Nova asiasta alkavat uutiset näköjään loppua, kun Aamulehdenkin oli pakko turvautua epämääräiseen Yle:n A.studion Nova Goupin antamien avustusten takaisinperinnästä eduskuntavaaliehdokkailta.
Käsittääkseni yhtiö maksoi avustusta Kehittyvien maakuntien Suomi ry:lle (KMS). Konkurssipesän hallinto harkitsee, voisiko se periä yhdistykselle maksetun lahjoituksen yhdistykseltä takaisin konkurssipesään. Sitten vasta joudutaan pohtimaan Kehittyvien maakuntien Suomi ry:n ja sen maksamien avustuksen saajien välisiä suhteita. Ja ollan jo tosi kaukana niistä spekulaatioista, joista Yle ja Aamulehti paremman puutteessa uutisoivat
A-Studion jutussa toimitus antoi ymmärtää, että takaisin perintä tapahtuisi osakeyhtiölain nojalla. (KHT-ei tätä sanonut). Saattaa olla, että yhtiö on ollut poikkeuksellisen suurta avustusta maksaessaan jo maksuvaikeukissa ja jakaminen on lisännyt ehkäpä ratkaisevasti yhtiön konkurssihetken maksukyvyttömyyttä. Konkurssipesä tutkii nyt erityistilintarkastuksessa, onko menetelty osakeyhtiölain vastaisesti. Jos on, takaisinsaantikanne voi kohdistua yhtiön toimitusjohtajaan, hallituksen jäseniin, ehkäpä osakkaaseen, joka yhtiökokouksessa on tullut mahdollisesti tahallaan osalliseksi tällaiseen osakeyhtiölain vastaiseen toimenpiteeseen. Osakeyhtiölain nojalla korvauskannetta ei kohdisteta yhtiön maksaman avustuksen saajille.
Yhdistykselle annetun lahjoituksen takaisinsaantikanne perustuu lakiin takaisinsaannista konkurssipesään. Ensisijaisesti on ratkaistava, onko KMS ry Nova laissa tarkoitettu lähipiiriläinen Groupiin nähden ja onko yhdistys ollut tietoinen lahjan saadessaan Novo Groupilta saadun avustuksen olevan osakeyhtiölain vastainen. Novo Groupin konkurssipesä ei siis selvitä Kehittyvien maakuntien Suomi ry:n jakamien avustusten saajien mahdollista takaisinmaksuasiaa.
On alati ihmeteltävää, mitkä johtavat journalistiset syyt edellyttävät, että median uutisoinnista pyritään luomaan enemmänkin epäselvyyttä eikä edes pyritä antamaan kieltämättä monimutkaisesta asiasta lukijoille oikea kuva ja analyysi.
Käsittääkseni yhtiö maksoi avustusta Kehittyvien maakuntien Suomi ry:lle (KMS). Konkurssipesän hallinto harkitsee, voisiko se periä yhdistykselle maksetun lahjoituksen yhdistykseltä takaisin konkurssipesään. Sitten vasta joudutaan pohtimaan Kehittyvien maakuntien Suomi ry:n ja sen maksamien avustuksen saajien välisiä suhteita. Ja ollan jo tosi kaukana niistä spekulaatioista, joista Yle ja Aamulehti paremman puutteessa uutisoivat
A-Studion jutussa toimitus antoi ymmärtää, että takaisin perintä tapahtuisi osakeyhtiölain nojalla. (KHT-ei tätä sanonut). Saattaa olla, että yhtiö on ollut poikkeuksellisen suurta avustusta maksaessaan jo maksuvaikeukissa ja jakaminen on lisännyt ehkäpä ratkaisevasti yhtiön konkurssihetken maksukyvyttömyyttä. Konkurssipesä tutkii nyt erityistilintarkastuksessa, onko menetelty osakeyhtiölain vastaisesti. Jos on, takaisinsaantikanne voi kohdistua yhtiön toimitusjohtajaan, hallituksen jäseniin, ehkäpä osakkaaseen, joka yhtiökokouksessa on tullut mahdollisesti tahallaan osalliseksi tällaiseen osakeyhtiölain vastaiseen toimenpiteeseen. Osakeyhtiölain nojalla korvauskannetta ei kohdisteta yhtiön maksaman avustuksen saajille.
Yhdistykselle annetun lahjoituksen takaisinsaantikanne perustuu lakiin takaisinsaannista konkurssipesään. Ensisijaisesti on ratkaistava, onko KMS ry Nova laissa tarkoitettu lähipiiriläinen Groupiin nähden ja onko yhdistys ollut tietoinen lahjan saadessaan Novo Groupilta saadun avustuksen olevan osakeyhtiölain vastainen. Novo Groupin konkurssipesä ei siis selvitä Kehittyvien maakuntien Suomi ry:n jakamien avustusten saajien mahdollista takaisinmaksuasiaa.
On alati ihmeteltävää, mitkä johtavat journalistiset syyt edellyttävät, että median uutisoinnista pyritään luomaan enemmänkin epäselvyyttä eikä edes pyritä antamaan kieltämättä monimutkaisesta asiasta lukijoille oikea kuva ja analyysi.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Media kahlaa pikkupoluilla, kun pitäisi saada kansanvalta kuntoon, jotta voidaan keskittyä oleelliseen.
Olemme pintaraapaisuissa. Hämärämiehet tulivat haaskalle, kun näkivät löperön lainsäädännön. He pääsivät vallan kamareihin paraatiovesta käyttämällä puoluetoimistojen rahanpuutetta hyväkseen.
Vaalit maksavat hirveästä. Vallanhalu maksaa hirveästi. Hövelit liikemiehet ja yhtä hövelit poliitikot ja puoluejohtajat istuivat paljon yhdessä.
Käsittääksen rahan keräyksen villit muodot lähtivät lentoon myös jo kaksissa edellisissä presidentinvaaleissa.
On ikävä, että huomio joudutaan nyt kiinnittämään osakeyhtiölakiin ja verotuslainsäädäntöön siis hyväntahtoisiin antajiin, mutta muuta mahdollisuutta ei enää ole.
PUOLUETOIMISTOJEN TIETOKONEET HETI POLIISIN HALTTUUN!
Vaikutat hyvin asiantuntevalta, mutta missä kohtaa mielestäsi veropetos täyttyy:
1) Kun myydään tukimielessä 5 euron taulu 500 eurolla.
2)Yritys ostaa 50 seminaarilippua eikä lähetä ketään seminaariin. Yritys tekee vähennykset
3) Yritys ostaa tukimielessä mainostilan suoraan lehdeltä(poliitikon pärstäkuvan, jolla ei ole mitään tekemistä yhtiön kanssa). Onko se lahja vai veronpetos, jos yritys vähentää mainoksen verotuksessa. Näitä tiedän olevan kymmeniä ja kymmeniä.
Vastaathan!
Tietysti, jos yhtiön toimintaan liittymätön vaali-ilmoitus lehdessä maksetaan yhtiön tileissä ja kustannus esitetään tulonhankkimiskustannuksena verotuksessa, se on veropetos. Huolelliset yritykset jättävät tietysti veroilmoituksissaan ne vähentämättä. Tämä tietysti otetaan huomioon tilinpäätöksen verolaskelmassa. Näin ei veropetus toteudu. Sama koskee tietysti myös kohtia 1 - 3.
Ollakseen vähennyskelpoinen, seminaarimaksujen täytyy hinta-laatusuhteeltaan olla perusteltavissa ja seminaarin tuottavan selvästi sellaista tietoa, jolla on käyttöä yrityksen toiminnassa. Yritysten maksama osallistujamäärä on oltava järkevässä suhteessa yrityksen toimintaan ja seminaarin antiin Ollakseen vähennyskelpoinen se on pääosin myös hyödynnettävä. Ihan niinkuin koulutus- ja yhteiskuntaseminaareissa yleensä oli siis kysymys kauppakamarilaitoksen, Veronmaksajien Keskusliiton, ammattijärjetsökoulutuksen seminaareista tms.
Ostetut taulut on tietysti oltava laadultaan sellaisia, että niillä kehtaa koristella työpaikan seiniä. Taikka jakaa merkkipäivän lahjana työntekijöilleen, liiketuttavilleen tai hallituksen eroavalle jäsenelle.
Osakeyhtiön hallitus voi päättää lahjan antamisesta yleishyödylliseen tarkoitukseen määrän, joka yhtiön taloudellinen tila huomioon ottaen on vähäinen. Yhtiökokous voi päättää avustuksesta, joka on taloudellinen tila huomioon ottaen voidaan pitää kohtuullisena. Eritystilintarkastuksessa Novo Group Oy:n konkurssipesä pyrkineekin nyt selvittämään, syyllistyikö osakeyhtiön johto tässä suhteessa osakeyhtiölain vastaiseen toimeen eli oliko Novo Groupin jakama määrä yhtiön tuolloinen tila huomioon ottaen kohtuullinen.
Suurissakin yhtiöissä vähäinekin määrä voi olla euromääräisesti aika suuri. Pienissä yhtiöissä harvat osakkeenomistajat voivat helposti päättää "kohtuullisesta tasosta", sillä päätökset voidaan tehdä helpommin yksimielisesti. Poliittinen toiminta on mm. verolainsäädännössä katsottu yleishyödylliseksi yhteiskunnalliseksi toiminnaksi.
Aamuelhden uutisin mukaan "takaisin perittävä"summa on jopa 300 000 €. Ymmärtääkseni Nova Groupin avustus Kehittyvien maakuntien Suomelle oli luokaltaan ainakin puolta pienempi. Eihän Kehittyvien maakuntien Suomi ry kai konkurssissa ole.
Tätä kirjoitettaessa kuulin, että Kevan hallitus oli tehnyt poliisille tutkimuspyynnön siitä, onko tj. Kauppisen tekemä oikaisu rikos, kun hän saattoi erään tilaisuuden osaanottajaluettelon vastaamaan todellista olotilaa. Mielestäni rikos olisi saattanut olle se, että tositteeseen olisi jätetty virheellinen sisältö ja sitä tavalla tai toisella käytetty hyväksi. Tositteen oikaiseminen vastaamaan todellista tilannetta on harvoin rikos, jos se lisäksi tehdään selkeästi todennettavalla tavalla. Tuntuu vähän siltä, että poliisilla olisi tänä päivänä tärkeämpääkin tekemistä.
Perjantainen Aamulehden juttu "Kauppinen valehteli Kevan hallitukselle...." selvittää lopulta sen, ettei kysymys ole "kulttisotkusta", vaan tositekorjauksesta.
Kuitti on todiste maksusuorituksesta, jonka joku toinen antaa toiselle osoituksen siitä, että on ottanut vastaan maksusuorituksen. Koska kuitti on toisen antama asiakirja, ei siihen yleensä tehdä korjauksia. Jos kuitti on virheellinen, pyydetään yleensä hyvityslasku (tms) ja uusi lasku tai uusi kuitti ja virheellinen palautetaan. Jos tilivuosi on päättynyt ja virhe on vaikuttanut kirjanpidon kirjaukseen, oikaisu joudutaan tekemään oikaisuajankohtana kirjanpitoon. (tässähän kirjanpidollista oikaisua ei tarvittu). Tapana useinkin on, että ravintolakuittiin maksaja lisää verottajan vaatiman luettelon tilaisuuden laadusta ja osallistujista. Se ei ole kuitenkaan kuitissa pakollinen tieto. Verottajalle riittää, että sille voidaan tarvittaessa yleensä osoittaa jokaisen tilaisuuden laatu ja tosiasialliset osallistujat. Esim. johdon sihteerillä voi olla päiväkirja ao. tiedoista.
Aamulehden perjantaisen artikkelin kuvasta käy ilmi, ettei kysymyksessä ole kuitti. Eihän siinä ole mainintaa arvonlisäverosta, yhteisötunnuksesta, pankkitileistä yms. Kysymyksessä on Kevan sisäinen, kustannuslakennallinen muistiotosite, jolla ilmeisesti Kevan hallinnon kustannuspaikkaa velotetaan ao. tilaisuuden kustannuksista ja hyvitetään Kevan kurssikeskuksen kustannuspaikkaa Kevassa sisäisesti sovittujen kustannuspaikkasääntöjen mukaisesti. Rahaahan ei ole tässä kirjauksessa liikkunut.
Hiukan hätkähdyttävä on kirjanpitäjän ilmoitus, ettei Kevassa ole ollut tapana korjata kirjanpitoon viedyissä muistiotositteista havaittuja virheitä, vaan nyt tehty toimenpide on ollut sikäli poikkeuksellinen. Verotus edellyttää, että tositteisiin merkitään tai muulla pätevällä tavalla muutoin selvitetään tilaisuuksissa todella paikalla olleet henkilöt ja tilaisuuden laatu. Kutsulista ei täytä tätä vaatimusta. Journalistisista lähtökohdista tuotettu "kuittimetakka", olisi synnytetty joka tapauksessa, jos olisi käynyt ilmi, että tositteeseen oli merkitty henkilöitä, jotka tosiasialiisesti eivät olleet tilaisuudessa.
Näyttää muuten siltä, että kansanedustaja Sampsa Kataja taistelee paikastaan Kevan hallituksen puheenjohtajana.