Johannes Virolainen kirjoittaa kirjassaan Vallankäyttö Kekkosen kaudella mm. seuraavaa:
"Merkittävin kulttuuripoliittinen ratkaisu Koiviston hallituksen aikana oli peruskoulun puitelain valmistelu ja hyväksyminen. Puuttumatta asiaan muuten, on korostettava, että Paasion hallitus (opetusministerinä Reino Oittinen) oli ehtinyt jo antaa lakiesityksen eduskunnalle. Uuden hallituksen aloitteesta esitystä muutettiin siten, että peruskouluun tuli kaksi pakollista kieltä: englanti ja ruotsi, eikä vaan englanti, kuten Oittinen oli esittänyt." Sittemmin Johannes Virolainen palkittiin Axel Olof Freudenthal-mitalilla, joka annetaan suomen ruotsalaiskansallisen liikkeen ansiokkaille edistäjille.
Näin taas kirjoittaa peruskoulun opetussuunnitelmakomitean jäsen emeritus opetusneuvos Jaakko Linnankivi (HS 22.11.1995):
"Koululainsäädännön koonti- ja tarkistustyö on meneillään. Perusopetuksen tehtävää arvioitaessa pitäisi kuulla riittävästi koulutyön todellisuuden, oppimisen, opetuksen, työ- ja kulttuurielämän sekä kansainvälistymisen asiantuntijoita. Peruskoulun kieliohjelma on aihetta arvioida uudelleen. ... Peruskoulun kahdesta pakollisesta kielestä on kiistelty aikaisemminkin. Hallituksen lakiesityksessä (Koulujärjestelmäksi) ja sivistysvaliokunnan mietinnössä 1968 esitettiin peruskouluun yhtä vierasta kieltä. Koulunuudistustoimikunta ja Peruskoulun opetussuunnitelmakomitea olivat ehdottaneet samaa. Hallitus vaihtui ja uusi hallitus teki sisäpoliittisen ratkaisun: ruotsin kielestä tuli peruskoulun pakollinen oppiaine."
Vuonna 1964 maalaisliitolle oli vitaalia saada muodostetuksi sen johtama hallitus ja tämä ei ollut mahdollista ilman Rkp osallistumista. Rkp asetti mukaan tulonsa ehdoksi pakkoruotsin. Maalaisliiton silloinen puheenjohtaja Johannes Virolainen (ilmeisestikin Kekkosen avulla) 'runnoi' Linnankiven mukaan muut hyväksymään Rkp:n triviaalin vaatimuksen
"Merkittävin kulttuuripoliittinen ratkaisu Koiviston hallituksen aikana oli peruskoulun puitelain valmistelu ja hyväksyminen. Puuttumatta asiaan muuten, on korostettava, että Paasion hallitus (opetusministerinä Reino Oittinen) oli ehtinyt jo antaa lakiesityksen eduskunnalle. Uuden hallituksen aloitteesta esitystä muutettiin siten, että peruskouluun tuli kaksi pakollista kieltä: englanti ja ruotsi, eikä vaan englanti, kuten Oittinen oli esittänyt." Sittemmin Johannes Virolainen palkittiin Axel Olof Freudenthal-mitalilla, joka annetaan suomen ruotsalaiskansallisen liikkeen ansiokkaille edistäjille.
Näin taas kirjoittaa peruskoulun opetussuunnitelmakomitean jäsen emeritus opetusneuvos Jaakko Linnankivi (HS 22.11.1995):
"Koululainsäädännön koonti- ja tarkistustyö on meneillään. Perusopetuksen tehtävää arvioitaessa pitäisi kuulla riittävästi koulutyön todellisuuden, oppimisen, opetuksen, työ- ja kulttuurielämän sekä kansainvälistymisen asiantuntijoita. Peruskoulun kieliohjelma on aihetta arvioida uudelleen. ... Peruskoulun kahdesta pakollisesta kielestä on kiistelty aikaisemminkin. Hallituksen lakiesityksessä (Koulujärjestelmäksi) ja sivistysvaliokunnan mietinnössä 1968 esitettiin peruskouluun yhtä vierasta kieltä. Koulunuudistustoimikunta ja Peruskoulun opetussuunnitelmakomitea olivat ehdottaneet samaa. Hallitus vaihtui ja uusi hallitus teki sisäpoliittisen ratkaisun: ruotsin kielestä tuli peruskoulun pakollinen oppiaine."
Vuonna 1964 maalaisliitolle oli vitaalia saada muodostetuksi sen johtama hallitus ja tämä ei ollut mahdollista ilman Rkp osallistumista. Rkp asetti mukaan tulonsa ehdoksi pakkoruotsin. Maalaisliiton silloinen puheenjohtaja Johannes Virolainen (ilmeisestikin Kekkosen avulla) 'runnoi' Linnankiven mukaan muut hyväksymään Rkp:n triviaalin vaatimuksen
Vastaukset 2
Vanhimmat
"Vuonna 1964 maalaisliitolle oli vitaalia saada muodostetuksi sen johtama hallitus ja tämä ei ollut mahdollista ilman Rkp osallistumista. Rkp asetti mukaan tulonsa ehdoksi pakkoruotsin. Maalaisliiton silloinen puheenjohtaja Johannes Virolainen (ilmeisestikin Kekkosen avulla) 'runnoi' Linnankiven mukaan muut hyväksymään Rkp:n triviaalin vaatimuksen"
Peruskoulun puitelakia käsiteltiin eduskunnassa vuosina 1967-1968. Virolaisen vuoden 1964 hallitus oli kaatunut jo 1966 ja lain käsittelyn aikaan vallassa oli Paasion (sd) hallitus, jota seurasi Koiviston (sd) hallitus. Mainittakoon tässä, että opetusministeri Reino Oittinen (sd) oli alkuaan ajatellut, että ruotsi olisi se ainoa pakollinen kieli.
Kekkonen inhosi suomenruotsalaisia! Poliittista ja taloudellista valtaa niillä oli kuitenkin vielä silloin todella paljon enemmän kuin nykyään! Hurrit osaavat myös perinteisesti nuoleskella vallassaolevia.
Nyt voi vain ihmetellä, millä hartioilla kukkoilevat edelleen Suomessa. Tarvitaanko vielä uusi sukupolvi, joka saa kieli- ja muut asiat tasapainoon?