Muistatteko makaronivellin?

Tai jonkun ihanan ruuan

Nuoruudestanne?kesät miten pitkiä oli ennen? Tai miten huoletonta aikaa oli ennen miten sitä tuntuu että aika humsahtaa?

77

917

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • oli usein

      suklaavelliä, kanssa näkkärin, ja sulatejuustokolmion.

      • tiuri-51

        noit oli aina leirillä ja suklaavelli ei menny yökkäämättä alas. Makaroonivelli meni paremmin mut sitä olikin kotona. Näin jälkikäteen ihania muistoja vaik sillon ne ei siltä tuntuneetkaan.


    • ....--------.

      Olen maalta kotoisin, meillä syötiin pottuja kolme kertaa päivässä, siis pottuja ja läskisoossia. Siksi kai minusta lapsena tulikin järkyttävän ylipainoinen.

      Mutta makaroonivelli oli rautaa koulussa! Joka toinen päivä oli keittoa ja joka toinen päivä makaroonivelliäkansakoukussa. Meillä oli jo nimittäin ruoka kunnan piikkiin kuuskytluvulla.

      Siis makaroonivellissä oli sellainen puoli, että sen kanssa meillä sai aina kaksi siipaletta meetvurstia näkkileivän päälle. Luksusta!!!!

      Noh, mulla on vissiin kotikylän virallinen ennätys kaalikeiton syömisestä ekalla luokalla. Seittemän lautasellista, ennenkuin oksensin pulpettiin. Valitettavasti tarina on tosi... Mutta ennätysmiehiä ollaan, ainakin kuntatasolla :DDD

      Mutta kaalikeittoa teen alkuviikost itekkin, alkaa kaalit oleen jo isoja. Makaroonivelliä en ole köulun jälkeen syönyt.

      Mutta noin faktisesti, makaroonivellihän on pastaruokaa. Syön nykyisin enemmän pastaa kuin pottuja, sopii paremmin tällaiselle sporttiselle keski-ikäiselle urheilijalle.

      Ai niin, kesät oli syvältä ennenkin ja huolia oli nuorempanakin, vähemmän ehkä kuin nyt ja pienenpiä. Mutta samalla lailla net vitutti-

      =DW=

      • Anonyymi

        En edes kunnolla muista mitä koulussa syötiin kun olin lapsi, koska tåruoka oli niin tavallinen asia niin ei ole jäänyt mieleen .


    • ippeliini

      Kansakoulussa....velliä, ruispuuroa, makkara ja hernekeittoa nam nam.
      Maito pienessä ruskeassa lasipullossa. Näkkileipää.... päälle joskus voinappi, tai juustoviipale.

      Ei ollut vara nirsoilla ruoan kanssa, vaikka pinaattikeitto ei ollut minun makuuni :(

      Kesäloma kesti kolme kuukautta. Joskus päästiin kesäsiirtolaan muiden muksujen kanssa. Ihanaa aikaa.... ei ollut huolta huomisesta.

      Voi, kun sais yhden viikon elää tuota aikaa.... lapsuuden kesää :))

      • Muiden muksujen

        Kanssa ja yleiset saunat ja se keltainen jaffa voi jee ihanaa aikaa


      • sangen
        Muiden muksujen kirjoitti:

        Kanssa ja yleiset saunat ja se keltainen jaffa voi jee ihanaa aikaa

        mielenkiintoista kuulla, mikä älämölö syntyisi, jos joku uskaltaisi ehdottaa kesäsiirtoloita nykylapsille. :))


      • Siitä miten hauskaa oli?
        sangen kirjoitti:

        mielenkiintoista kuulla, mikä älämölö syntyisi, jos joku uskaltaisi ehdottaa kesäsiirtoloita nykylapsille. :))

        Kuin moni sai koululta kenkälapun että sai kengät kotona oli köyhää`?


      • sain,
        Siitä miten hauskaa oli? kirjoitti:

        Kuin moni sai koululta kenkälapun että sai kengät kotona oli köyhää`?

        ei tullut silloin mitään häpeäntunnetta.

        Onneksi ei lähetetty kesäsiirtolaan. Olisin varmasti kuollut ikävään.
        Sama melkein oli tosin se, että lähdin äidin kanssa joka kesä maalle, mummolaan äidin kesäloman ajaksi.


      • Anonyymi
        Siitä miten hauskaa oli? kirjoitti:

        Kuin moni sai koululta kenkälapun että sai kengät kotona oli köyhää`?

        Muistan kun sitä lappua jaettiin koulussa kaikille . Äiti vaan sanoi ettei sitä täytetä.
        Mutta minä täytin itse ja laitoin äidin nimen ja menin sitten osuuskaupassa hakemaan ne kengät. Sain tukkapöllyä siitä kunnolla kun tulin kotiin. En muista miten kävi kenkien kanssa jäikö ne meille vai veikö äiti takaisin kauppaan


    • **kottarainen**

      sekä kotoa että koulusta ja teempä vielä silloin tällöin vieläkin. Aika ei kovin huoletonta lapsuudessa ollut, töitä joutui tekemään heti kun oli riittävän iso siihen, maalaistalossa riitti tekemistä jokaiselle, vaikka ei olis halunnutkaan. Kesät on vähän liian pitkiä nykyäänkin, minä kun en oikein ole kesäihminen.

      • Pienenä kesäduunissa

        Kesä meni humahtaen läpi ja syksy saapui ,muistan kirnut ja pellavan loksutukset


    • henri|

      tai kaljavellin. Itse tykkään enepi kaljavellistä.
      KALJAVELLI:

      1 l kaljaa
      ½ l maitoa
      hyppysellinen suolaa
      3 rkl vehnäjauhoja suurustamiseen
      1 ½ dl siirappia
      3 dl juustokuutioita

      Kalja ja maito kiehautetaan, lisätään hyppysellinen suolaa. Suurustetaan vehnäjauhoilla, jonka jälkeen keitos saa kiehahtaa. Lisätään siirappi hyvin hämmentäen. Lopuksi lisätään mieluimmin kuivahtaneesta juustosta tehdyt kuutiot sekaan, joiden annetaan hiukan pehmentyä keitoksessa. Tarjoillaan lämpimänä.

      • vertsidtukeaz

        oikeesti, syökö tommosta kukkaan!


      • henri|
        vertsidtukeaz kirjoitti:

        oikeesti, syökö tommosta kukkaan!

        piimävelli on lähes samanlaista, kaljan tilalle tulee vaan piimää.


      • kun joku
        henri| kirjoitti:

        piimävelli on lähes samanlaista, kaljan tilalle tulee vaan piimää.

        inhoaa ruokaa nimen perusteella. :/
        Ruokaa on helppo inhota, kun sitä on.

        Vitsi, kun huituvellikin voi olla poikaa.


      • henri|
        kun joku kirjoitti:

        inhoaa ruokaa nimen perusteella. :/
        Ruokaa on helppo inhota, kun sitä on.

        Vitsi, kun huituvellikin voi olla poikaa.

        kaikenlaisia herkkuja yltäkylin, ja niitä ahmitaa liikaa, ja sairastutaan.
        Pieni nälkä pitää pirteänä.


      • vain syötäisiin
        henri| kirjoitti:

        kaikenlaisia herkkuja yltäkylin, ja niitä ahmitaa liikaa, ja sairastutaan.
        Pieni nälkä pitää pirteänä.

        ruokaa.
        Ärrrsyttävät aina vain suuremmat pakkaukset kaiken maailman sörsseleitä.
        Pian varmasti perunalastujakin myydään erikoishintaan jätesäkin kokoisissa pakkauksissa.

        Siihen päälle ekstrapakkaus kolajuomaan, alennettuun hintaan, niin maha kasvaa.
        En ketään syyllistä, en ole itsekään puhdas pulmunen.

        Ugh, olen puhunut. :)


      • henri|

        helppotekoisempi versio. Klimpit tehdään siten, että,
        Sulata klimppejä varten eri kattilassa rasva. Kiehauta siinä jauhot hyvin sekoittaen. Lisää neste voimakkaasti puuhaarukalla vatkaten ja kuumenna kiehuvaksi.
        Jäähdytä seosta vähän ja lisää muna ja mausteet.
        Nosta kahdella lusikalla klimppejä keittoon ja anna keiton kiehua, kunnes klimpit nousevat pinnalle (5-10 minuuttia).


      • Anonyymi

        Minö juon kaljat erikseen.


      • Anonyymi
        vertsidtukeaz kirjoitti:

        oikeesti, syökö tommosta kukkaan!

        Se oli muuten hyvää minun tätini teki sitä joskus


      • Anonyymi
        henri| kirjoitti:

        helppotekoisempi versio. Klimpit tehdään siten, että,
        Sulata klimppejä varten eri kattilassa rasva. Kiehauta siinä jauhot hyvin sekoittaen. Lisää neste voimakkaasti puuhaarukalla vatkaten ja kuumenna kiehuvaksi.
        Jäähdytä seosta vähän ja lisää muna ja mausteet.
        Nosta kahdella lusikalla klimppejä keittoon ja anna keiton kiehua, kunnes klimpit nousevat pinnalle (5-10 minuuttia).

        Tuota pitää tehdä tässä joku päivä siitä on varmaan hyvin kauan kun olen syönyt klimmpejä lapsena maistui


    • liiankin

      hyvin sen "lapamatosopan":( Ei ihme että olin kansakouluaikana aina alipainoinen kun tuollaista yrjötysruokaa syötettiin koulussa. Vei loppupäiväksi kokonaan ruokahalut.

    • joutis

      Kerran, pari viikossa koulun piha löyhkäsi pohjaan palaneelle maidolle ennen ruokatuntia.

      Makaronivelliä!
      Karmeinta mitä muistan.

      Läskisoppakin kolhiintuneesta emalikulpasta oli herkkua siihen verrattuna.
      Parasta mielestäni oli kaurapuuro.

      Omat leivät ja maito- tai mehupullo pelastivat tilanteen.

      Huoletonta aikaa?
      Perkeleenmoista työntekoa kaikki kesät pikkupennusta alkaen.
      Koulussa sai sentään huilata ja koulumatkaa viruttaa kotiin päin.
      Tietenkin haukkumiset mutta ei selkäsaunaa.

    • makaronivellin,

      sitä meillä äiti keitti usein kotonakin.
      En oppinut inhoamaan mitään ruokaa, koti oli vaatimaton, ei syöty omassa pöydässäkään hanhenmaksapalleroita, saati häränleikkeleitä.

      Syksyisin kerättiin puolukoita ja sieniä, joista äiti osasi loihtia taidoillaan herkkuja.

      Ekalta luokalta muistan silakkalaatikon, joka sekin maistui hyvältä.

      Kokkaus on taitolaji, jospa eräiden karmeat muistelukset johtuvat kokkien taitamattomuudesdta.
      Kaikki hyvinlaitettu ruoka maistuu mainiolta.

    • Makaronivellin.. Äitini teki aina illalla jotain nopeaa, silloin ei ollut näitä valmis juttuja, joten hän keitteli usein vellejä. Joskus myös leipäkeittoa, se oli hyvää, keitti maitoa johon pilkkoi ruisleivänpalasia ja se oli siinä, nam..
      Itse en ole koskaan sitä tehnyt, mutta makaronivelliä kylläkin, siitä on jo vuosia, vuosia, poikani olivat silloin pieniä. Edesmennyt vanhin poikani soitti kerran iltasella ja kysyi minulta " äiti miten se makaronivelli tehdään" :)) Hänkin teki sitä perheelleen.

      • Heikunkeikku

        Ja hyvät huomenet myös muille palstalaisille.

        Makaronivelli on hyvää. Kun lapset olivat pieniä, he usein pyysivät, että tekisin makaronivelliä. Pikkasen sokeria ripottelivat päälle.
        Kun nuorin poika lähti opiskelemaan, niin hänkin soitti minulle ja kysyi, miten tätä hyvää makaronivelliä keitetään. Neuvoin. Vähän myöhemmin häneltä tuli tekstiviesti, Joka kuului näin: Äiti, voiko makaronivelliä syödä haarukalla ja veitsellä? :)))
        Että mua nauratti, kun luin viestin. Tiesin tasan tarkkaan, miten siinä oli käynyt. Liikaa makaronia....heh... Soitin hänelle naureskellen ja nauroin vieläkin enemmän, kun hän sanoi, että kun oli pljäjäyttänyt "keiton" lautaselle, se tuli yhtenä klönttinä ja näytti erehdyttävästi Aivoilta. :) Kaikesta klönttisyydestä huolimatta, "keitto" oli maistunut hyvältä :)


        Olin aivan kertakaikkisesti unohtanut tuon leipäkeiton. Miten onkin päässyt puikahtamaan unohduskansioon. Luettuani sun tekstin, muistin leipäkeiton ja se tosiaankin oli hyvää.

        Piimävelli oli kans hyvää, kaljavelliä äitini teki, söin sitäkin, mutta enemmän tykkäsin piimävellistä.

        Ja sitten tahdon vielä mainita Klimppisopan. Se se vasta oli hyvää. Kuin lihakeittoa, mutta ilman perunoita ja perunoitten sijaan oli klimppejä. Jauhoista tehtyjä palleroisia. Monet inhosivat tätä keittoa ja varsinkin niitä klimppejä. Minä mutustelin klimpit poskeeni, että maiskis maiskis :) Äidillä oli tapana laittaa rusinoita klimppeihin ja ne noukin pois. Rusinoita tykkään syödä semmosenaan, mutta en tykkää jos ovat pullissa tai klimpeissä tai oikeastaan missään. Maksalaatikossa ne jotenkin menevät, mutta en vallan herkuksi sano.


      • mummu54

        äiti keitteli usein leipäkeitto...teen sitä joskus itselleni .Se on hyvää kun laittaa voita..Makaronivelli on silloin tällöin ruokana.Koulussa yksi lempiruoka oli veripalttu..valokastike ja puolukkahillo.Sitä en ole tehnyt kun nykyisin en syö verta.


      • Heikunkeikku kirjoitti:

        Ja hyvät huomenet myös muille palstalaisille.

        Makaronivelli on hyvää. Kun lapset olivat pieniä, he usein pyysivät, että tekisin makaronivelliä. Pikkasen sokeria ripottelivat päälle.
        Kun nuorin poika lähti opiskelemaan, niin hänkin soitti minulle ja kysyi, miten tätä hyvää makaronivelliä keitetään. Neuvoin. Vähän myöhemmin häneltä tuli tekstiviesti, Joka kuului näin: Äiti, voiko makaronivelliä syödä haarukalla ja veitsellä? :)))
        Että mua nauratti, kun luin viestin. Tiesin tasan tarkkaan, miten siinä oli käynyt. Liikaa makaronia....heh... Soitin hänelle naureskellen ja nauroin vieläkin enemmän, kun hän sanoi, että kun oli pljäjäyttänyt "keiton" lautaselle, se tuli yhtenä klönttinä ja näytti erehdyttävästi Aivoilta. :) Kaikesta klönttisyydestä huolimatta, "keitto" oli maistunut hyvältä :)


        Olin aivan kertakaikkisesti unohtanut tuon leipäkeiton. Miten onkin päässyt puikahtamaan unohduskansioon. Luettuani sun tekstin, muistin leipäkeiton ja se tosiaankin oli hyvää.

        Piimävelli oli kans hyvää, kaljavelliä äitini teki, söin sitäkin, mutta enemmän tykkäsin piimävellistä.

        Ja sitten tahdon vielä mainita Klimppisopan. Se se vasta oli hyvää. Kuin lihakeittoa, mutta ilman perunoita ja perunoitten sijaan oli klimppejä. Jauhoista tehtyjä palleroisia. Monet inhosivat tätä keittoa ja varsinkin niitä klimppejä. Minä mutustelin klimpit poskeeni, että maiskis maiskis :) Äidillä oli tapana laittaa rusinoita klimppeihin ja ne noukin pois. Rusinoita tykkään syödä semmosenaan, mutta en tykkää jos ovat pullissa tai klimpeissä tai oikeastaan missään. Maksalaatikossa ne jotenkin menevät, mutta en vallan herkuksi sano.

        Mie en oo ikinä syöny klimppisop. enkä piimävelli kaljavellistä puhumattakaan.

        Penskana oli tosi herkkua penkkivelli: kauraryyniä lasiin johon maitoa ja paljon,paljon sokeria :))) Se oli lähinnä tällainen välipala ja makean nälkään :))

        Rusinat on tosi hyviä, rusinoista oon aina tykännyt, joskus ostettiin sellaisessa kolmionmallisessa littanassa pakkauksessa olevia isoja rusinoita, nam..:))


      • Anonyymi
        mummu54 kirjoitti:

        äiti keitteli usein leipäkeitto...teen sitä joskus itselleni .Se on hyvää kun laittaa voita..Makaronivelli on silloin tällöin ruokana.Koulussa yksi lempiruoka oli veripalttu..valokastike ja puolukkahillo.Sitä en ole tehnyt kun nykyisin en syö verta.

        Miten se leipäkeitto tehtiin


    • G.J.

      meillä oli ihana keittäjä ja hän teki todella hyvää ruokaa ja eturuoka ja jälkiruoka täydensivät maittavasti toisiaan. Meillä oli marjankeruupäivä jolloin kerättiin koululle pari ämpärillistä puolukkaa ja siitähän riitti sitten koko talveksi puolukkasurvosta verilettujen kera ja osaksi mehukeittojen aineksia muiden marjojen kanssa.

      Keskikoulussa ruuoka oli liukuhihna systeemillä ja jälkiruokana oli jokin hedelmä. Leipäkään ei enää ollut keittolan leipomaa ja tuoretta vaan oli näkkäriä, uskomattoman kovaa. Kyllä ruoka ihan syötävää oli, jos malttoi käyttää ruokatuntiajan ruokalassa käyntiin. Kanaviillokki oli ehdoton, silloin oli kaikki syömässä.

      Makaroniruokien ystävä en ole ollut koskaan, liian nopeaa hiilihydraattia ja se saa hien kohomaan otsalle ja sydämmen tikittämään ohuesti ja nopeaan.

      Nuoruusajoilta muistan että äiti osti joskus kauppahallin lihamestarilta sellaista paksua, todellä läpimitaltaan paksua makkaraa (Berliininjtkn, mutta ei siis ollenkaan wurstityyppinen) ohuina siivuina ja se oli jotain, joka ei ollut hyvää eikä pahaa; kuin lauantaita mutta vetisempänä maultaan mutta ei rakenteeltaan.

      • sitten tuttavaperheen pikkupoika halusi lähteä luokseni yökylään. Sanoin hänelle, että nyt saat sitten toivoa mitä ruokaa tahansa, niijn minä keitän, kun olet minun vieraanani. Poika vastasi hetkeäkään miettimättä, että makaroonivelliä pitkistä makarooneista. No sitähän keitettiin, ja vieras söi oiken antaumuksella.


    • RosaLiiin

      makaronivellin ja teen sitä joskus itsekin, nopeaa valmistaa jne

      Kesät vietin mummolassa ja silloin siellä syötiin usein kaalista, sipulista ja maidosta tehtyä keittoa ja se oli hyvää. Jälkeenpäin usein mietin miksi sitä syötiin niin usein, kaikki tarvikkeet olivat omasta takaa. Kaalia kasvatettiin savimailla. Lehmistä saatiin maitoa.
      Iso tapahtuma oli kun ukkini kävi kirkonkylässä kerran kuussa, pankilla hakemassa eläkkeensä, silloin aina saatiin jotain hyvää ja ainaskin siivutettua lauantaimakkaraa, hitsi sekin maistui hyvältä silloin. Ei kylläkään enää.

      • Kaali ja sipulia ja

        Maitoa voih jeah teen vieläkin ja entäs ternimaitoon tehty pannukakku??


    • CLoetta..

      Makaronivelli oli lempiruokaani sokerilla höystettynä. Kesät OLIVAT pitempiä lapsuusaikaan; olihan kesälomakin 1.6. - 31.8. eli täydet kolme kuukautta.

      Joku on jossain todennut, että kun ajan ja elon rajallisuuden tajuaa, niin aikakin tuntuu humpsahtavan ohi nopeammin ja mitä enemmän ikää tulee, sitä vähemmänhän on vuosia jäljellä. Tässä yksi selitys.

      Hetkeen tarttuminen ja siitä nauttiminen taas saa ajan kulun tuntumaan hitaammalta ja ihanassa hetkessä sitä ei edes ajattela.

    • uusmaalainen

      ikinä makaronvelliä syöneeni. Sen sijaan muistan kansakoulussa inhonneeni yli kaiken aprikoosipuuroa, kun siinä lillui niitä pitkiä, aprikoosin kuoria vissiinkin, aina meinasi tulla yrjö.

      • tillilihan

        Se oli ihan kamalaa limaskaa. Nykyään kyllä syön sitä ihan mielelläni.


    • kun olen saanut wasta muutama wuos sitten wiimex makarooniwelliä?
      olin jonkun aikaa sitten ison konsernin tiloissa töissä ja siel oli joka päiwä samaa aamupuuroo ?
      kunnes alettiin kyseenalaistaa kokkien ammattitaitoo :=)
      tai siis sitä millä oppitunnilla he on olleet ja millä ei tjn
      ja siitä alko muutos :=)
      na ke pe tapettiliisterii :=/
      ti ja to jotain muuta :=)
      mut sitä makaryyniä oli harwoin :=(
      mutta sillä pärjäs koko päiwän :=)

      ei aika hupsahda se wain kuluu ja jokainen tuntee itsensä sen ikäiseksi kuin tuntee :=)

    • uk-ko

      tuo makaroonivelli; sitä on satunnaisesti tarjottu omillekin kersoille. Toinen "perinneherkku" oli pottumaito, jota sain lapsena Pohjanmaalla.

      Molemmat sapuskat liittyvät yhteen työmuistoon. Olin 90-luvun puolivälissä kuvaamassa Sulkavalla tanssileiriä. Se oli jonkun hörhöporukan nollabudjetilla järjestämä leiri ja mm. muonitus oli pikkasen alkeellista.
      Yhtenä päivänä tarjottiin makaroonivelliä ja kaikki olivat tuohduksissaan: "ei tämmöstä voi syödä!" Seuraavana päivänä listalla oli pottumaitoa. Osa leiriläisistä lähti kotiin ja jäljelle jääneet kirjoittivat ultimaatumin leirin johdolle: jos ei eväät parane niin leiri loppuu.
      En muista mitä evästä ne taikoivat, mutta leiri vietiin läpi.

      Minä en ymmärrä: pottumaito on hyvää ja makaroonivelli herkkua...

      • jauhoperuna

        kylläkin on.


      • sai aikoinaan
        jauhoperuna kirjoitti:

        kylläkin on.

        maalla käydessään nurin ja oikein.
        Kaikki ainekset olivat omasta takaa, ja potut oman maan maaomenaisia, hyviä.
        Ei nykyisiä kaupan kumipalloja.


      • uk-ko
        jauhoperuna kirjoitti:

        kylläkin on.

        Mulla meni nyt asiat ihan sekasin...


    • sitä aina

      silloin tällöin keiteltyäkin. Ihan hyvälle se maistuu.

    • hyvää, vielä tätnäkin päivänä, tosin hidasta valmistaa.

    • muistan ja hyvää oli. Nykyään sitä ei ole vain tullu tehtyä. Koulun jälkeen yleensä söin kaurahiutaleita maidon ja sokerin kera niinku myslin tapaan ja sekin oli nälkäiselle koululaiselle hyvää.

      Kesiä inhosin juuri sen työn vuoksi mitä silloin joutui tekemään, se oli yhtä puun kantoa ja siivousta. Ei tule ikävä niitä aikoja yhtään.

    • nami nami

      kun se keitetään oikein vehnäjauho suuruksen kanssa. Lopuksi iso voi nokare keitokseen kruunaa kaiken.

      Olen myös syönyt pelkkään maitoon tehtyä litkua, se oli koiran ruokaa.

    • erikoisuuden

      lapsuudesta makaronivellin lisäksi, perunamuussia ja siihen joukkoon marjoista, (puolukka tai mustikka) keitetty makea soppa. Se on hyvää.
      Perunamuussi on kuin puuroa söisi sopan kanssa.

    • täyttävää ruokaa

      leipäjankkia, kuivaneet leivät pieninä paloina keitetään vedessä pehmeäksi, mausteeksi suolaa ja voita.

      Paras jankki tulee ruisreikäleivästä.

      • Tai tummaa leipää

        Aidossa voissa paistinpannulla? NAM muistatteko?


      • syötiin usein,

        ei silloin ruokaa roskiin heitetty.
        Leipäjankki, iso voisilmä, ja lasi maitoa.

        Tosin, eipä meillä heitetä ruokaa nykyäänkään roskiin.


    • Muistan makaronivellin

      Mutta myös pinaattivellin jota en voi edelläänkään syödä

      • estää,

        kun et voi?

        Inhoko?


      • Lapsuudesta tuore pinaat
        estää, kirjoitti:

        kun et voi?

        Inhoko?

        ti ja yäk lehmän lämmin maito


    • Sinimarjanen

      Makaronivelli maistuu nykyisinkin. Harvemmin vain tulee tehtyä. Aina silloin tällöin kuitenkin.

    • kaikki on käyty läpi.

      onneks suomen kansakouluruuat ei o kansallis ruokia

    • menisi

      tämänpäivän koululaisten ilmeet, jos koulussa tarjottaisiin makaronivelliä tai vaikkapa ruispuuroa.
      Tosin, harva varmaan söisi maitovelliä, niin monilla on allergioita, kellä mitäkin.

      • oli viel

        puolukoita. :). puolukat on hyviä kyllä mut ei ne sovi ruispuuroon.


      • -marjapuuro
        oli viel kirjoitti:

        puolukoita. :). puolukat on hyviä kyllä mut ei ne sovi ruispuuroon.

        on taas ihan eri ruokalaji, et kai sitä tarkoita?
        Sekin oli hyvää, äiteen keittämänä.
        Taitavat nämä tällaiset herkut olla pian tiensä päässä.


      • Pirre*
        -marjapuuro kirjoitti:

        on taas ihan eri ruokalaji, et kai sitä tarkoita?
        Sekin oli hyvää, äiteen keittämänä.
        Taitavat nämä tällaiset herkut olla pian tiensä päässä.

        Ruispuolukka puuroa teen ruishiutaleista ja tulee hyvää, miun mielestä ainakin. Lapsenlapsille tarjoan aina puuroja ja vellejä toiseksi ruoaksi, ja ovat tykänneet kovasti - sitä en tiedä saavatko he koulussa vielä näitä vanhanaikaisia ruokia...


      • hyvää oli
        Pirre* kirjoitti:

        Ruispuolukka puuroa teen ruishiutaleista ja tulee hyvää, miun mielestä ainakin. Lapsenlapsille tarjoan aina puuroja ja vellejä toiseksi ruoaksi, ja ovat tykänneet kovasti - sitä en tiedä saavatko he koulussa vielä näitä vanhanaikaisia ruokia...

        makaroonivellin,pitkistä pillimakarooneista ja hyvää oli.
        Kaikista hauskinta oli kun imettiin pitkää makaroonia ja lopulta sen pää napsahti poskeen,eli hauskaakin oli lapsena sitä syödessä.


      • Pirre*
        hyvää oli kirjoitti:

        makaroonivellin,pitkistä pillimakarooneista ja hyvää oli.
        Kaikista hauskinta oli kun imettiin pitkää makaroonia ja lopulta sen pää napsahti poskeen,eli hauskaakin oli lapsena sitä syödessä.

        , nykyiset lapset imeskelevät spagettia samalla tavalla, ennenkuin oppivat kiertämään sen syömävälineensä ympärille, - ja jos haluavat :)

        Mie en kyllä muista lapsuusajoiltani yhtään pahan makuista ruokaa, kaikki oli hyvää..


      • Olen joskus
        Pirre* kirjoitti:

        , nykyiset lapset imeskelevät spagettia samalla tavalla, ennenkuin oppivat kiertämään sen syömävälineensä ympärille, - ja jos haluavat :)

        Mie en kyllä muista lapsuusajoiltani yhtään pahan makuista ruokaa, kaikki oli hyvää..

        mietinyt, olenko hieman sivitymätön, kun en inhoa mitään ruokaa.
        Toisille tuntuu olevan hyvin tärkeää tarkentaa, ettei pidä siitä tai tästä ruo'asta.
        Minä kun luulen, että kaikki hyvintehty ruoka on maittavaa.

        Tai sitten inhotaan ruokaa sen nimen takia.
        Jotkut rössypotut tai limppisopat saavat jotkut herkistelijät oksennuksen partaalle, vaikkeivät ole koskaan ko. ruokaa suuhunsa panneetkaan.


      • täydennys
        Olen joskus kirjoitti:

        mietinyt, olenko hieman sivitymätön, kun en inhoa mitään ruokaa.
        Toisille tuntuu olevan hyvin tärkeää tarkentaa, ettei pidä siitä tai tästä ruo'asta.
        Minä kun luulen, että kaikki hyvintehty ruoka on maittavaa.

        Tai sitten inhotaan ruokaa sen nimen takia.
        Jotkut rössypotut tai limppisopat saavat jotkut herkistelijät oksennuksen partaalle, vaikkeivät ole koskaan ko. ruokaa suuhunsa panneetkaan.

        Ensin 4:n vuoden valmistelu pohjaanpalaneen pakkosyötöllä ja myöhemmin suolattomalla täydentäminen antoivat lopunikäisen immuniteetin.

        Muista pöperöistä ainoastaan callos jää minulta syömättä.


      • niin,
        täydennys kirjoitti:

        Ensin 4:n vuoden valmistelu pohjaanpalaneen pakkosyötöllä ja myöhemmin suolattomalla täydentäminen antoivat lopunikäisen immuniteetin.

        Muista pöperöistä ainoastaan callos jää minulta syömättä.

        ei ollut ensiluokkaista murkinaa.

        Mitä on callos? :X
        Onko se jotain munuaismuhennosta?


      • Olen joskus kirjoitti:

        mietinyt, olenko hieman sivitymätön, kun en inhoa mitään ruokaa.
        Toisille tuntuu olevan hyvin tärkeää tarkentaa, ettei pidä siitä tai tästä ruo'asta.
        Minä kun luulen, että kaikki hyvintehty ruoka on maittavaa.

        Tai sitten inhotaan ruokaa sen nimen takia.
        Jotkut rössypotut tai limppisopat saavat jotkut herkistelijät oksennuksen partaalle, vaikkeivät ole koskaan ko. ruokaa suuhunsa panneetkaan.

        siitä kiinni niin ollaan sivistymättömiä, siis kaikki ruoka on hyvää, ja jos ei ole, niin silloin ei ole tarpeeksi nälkä - ja on parasta mennä hyppäämään vaikka pituutta ruoka ajaksi - niin meijjän mies sanoi lapsille, kun oli jotain muka vähemmän mieluista ruokaa.. :)


      • täydennys
        niin, kirjoitti:

        ei ollut ensiluokkaista murkinaa.

        Mitä on callos? :X
        Onko se jotain munuaismuhennosta?

        Syön kaikki tavalliset sisäelimet.

        Munuaisista poistan rasvaa ja huuhtelen vedessä. Tavallisesti paistan kuutioina.
        Sydän sama juttu.
        Maksan paistan etusormen paksuisina viipaleina medium.

        Callos on espanjalaisten, ainakin Valencian alueen eteläosan perinneherkkua.
        Happameen kastikkeeseen on mössätty kaikki mahdolliset sisäelimet, paitsi ehkä nuo mainitsemani "kunnolliset".

        Olen yrittänyt syödä sekä säilykkeenä että tapaksena.
        Menisi varmaan nälkäkuoleman ollessa vaihtoehtona.

        Koiraa olen saattanut syödä.
        Käärmettä en tietääkseni.
        Oli Kiinassa niin pirun kallistakin.


      • täydennys
        Pirrejuupas kirjoitti:

        siitä kiinni niin ollaan sivistymättömiä, siis kaikki ruoka on hyvää, ja jos ei ole, niin silloin ei ole tarpeeksi nälkä - ja on parasta mennä hyppäämään vaikka pituutta ruoka ajaksi - niin meijjän mies sanoi lapsille, kun oli jotain muka vähemmän mieluista ruokaa.. :)

        Kokeiles pohjaan palanutta, varmuuden vuoksi suolatonta makaroonivelliä!

        Muutoin olen inkkarimielinen. Syön on elääkseni enkä päin vastoin!
        Jossain se raja kuitenkin tulee vastaan.


      • muistan
        täydennys kirjoitti:

        Syön kaikki tavalliset sisäelimet.

        Munuaisista poistan rasvaa ja huuhtelen vedessä. Tavallisesti paistan kuutioina.
        Sydän sama juttu.
        Maksan paistan etusormen paksuisina viipaleina medium.

        Callos on espanjalaisten, ainakin Valencian alueen eteläosan perinneherkkua.
        Happameen kastikkeeseen on mössätty kaikki mahdolliset sisäelimet, paitsi ehkä nuo mainitsemani "kunnolliset".

        Olen yrittänyt syödä sekä säilykkeenä että tapaksena.
        Menisi varmaan nälkäkuoleman ollessa vaihtoehtona.

        Koiraa olen saattanut syödä.
        Käärmettä en tietääkseni.
        Oli Kiinassa niin pirun kallistakin.

        kauppahallista ostetun syltyn, jossa oli maksaa, munuaista, vielä kai muutakin sisäelintä.
        Hyvää olivat.

        Harvoin tulee laitettua enää maksaa tai munuaisia. Nyt tuli vesi kielelle, kun muistui jauhemaksapihvit, ja paljon, paljon paistettua sipulia, puolukoita ja omatekoista muusia.
        Mullon nälkä, tänään mennyt vain kaksi kuppia kahvia, ja kaksi paljasta näkkileipäpalasta.

        Muistelin, että tuota callosta taitaa olla kaupassa säilykkeenä, pitää joskus maistaa.

        Ennakkoasenteet useimmiten ihmistä ällöttää.
        Nälissään syö vaikka pikkukiviä.


      • Pirre*
        täydennys kirjoitti:

        Kokeiles pohjaan palanutta, varmuuden vuoksi suolatonta makaroonivelliä!

        Muutoin olen inkkarimielinen. Syön on elääkseni enkä päin vastoin!
        Jossain se raja kuitenkin tulee vastaan.

        ei tietenkään palanutta- tai muuten pilattua ruokaa voi syödä. Niinkuin joku tuolla on moneen kertaan sanonutkin, että hyvätkin ruoka tarpeet voidaan pilata taitamattomalla valmistuksella, mutta se onkin sitten jo eri juttu..


    • sen verran hyvin

      senkin muistan etten varmasti ainakaan itse sitä tee.

      • makaronivellin.. harmi vain kun iski se laktoosi juttu.. niin ei enää voi maitoa laittaa siihen keittoon kuten ennen laitettiin..

        Olisko teillä hyviä reseptejä.. millä voisi korvata tuon maidon?


      • Kaupunkilainen
        pirre-tyttö kirjoitti:

        makaronivellin.. harmi vain kun iski se laktoosi juttu.. niin ei enää voi maitoa laittaa siihen keittoon kuten ennen laitettiin..

        Olisko teillä hyviä reseptejä.. millä voisi korvata tuon maidon?

        Pirre, oletkos kokeillut soijamaitoa tai muita korvikkeita? Niissähän ei ole laktoosia, kun ovat kasviksista tehtyjä.

        Makaronivelli oli kouluruokien kammotus, mutta 50-luvulla ei ollut tapana ronklata, sitä syötiin, mitä saatiin. Monet inhosivat myös ruispuuroa, koska se oli koulussa aina kokkareista. Minä onneksi mummolassa tutustuin ruispuuroon sellaisena kuin sen kuuluu olla, enkä saanut traumoja koulun puurosta.

        Köyhää oli, mutta se ei haitannut, kun kaikki tutut ja sukulaiset olivat yhtä köyhiä. Ruokaa ja lämmintä sentään riitti, ja vaatteissa tärkeintä oli, että oli puhdasta ja ehjää.

        Kesäsiirtolassa olin minäkin pari kertaa, mutta parhaiten ovat jääneet mieleen ne kesäpäivät, jotka sain olla mummolassa tai tätini luona. Mummon ja tädin avuksi juoksin asioilla, hain puita liiteristä ja porkkanoita kasvimaalta ja joskus kävin kaupassa. Lasten osallistuminen kodin töihin oli silloin itsestään selvää, olihan työtäkin paljon enemmän, kun vedet piti kantaa sisään ja ulos ja oli puuhellat ja puulämmitys.


      • täydennys
        Kaupunkilainen kirjoitti:

        Pirre, oletkos kokeillut soijamaitoa tai muita korvikkeita? Niissähän ei ole laktoosia, kun ovat kasviksista tehtyjä.

        Makaronivelli oli kouluruokien kammotus, mutta 50-luvulla ei ollut tapana ronklata, sitä syötiin, mitä saatiin. Monet inhosivat myös ruispuuroa, koska se oli koulussa aina kokkareista. Minä onneksi mummolassa tutustuin ruispuuroon sellaisena kuin sen kuuluu olla, enkä saanut traumoja koulun puurosta.

        Köyhää oli, mutta se ei haitannut, kun kaikki tutut ja sukulaiset olivat yhtä köyhiä. Ruokaa ja lämmintä sentään riitti, ja vaatteissa tärkeintä oli, että oli puhdasta ja ehjää.

        Kesäsiirtolassa olin minäkin pari kertaa, mutta parhaiten ovat jääneet mieleen ne kesäpäivät, jotka sain olla mummolassa tai tätini luona. Mummon ja tädin avuksi juoksin asioilla, hain puita liiteristä ja porkkanoita kasvimaalta ja joskus kävin kaupassa. Lasten osallistuminen kodin töihin oli silloin itsestään selvää, olihan työtäkin paljon enemmän, kun vedet piti kantaa sisään ja ulos ja oli puuhellat ja puulämmitys.

        Kuten edellä.

        Kammotus täydentyi intissä kahden viikon ampumaleirillä.

        Keittiöpossut olivat kadottaneet suolapussinsa.
        Melkein kaksi viikkoa suolattomia pöperöitä.
        Joukossa useamman kerran makaronivelliä.

        Monelta loppuivat rahat, minulta heti alkuunsa joten sotkussakin syöminen loppui.
        Samoin eväiden hakeminen kylältä.

        Päärokotus makaronivelliin koulussa, tehoste intissä.
        Elinikäinen immuniteetti!


    • oli parasta herkkua

      makaronivelli sieltä ällötys osastolta.

    • Anonyymi

      Tein just makaronivellin:)

    • Anonyymi

      Joo kesät olivat pitkiä olevinaan ennen ja aina aurinko paistoi . Kellekkin meni hitaammin meidän nuorten mielestä ja päivät oli pitkiä olevinaan. Ja viikko oli ikuisuus kun odotti että pääsis lauantai tansseihin .nuoruus oli huoletonta aikaa, ja kun nyt aikuisena käy synnyin seudullaan niin sekin on kutistunut koulumatka oli lapsena olevinaan pitkä, mutta kun näkee sen aikuisen silmin niin ei tuo kummoinen ollut. Makarooni velliä en syönyt , en vaan pitänyt siitä erikoisemmin

    • Anonyymi

      Entäs Talkkuna? Talkkuna on nesteeseen sekoitetuista talkkunajauhoista tehty ruoka.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu

      Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)
      Sinkut
      83
      6004
    2. Haistoin ensin tuoksusi

      Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu
      Ikävä
      24
      2546
    3. Olet sä kyllä

      ihme nainen. Mikä on tuo sun viehätysvoiman salaisuus?
      Ikävä
      28
      2043
    4. Teuvo Hakkaraisesta tulee eurovaalien ääniharava

      Persuissa harmitellaan omaa tyhmyyttä
      Maailman menoa
      62
      1805
    5. Hiljaiset hyvästit?

      Vai mikä on :( oonko sanonut jotain vai mitä?
      Ikävä
      12
      1621
    6. Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?

      Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais
      Särkynyt sydän
      5
      1418
    7. Turha mun on yrittää saada yhteyttä

      Oot mikä oot ja se siitä
      Suhteet
      9
      1327
    8. Kyllä poisto toimii

      Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa
      80 plus
      14
      1321
    9. "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..

      "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla
      Yhteiskunta
      7
      1259
    10. Näkymätöntä porukkaa vai ei

      Mon asuu yksin. Mitas mieltä ootte ?
      Ikävä
      14
      1213
    Aihe