Yksiselitteisesti paska, eli mitä vittua tapahtui?
60-luku loistavaa, 70-vitun upeaa, 80-luku, no kasari:)
90-luku, ne eipä kummoisempaa, ja tämä vuosikymmen, tympeää remekea ja tympeää gorepornoa eli gornoa.
Mihin hävisi kauhun sydän?
Onko kauhu ammennettu tyhjiin, no Von Trierin leffa katsomasta, toivottavasti jää genreen, mutten usko, Karim Hussainit, halpahintaisia kyvyttömiä provosoivia tekotaiteellisia järjettömiä pahvinohuita muka pohtivia verenläträystä.
Cronenberg saatana palaa kauhuun!
60-luku loistavaa, 70-vitun upeaa, 80-luku, no kasari:)
90-luku, ne eipä kummoisempaa, ja tämä vuosikymmen, tympeää remekea ja tympeää gorepornoa eli gornoa.
Mihin hävisi kauhun sydän?
Onko kauhu ammennettu tyhjiin, no Von Trierin leffa katsomasta, toivottavasti jää genreen, mutten usko, Karim Hussainit, halpahintaisia kyvyttömiä provosoivia tekotaiteellisia järjettömiä pahvinohuita muka pohtivia verenläträystä.
Cronenberg saatana palaa kauhuun!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ei nuo Karim Hussainin elokuvat minusta niinkään kauhua ole. Sen sijaan herättää ihan mielenkiintoisia ajatuksia.
Juu, ei sinänsä mene ihan suoraan genreen.
Olen sen kolmen filmin boxista katsonut 1,5, eli jäi sen 'kaikki on Jumalia' sekoilun puoleenväliin.
Ensi ohjaus oli mielenkiintoinen yrittämisen ja yliyrittämisen välimuoto, jolla oli hetkensä, mutta kokonaisuus olisi kaivannut tuekseen logiikkaa, ja sen todellisen punaisen langan.
Toi Jumaljuttu taas oli niin tiedostavaa tiedostamisen tiedostamista, että tuli sen kaltainen tunne, että mies on aidosti hullu ja kuvittelee itsestään liikoja.
No, kai hyppään suoraan siihen ihmissuhdekuvaukseen joka on eniten kehuja kerännyt.
Karim Hussain on hyvä yritys, mutta huono toteutus... tähän asti...
Minusta taas 2000 luku on ollut varsin rikasta aikaa kauhupuolella. Monia loistavia hetkiä on koettu. Wolf creek, descent, saw1, hostel, evilenko, martyrs, frontiers saavat takuula monen friikin suut mytryyn! Eikä japsejakaan täysin huomioitta ole koskaan tarvinut jättää. Kaunat, ebola syndromet,mm..., tarjosivat heiden namuja, niitä kaipaaviille. Kohta tulee uusi Alien ja Hellraiserin, varsin mielenkiintoinen remake, joten mikä mättää?
Kokonaisuutena 2000-luku on kyllä ollu melkoista scheissea verrattuna 70-80 ja vielä 90 luvun alun kauhuin verrattuna. Ainoa positiiviseksi luokiteltava juttu on ollut se että nykykauhuissa ei pääpahiksina ole yliluonnolliset möröt vaan ihan luonnolliset tekijät(yleensä ihiminen) eli ns.realismia on tullut enemmän.
Parhaat kauhuleffat on viime aikoina tehty Thaimaassa, Koreassa, Japanissa ja Singaporessa. Jenkkileffat voit huoletta unohtaa, ihan paskoja. Espanjasta ja Ranskasta on myös tullut pari hyvää.
Totta turajat! Kyllä ne parhaat nuista maista suurinpiirtein tulee. Noi ranskikset on muuten aikas helvetin raakoja, mutta ei ne mitään huonoja ole. Päinvastoin herättävät katsojassaan ajatuksia, mikä tietysti hyvä asia. Inside, Irrversible-syntiset on aika kovia kuvia, kuten myös loistava Marttyyrit.
Karua menoa ja meininkiä, kertakaikkiaan. Ei pilteille todellakaan. Noissa pitäisi muuten olla iso varoitus kansipahvissa, joskos eivät aivan tyttöpojat lankeis! Omalta kohdalta täytyy myöntää, että on sitä kaikkea tullu nähtyä, eikä nuo nyt niin hetkauta. Itseasiassa kunnon kauhuleffassa pitääkin sattua sitä sun tätä.
Onhan sitä toki olemassa myös hyviä kauhareita, joissa kauhuntunne saavutetaan hitaasti, näyttämättä itse himomurhaajaa tai mörköä ollenkaan. Psykologiset kauharit ovatkin ihan oma taiteenlajinsa, verellä ja gorella mässäilyn sijaan.
Kauhukin kun on niin monintakeinen käsite, että sen sanan alle voi ringastaa, vaikka miten erilaisia tyylilajeja. Itse olen sen luokan kauhufriikki, että hyvinkin monenlaiset näkemykset asioista uppoavat kuin vanha kunnon tikku kynnen alle, tahi silmään(L.Fulci).
Huomasin tuossa tovin you tuubattuani sellaisen kauhutrilogian kuin Art of the devil. Onko noi mistään kotoisin? Vaikuttivat kyllä ihan proo meiningiltä! Jotain aasia\kinuskeja olivat mokomat. Mistä noita saa, jos ovat hyviä?