Paras kesämuisto

se vaan viel on ):

on ollut täynnä parhaita muistoja, vaikka ollaan vasta keskikesän kynnyksellä. Tytöntyttö oli kuukauden kylässä ja voi sitä vauhtia, mummokin kirmasi pitkin pihoja tukka tuulessa lentäen :)

jospa se olisi vasta tulossa.
Alkukesän aikana on tullut hyviä muistoja, mutta myös surullisia
on mahtunut mukaan.
Toivon, että syksyn tullessa voin ajatella, olipa mukava kesä, vaikka ei mitään
ihmeellistä tapahtuisikaan.
Tavallinen elämä, siitä tulee muistoja joka päivä.

toivotaan, että lämpöä vielä saadaan.

Ehdinpäs käymään kolme kertaa maauimalassa. Ihanaa polskutella lämpimässä vedessä ja makoilla bikineissä auringossa...

on iha ehrottomast tän kesän paras muisto.
Jo senki takia,ku ei hän itte niist muista pal mittää.
Eikä hän halunnu mittää juhlii.

Viime lauantain poika ja miniä tuli viämää meijät
ulos syämää,oikke soittoruakalassee.
Näi mää sai ukon ylle valkose paira.
Just enne lähtöö pojan puhelin sois.Siäl
tarjottii erullist klapikonet.No,poika selitteli :"Joo,kyl mul on
netis simmosen haku pääl,misä päi se olis ?Jos mää haen sen huamen?Ku me ollaa just
lährös vanhusten kans syämää Naantalii.Ai,nii liki,ei se ny iso kurvi ol."
Sit köröteltii kohti Nousiaist ja poika soitti sil maanviljejäl takasi.Kyseli tarkempaa
reittii.Isä ojenteli viäres:"Kysy minkä värine talo ?" Ja poika kysys.
Näil eväil päästii peril asti,kunnes ovi aukes ja laulu raikas :
"Paljon onnea vaan,paljon onnea vaan..."
Kyl porukka hirvisti,ku juatii kaffet konjakkii.Sit poika kuuluttiki:Unhottus kertoo,
et meijä isä tykkää wiskist,ni ny juaraa kaffet wiskii.
Yäk,kyl mää säesti,et nii hän TYKKÄÄKI ! TOSI PAL WISKIST.Mur.
Kivat kemut oli nuare järkänny.