeaan kuvakulmaan eli kaukana sijaitsevien kohteiden kohteiden kuvaamiseen. Kun polttoväli kasvaa, objektiivin terävyysalue pienenee, ja esimerkiksi muotokuviin saa pehmeän taustan, josta pääkohde irtoaa miellyttävästi....

Toisin kuin useimmissa pokkareissa, zoom-kameroissa on näytön lisäksi etsin, josta kohdetta kelpaa tarkastella kirkkaassakin auringonvalossa. Etsin perustuu luupin läpi katsottavaan pieneen videonäyttöön.
Käyttöön saa yleensä kaikki mahdolliset valotustavat täysautomatiikasta aina käsisäätöön saakka. Mukana on myös kasvojentunnistus sekä runsas valikoima aiheohjelmia. Lisäksi monet zoom-kamerat sisältävät valotuksen ja valkotasapainon haarukoinnin, jonka avulla kamera valottaa kohteesta useamman ruudun hieman eri asetuksilla.

Kuvakennon tarkkuus on useimmiten 9-12 megapikseli, mikä yhdessä hyvän objektiivin kanssa takaa riittävän teknisen laadun jopa julkaisukäyttöön. Kuvia voi myös tulostaa ongelmitta aina A3-kokoon saakka.

Zoom-kameroiden suurin etu on kohtuullinen koko yhdistettynä mittaviin teknisiin ominaisuuksiin. Vaikka kamera ei olekaan taskukokoinen, sitä on silti varsin helppo kuljettaa mukana. Kokeneempikin valokuvauksen harrastaja saa zoom-kamerasta paljon irti.

Videomielessä parasta laatua ja sujuvimpia toimintoja tarjoavat eräät kohtuuhintaan eräät zoom-kamerat, joita on testattu myös TM:ssä (4 ja 7/2009). "

(Harri Slip, Tekniikan Maailma 1/2009 s.48-49).

Aika kiistatonta superzoomien ylistystä alan ammatti-ihmiseltä.

51

2534

    Vastaukset

    • "(Harri Slip, Tekniikan Maailma 1/2009 s.48-49).

      Aika kiistatonta superzoomien ylistystä alan ammatti-ihmiseltä."

      Harri Slip ei ole minkään valokuvauksen ammatti-ihminen. Copypastesi on vain toimittajan tekstiä laitteesta joka on tarkoitettu valokuvauksen harrastajalle. Mutta ahkerana copypaskojana voisit listata tähän myös arvostettuja ammattilaisia jotka luottavat supersuttuzoomikameroihin...

      • omalla nimellään, mikset sinä uskalla haukkua niitä omalla nimelläsi? >:)


      • superzoomeja kirjoitti:

        omalla nimellään, mikset sinä uskalla haukkua niitä omalla nimelläsi? >:)

        Oletko joskus nähnyt toimittajan tekevän lehtijutun anonyyminä? En minäkään. Toimittaja kirjoittaa jutun ja päätoimittaja joko hyväksyy tai hylkää sen. Jutun tarkoitus on tuoda lehdelle lukijoita ja sitä kautta rahaa taloon. Tietosanakirjat on asia erikseen, siellä ei esitetä mielipiteitä vaan tiukkoja faktoja.


      • superzoomeja kirjoitti:

        omalla nimellään, mikset sinä uskalla haukkua niitä omalla nimelläsi? >:)

        Älkää viitsikö amisviikset leikkiä mitään pro-kuvaajaa kun teillä ei ole edes perusasiat hallussa. Nuo suttuzoomit on tarkoitettu tuulipukueinareille eikä vakaville harrastajille ja ammattilaisille.


      • tukehdun nauruun....... kirjoitti:

        Älkää viitsikö amisviikset leikkiä mitään pro-kuvaajaa kun teillä ei ole edes perusasiat hallussa. Nuo suttuzoomit on tarkoitettu tuulipukueinareille eikä vakaville harrastajille ja ammattilaisille.

        Niinkööö... Kuvia kun tarvitaan monenlaisiin tarkoituksiin. Jos halvemmalla ja yksinkertaisella kalustolla saadaan tiettyyn tarkoitukseen riittävän hyvää kuvanlaatua, on turha käyttää kallista ja monimutkaista. Ei kaikista kuvista ole tarkoitus tehdä seinän peittäviä hypertarkkoja julisteita.


    • Tekniikan Maailmassa on noin joku sanonut ja mitä siitä kiistelemään.

      26-kertainen zoom ja yli 670mm polttoväli on laadukkaan kuvan tae!

      • unta näe. Tekiikan satuja herkkäuskoisille, uskoo ken tahtoo kaikneen virheineen ( ammis ehkä osittan, tuskin nekään.


    • ei ammatti-ihmisllä ole tapana vääristellä asioita ainakaan tarkoituksella.

      • Kameroita valmistetaan erilaisiin käyttötarkoituksiin. Sperzoomi on hyvä valinta, jos kuvaa valoisassa eikä kohtuullinen vääristymä ei haittaa. Se on huonovalinta, jos haluaa kuvata tiiliseiniä yöllä vesisateessa.


      • on moneen hyvä kamera kirjoitti:

        Kameroita valmistetaan erilaisiin käyttötarkoituksiin. Sperzoomi on hyvä valinta, jos kuvaa valoisassa eikä kohtuullinen vääristymä ei haittaa. Se on huonovalinta, jos haluaa kuvata tiiliseiniä yöllä vesisateessa.

        Miksi ammattilaiset ja valokuvaamot ei käytä supersuttuja? Lehtikuvaajillakin on yleensä järkkäri ja kaksi zoomia. Eikös se olis kätevämpää kuvata supersutulla niin ei tarvi vaihdella objektiiveja? Ehkä se laatu vielä jonkin verran painaa vaakakupissa. Supersutuista ja pokkareista puuttuu oikea laajakulma (kuvakulma vähintään 100 astetta), kohina on tolkutonta, af ei löydä hämärässä kohdetta, manuaalitarkennus sellaisessa tilanteessa on niin hidasta että kohde on jo kotona kun tarkennus saadaan kohdalleen.


      • on moneen hyvä kamera kirjoitti:

        Kameroita valmistetaan erilaisiin käyttötarkoituksiin. Sperzoomi on hyvä valinta, jos kuvaa valoisassa eikä kohtuullinen vääristymä ei haittaa. Se on huonovalinta, jos haluaa kuvata tiiliseiniä yöllä vesisateessa.

        Eihän se ole mikään ongelma, jos voi käyttä pientä ISO-arvoa ja piiiitkää valotusta (esim. 60 sek) ja pimeävalotusta (esim. Panasonic). Toinen asia on sitten jaksaako odotella vesisateessa 2 min/otos.


      • on moneen hyvä kamera kirjoitti:

        Kameroita valmistetaan erilaisiin käyttötarkoituksiin. Sperzoomi on hyvä valinta, jos kuvaa valoisassa eikä kohtuullinen vääristymä ei haittaa. Se on huonovalinta, jos haluaa kuvata tiiliseiniä yöllä vesisateessa.

        Jostain syystä superzoomilla matalakontrastiset yksityiskohdat häviävät kokonaan, vaikka käyttäisi ISO100 (tai alle). Tuo oli mulle deal-breaker. Testikamerana oli eräs P:llä alkava merkki.


      • oli mulle liikaa kirjoitti:

        Jostain syystä superzoomilla matalakontrastiset yksityiskohdat häviävät kokonaan, vaikka käyttäisi ISO100 (tai alle). Tuo oli mulle deal-breaker. Testikamerana oli eräs P:llä alkava merkki.

        Suttuzoomilla, elikä taas nähdään kun asiasta mitään tietämättömät toopet pääsee pätemään. Laittakaa herranjestas niitä järkkäri kuvianne näytille, minä takaan että suttuzuumilla ottamani kuvat kestää vertailun. Nämä hemmot on niitä kuvaajia joiden järkkärissä ei valinta kiekko ole liikahtanut kuin kerran ja silloinkin auto asentoon. Yleensä kun tällaisten hoopojen kuvia katselee tuolla sivustoilla, ne on korkeintaan keskitasoa, yleensä sen alle. Olen monesti tutkinut heidän kuviensa teknisiä tietoja ja tullut siihen tulokseen että valokuvauksesta ei heillä ole alkeellisintakaa käsitystä, puhumattakaan visuaalisesta puolesta.


      • joka kuvaa kirjoitti:

        Suttuzoomilla, elikä taas nähdään kun asiasta mitään tietämättömät toopet pääsee pätemään. Laittakaa herranjestas niitä järkkäri kuvianne näytille, minä takaan että suttuzuumilla ottamani kuvat kestää vertailun. Nämä hemmot on niitä kuvaajia joiden järkkärissä ei valinta kiekko ole liikahtanut kuin kerran ja silloinkin auto asentoon. Yleensä kun tällaisten hoopojen kuvia katselee tuolla sivustoilla, ne on korkeintaan keskitasoa, yleensä sen alle. Olen monesti tutkinut heidän kuviensa teknisiä tietoja ja tullut siihen tulokseen että valokuvauksesta ei heillä ole alkeellisintakaa käsitystä, puhumattakaan visuaalisesta puolesta.

        ei sitä aina huomaa.

        Itse kuvaan kahdella digirungolla Nikonin D200 ja D90 sekä Panasonicin superzoomilla dmc-FZ-50 jossa on tuo noin 12x zoomi. Jos pysytään koko kuvassa ja A4 printissä niin kaikilla noilla saa hyviä kuvia ainakin minun silmälleni.

        Jos kropataan niin pienikennoinen Pana alkaa kohista tasaisilla pinnoilla kuten sinisessä taivaassa paljon helpommin kuin kumpikaan järkkäreistäni. Lisäksi jos kuvaan Panalla yli ASA200 herkkyydellä alkaa kohina vaivata mutta D200 kestää 800 ja D90 1600 ASA:a vielä paremmin kuin Pana ASA400. Lisäksi isomman kennon dynamiikka on suurempi kuin pienen joten järkkärissä ei kirkas kohta pese niin helposti kuin bridgessä täten järkkäriä ei voi kokonaan korvata bridgellä mutta on se bridge monipuolisenpi kuin joku Ixus.

        Olen silti sitä mieltä jotta tuo Panasonicin FZ-50 on käyttökelpoinen ja helpompi kuljettaa vaikkapa retkeillessä kevein varustuksin. Saattaisin uusia sen uudempaan ja "parempaan" jos saisin isommalla zoomilla ja edelleen kiinteällä putkella joka ei muutu miksikään zoomatessa tai tarkentaessa, pysyen samankokoisena virta päällä ja ilman.


      • Työeläkeläinen kirjoitti:

        ei sitä aina huomaa.

        Itse kuvaan kahdella digirungolla Nikonin D200 ja D90 sekä Panasonicin superzoomilla dmc-FZ-50 jossa on tuo noin 12x zoomi. Jos pysytään koko kuvassa ja A4 printissä niin kaikilla noilla saa hyviä kuvia ainakin minun silmälleni.

        Jos kropataan niin pienikennoinen Pana alkaa kohista tasaisilla pinnoilla kuten sinisessä taivaassa paljon helpommin kuin kumpikaan järkkäreistäni. Lisäksi jos kuvaan Panalla yli ASA200 herkkyydellä alkaa kohina vaivata mutta D200 kestää 800 ja D90 1600 ASA:a vielä paremmin kuin Pana ASA400. Lisäksi isomman kennon dynamiikka on suurempi kuin pienen joten järkkärissä ei kirkas kohta pese niin helposti kuin bridgessä täten järkkäriä ei voi kokonaan korvata bridgellä mutta on se bridge monipuolisenpi kuin joku Ixus.

        Olen silti sitä mieltä jotta tuo Panasonicin FZ-50 on käyttökelpoinen ja helpompi kuljettaa vaikkapa retkeillessä kevein varustuksin. Saattaisin uusia sen uudempaan ja "parempaan" jos saisin isommalla zoomilla ja edelleen kiinteällä putkella joka ei muutu miksikään zoomatessa tai tarkentaessa, pysyen samankokoisena virta päällä ja ilman.

        Perus suttu superzoomia ei kannata verrata tuohon Pansuun. Tuon jälkeenhän kaikki ovat olleet surkeampaa pienikennoista ja huonommalla optiikalla varustettua kuluttaja ystävällistä kameraa. FZ50 on siis eri maata kun puhutaan kuvanlaadusta, joka pärjää kuvanlaadussa pokkareiden parhaimmistollekin vielä ihan hyvin. Edelleen, jos halutaan sitä parasta laatua edes pokkari puolella(oli koko sitten mikä tahansa) niin ei kukaan kyllä mitään superzoomia osta. Pienemmät kennot ja optiikoiltaan huonommat kamerat eivät tuota parempia kuvia, jos kuvaaja lasketaan pois yhtälöstä, PISTE! Suurin vitsihän tässä taas oli se, että joku kuvittelee, että joku TM:n pellet tietäis yhtään mitään kameroista tai kuvaamisesta. Minä en lukisi mitään suomalaista lehteä, vaikka se ns. "keskittyisi" kameroihin saati sitten jotain mikrobittiä, TM tai muita pilipali lehtiä joissa tiedot ja taidot kameroista, kuvaamisesta yms. ovat monia harrastelijoita huonompia. Suomi on niin pieni markkina-alue, että ei ole vaan järkeä panostaa tuollaiseen, ei riitä lukijoita, kiinnostuneita harrastajia ja ostajia. Sinne ei ole varaa/mahdollisuutta palkata ihmistä, joka niistä oikeasti jotain tietäisi vaikka niitäkin Suomesta kyllä löytyy. Täällä testit ovat ihan hatusta vedettyjä.

        http://blog.dpreview.com/editorial/2009/07/new-nokia-heralds-camerphone-convergence.html

        Kännykkäkameratkin voi unohtaa myös ihan suosiolla, sillä yksikään kamera (pois lukien GE) ei ole tehnyt mallia viimeiseen 6-8-vuoteen jossa olisi huonompi kuvanlaatu kuin parhaimmissa kännyköissä. Jos haluat laatua et osta superzoomia, jos haluat ottaa kuvia, et osta siihen kännykkää.


    • nyt on??? superzoom on hyvä valinta aloittelevalle harrastelijalle.

    • nykyajan superzoomit ovat pahuksen hyviä. Aivan toinen tilanne oli vielä vuosia sitten. Nyt superzoomia käyttävät jopa monet ammattikuvaajat, kuten Harri Slipin artikkelista voi päätellä.

      • Listaahan niitä nimiä ketkä ammattilaiset luottaa supersuttuihin. Yhtään nimeä ei ole vielä näkynyt vaikka samaa propagandaa on ennenkin viljelty. Saattaa johtua siitä että mitään nimiä ei ole.


      • Tuosta artikkelista ei käynyt ilmi millään tavalla, että ammattikuvaajat käyttäisivät superzoomia.

        Ymmärrettävää on aloittelijoiden viehtymys isoihin zoomkertoimiin, he kun eivät tiedä vielä valokuvauksesta paljon mitään. Into laantuu kyllä nopeasti kun toteavat superzoomien täysin kelvottoman ja turhan telepään.


      • ei kiellettyä kirjoitti:

        Tuosta artikkelista ei käynyt ilmi millään tavalla, että ammattikuvaajat käyttäisivät superzoomia.

        Ymmärrettävää on aloittelijoiden viehtymys isoihin zoomkertoimiin, he kun eivät tiedä vielä valokuvauksesta paljon mitään. Into laantuu kyllä nopeasti kun toteavat superzoomien täysin kelvottoman ja turhan telepään.

        on se mitä tarvitaan. 80% kuvista otetaan pitkillä polttoväleillä, ja tarvetta olisi suurimmalla osalla kuvaajista pidempään polttoväliin kuin nykyisessä objektiivissa on. Seuraavaksi eniten tarvitaan ns. normaali objektiivia ja laajakuva linssin tarve on marginaalinen. Jopa makro-objektiiville on huomattavasti enempi käyttöä kuin laajakulmalle.


      • juuri se telepää kirjoitti:

        on se mitä tarvitaan. 80% kuvista otetaan pitkillä polttoväleillä, ja tarvetta olisi suurimmalla osalla kuvaajista pidempään polttoväliin kuin nykyisessä objektiivissa on. Seuraavaksi eniten tarvitaan ns. normaali objektiivia ja laajakuva linssin tarve on marginaalinen. Jopa makro-objektiiville on huomattavasti enempi käyttöä kuin laajakulmalle.

        Että oikein 80% valokuvista tarvitsee teleobjektiivia? (pitkä jono kysymysmerkkejä)

        Olkoon sitten, turha tästä on kiistellä.


      • Joko siinä nimilistassa on edes yksi nimi? Ei näy eikä kuulu nimilistoja.


      • juuri se telepää kirjoitti:

        on se mitä tarvitaan. 80% kuvista otetaan pitkillä polttoväleillä, ja tarvetta olisi suurimmalla osalla kuvaajista pidempään polttoväliin kuin nykyisessä objektiivissa on. Seuraavaksi eniten tarvitaan ns. normaali objektiivia ja laajakuva linssin tarve on marginaalinen. Jopa makro-objektiiville on huomattavasti enempi käyttöä kuin laajakulmalle.

        Superzoomien 20X ja jopa enemmänkin kertoimet ovat vain myyntkikka. Aivan turha on kanniskella mukanaan yli 150mm:n kinovastaavan polttoväliä vastaavaa kuvakulmaa, jolla ei yksinkertaisesti pysty saamaan kunnollisia kuvia.

        Sopiva kinovastaavan polttoväliä vastaava kuvakulma olisi n. 24-150mm ja ei yhtään enempää. Silloin se joillekin niin ihana zoomkerroin olisi n. 6X. Kameran laadun mittari ei missään tapauksessa ole mahtava zoomkerroin.


      • telepäät kirjoitti:

        Superzoomien 20X ja jopa enemmänkin kertoimet ovat vain myyntkikka. Aivan turha on kanniskella mukanaan yli 150mm:n kinovastaavan polttoväliä vastaavaa kuvakulmaa, jolla ei yksinkertaisesti pysty saamaan kunnollisia kuvia.

        Sopiva kinovastaavan polttoväliä vastaava kuvakulma olisi n. 24-150mm ja ei yhtään enempää. Silloin se joillekin niin ihana zoomkerroin olisi n. 6X. Kameran laadun mittari ei missään tapauksessa ole mahtava zoomkerroin.

        kertoo millä laajuudella (missä suhteessa) polttoväliä voi muuttaa. Ja onhan noissa teknisissä tiedoissa aina polttovälialue kinofilmivastaavana. Zoom-kerroin on noista saatu laskennallinen arvo.


      • kello käy.... kirjoitti:

        Joko siinä nimilistassa on edes yksi nimi? Ei näy eikä kuulu nimilistoja.

        Eipä sitä sitten löytynyt yhtään ammattikuvaajaa joka luottaa supersuttuun. Tämäkin myytti on nyt virallisesti murrettu.


    • hirveästi hyödy superzoomeista, kun ei ymmärrä valotusaikojen, kuvanvaikaimen, manuaalisäätöjen, syvyysterävyyden eikä jalustan päälle tuon taivaallista. näile suosittelenkin 199 €:n minipokkaria. toki superzoomilla em. asioiden opiskelu käy mukavasti. :)

      • Jos ei valokuvauksen perusteet ole hallinnassa niin suosittelen reissua kirjastoon. Tulee vähemmän sutta ja sekundaa kun ei tarvi kaikkea opetella kantapään kautta.
        Samat perusasiat koskee kaikkia kameroita riippumatta siitä onko digi tai filmi. Jos ei osaa perusasioita yhdellä kameralla niin ei niitä osaa silloin millään kameralla.


      • kirjastoa... kirjoitti:

        Jos ei valokuvauksen perusteet ole hallinnassa niin suosittelen reissua kirjastoon. Tulee vähemmän sutta ja sekundaa kun ei tarvi kaikkea opetella kantapään kautta.
        Samat perusasiat koskee kaikkia kameroita riippumatta siitä onko digi tai filmi. Jos ei osaa perusasioita yhdellä kameralla niin ei niitä osaa silloin millään kameralla.

        Netistä ohjeita myös löytyy, mutta näitä foorumeilta ei tahdo oikein apua saada. Täältä kun jotain kysyy, niin yleensä saa vain v***lut vastauksena. V***luun kyllästyy nopeasti ja alkaa antamaan itse samalla mitalla takaisin ja kierre on valmis. Eli kirjakaupasta tai kirjastosta löytyy luotettavinta apua.


      • osta vaan Canon A590, 99€. Siitä löytyy säätöjä enemmän kuin yhdestäkään _millään_ hinnalla myytävästä Panasonicista.


      • Etpä sillä järkkärin ja pokkarin huonot puolet yhdistävällä kökkäreellä kovin kummoisia bokeja tehdä. (Translitteraatio bokeh-sanalle suomeksi on todellakin boke.)


      • niin... kirjoitti:

        osta vaan Canon A590, 99€. Siitä löytyy säätöjä enemmän kuin yhdestäkään _millään_ hinnalla myytävästä Panasonicista.

        kun kaivaa valikosta aukon ja valotuksen kohdilleen, niin patteri on jo puolityhjä. sen verran käyttäjäystävällinen laite on. kaikki valikon kautta. p-ohjelma on ainoa käyttökelpoinen makro.


      • lelu canonissa kirjoitti:

        kun kaivaa valikosta aukon ja valotuksen kohdilleen, niin patteri on jo puolityhjä. sen verran käyttäjäystävällinen laite on. kaikki valikon kautta. p-ohjelma on ainoa käyttökelpoinen makro.

        Eipä sovi AA-akut panasonicin romuihin. Niillä kuvaa *kauan*, useita satoja kuvia, trolliseni, ja lisäksi oikeasti valokuvaavilla ihmisillä on AA-akkuja järkkärin salamaa ja akkukahvaa varten. Tokihan aina voi kantaa 3x enemmän AA-akkuja jotta sen panasonicin romun saa adapterilla ladattua kaukana verkkovirrasta. Mutta hei, mitäpä panasonicilla leikkivä mitään käytännön tilanteista ja valokuvauksesta voisi tietää. Senhän kertoo jo höpötykset superzoomien pitkien polttovälien ihanuudesta...

        Käytän muuten useita A590:siä tilanteissa joissa kameran voi menettää tai tuhoutua. 100€ menetys ei ole niin paha. Säädöt voi muuten ohjelmoida CHDK:lla, niin ei tarvitse valikoita selata. Tosin kyllä M, Av ja Tv ohjelmatkin ovat aivan käyttökelpoisia, trolliseni. Epäilen suuresti että yhdelläkään panasonicilla näin nopea käyttö onnistuu.

        Eli menepä sinne luolaasi takaisin trollaamaan ja puhumaan hölynpölyä, kiitos.


      • huoh näitä kirjoitti:

        Eipä sovi AA-akut panasonicin romuihin. Niillä kuvaa *kauan*, useita satoja kuvia, trolliseni, ja lisäksi oikeasti valokuvaavilla ihmisillä on AA-akkuja järkkärin salamaa ja akkukahvaa varten. Tokihan aina voi kantaa 3x enemmän AA-akkuja jotta sen panasonicin romun saa adapterilla ladattua kaukana verkkovirrasta. Mutta hei, mitäpä panasonicilla leikkivä mitään käytännön tilanteista ja valokuvauksesta voisi tietää. Senhän kertoo jo höpötykset superzoomien pitkien polttovälien ihanuudesta...

        Käytän muuten useita A590:siä tilanteissa joissa kameran voi menettää tai tuhoutua. 100€ menetys ei ole niin paha. Säädöt voi muuten ohjelmoida CHDK:lla, niin ei tarvitse valikoita selata. Tosin kyllä M, Av ja Tv ohjelmatkin ovat aivan käyttökelpoisia, trolliseni. Epäilen suuresti että yhdelläkään panasonicilla näin nopea käyttö onnistuu.

        Eli menepä sinne luolaasi takaisin trollaamaan ja puhumaan hölynpölyä, kiitos.

        ainakin sen käytettävyys manuaalisesti on tasan p...estä! Säädöt siis löytyy, mutta erkkikään ei jaksa niitä montaa kertaa säätää. En tiedä minkälainen käyttöliittymä A590:ssä on, kun en ole koskaan kokeillut. Ne superzoomit mitä olen kaupassa myyjän opastuksella kokeillut niin niissä voi "lennossa" säätää sellaisesta joystickista, mikä on pirun nopea oppia. Sivuttaissuunnassa valitaan aukko, valotus ja tarkennus ja sitten pystysuunnassa säädetään valittua arvoa. Mun mielestä kätevä systeemi. Säätö onnistuu lennossa etsimestäkin kuvattaessa. Vielä kun mittari näyttää reaaliajassa valoisuuden, niiin aika herkku kameraksi! Itse sain heti sisätiloissa otettuja kuvia onnistumaan manuaalisäädöin. Uskon vahvasti, että kaupassa testaamani superzoomit hakkaavat A560:n mennen tullen käytettävyydessä - varsinkin käytettävyyden nopeudessa.

        Mutta onhan tuo A590 kova luu hintaisekseen, jos kirjoituksesi pitävä edes puoliksi paikkaansa. Harmi, ettei ollut vielä silloin valikoimassa, kun omaani ostin.


      • superzoom tähtäimessä kirjoitti:

        ainakin sen käytettävyys manuaalisesti on tasan p...estä! Säädöt siis löytyy, mutta erkkikään ei jaksa niitä montaa kertaa säätää. En tiedä minkälainen käyttöliittymä A590:ssä on, kun en ole koskaan kokeillut. Ne superzoomit mitä olen kaupassa myyjän opastuksella kokeillut niin niissä voi "lennossa" säätää sellaisesta joystickista, mikä on pirun nopea oppia. Sivuttaissuunnassa valitaan aukko, valotus ja tarkennus ja sitten pystysuunnassa säädetään valittua arvoa. Mun mielestä kätevä systeemi. Säätö onnistuu lennossa etsimestäkin kuvattaessa. Vielä kun mittari näyttää reaaliajassa valoisuuden, niiin aika herkku kameraksi! Itse sain heti sisätiloissa otettuja kuvia onnistumaan manuaalisäädöin. Uskon vahvasti, että kaupassa testaamani superzoomit hakkaavat A560:n mennen tullen käytettävyydessä - varsinkin käytettävyyden nopeudessa.

        Mutta onhan tuo A590 kova luu hintaisekseen, jos kirjoituksesi pitävä edes puoliksi paikkaansa. Harmi, ettei ollut vielä silloin valikoimassa, kun omaani ostin.

        Koska CHDK-skripteillä voi tehdä mielivaltaisia parannuksia, kyllä senkin saa tekemään ihan mitä haluaa. En ehdi/jaksa erikseen kaikesta mainita, etsi itse http://chdk.wikia.com . Yksi asia täytynee aina muista mainita -- chdk:n asennus ei muuta kameraa millään tavalla pysyvästi, vaan se ajetaan erillisenä ohjelmana. Kuvanvakain kyllä A560:sessa jää puuttumaan jos sitä tarvitset. Vaikka hommaisitkin sen superzoomin tai muun, kannattaa A560 pitää kuvioissa mukana jos mielenkiintoa ja tarmoa CHDK:lle löytyy. Jos CHDK:n alkukynnyksen yli pääset, et tule pettymään.


      • iso huokaus kirjoitti:

        Etpä sillä järkkärin ja pokkarin huonot puolet yhdistävällä kökkäreellä kovin kummoisia bokeja tehdä. (Translitteraatio bokeh-sanalle suomeksi on todellakin boke.)

        ei kyllä ole kuvan tärkein tekijä, eikä toiseksi tärkeinkään. Hyvä jos mahtuu 10 joukkoon.


      • noin. Se bokeh kirjoitti:

        ei kyllä ole kuvan tärkein tekijä, eikä toiseksi tärkeinkään. Hyvä jos mahtuu 10 joukkoon.

        Riippuu siitä onko kuvaaja sinunlainen maisemaräpsyttelijä vai kuvaako pienempiä yksityiskohtia jossa pääkohde pitää irrottaa ympäristöstä sopivasti.


      • noin. Se bokeh kirjoitti:

        ei kyllä ole kuvan tärkein tekijä, eikä toiseksi tärkeinkään. Hyvä jos mahtuu 10 joukkoon.

        että kuvan tärkein tekijä olisi mahtava zoom-kerroin.


      • sitä mieltä, kirjoitti:

        että kuvan tärkein tekijä olisi mahtava zoom-kerroin.

        Iso zoomkerroin on vain puolet hyvästä kuvasta. Pikseleitä pitää olla vähintään 10 miljoonaa ja kenno tietysti markkinoiden pienin. Kamera täysautomaatilla ja salama aina päällä, myös maisemakuvissa. Siinä on kaikki tarvittava hyvän kuvan ottamiseen.


      • chdk:lla kirjoitti:

        Koska CHDK-skripteillä voi tehdä mielivaltaisia parannuksia, kyllä senkin saa tekemään ihan mitä haluaa. En ehdi/jaksa erikseen kaikesta mainita, etsi itse http://chdk.wikia.com . Yksi asia täytynee aina muista mainita -- chdk:n asennus ei muuta kameraa millään tavalla pysyvästi, vaan se ajetaan erillisenä ohjelmana. Kuvanvakain kyllä A560:sessa jää puuttumaan jos sitä tarvitset. Vaikka hommaisitkin sen superzoomin tai muun, kannattaa A560 pitää kuvioissa mukana jos mielenkiintoa ja tarmoa CHDK:lle löytyy. Jos CHDK:n alkukynnyksen yli pääset, et tule pettymään.

        No jaa.. enpä enää taida jaksaa alkaa päivittelemään vanhaa Canonia, kun olen siirtymässä superzoom-luokkaan. Ja saahan kai tuon päivityksen Canonin superzoomiin?


      • superzoom tähtäimessä... kirjoitti:

        No jaa.. enpä enää taida jaksaa alkaa päivittelemään vanhaa Canonia, kun olen siirtymässä superzoom-luokkaan. Ja saahan kai tuon päivityksen Canonin superzoomiin?

        vaan softa mitä kameralla ajetaan kameran normaalin ohjelmiston rinnalla. Ja kyllä sen saa canonin superzoom-malleihin... ostaisit mieluummin vaikka käytetyn järkkärin kittiputkella ja parilla kiinteällä putkella. Kitillä voit zoomailla vähän ja kiinteät tiputtavat leukasi laadullaan. Eikä tarvitse investoida nykyisin niin paljoa, käytettyjen hinnat ovat pohjalukemissa. 300€ pärjää.


      • pokem my ass.. kirjoitti:

        Riippuu siitä onko kuvaaja sinunlainen maisemaräpsyttelijä vai kuvaako pienempiä yksityiskohtia jossa pääkohde pitää irrottaa ympäristöstä sopivasti.

        D300 taipuu sekä maisema että makrokuvaukseen. Ja aika moneen muuhunkin siitä väliltä. Mutta ei se bokeh silti ole listan kärkipäässä minullakaan.


      • lelu canonissa kirjoitti:

        kun kaivaa valikosta aukon ja valotuksen kohdilleen, niin patteri on jo puolityhjä. sen verran käyttäjäystävällinen laite on. kaikki valikon kautta. p-ohjelma on ainoa käyttökelpoinen makro.

        no sitten sinä et osaa käyttää sitä. hanki neulanreikäkamera. ei kuluta sähköä, ei tarvi säätää.

        minulla on A590. kun käyttää NiMH akkuja, ja käyttää niitä oikein, riittää virta kyllä aivan hyvin. esim. Energizer 2650 mAh

        tavallisia alkalipattereita ei tietenkään kannata käyttää.


    • pikemminkin optinen ilmiö. joskus jopa varsin kiusallinen. isolla kennolla ja aukolla tästä kärsii eniten. tai sitten leikittelee parhaiten. :) superzoomilla pystyy aika usein valitsemaan kumman tilanteen haluaa. kompaktilla tämä ei ole ongelma/mahdollista kuin makroissa.

      • Ei sitä kapeaa syväterävyyttä ole pakko käyttää jos se ei tilanteeseen sovi, mutta vituttaahan se raskaasti jos sellainen sopisi tilanteeseen mutta kamera on niin paska ettei sillä saa sellaista kuvaa kuin haluaa. Kapeaa syväterävyyttä vastustaa yleensä ne joilla ei ole varaa kuin satasen ixukseen, pitäähän sitä köyhyyttä yrittää jollain puolustella. Myöntäisivät vain ihan rehellisesti että niiden harrastusta rajoittaa köyhyys ja siksi kuvaavat vain maisemaräpsyjä kun kameralla ei muuta voi kuvata.


      • joopa joo kirjoitti:

        Ei sitä kapeaa syväterävyyttä ole pakko käyttää jos se ei tilanteeseen sovi, mutta vituttaahan se raskaasti jos sellainen sopisi tilanteeseen mutta kamera on niin paska ettei sillä saa sellaista kuvaa kuin haluaa. Kapeaa syväterävyyttä vastustaa yleensä ne joilla ei ole varaa kuin satasen ixukseen, pitäähän sitä köyhyyttä yrittää jollain puolustella. Myöntäisivät vain ihan rehellisesti että niiden harrastusta rajoittaa köyhyys ja siksi kuvaavat vain maisemaräpsyjä kun kameralla ei muuta voi kuvata.

        "Kapeaa syväterävyyttä vastustaa yleensä ne joilla ei ole varaa kuin satasen ixukseen,"

        Rikkaat muutaman satasen hintaisen olympus (oly) merkkisen järjestelmän omistajat eivät vastusta syvyysterävyyttä.


      • niin, niin kirjoitti:

        "Kapeaa syväterävyyttä vastustaa yleensä ne joilla ei ole varaa kuin satasen ixukseen,"

        Rikkaat muutaman satasen hintaisen olympus (oly) merkkisen järjestelmän omistajat eivät vastusta syvyysterävyyttä.

        Mikäli haluat todella lyhyttä syväterävyyttä kannattaa ostaa Hasselblad digi tai mieluummin vielä laakafilmikamera.


      • joopa joo kirjoitti:

        Ei sitä kapeaa syväterävyyttä ole pakko käyttää jos se ei tilanteeseen sovi, mutta vituttaahan se raskaasti jos sellainen sopisi tilanteeseen mutta kamera on niin paska ettei sillä saa sellaista kuvaa kuin haluaa. Kapeaa syväterävyyttä vastustaa yleensä ne joilla ei ole varaa kuin satasen ixukseen, pitäähän sitä köyhyyttä yrittää jollain puolustella. Myöntäisivät vain ihan rehellisesti että niiden harrastusta rajoittaa köyhyys ja siksi kuvaavat vain maisemaräpsyjä kun kameralla ei muuta voi kuvata.

        niin sitä on joskus valmis hyppäämään vaikka kerrostalon katolta kun ei sitä syväterävyyttä millään saa, ei tällä ixuksella, ei sitten millään. oi voi tätä köyhyyttä.


    • ...on se, että pitkällä polttovälillä automatiikka pelaa heikommin. Varsinkin ylivalottuminen pitkällä polttovälillä on varmasti tuttua useimmille superzoomailijoille ja järkkärimiehille. Syy tähän löytyy toisesta ketjusta. Pitkällä polttovälillä on joissakin tilanteissa ihan pakko käyttää manuaaliohjelmia ja silloin niitä pitää ihan oikeasti pystyä kamerassa käyttämään.

    • juuri onkin.

    • mitä jonkin alan "ammatti-ihminen" on kirjoittanut!

      Onpa muuten erikoinen ammatti tuo "ihminen", mitähän sellainenkin tekee tryökseen?

    • "Aika kiistatonta superzoomien ylistystä alan ammatti-ihmiseltä."

      Tarkoitit siis että aika kiistatonta superzoomien ylistystä lehden toimittajalta. Toimittaja ei ole sama kuin ammatikseen valokuvaava. Samoin rattijuoppo ei tarkoita ammattiautoilijaa, vaikka hyvin usein sitä synonyymiakin voikin käyttää.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Vastaamon omistajat miljonäärejä

      https://www.iltalehti.fi/talous/a/3c760edc-f921-4bd9-8d2c-622719ab8e2e Yksityinen firma, josta myytiin iso siivu pääomasijoittajille. Ahneusko ajoi
      Maailman menoa
      262
      8052
    2. Stefulla miljoonavelat

      Seiska kertoo Stefun lainanneen hurjan summan pokerimiljonääri jens kyllöseltä. Stefulla saattaa mennä kuulemma kymmeniä tuhansia strippibaareihin. Ku
      108
      5416
    3. Korona ei tartu julkkiksiin?

      Selittäkää mulle, miksi nimenomaan nää julkut ryntäävät nyt ulkomaille. Tuttavistani en tiedä ketään, joka nyt lähtisi matkoille. Ei edes työmatkalle
      Kotimaiset julkkisjuorut
      93
      4745
    4. Vastaamon potkut saanut toimitusjohtaja tiesi turva-aukosta 1,5 vuotta

      Tietoturvaskandaalissa rypevän Vastaamon toimitusjohtajalle potkut – yhtiön hallituksen mukaan pimitti tietomurtoa 1,5 vuotta: https://yle.fi/uutiset/
      Maailman menoa
      103
      2713