Mitä ruokia syödään lähinnä vain Suomessa tai ovat Suomelle ominaisia? En tarkoita mikä nyt on oikeasti suomalainen ruoka syntyjään tms vaan lähinnä erityispiireitä.
Itse olen ulkomailla ja ulkomaisten ihmisten kanssa keskustellen törmännyt seuraaviin ruokiin tai ruoka-aineisiin mitkä ovat muualla täysin tai melko tuntemattomia (pl. Ruotsi!) ja mitä ei oikein muualta maailmasta löydy.
-Karjalanpiirakka
-Lihapiirakka
-Mämmi
-Sima
-Lonkero
-Tähtitortut
-Munkit (erilaisia donitseja kyllä on)
-Suomalaistyylinen lenkkimakkara (hk sininen esim.)
-Makkaraperunat
-Porilainen ja käristemakkara
-Hernekeitto
-Rieska
-Maito ruokajuomana
-Marjakiisselit
-Pororuuat
-Makaronilaatikko
-Maksalaatikko
-Uudet perunat niin kuin ne meillä tunnetaan
-Leipäjuusto
-Kaikki lihaliemipohjaiset peruskeitot
-Pulla (perus sunnuntaipulla)
-Mustamakkara
-Edamjuusto ja kahvi (miedompia)
-Silakkaruuat
Itse olen ulkomailla ja ulkomaisten ihmisten kanssa keskustellen törmännyt seuraaviin ruokiin tai ruoka-aineisiin mitkä ovat muualla täysin tai melko tuntemattomia (pl. Ruotsi!) ja mitä ei oikein muualta maailmasta löydy.
-Karjalanpiirakka
-Lihapiirakka
-Mämmi
-Sima
-Lonkero
-Tähtitortut
-Munkit (erilaisia donitseja kyllä on)
-Suomalaistyylinen lenkkimakkara (hk sininen esim.)
-Makkaraperunat
-Porilainen ja käristemakkara
-Hernekeitto
-Rieska
-Maito ruokajuomana
-Marjakiisselit
-Pororuuat
-Makaronilaatikko
-Maksalaatikko
-Uudet perunat niin kuin ne meillä tunnetaan
-Leipäjuusto
-Kaikki lihaliemipohjaiset peruskeitot
-Pulla (perus sunnuntaipulla)
-Mustamakkara
-Edamjuusto ja kahvi (miedompia)
-Silakkaruuat
Vastaukset 19
Vanhimmat
Kaikki kukot ovat ulkomaalaisille täyttä hebreaa. Löysästi ottaen galtzone voisi olla kukko, vaikkakin se on kaksinkerroin käännetty pizza.
Crudo voisi asiantuntijana kertoa enemmän kukon tyyppisistä ruoista ja muistakin muissa maissa, vai mitä?
Parhaat munkit eläissäni ostin muuten rhodokselta taannoin.
Falukorv muistuttaa aikatavalla sinistä lenkkiä ruotsissa.
Rieskan vastine on lavassileipä gruusiasta
Halloumi ei paljonkaan poikkea leipäjuustosta, makunsakaan puolesta.
Peruspulla on ainakin venäjällä lähes samaa nisua.
Linssikeitto onmiltei hernekeittoa. Jne.
Onhan noita
ainut ja sima, mutta lonkero eli tarkoitat kai long drinkkiä, sitä saa muuallakin.
Karjalanpiirakoita ja sen tapasia Venäjällä.
Savolaisten kalakukosta en tiedä, onko muualla samantyylistä. Makkaroita (joka sorttia, myös verimakkaraa ja palttua) on joka maassa ja paljon maukkaampia kuin joku hookooblöö.
Suomi ei ole mikään gastronomian kehto. Melkein kaikki on ulkoperäistä.
Eipä meillä omia taida olla muita kuin mämmi ja tönkkösuolatut muikut.
-Karjalanpiirakka Venäjältä
-Lihapiirakka voi olla suomalainen, mutta eipä ole kuvin kummoinen ruoka
-Mämmi lienee kotimainen, ikävä kyllä
-Sima ei ole meidän keksintöjä, eri muodoissa valmistettu eri kulttuureissa tuhansien vuosien ajan, yksi vanhimmista käymisteitse valmistetuista juomista
-Lonkero giniä ja greippilimua, kuullostaako suomalaiselta?
-Tähtitortut taitaa olla Keski-Euroopasta
-Munkit (erilaisia donitseja kyllä on) onhan noita muillakin
-Suomalaistyylinen lenkkimakkara (hk sininen esim.) voi olla kotoinen keksintö, tai sitten länsinaapurista, muualla ei kai jauhomakkaroita paljon mussuteta.
-Makkaraperunat yksi versio pyttipannusta
-Rieska samantyylisiä kohottamattomia paistettuja leipiä syödään kaikkialla
-Maito ruokajuomana juodaan kai kaikkialla itäisintä Aasiaa lukuun ottamatta
-Pororuuat no, poroja ei elä juuri muualla kuin fennoskandian alueella, joten saamelaiset kai niitä ekana on syäny
-Uudet perunat niin kuin ne meillä tunnetaan samalla nimellä ne muuallakin tunnetaan ja syödään, peruna on tietysti Etelä-Amerikasta
-Kaikki lihaliemipohjaiset peruskeitot on tullut muualta meille
-Mustamakkara saman tyylisiä syödään muuallakin (tosin meidän musta on parasta :) )
-Edamjuusto ja kahvi (miedompia) edam tulee Hollannista, Edamin kaupungista, kahvi Arabian niemimaalta alun perin
-Silakkaruuat" lienee ollut länsinaapureiden herkkua ensin
Lisäys luetteloon: makaronilaatikkoa, tai vastaavanlaista lyhyestä pastasta ja jauhelihasta tehtyä uuniruokaa syödään melkein missä päin maailmaa tahansa. Kreikassa sen nimi on pastitsio.
Voi olla, ettei kaikissa muiden maiden versioissa käytetä munamaitoa, mutta mikään supisuomalainen ruoka se ei kuitenkaan ole. Hyvin vähän on suomalaisessa ruokapöydässä sellaista, mitä ei jossain muodossa saisi muualtakin.
Siis ainakaan hernekeiton kohdalla. Itse asun Hollannissa (22v) ja taalla tehdaan todella hyvaa hernekeittoa.
Suomen tavoista poiketen siihen laitetaan paljon juureksia; purjoa, juuriselleria, lanttua, sipulia jne seka aivan lopussa savustettua makkaraa. Rakenne on kylla paksumpi kuin suomalaisessa rokassa, mutta maku mita mahtavin!
läskisoossin - maukkaimman suomalaisen liharuoan?
Ja kuten sinulle on kommentoitu, nuo kaikki mainitsemasi eivät ole pelkästään suomalaisia: Edamin kaupunki löytyy Hollannista, missä tehdään ko. juustoakin. Papusopat ovat kansainvälisiä ja hernerokkaa jälkiruokanaan pannareita on torstairuokana syönyt ruotsalaisessa työmaaruokalassa. Marjakiisseliä olen syönyt Tanskassa ja siellä sitä väitettiin aidoksi tanskalaiseksi jälkiruoaksi.
Ja taitavatpa ruotsalaisetkin herkutella uusilla perunoilla.
Asuin Italiassa vuoden ja Edamin kaltaista mietoa kermajuustoa löytyi kyllä marketin hyllyltä. Vaikka tuolla voimakkaat juustot ovatkin yleisempiä, myös miedompia hyvin edam-tyyppisiä oli saatavilla!
on kotoisin:
http://www.edam-volendam.nl/index.php?simaction=content&mediumid=1&pagid=88
Levinnyt laajalti, valmistetaan monessa maassa eivätkä edamilaiset ole ajoissa ehtineet vaatia juuston nimeä vain itselleen. Ranskalaiset juuston, viinin, konjakin ja shampanjan valmistajat ovat tässä asiassa olleet taitavampia.
kai suomalainen keksintö alunperin. Nyttemmin sitten jo levinnyt muuallekin
Tuo perisuomalainen piapovelli.
Liekö jostain karjalasta päin, en ole ennen kuullutkaan. Osaatko kertoa jotain nimestä lisää?
oikea nimi on, mutta nuo savolaiset kaiken viäntää. On vissiin hämäläisten keksintö alunperin?
Missähän päin savoa tuo piepo on murteessa? Eteläisessä savossa kyseistä ruokaa nimitetään vain "Talakkunavelliksi".
Tosin savokielj on nii mukkaatuvaenen, jotta mahtaneeko kehveljkää tuota tietee!
Nimi täällä lahden eteläpuolella on kama. Nautitaan yleisimmin piimään sekoitettuna. Itse syön "kamani" pohjois-suomalaiseen tapaan tiukahkona puurona voisilmän kanssa.
Loimaan-Alastaron-Yläneen seudulla talkkuna on "piapo" eli kyseinen Saviseudun alue on Varsinais-Suomen ja Etelä-Satakunnan raja-aluetta. Loimaan murre on siirtymämurre varsinaisuomalaisista murteista hämäläisiin murteisiin.
Piapo tehdään vähän savustetusta riihikaurasta, johon saatetaan lisätä myös jauhettua hernettä.
Piapon ohje:
Kaada piimä syvälle lautaselle ja lusikoi päälle 23 ruokalusikallista talkkunajauhoja ja sokeria maun mukaan (n. 1 rkl). Sekoita ainekset kevyesti yhteen ja nauti talkkuna heti.
No, kuissi!
Eipä ole meillä monia omaperäisiä ruokia olemassa! Vaan ei ole monessa muussakaan ruokakulttuurissa. Kyllä ne kaikki ovat ainakin osin jostain lainattuja, monia maita kiertäneitä ja hyviksi todettuja reseptejä.
Suomalainen keittiö on itää ja länttä - jopa siten, että eron voi nähdä maantieteellisestikin. Tämä tietysti edellyttäen, että karistaa pois nämä ylikansalliset pizzat, hampurilaiset ja etniset ravintolat.
Idässä pitkän uunihaudutuksen ruokia, pehmeätä leipää ja lännessä monipuolista paistettua, keitettyä ruokaa ja kovaa leipää. Idässä kun uuni lämmitettiin viikoittain tuli siinä leivän ja rieskan, piirakoitten ja kukkojen lisäksi monta hyvää uuniruokaa samalla vaivalla. Lännen kartanosuomessa otettiin osviittaa Ruotsista, jossa oli selvempi ruokatalous ruokailuaikoineen ja joka aterialla oli oma tarkoituksensa. Ruoka tehtiin vain sitä ruokailua varten.
Tietysti raaka-aineet määrittelevät omalaatuisen ruokatalouden synnyn; poro raaka-aineena on pohjoiskalotin raaka-aine, jota muualla ei ole. Sen vuoksi sinne on syntynyt omaperäisiä, poroon perustuvia ruokalajeja. Mutta ei sekään suomalaista ole vaan lappalaista ja muiden pohjoisten alkuperäkansojen ruokakulttuuria. Samoin jotkut marjat ovat poikineet omia alueellisia ruokiaan siellä, missä niitä on löytynyt.
Mutta ei se, että meillä ei ole aivan omia ruokiamme juuri olemassa, tee suomalaisesta keittiöstä sen huonompaa tai köyhempää. Parhaat keittiöt syntyvät sinne, missä kulttuurit kohtaavat ja ottavat vaikutteita toisiltaan.
Kuka voi sanoa, missä maassa on makkara syntynyt? Saksassa, Puolassa? Sen pystymme sanomaan kyllä, missä kolkassa tehdään parhaat makkarat ja monia omanlaatuisiaan variaatioitaan, mutta on vaikea omia yhteistä omaisuuttamme jonkin maan omaksi ja sulkea muut pois.
Sitä paitsi - ei ruokakulttuuri noudata kansallisia rajoja vaan ponnistaa aina siitä, mitä maassa kasvaa ja metsissä juoksee. Ihan riippumatta siitä minkä niminen valtio on kyseessä.
En vielä löytänyt viestiketjusta lanttulaatikkoa. Mahtavatko nämä lanttu-, peruna- ja porkkanalaatikot olla tuttuja muualla maailmassa.
Kerran oli kotimme ruokapöydässä sveitsiläinen kaveri, joka kinkkua ja em. laatikoita syödessään ihmetteli, että tällaisia puurojako te suomalaiset syötte. Makuelämyksenä ateria oli hänelle positiivinen yllätys, ja hän halusi pöperöiden reseptit kotimaahan vietäväksi.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sima
ovat vissiin tehneet jossain kauan ennen suomalaisia...