Ajattelin säästää oman vaimoni korvia aamuiselta uutisten kommentoinnilta ja kirjoittaa tänne.
Viimepäivien tiedot herättävät huolta armeijan käyneessä kansalaisessa. Presidentti Halonen on nokitellut naapureita huonosta puolustussuunnittelusta. Meillä taas päätetään ottaa taakse poistu-askeleita armeijan teknoistamisessa ja hyljätä suunnitellut helikopterihankinnat.
Sotakalustoon tuhlaaminen oli epäsuosittua pitkin 70-lukua. Nyt pasifisti Halonen ja sotilaat ovat löytäneet toisensa. Tämä herättää epäilyjä että missä nyt mennään.
Moderniin aikaan törmäävä armeija joutuu valintojen eteen. Toisessa vaakakupissa on huipputekninen kalusto ja niiden käyttöön koulutettu harvalukuinen erikoismiehistö korkeine palkkoineen.
Toisessa taas ovat valita perinteiset puolustusvälineet plus suuri palkkapotti jaettavaksi laajalle henkilökunnalle.
Kun on tehtävä valinta kalliin huipputeknisen kaluston hankinnan ja lihasvoimaan perustuvan perinteisen massa-armeijan ylläpitämisen välillä. Sotilaat näyttävät tänään valitsevan vanhaa ylläpitävän lähestymistavan. He sivuuttavat taisteluhelikopterit. He valitsevat omaa lompakkoaan suosivan vaihtoehdon.
Presidentin ajatuksenkulkua voi myös yrittää kuvitella. Tekno-paha kautta valtion virkamiesten ammattiliittoasiat-hyvä. On yhtä kuin vanhanaikaiset ratkaisut ja ruotsin haukkuminen koska he ovat tehneet uusia.
Näin saadaan pehmoarmeija jota pasifisti Halonenkin ymmärtää puolustaa. Kaikilla on hauskaa ja kun meitä ei mikään kerran uhkaa ja sotilaiden lompakossa riittää palkkaa niin kaikki on ok.
Radikaaleilla vuosikymmenillä tyrmättiin rahankäyttö aseisiin. Jos sotilaatkin alkavat nyt noudattaa samaa kaavaa, niin kuka huolehtii enää puolustuskyvyn säilymisestä.
Kun jugoslaviaa pommitettiin, nähtiin miten suomen tyyppisellä puolustuksella varustautunut maa pystyi vastaamaan teknoarmeijan hyökkäykseen. Jos belgradilaiset saivat yhdenkin hävittäjän pudotettua se oli juhlan paikka. Samaan aikaan siltoja ja voimalaitoksia tuhottiin sellaisessa mittakaavassa joka hyökkääjää suinkin vain miellytti.
Kun haluat rauhaa valmistaudu sotaan. Ruotsi on joutunut viimeksi taistelemaan napoleonin sodissa, joista tulee kohta kaksisataa vuotta. Tästä voisi päätellä, että heillä tiedetään miten puolustus täytyy hoitaa. Heillä on vahva nykyaikainen armeija ja sotavälineteollisuus, mm. itse kehitelty huippumoderni hävittäjälentokone.
Nyt Ruotsalaiset ovat muuttamassa suureen miesvahvuuteen perustunutta puolustusstrategiaa enemmän teknologiapainotteiseen suuntaan.
Tällaisia naapurimaan uusimpia puolustusratkaisuja meidän presidenttimme on katsonut hyväksi kritisoida. Ainahan me olemme haukkuneet ruotsia. Aika usein motiivina on ollut kuitenkin kateus.
Voimmehan me vitsailla ruotsalaisista mitä tahansa. Mitä ne nyt sodasta tietäisivät kun eivät ole sellaiseen joutuneet maailman aikoihin. Kuitenkin voi kysyä: mitä hyveellistä siinä on, että altistaa maansa kansalaiset sodan uhalle sen takia että maa nähdään ulkoa päin niin heikkona ja houkuttelevana kohteena hyökätä. Ruotsia ei ole sellaisena nähty pitkään aikaan.
Ruotsalaiset aikovat pysyä kehityksen mukana. Ehkä lämmittää suomalaisten mieltä heittää asiatonta kritiikkiä naapurimaalle. Silti omassa puolustussuunnittelussamme ei ole paljon kehumista.
Suomen ei pitäisi jättäytyä tekniikan kehityksen ulkopuolelle. Taisteluhelikoptereita tulee hankkia. Vaikka vain niinkin vähän että niillä ei käytännön operaatioissa vielä olisi merkitystä. Kuitenkin voitaisi kehittää nykyaikaista tietotaitoa niiden käytöstä.
Vaikuttaa että sotilaiden oma ahneus ja ylipäällikön pasifismi ajavat Suomen turvallisuusetujen ohi.
Jos puolustus on suunniteltu näin, niin jäljelle jää vain elää toivossa että meitä ei mikään uhka kohtaisi.
Joskus joutuu ajattelemaan että puolustuksen suunnittelijoiden huolettomuus on samaa luokkaa kuin kummeleiden Carina II-kuskilla:
Ei ole huolen häivää.
Karina kakkosen takakontti on täynnä kaljaa.
Stereo ja buusterit saundit ne luo.
Wunderbaumi se tunnelman tuo.
Viimepäivien tiedot herättävät huolta armeijan käyneessä kansalaisessa. Presidentti Halonen on nokitellut naapureita huonosta puolustussuunnittelusta. Meillä taas päätetään ottaa taakse poistu-askeleita armeijan teknoistamisessa ja hyljätä suunnitellut helikopterihankinnat.
Sotakalustoon tuhlaaminen oli epäsuosittua pitkin 70-lukua. Nyt pasifisti Halonen ja sotilaat ovat löytäneet toisensa. Tämä herättää epäilyjä että missä nyt mennään.
Moderniin aikaan törmäävä armeija joutuu valintojen eteen. Toisessa vaakakupissa on huipputekninen kalusto ja niiden käyttöön koulutettu harvalukuinen erikoismiehistö korkeine palkkoineen.
Toisessa taas ovat valita perinteiset puolustusvälineet plus suuri palkkapotti jaettavaksi laajalle henkilökunnalle.
Kun on tehtävä valinta kalliin huipputeknisen kaluston hankinnan ja lihasvoimaan perustuvan perinteisen massa-armeijan ylläpitämisen välillä. Sotilaat näyttävät tänään valitsevan vanhaa ylläpitävän lähestymistavan. He sivuuttavat taisteluhelikopterit. He valitsevat omaa lompakkoaan suosivan vaihtoehdon.
Presidentin ajatuksenkulkua voi myös yrittää kuvitella. Tekno-paha kautta valtion virkamiesten ammattiliittoasiat-hyvä. On yhtä kuin vanhanaikaiset ratkaisut ja ruotsin haukkuminen koska he ovat tehneet uusia.
Näin saadaan pehmoarmeija jota pasifisti Halonenkin ymmärtää puolustaa. Kaikilla on hauskaa ja kun meitä ei mikään kerran uhkaa ja sotilaiden lompakossa riittää palkkaa niin kaikki on ok.
Radikaaleilla vuosikymmenillä tyrmättiin rahankäyttö aseisiin. Jos sotilaatkin alkavat nyt noudattaa samaa kaavaa, niin kuka huolehtii enää puolustuskyvyn säilymisestä.
Kun jugoslaviaa pommitettiin, nähtiin miten suomen tyyppisellä puolustuksella varustautunut maa pystyi vastaamaan teknoarmeijan hyökkäykseen. Jos belgradilaiset saivat yhdenkin hävittäjän pudotettua se oli juhlan paikka. Samaan aikaan siltoja ja voimalaitoksia tuhottiin sellaisessa mittakaavassa joka hyökkääjää suinkin vain miellytti.
Kun haluat rauhaa valmistaudu sotaan. Ruotsi on joutunut viimeksi taistelemaan napoleonin sodissa, joista tulee kohta kaksisataa vuotta. Tästä voisi päätellä, että heillä tiedetään miten puolustus täytyy hoitaa. Heillä on vahva nykyaikainen armeija ja sotavälineteollisuus, mm. itse kehitelty huippumoderni hävittäjälentokone.
Nyt Ruotsalaiset ovat muuttamassa suureen miesvahvuuteen perustunutta puolustusstrategiaa enemmän teknologiapainotteiseen suuntaan.
Tällaisia naapurimaan uusimpia puolustusratkaisuja meidän presidenttimme on katsonut hyväksi kritisoida. Ainahan me olemme haukkuneet ruotsia. Aika usein motiivina on ollut kuitenkin kateus.
Voimmehan me vitsailla ruotsalaisista mitä tahansa. Mitä ne nyt sodasta tietäisivät kun eivät ole sellaiseen joutuneet maailman aikoihin. Kuitenkin voi kysyä: mitä hyveellistä siinä on, että altistaa maansa kansalaiset sodan uhalle sen takia että maa nähdään ulkoa päin niin heikkona ja houkuttelevana kohteena hyökätä. Ruotsia ei ole sellaisena nähty pitkään aikaan.
Ruotsalaiset aikovat pysyä kehityksen mukana. Ehkä lämmittää suomalaisten mieltä heittää asiatonta kritiikkiä naapurimaalle. Silti omassa puolustussuunnittelussamme ei ole paljon kehumista.
Suomen ei pitäisi jättäytyä tekniikan kehityksen ulkopuolelle. Taisteluhelikoptereita tulee hankkia. Vaikka vain niinkin vähän että niillä ei käytännön operaatioissa vielä olisi merkitystä. Kuitenkin voitaisi kehittää nykyaikaista tietotaitoa niiden käytöstä.
Vaikuttaa että sotilaiden oma ahneus ja ylipäällikön pasifismi ajavat Suomen turvallisuusetujen ohi.
Jos puolustus on suunniteltu näin, niin jäljelle jää vain elää toivossa että meitä ei mikään uhka kohtaisi.
Joskus joutuu ajattelemaan että puolustuksen suunnittelijoiden huolettomuus on samaa luokkaa kuin kummeleiden Carina II-kuskilla:
Ei ole huolen häivää.
Karina kakkosen takakontti on täynnä kaljaa.
Stereo ja buusterit saundit ne luo.
Wunderbaumi se tunnelman tuo.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Luitko uutiset ihan loppuun? Eikös tämän tutkimuksen tuloksena ollut, että kalustoon käytettävissä olevalla kamalla saataisiin ruhtinaalliset 12 tsthekoa? Käytännössä siis 6 hekoparia. Vaikutus minimaalinen. Tuloksensa oli suositella mm. Hornetin asejärjestelmien täydennystä, tiedustelulennokkeja ja olisko ollut tykistöohjuksia, kun kantamaa piti olla 20-400 km. Jos verrataan 12 hekoa tähän toiseen vaihtoehtoon ei pitäisi olla epäselvää kummassa saadaan enenpi katetta rahalle.
Helikopterit hylättiin niiden kalliuden takia. Muilla asejärjestelmillä saadaan enemmän tehoa vähemmällä rahalla. On turha hankkia tekniikkaa tekniikan takia, ja toisaalta myös raskaat raketinheittimet ja tiedustelulennokit ovat yhtä lailla high-techia.
Irakin sota on -jälleen- osoittanut koptereiden haavoittuvuuden, ja Suomen vastustajalla olisi aivan toisenlainen kyky ilmatorjuntaan. Parempi pysyä mukana kehityksessä kuin tuhlata vähät rahat kalliisiin, mutta melko hyödyttömiin koptereihin. Helikopterihysterian isä Gustav Hägglund oli kopterivalmistajien markkinoinnin uhri.
Silloinkin kun toinen on huollossa on toinen valmiina lentoon. Nimimerkki Kaapolta hyvä idea hankkia vain jokunen kopteri oppimismielessä. Miksei kukaan maalaisjärkevä sivullinen ehdottanut tätä aikanaan silloin, kun koptereista väännettiin kättä??
Olen täysin samaa mieltä kanssasi siitä, että Suomen armeija tarvitsee moderneja aseita. Nykyaikainen puolustus ei voi perustua toisen maailmansodan aikaisiin ratkaisuihin. Kuten olemme viime sodissa nähneet, moderni armeija pystyy tuhoamaan perinteisiin aseisiin turvautuvan vastustajansa menemättä sen aseiden kantaman sisäpuolelle.
Helikoptereita en pidä kovin hyvänä vaihtoehtona, Käytännön kokemukset ovat osoittaneet, että helikopteri on varsin haavoittuva vaihtoehto. Esimerkiksi Kosovossa Yhdysvallat ei uskaltanut käyttää koptereitaan. Lisäksi Yhdysvallat äskettäin luopui huippumodernin Comanche-taistelu/tiedustelukopterin kehityksestä juuri kustannustehokkuussyistä.
Armeijan kaavailemaa Hornetien varustamista liitopommein ja maakohteisiin ammuttavin ohjuksin pidän hyvin järkevänä. Kalliin Hornetin käyttö pelkästään ilmatorjuntaohjusten kantamiseen on typerää vajaakäyttöä.
Ruotsin armeijan vahvuudesta olen kanssasi samaa mieltä. Ruotsin armeijan puolustusbudjetti on ollut viime vuosina yli kaksinkertainen Suomen budjettiin verrattuna. Lisäksi ruotsi käyttää asekehitykseen monta kertaa enemmän rahaa kuin Suomi. Asekehitysrahojen suuruudesta on seurannut, että Ruotsi on merkittävä modernien asejärjestelmien tuottaja.
Olet myös täysin oikeassa siinä että, puolustukseltaan heikko valtio on houkuttelevampi kohde kuin vahvan puolustuksen omaava valtio. Hyökkäyksen edellytyksenä on se, että hyökkäyksen hyödyt arvioidaan suuremmaksi kun sen haitat. Tämä ehto toteutuu useimmin silloin, kun vastassa on sotilaallisesti heikko valtio. Jos meillä olisi ollut uskottava puolustus vuonna 1939, olisimme ehkä välttyneet talvi- ja jatkosodalta ja niiden raskailta seurauksilta.