TIIVISTÄ LÄMPÖÄ.
Suomessa on yli 1,2 miljoonaa asuinrakennusta. Liike- ja toimistorakennuksia on yli 51 000 ja hoitoalan rakennuksia sekä kouluja ja oppilaitoksia yli 16 000. Asuin-,palvelu-, ja vapaa-ajanasunnot käyttävät energiaa enemmän kuin liikenne. Nykyisen kiinteistökantamme tehokkaampi energiankäyttö onkin avainkysymyksiä puhuttaessa ilmastonmuutoksen torjumisesta. Tämä tulisi huomioida myös kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiassamme.
Yksi kohtuullisen helppo ja edullinen ratkaisu rakennusten energiankulutuksen pienentämiseen on TIIVISTÄMINEN.
Tiivistämällä ikkunat ja ovet sekä niiden liitosrakenteet säästyy lämmitys- ja viilennysenergiaa 5 - 20 %. Lisäksi tiivistystoimilla on suuri työllistävä vaikutus, joten ne olisivat myös mitä järkevintä elvytystoimintaa.
Ikkunoiden ja ovien elinkaaren aikana niiden tiivisteet on uusittava vähintään 5 jopa 40 kertaa, tiivistelaadusta riippuen.
Mielestäni nykyisille kiinteistöille olisikin heti asetettava sitovat rakennetiiviysmääräykset (tiiviysarvoksi 1-2) ja lämmitysenergian säästötavoitteet.
Hyvällä rakennetiiveydellä voidaan parantaa rakennuksen energiatehokkuusluokkaa energiatodistuksessa.
Ilmanpitävyysparannuksille sekä ikkunoiden tiivistystöille pitäisi myös osoittaa erilliset energiansäästöavustukset.
Lisäksi kaikkiin rakennusalan koulutusohjelmiin pitäisi sisällyttää tiedot sekä käytännön ohjeet siitä, mitä rakennetiiveys merkitsee lämmitysenergian säästössä.
Myös tavallisten kansalaisten tietoutta rakennetiiveyden parantamisesta ja sen hyödyistä tulisi lisätä esim. tiedottamalla ja käytännön opetustilaisuuksia järjestämällä. Energiasäästötiedon lisäämiseksi suosittelen myös tiivistysohjekirjasen laatimista.
Tiivistelmä tiivistämisen hyödyistä:
- energiankulutus vähenee 5-20 % ja hiilidioksidipäästöt pienenevät
- vedontunne pienenee tai poistuu ja sisätilojen oleskeluviihtyvyys paranee
- huoneen lämpötilaa voidaan laskea 1-3 astetta asumisviihtyvyyden kärsimättä
- ilmansaasteiden pääsy huonetilaan estyy ja sisäilma on puhtaampaa ja terveellisempää
- ilmanvaihto toimii suunnitelmien mukaisesti
- kosteus- ja homevaurioita syntyy vähemmän
- kiinteistön huoltotarpeet vähenevät ja rakenteiden elinkaari pitenee
- historiallisesti arvokkaat rakennukset ja koko kaupunkikuva säilyvät paremmin.
SÄÄSTETTY ENERGIA ON PARASTA ENERGIAA.
Mauri Laaksonen
Suomessa on yli 1,2 miljoonaa asuinrakennusta. Liike- ja toimistorakennuksia on yli 51 000 ja hoitoalan rakennuksia sekä kouluja ja oppilaitoksia yli 16 000. Asuin-,palvelu-, ja vapaa-ajanasunnot käyttävät energiaa enemmän kuin liikenne. Nykyisen kiinteistökantamme tehokkaampi energiankäyttö onkin avainkysymyksiä puhuttaessa ilmastonmuutoksen torjumisesta. Tämä tulisi huomioida myös kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiassamme.
Yksi kohtuullisen helppo ja edullinen ratkaisu rakennusten energiankulutuksen pienentämiseen on TIIVISTÄMINEN.
Tiivistämällä ikkunat ja ovet sekä niiden liitosrakenteet säästyy lämmitys- ja viilennysenergiaa 5 - 20 %. Lisäksi tiivistystoimilla on suuri työllistävä vaikutus, joten ne olisivat myös mitä järkevintä elvytystoimintaa.
Ikkunoiden ja ovien elinkaaren aikana niiden tiivisteet on uusittava vähintään 5 jopa 40 kertaa, tiivistelaadusta riippuen.
Mielestäni nykyisille kiinteistöille olisikin heti asetettava sitovat rakennetiiviysmääräykset (tiiviysarvoksi 1-2) ja lämmitysenergian säästötavoitteet.
Hyvällä rakennetiiveydellä voidaan parantaa rakennuksen energiatehokkuusluokkaa energiatodistuksessa.
Ilmanpitävyysparannuksille sekä ikkunoiden tiivistystöille pitäisi myös osoittaa erilliset energiansäästöavustukset.
Lisäksi kaikkiin rakennusalan koulutusohjelmiin pitäisi sisällyttää tiedot sekä käytännön ohjeet siitä, mitä rakennetiiveys merkitsee lämmitysenergian säästössä.
Myös tavallisten kansalaisten tietoutta rakennetiiveyden parantamisesta ja sen hyödyistä tulisi lisätä esim. tiedottamalla ja käytännön opetustilaisuuksia järjestämällä. Energiasäästötiedon lisäämiseksi suosittelen myös tiivistysohjekirjasen laatimista.
Tiivistelmä tiivistämisen hyödyistä:
- energiankulutus vähenee 5-20 % ja hiilidioksidipäästöt pienenevät
- vedontunne pienenee tai poistuu ja sisätilojen oleskeluviihtyvyys paranee
- huoneen lämpötilaa voidaan laskea 1-3 astetta asumisviihtyvyyden kärsimättä
- ilmansaasteiden pääsy huonetilaan estyy ja sisäilma on puhtaampaa ja terveellisempää
- ilmanvaihto toimii suunnitelmien mukaisesti
- kosteus- ja homevaurioita syntyy vähemmän
- kiinteistön huoltotarpeet vähenevät ja rakenteiden elinkaari pitenee
- historiallisesti arvokkaat rakennukset ja koko kaupunkikuva säilyvät paremmin.
SÄÄSTETTY ENERGIA ON PARASTA ENERGIAA.
Mauri Laaksonen
Vastaukset 5
Vanhimmat
Muuten hyvä, mutta huono, jopa vaarallinen, ohje!
Luvattoman monessa talossa, esim. valtaosa vanhasta kerrostalokannasta, korvausilman saanti on pääasiassa ikkunoiden vuotojen varassa. Koneellinen poisto nyt imee ilmansa aina väkisin jostain ...eli sillai kivasti porraskäytävästä tai vaikka hormikuilujen kautta alapohjasta (mukavalla homeentuoksulla höystettynä), mutta painovoimainen ilmanvaihto voi loppua tykkänään...
Uusissa, koneellisella ilmanvaihdolla varustetuissa, rakennuksissa sen sijaan ei ole mitään syytä olla tekemättä rakenteista tiiviitä. Paitsi tietenkin ne perinteiset:
- emmää viitsi / kyllä tää näinkin välttää / näin on tehty aina ennenkin
- talon pitää "hengittää" = olla horo, koska näin on tehty aina ennenkin
Tuntuu olevan tosi vaikeata saada ihmiset ymmärtämään mistä talon energiasäästö pitäisi aloittaa.
Rakennetiivis talo on lähtökohta. Paksummilla eristekerroksilla tai lisälämpölähteillä saadaan vain vähäinen hyöty jos talon rakenneliitokset vuotaa lämmintä ilmaa ulos.
Hyvällä ilmanpitävyydellä voidaan parantaa energialuokkaa energiatodistuksessa.
Hallittu ilmanvaihto tarkoittanee, että korvausilma tulee erillisestä suodattimella varustetusta korvausilmaräppänästä. Saastunut sisäilma poistuu erillisestä ilmapoistoaukosta.
Ilmapitävissä rakennuksissa voidaan kontrolloida paremmin ilmavaihtoa ja sisäilman laatus.
energiastrategiasta päättäville lienee tarkoitettu kansanedustajille sekä virkamiehille.
Energia-asia on niin tärkeä asia, että olisit voinut osoittaa kirjeesi myös: Isännöitsijöille, As ja KOY hallitusten jäsenille sekä kaikille taloyhtiöiden asukkaille.
Kirjeesi sisältämät asiat ovat virkistävä sekä järkevä lisä ilmastomuutoskeskusteluun. Aiheesi on mielenkiintoinen ja kaipaisin asiasta laajempaa keskustelua sekä suurempaa julkisuutta.
matalaenergiaa. Niillä ratkaisuilla voit vaikuttaa energiansäästöön.