Haluan vaan sanoa kaikille nuorille/teini-ikäsille, että älkää tehkö lapsia liian nuorena! Tai ainakaan suunnitellusti, vahingollehan ei voi mitään, mutta älkää tarkoituksella tehkö itseänne raskaaksi nuorena (tarkoitan n.14-18v). Eläkää nuoruutenne ja nauttikaa siitä täysin rinnoin ennenkuin teette lapsia. On varmasti paljon kivemapaa olla vielä "vapaa" lapsista nuorella iäillä.
Tämän sanon siksi, että voin omasta kokemuksesta kertoa, että ainakin omalla kohdallani tekisin paljon toisin jos vaan voisin. Jos nyt saisin päättää, niin odottaisin vielä monen monta vuotta ennen kun teen lapsia. Olen 17-vuotias kahden pienen äiti. Ensimmäinen 1v 5kk ikänen, synnytin 16v:nä (aivan liian nuorena) ja toisen sain kolmisen kuukautta sitten 17-vuotiaana (aivan liian nuorena). No, lapsilla kumminkin sama isä (mikä on sentään hyvä juttu), seurusteltu ollaan vasta vähän päälle 2 vuotta, mistä melkeen kaikki aika on ollut pelkkää lasta toisen perään. Tottakai rakastan lapsiani ja välitän heistä ja halua olla hyvä äiti, mutta silti tekisin paljon toisin. Poikaystäväni on mua 4 vuotta vanhempi ja käy töissä jne., asutaan yhteisessä kodissa, ollaan kihloissa, meillä ei ole mitään suuria ongelmia, meille ei tule sossusta penniäkään rahaa ja silti pärjätään ja meillä menee hyvin toisetemme ja lapsiemme kanssa, MUTTA meiltä on jäänyt semmonen kunnollinen kahdenkeskeinen aika viettämättä JA mulla ei ole opiskelupaikkaa. Toinen mutta: En suosittele tätä kenellekään nuorelle ihmiselle! Lapset vie miltei kaiken huomion ja energian, sitä hyvin helposti huomaakin ettei jää aikaa ollenkaan kumppanille tai ylipäätänsä millekään muulle tai saatika itselleen. Ei sitä kyllä paljoa muuta lapsenhoidon ohessa jaksakaan, ainakaan minä, kun on kumpikin lapsi vielä tosi pieniä. Nuorena sitä kuuluisi mennä ja vipeltää kavereiden kanssa ja elää ihanaa ja vapaata elämää, ilman lapsista, rahasta, taloudesta ja ruoasta tulevaa stressiä. ÄLÄKÄÄ KUKAAN RYHTYKÖ TÄHÄN LIIAN NUORINA! Vaikka voisi olla 100% varma, että lapsen kanssa tulisi pärjäämään rahallisesti ja taloudellisesti, ei se pelkästään riitä. Siihen täytyy olla KUNNOLLINEN henkinen (ja fyysinen) sitoutuminen. Miksi (liian )nuoren ihmisen täytyy edes lapsia tehdä ja sitä kauttaa luopua kivoista tekemisistä ja menemisistä, kun toisinkin voisi tehdä? Kyllä täytyisi olla koulutus ja työpaikka sekä elämä raitellaan kunnolla ja hieman elämänkokemusta ja järkeä päässä ennen kuin alkaa lapsia tekemään (nämä kriteerit täyttää yleensä vain aikuinen ihminen). Ei myöskään minulla ole suurinta osaa noista asiosita elämässäni. Osaan kyllä hoitaa lapsiani ja pitä niistä huolta ja kasvattaa ne, mutta kyllä tähän muutakin voisi tarvita.
Hyvää kesää kaikille ja älkää tehkö lapsia teininä! :)
T: Äiti17v & p1,5v, t3kk
Tämän sanon siksi, että voin omasta kokemuksesta kertoa, että ainakin omalla kohdallani tekisin paljon toisin jos vaan voisin. Jos nyt saisin päättää, niin odottaisin vielä monen monta vuotta ennen kun teen lapsia. Olen 17-vuotias kahden pienen äiti. Ensimmäinen 1v 5kk ikänen, synnytin 16v:nä (aivan liian nuorena) ja toisen sain kolmisen kuukautta sitten 17-vuotiaana (aivan liian nuorena). No, lapsilla kumminkin sama isä (mikä on sentään hyvä juttu), seurusteltu ollaan vasta vähän päälle 2 vuotta, mistä melkeen kaikki aika on ollut pelkkää lasta toisen perään. Tottakai rakastan lapsiani ja välitän heistä ja halua olla hyvä äiti, mutta silti tekisin paljon toisin. Poikaystäväni on mua 4 vuotta vanhempi ja käy töissä jne., asutaan yhteisessä kodissa, ollaan kihloissa, meillä ei ole mitään suuria ongelmia, meille ei tule sossusta penniäkään rahaa ja silti pärjätään ja meillä menee hyvin toisetemme ja lapsiemme kanssa, MUTTA meiltä on jäänyt semmonen kunnollinen kahdenkeskeinen aika viettämättä JA mulla ei ole opiskelupaikkaa. Toinen mutta: En suosittele tätä kenellekään nuorelle ihmiselle! Lapset vie miltei kaiken huomion ja energian, sitä hyvin helposti huomaakin ettei jää aikaa ollenkaan kumppanille tai ylipäätänsä millekään muulle tai saatika itselleen. Ei sitä kyllä paljoa muuta lapsenhoidon ohessa jaksakaan, ainakaan minä, kun on kumpikin lapsi vielä tosi pieniä. Nuorena sitä kuuluisi mennä ja vipeltää kavereiden kanssa ja elää ihanaa ja vapaata elämää, ilman lapsista, rahasta, taloudesta ja ruoasta tulevaa stressiä. ÄLÄKÄÄ KUKAAN RYHTYKÖ TÄHÄN LIIAN NUORINA! Vaikka voisi olla 100% varma, että lapsen kanssa tulisi pärjäämään rahallisesti ja taloudellisesti, ei se pelkästään riitä. Siihen täytyy olla KUNNOLLINEN henkinen (ja fyysinen) sitoutuminen. Miksi (liian )nuoren ihmisen täytyy edes lapsia tehdä ja sitä kauttaa luopua kivoista tekemisistä ja menemisistä, kun toisinkin voisi tehdä? Kyllä täytyisi olla koulutus ja työpaikka sekä elämä raitellaan kunnolla ja hieman elämänkokemusta ja järkeä päässä ennen kuin alkaa lapsia tekemään (nämä kriteerit täyttää yleensä vain aikuinen ihminen). Ei myöskään minulla ole suurinta osaa noista asiosita elämässäni. Osaan kyllä hoitaa lapsiani ja pitä niistä huolta ja kasvattaa ne, mutta kyllä tähän muutakin voisi tarvita.
Hyvää kesää kaikille ja älkää tehkö lapsia teininä! :)
T: Äiti17v & p1,5v, t3kk
Vastaukset 24
Vanhimmat
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8283319
Jotenkin nyt epäilen yhdeksi ja samaksi henkilöksi. Samanlainen kirjoitustyyli ja passeli aikaväli siihen, että kirjoittaja on aloittanut uuden ketjun 2 lapsen äitinä, kun 2-kymppisenä sinkkuopiskelijana ei kuulostanut uskottavalta.
Mutta jos et ole: Kiitos neuvosta. Huomaathan kuitenkin, että tuossa ihan alapuolella olisi ollut tuore, täysin samankaltainen ketju. Oikeastaan kaikille lukijoille sellainen toivomus, että katsotaan minne viestin kirjoittaa: Kymmenen aloitusta samasta aiheesta on vaikealukuista, rasittavaa ja saa aikaan korkeintaan epäilyn provosta.
En ole sama kirjoittaja, mutta luin kyllä ennen omaa kirjoitustani kyseisen kirjottajan viestin ja sen kautta sain jonkinlaisen "motivaation" kirjoittaa itsekin oman neuvoni/mielipiteeni asiasta. Tarkoitukseni ei ole jankata samasta asiasta, vaan omaia kokemuksia huomioon ottaen kertoa kaikille niille nuorille tytöille tosiasioita tätstä teiniäitiydestä, ettei se aina vaan ole mitään ruusuilla tanssimista (sen varmaan kuitenkin jokainen teitää), mutta sanomani koskee eniten sitä, että omasta mielestäni kenenkään ei pitäisi tehdä lapsia teininä/liian nuorena. Ihan vaan sen takia, että ihmiselle on varmasti parasta ensin elää omaa elämäänsä ja opetella pitään huolta pelkästään itsestään sekä aikuistua enne lasten tekoa. Mielestäni on väärin ajatella että "sossu maksaa" tai "kyllä mä pärjään", mutta kun se pärjääminen yleensä tarkoittaa sitä taloudellista pärjäämistä (tai jos edes sitäkään). Niinkuin jo sanoin, kyllä minäkin PÄRJÄÄN, mutta olisi ollut varmasti paljon helpompaa, jos olisi enemmän elämänkokemusta ja vaikka se koulutus ja työpaikkakin. Ei ole hyvä idea joutua ns. aikuistumaan ja opetella ottamaan vastuuta toisista ihmisista kun on vielä itsekin lapsi, ja lapsena sitä on monesti vielä niin riippuvainen omistakin vanhemmistaan. Niin olen minäkin joissain määrin. Kaikista paras olisi jos jokainen ihminen eläisi oman nuoruuden ja "tutustuisi" kunnolla tähän maailmaan ja valmistuisi kunnolla lapsen tuloon niin henkisesti kuin fyysisestikin.
Halusin vaan ilmaista mielipiteeni ja toisaalta valitettavaa on se, että todellakin olen kahden lapsen äiti.
"JA mulla ei ole opiskelupaikkaa".
Sehän on SINUSTA, vain ja ainoastaan SINUSTA kiinni, onko sinulla opiskelupaikkaa vai ei. Vaikka olet nuori äiti (17-vuotias, saman ikäinen kuin minä sain esikoiseni) voit silti yhä kouluttautua. Nyt odottelet ensin sen, että lapsesi kasvavat. Opiskella pystyy kyllä lasten kanssa, monet yliopistossa olevatkin tekevät niin. Ja onhan sinulla lasten isä, joka auttaa lasten kanssa, kun pitäisi lukea tenttiin tai muuhun. Ei se ole sula mahdottomuus, voin sen sanoa kokemuksesta. :) Turhaan "syytät" lapsiasi, että sinulla puuttuu nk. elämän kokemus (eikö sitä nelikymppisenä enää opi mitään?) ja opiskelupaikka tai muu. Ota se lusikka ITSE omaan kauniiseen käteesi ja katso mitä näet.
Kaikkihan olisi nk. helpompaa vaikkei lapsia olisikaan, mutta minä rakastan yli kaiken lapsiani enkä todellakaan antaisi pois!
Jos kaipaat muuta elämää, niin kannattaa sitten miettiä onko lapsiesi olla parempi muualla. Relaa, ei se elämä oo nii kamalaa :)
Ja PS. Kyllä sitä omaa aikaa saa, kun sitä osaa ottaa ;)
alempana oleva teksti on minun kirjoitukseni, ei siis tämän ketjun aloittajan. Minä tosiaan olen 20v, lapseton vielä mutta en sinkku opiskelija. en ole enään opiskelija enkä sen koommin sinkku... lue tarkemmin :)
Veikkaisin, että viesti oli tarkoitettu ap:lle, mutta tullut vahingossa sinulle. :)
Ei vauva kysele sinun aikataulujasi. Sinä elät lapsen tahtiin eikä toisinpäin. Kaikki se aika, jonka vietät koulussa on poissa lapseltasi. Taidat olla aika itsekäs äiti ¨Ja PS. Kyllä sitä omaa aikaa saa, kun sitä osaa ottaa ;)¨ Kumminkin se toisen asteen koulutus vie 3vuotta perus opiskelijalta 3 asteen koulutus vie 3,5-8v. Kyllä se opiskelu tai noh jos jotain haluaa oppia vaati aika paljon ihmiseltä. Täytyy kumminkin monta tuntia päntätä koulun jälkeenkin. Sitö ns. elämän kokemusta tarvitsee lasta kasvattaessa ei niinkään sen jälkeen. Kaikki ei halua mennä siittä mistä aita on matalin
Ei se vauva kyselekään äidin tai isän aikatauluja tai muutakaan.
"Kaikki se aika, jonka vietät koulussa on poissa lapseltasi." Eli sinä olet tosiaan sitä mieltä kun lapsi syntyy hänen pitää olla seuraavat 18 vuotta kiinni äidissään (äidin varmaan täytyy tulla peruskouluun ja jopa amikseen, ettei vaan se ole pois lapselta ja kaikki muukin vapaa-aika, mitä on, niin lapsen kanssa? :D Kyllä tuon oli tarkoitus provosoida, aivan kuten nim.merk. "pöh pöh":nkin.)?
Tottakai semmoinen aika, mitä vietetään koulussa / töissä on lapselta pois, mutta mieluummin kouluttaudun, kun elämäntilanteen muuttuessa olen työtön ja kouluttamaton, antaa se turvaa sille lapsellekin.
Ja tuosta opiskelusta;
On erinlaisia ihmisiä, toiset oppii lukemalla, toiset kuuntelemalla, toiset katselemalla, toiset tekemällä. Ei sitä aina tarvitse päntätä koulun jälkeen 5 tuntia putkeen. Kunhan kuuntelee tunnilla, kertaa vaikka kotimatkalla bussissa (tai sitten vaikka kotona) ja uudelleen kertaa ennen kokeita, ni kyllä sillä vedetään jo hyviä arvosanoja. Ja voin sanoa, että ainakin meikäläisellä on ka 4,5 ammattipuolella, jossa ei ole kouluarvosanoja 4-10. :) Kannattaa miettiä miten sitä itse oppii. Jokainen on erinlainen oppija.
Tota noin, oletko kuullut ehkäisystä? Itse olen sinua huomattavasti vanhempia ja seurustellu elämässäni huomattavasti pidempään kuin sinä ja seksiäkin on tultu harrastettua ja yllätys yllätys en ole ikinä ollut raskaana. Luulisi, että olisit oppinut ensimmäisen ei toivotun raskauden jälkeen! Ehkäisykeinoja on monia ja varmasti jotkut niistä sinullekin soveltuvat. No, sanotaan sitä, että tyhmästä päästä kärsii koko ruumis.
"vahingollehan ei voi mitään" Suomessa on myös mahdollisuus saada abortti ja etenkin alle 17-vuotiaat saavat sen halutessaan pelkästään ikänsä perusteella.
ite käytin pillereitä ja nyt on yksi poika siltä ajalta.... jouduin 2 keskeytystäkin tekee.... nyt kierrukka ja taas raskaana... hyvin menee... ehkäisyä käytetty, mutta kun ei auta.
Ja olen käyttänyt minipillereitä ennen esikoistani, mutta ne pettivät. Ja toisen kerran tulin raskaaksi, koska mulla ei synnytyksen jälkeen ollut vielä kertaakaan tullu menkkoja eli mitään hormonaalisia ehkäisyjä en voinut aloittaa joten käytettiin kumia, jonka jälkeenpäin huomattiin olevan rikki. Hain katumuspillerin, muttei auttanut. Aborttia en halunnut/pystynyt tehdä. Voi olla, että olen katkera, mutta rakastan silti lapsiani. Halusin vaan kirjotuksellani sanoa kaikille teineille ettei tee lapsia liian nuorena, ei muuta.
PS. Nykyään mulla on kierukka.
aika outoa, että ehkäisysi pettää koko ajan. Sama jutut ihmisillä abortti palstalla, olen raskaana vaikka käytin pillereitä, kondomia, jälkiehkäisyä ja sterilointia...
Kas kun minulla ei ole ehkäisy ikinä pettänyt. Ne jotka tiedän tuttavapiirissäni abortin tehneet, eivät käyttäneet mitään ehkäisyä ja kaikki joilla on lapsi ovat ehkäisyn tarkoituksella jättäneet pois. Lopuilla lapsettomilla ehkäisy on pelannut niin kuin pitääkin. Tietenkään mikään ehkäisy ei ole satavarmaa, mutta outoa on, että nettipalstoilla kaikki ei toivotusti raskaaksi tulleet ovat käyttäneet vaikka mitä ehkäisyjä.
..saanen kysyä että mitä teet täälä yhteisössä?
mikä yhteisö on tääLÄ? Tämä on keskustelupalsta ei yhteisö.
eikä!! nauraa vai itkeä?
pientiä pilkun viilaamista? kenties? juu eli anteeksi SUURESTI tämä erehdys, tarkotin siis palsta. tämä on tarkotitettu "teiniäitien-ja isien" keskusteluihin,ajatusten vaihtoon ym. ei siihen että jotkut "ylimäräiset",palstalle kuulumattomat(.kenties kateelliset..) ihmiset käyvät sorsimassa äitejä täälä.
On se hyvä ruudun takaa kirjoittaa kaikkea päätöntä kun ei edes äitejä tunne!
Joten ihan mielenkiinnosta kyselin sitä. :)
Voi olla, että on jokin inhimillinen e-pillerin unohdus sattunut mulle sillon joskus, en muista. Mutta ei sille enää voi mitään, turha jossitella.
Kyllä niitä ehkäisyn pettämisiä sattuu aina välillä, mutta monesti siinä on mukana myös omaa huolimattomuutta, niinkuin minunkin tapauksissa.
No ne on just näin erittäin kauniisti yleistettynä juuri niitä, joilla ei ole elämää ja haluavat puuttua toisten elämiin tehden heidät muka onnellisiksi :D
Ne on juuri näitä jotka ei hyväksy eivätkä suvaitse toisenlaista elämää kuin heidän elämäntapansa ja kun muuta eivät keksi haukkuvat sitten huoraksi, läskiksi tai jos olet tehnyt yhden kirjoitusvirheen, niin siitäkin. Aikuiset ihmiset sentään... Ei helposti uskois:)
Eihän täällä kukaan ole haukkunut huoraksi ja läskiksi. En tiedä mitä keskustelua olet oikein seurannut.
"No ne on just näin erittäin kauniisti yleistettynä juuri niitä, joilla ei ole elämää ja haluavat puuttua toisten elämiin tehden heidät muka onnellisiksi." Eikö ihmiset kirjoita keskustelupalstoilla elämästään juuri siksi, että saisivat muiden mielipiteitä?
Ei tässä keskustelussa välttämättä, mutta jos olet yhtään seurannut yleisesti tätä keskustelupalstaa, niin vähintään jokatoisessa keskustelussa tulee vanhemmilta (HUOM! myös kyllä löytyy näitä haukkujia nuorista äideistäkin) kommenttia, että olet laiska paska huora, joka jakaa vaan vakoaan kaupungilla, kun eivät enää keksi mitään järkevää sanottavaa. Olisithan kiltti ja lukisit ensi kerralla paremmin? No sitä sattuu jokaiselle, aivan kaikille.
Nojuu, mielipide ja haukkuminen on kaksi eri asiaa. :P Ja se, että tuputtaa toiselleen omaa elämäntapaansa, ei ole mitenkään mielipiteen jakamista. (: Ja tuo yleistys oli pelkkää tuittuilua teille takaisin:)
sulle sopia. Katkeran kuvan saan kirjoituksestasi.
rakastaa yli kaiken, mutta on ymmärrettävästi väsynyt. Ja ihan hyvä minun mielestä että tulee tällainenkin näkökulma asiaan kun usein ei tästä näkökulmasta ole nähnyt kirjoituksia. Tsemppiä sulle lasten kanssa!
ei rakastaisi lapsiaan. Varmasti rakastaa!
Mutta sain vain vähän sellaisen käsityksen tuosta että on vähän katkera kun elämä saanut tuollaisen käänteen.
Kuka tahansa äiti on väsynyt varmasti jossakin vaiheessa. Itsekin olen.
Minua suuresti harmittaa tuollainen kommentti, että "ehkei lapset sovellu sinulle" -kommentti, jos joku, etenkin nuori ja tunnollisen kuvan antava sanoo, että väsyttää ja tekisi toisin, jos voisi vielä toisin valita. Olen vain yhden lapsen äiti, ikää on sopivasti eli nuoruus on eletty ja vapaus koettu, vakituinen työ ja aviomies. Minuakin väsyttää välillä ja välillä itkettää - niin rankalta välillä tuntuu painia perheen, työn ja talouden hoidossa. Silti en tietenkään antaisi lastani pois tai ajattele, etten rakastaisi lastani - hänhän on tärkein asia elämässäni ja suurempaa rakkausta ei varmasti voi kuvitellakkaan. Totuus on kuitenkin se, että teiniäideillä on varmasti vielä rankempaa ja "relaaminen" pienten lasten kanssa on mahdotonta - on sitten teiniäiti tai äiti. Joten fiksua on informoida teinejä (paras info varmasti teiniäidin suusta), että myöhemminkin ehtii lapsia laittamaan. Tämä minun mielipiteeni. Voimia aloittajalle!
..itse olin 15v, kun aloin esikoista odottamaan, juuri yhdeksänneltä luokalta päässyt. 16v olin kun hänet synnytin.Sinne jäivät menot,kaverit, juoksut ja rilluttelut!enkä koe että minulta olisi jäänyt mitään elämättä.ei se "TEININÄ" oleminen vain ollut juttujani. :)
siltä kantilta kun ajattelee kun olen esim. kun itse olen 30v omat lapseni ovat 12- ja 14-vuotiaita. niin minullahan on mieheni kanssa silloin aikaa elää tuota kaikkien haluamaan "vapauta" ym. :)
mutta niinhän ne jäävät _vanhemmiltakin_ äideiltä kun lapsia aletaan saamaan.
Itseäni suunnattomasti kuvottaa tuo teiniäiti sana, eihäin muita äitejäkään luokitella ikäryhmiin.Äidiksi ei synnytä, äidiksi kasvetaan lapsen myötä.
ketjun aloittajalle:
Suhde on se mihin pitää satsata, lastenhoidon lisäksi!
avoimuus, puhuminen ja selkeät "rajat" parisuhteelle kannattaa tehdä, mutta omaa aikaa tarvitsee jokainen myös..(vaikka edes kävely lenkin verran)
itse olen vuoden opiskellut lähi-hoitajaksi, joten kyllä se ammatti on tähtäimessä.
voimia sulle, kyllä kaikkien tekee(varmasti) välillä mieli lysähtää sohvan nurkkaan ja miettiä että miksi on tullut tehyä sitä ja tätä mutta se on elämää!
muutaman vuoden päästä katsot elämääsi ja hymähdät tyytyväisenä kun sinulla on kaksi ihanaa lasta :)
HYVÄÄ KESÄÄ!
Olen AIVAN samaa mieltä kanssasi !