Siivoton koti

Ajda

Olin ensimmäistä kertaa vierailulla poikani ja hänen avovaimonsa kotona.

He ovat seurustelleet jo pari vuotta ja asuneetkin yhdessä melkein vuoden. Molemmat ovat yli kolmekymppisiä,poikani on työelämässä (perusduunari, matala palkka), avovaimo on kotona. Rahallisesti heillä on tiukkaa, mutta avovaimo ei ole töihin mennyt, hänellä ei myöskään ole mitään koulutusta.

He ovat vierailleet kyllä meillä useastikkin ja tulen hyvin toimeen molempien kanssa, vierailulla en heidän luonaan vaan ole erinäisten sattumusten takia aiemmin käynyt.

Suorastaan järkytyin siitä siivosta mikä heillä vallitsi. Silläsiisti ohjelmassa kuvatujen kotien kaltaista. Joka kohta suorastaan likainen, pöydät, lattiat täynnä roinaa ja likaisia astioita ja tietysti karvaa ja kaikkea epämääräistä tahraa joka paikassa. Heillä on kaksi koiraa ja kissoja. Poikani asuessa yksin ,hänen kotinsa oli perus siisti, ei tosin ollut eläimiä, ovat avovaimon. En tiedä mikä taantuma poikaanikin on iskenyt.

Okei kaksi aikuista ihmistä, on kai oma asiansa millaisessa ympäristössä elävät, mutta kun tällä vierailulla minulle kerrottiin, että he saavat vauvan.. Lapsenlapsi olisi aivan ihana asia muuten, mutta kyllä nyt ajattelen, että jos elämänhallinta on tuolla tasolla perusasioiden suhteen niin miten huolehtivan kodin vauva saa. Ruokanakin kun roskista päätellen on pika ruuat ja einekset.

Haluaisin jotenkin auttaa, tarjota siivousapua tms. mutta kun asia ei tuntunut heitä haittaavan , niin en tiedä..Nyt olen ollut hyvin surullinen sen tulevan pikkuisen puolesta.

228

30249

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • vähän kurjaa on

      ymmärrän sua. Varmaan se poika on "mennyt mukaan" avovaimon "rentoon - älä ota paineita"- asenteeseen, jotta sopu säilyy, ehkäpä
      no mitä sä voit tehdä aikuisen äitinä: siihen tarvitaan aimo annos jotain ihme viisautta ja oveluutta, että avovaimo ei ottaisi hernettä nekkuun, että pääsit vaikuttamaan kodin "siisteyskasvatukseen" eli mitä tehdä:

      joku keskusteluyhteys poikaan nyt vaan, hänhän varmaan haluaakin sitä samaa, mihin on aiemmin tottunut, mutta pitää siis olla varovainen, ettei vaan mene välit huonoksi.

      Toivon, että löytyy hyvät niksit ongelmaasi ja kehitys lähtee parempaan suuntaan ennen perheen lisäystä - sillä silloinhan sinua taas tarvitaankin vielä lisää....

      Onnea ja yritystä hyvää tarkoittavalle salapoliisityöllesi!

      • samma här

        Olen kokenut tuon. Tyttäreni, 20 v tuntuu kärsivän jonkinlaisesta masiksesta, luulisin. Sai lapsen 17 v. On varmasti ollut rankkaa.
        Kun hän oli pieni, oli kotona kaikenlaista ongelmaa. Agressiivinen alkoholisti-isä ym.
        Itse olen kuitenkin sitä mieltä, ettei asia muiden syyttelyllä siliä. Olen ollut erittäin järkyttynyt tyttären taloudenpidosta, ihan laskujen hoitamiseen saakka. Tietenkin nekin jäävät hoitamatta kun huushollikin on sen näköinen, ettei millään ole mitään väliä.
        Kun joskus olen mennyt lapsenvahdiksi, menee minulta jopa 2 tuntia ennen kuin saan kämpän sen näköiseksi, että siellä voi lapsen kanssa olla. Pyörryttää sellaisessa sekasotkussa. Yleensä hoidankin lasta omassa kodissani.
        Toivon että tytär pääsee vielä 'jaloilleen' tilanteesta, siis tilanteen herraksi ja oppii hoitamaan kotiaan. Ennen kuin lisää lapsia siunaantuu perheeseen!

      • pikkuseijukka
        samma här kirjoitti:

        Olen kokenut tuon. Tyttäreni, 20 v tuntuu kärsivän jonkinlaisesta masiksesta, luulisin. Sai lapsen 17 v. On varmasti ollut rankkaa.
        Kun hän oli pieni, oli kotona kaikenlaista ongelmaa. Agressiivinen alkoholisti-isä ym.
        Itse olen kuitenkin sitä mieltä, ettei asia muiden syyttelyllä siliä. Olen ollut erittäin järkyttynyt tyttären taloudenpidosta, ihan laskujen hoitamiseen saakka. Tietenkin nekin jäävät hoitamatta kun huushollikin on sen näköinen, ettei millään ole mitään väliä.
        Kun joskus olen mennyt lapsenvahdiksi, menee minulta jopa 2 tuntia ennen kuin saan kämpän sen näköiseksi, että siellä voi lapsen kanssa olla. Pyörryttää sellaisessa sekasotkussa. Yleensä hoidankin lasta omassa kodissani.
        Toivon että tytär pääsee vielä 'jaloilleen' tilanteesta, siis tilanteen herraksi ja oppii hoitamaan kotiaan. Ennen kuin lisää lapsia siunaantuu perheeseen!

        kyllä pääsee jaloilleen, munkin tyttö pääsi jaloilleen. nyt vuoden ikäisen tytön yksin huoltaja äiti ja aika ala maailma elämää , nyt kaikki siihen nähden hyvin, hän on pikkasen vanhempi sun tyttöä , nyt 26 weee, jeeeeeeee

      • elämä on............
        samma här kirjoitti:

        Olen kokenut tuon. Tyttäreni, 20 v tuntuu kärsivän jonkinlaisesta masiksesta, luulisin. Sai lapsen 17 v. On varmasti ollut rankkaa.
        Kun hän oli pieni, oli kotona kaikenlaista ongelmaa. Agressiivinen alkoholisti-isä ym.
        Itse olen kuitenkin sitä mieltä, ettei asia muiden syyttelyllä siliä. Olen ollut erittäin järkyttynyt tyttären taloudenpidosta, ihan laskujen hoitamiseen saakka. Tietenkin nekin jäävät hoitamatta kun huushollikin on sen näköinen, ettei millään ole mitään väliä.
        Kun joskus olen mennyt lapsenvahdiksi, menee minulta jopa 2 tuntia ennen kuin saan kämpän sen näköiseksi, että siellä voi lapsen kanssa olla. Pyörryttää sellaisessa sekasotkussa. Yleensä hoidankin lasta omassa kodissani.
        Toivon että tytär pääsee vielä 'jaloilleen' tilanteesta, siis tilanteen herraksi ja oppii hoitamaan kotiaan. Ennen kuin lisää lapsia siunaantuu perheeseen!

        kyllä masentaa joo ei se aina oo et mies sotkee täs sotkus asunu 20 vuot avios , tiskaus edelleen vaikeaa vaimolle ja kun huomauttaa , lapset on jättäny ne , sanoo vaan ne on tiskattu vaikka pöydäl miten paljon olen vissiin sokea......
        tiskii ja toinen kumma homma ruokapöytä aina jättää tavarat siihen ruoatkin välil yön hellalla ite korjaan jääkaappiin nekin paperia kantanut monta laatikollista vuosien aikana keräykseen..............itkut
        minkälainen lapsuus ollu tällsel kun hommat noin menee osaisko joku mul vastata KIITOS
        mikä uusavottomuus naisille joka kuntaan talouskouluun kouluttautumaan kodit kuntoon
        mitähän jos aikoinaan sodassa lotat martat ois tällee touhunnu.......
        venäjällä naiset palvelee , avioeroja on liikaa 25 miljoona euroa kulut siitä yhteiskunnalle
        ajattele............. siivoton meininki pois ei pitäs ol vaikeeta

    • eräs ehdotus

      Olisiko mitenkään mahdollista ostaa joltain siivousfirmalta ensimmäinen siivous, jonka jälkeen nuorenparin olisi helpompi pitää kotinsa siivottuna.

      Asia pitää tietenkin neuvotella asiallisesti ko nuorenparin kanssa.

      Useinhan on niin että kun siivoukset jää tekemättä ja roinaa kertyy ja kertyy, ei enää yksinkertaisesti tiedä miten aloittaa asiantilan korjaaminen, siihen rakoon sopii siivousalan ammattilaisten alkuapu.

      • miniä itsekkin

        Meillä viina virtasi, nyrkit sakset ja puukot viuhuivat. Minua vaadittiin valvomaan öitä ja aamulla menemään kouluun, mukana kympit kokeista. Vaadittiin jo alle kouluikäisenä käymään aamuyöllä kaikki kapakat läpi hakemaan äiti kotiin, isä pakotti. Vaadittiin pitämään seuraa isän kännikavereille ja laulamaan yökaudet, kun känniläiset säestivät.

        Taloudenpitoon ei opetettu ja tulin sokeaksi sekasorrolle. Kaikille ei käy niin, kaksi sisarrustani on minua parempia talousihmisiä. Mutta ne muuttivat kotoa pois kun olin pieni, ehkä sillä voi olla jotain vaikutusta asiaan.

        Itse vaadin (pieniltä) lapsiltani varmaan liikaakin, mutta haluan heidän osaavan nämä asiat ennen kuin lähtevät pesästä.

      • 30+

        Hyvä idea tämäkin, aloittaja voisi neuvotella asiallisesti.

      • tiukka mutsi

        Ei se aina siitä riipu, että olisi kotona päässyt helpolla. meillä kotona ainakin minä äitinä pidin jöötä sekä lapselle että miehelle siivouksesta ja olin vain aina se jäkättävä mutsi. Nyt kaks'kymppinen lapseni on asunut jo pari vuotta poissa kotoa ja siivo hänen asunnossaan on aivan kamala. tavaraa lojuu siellä sun täällä pitkin lattioita eikä mitään järjestystä. Kotona samasta sain hepulin ja asialle oli tehtävä jotain, nyt en tietenkään voi muuta kuin kauhistella mielessäni. Ja toivon, että se herääminen jossain vaiheessa tulisi.

      • koivuniemen herraa

        ihan hyvä pointti ennen vanhaa ku vedeltii remmillä pitkin selkää ja kinttuja nii olihan kämppä kunnossa vittu tänpäivän joutuu maksaa et muksu siivois oman huoneen missä nukkuu yönsä ja viettää päiväänsä ei voi sanooku päättäjillä ei oo yksinkertaisesti mitään korvien välissä ja ne ei taida tietää käytännön kasvatuksesta mitään kun ollaan yö myöhään töissä

      • yks äippä

        meillä on kaksi tyttöä joiden ei tarvinnut tehdä kotona ollessaan juuri mitään, saivat käydä koulua ja opiskella. minä hoidin kotihommat töiden ja harrastusten lomassa. tytöt oppivat, että siistiä pitää olla. ja nyt kun he ovat kumpikin omissa kodeissaan, niin olen ylpeä siitä siisteydestä, joka niissä on ja kummasti he ovat myös aivan erinomaisia kokkejakin. että kyllä se kotoa lähtee!

      • Kartina
        yks äippä kirjoitti:

        meillä on kaksi tyttöä joiden ei tarvinnut tehdä kotona ollessaan juuri mitään, saivat käydä koulua ja opiskella. minä hoidin kotihommat töiden ja harrastusten lomassa. tytöt oppivat, että siistiä pitää olla. ja nyt kun he ovat kumpikin omissa kodeissaan, niin olen ylpeä siitä siisteydestä, joka niissä on ja kummasti he ovat myös aivan erinomaisia kokkejakin. että kyllä se kotoa lähtee!

        Luulisin kyllä , että tuon aloittaja äidin kotona on ihan siistiä, jos hänen kodissaan vallitsisi samanlainen siivottomuus, niin tuskin asia häntä noin paljon vaivaisi.

      • avokatto

        Ihan turha sitä on lapsia patistella siivoamaan, silloin se hällä väliä asenne vain lisääntyy. Ja sitäpaitsi onhan vanhempien kuva kanssa tärkeä. Jos pyytää jotakuta siivoamaan niin se tuntuu duunilta. ameidän mutsi dumppas likaiset astiat ja vaatteet huoneeseen. Ja kun puhtaat vaatteet loppui sai itse pestä. Pitää opettaa huolehtimaan itsestänsä eikä yrittää pakottaa. Jos haluaa elää paskassa niin eläkööt. Hällä väliä vastaan hällä väliä.

      • yli kolmekymppisiähän

        noi jo on, ainakin aloittaja sanoi. Luulen että jollei tuohon ikään opi edes kämppäänsä pitään kunnossa, niin ei opikkaan. Aikuiset ihmiset.

      • ei päässyt

        Meillä vaadittiin paljon, mutta ei hyvällä vaan pahalla. Joten on jäänyt hyvin epämukava kuva kaikesta kotiin ja sen siistetyteen liittyvästä toiminnasta. En siivoa kuin juuri välttämättömän. Osaan kyllä siivota. Olen siivonnut ja tehnyt kaikkea mahdollista perunan istutuksesta marjan poimintaan koko pienen ikäni kotona. Joten liiallinen kotitöiden tuputtaminen ja pakottaminen tuottaa ihan saman tuloksen kuin se, että ei opeta lapsille taloudenpitoa.

        Vihaan myös ihmisiä, joille kodin siisteys on tärkeää ja jotka tuputtaa sitä muillekin. Etenkin kun voihkivat sitä, miten onnettomia jotkut on kun eivät siivoa.

      • 4 lapsen äiti
        yks äippä kirjoitti:

        meillä on kaksi tyttöä joiden ei tarvinnut tehdä kotona ollessaan juuri mitään, saivat käydä koulua ja opiskella. minä hoidin kotihommat töiden ja harrastusten lomassa. tytöt oppivat, että siistiä pitää olla. ja nyt kun he ovat kumpikin omissa kodeissaan, niin olen ylpeä siitä siisteydestä, joka niissä on ja kummasti he ovat myös aivan erinomaisia kokkejakin. että kyllä se kotoa lähtee!

        Sama meillä. Myös meidän 2 tytärtä ovat lähteneet jo kotoa omiin huusholleihinsa ja voin sanoa, että heillä on todella siistiä. En aikanaan pakottanut heitä siivoamaan omia huoneitaan, vaan saivat itse päättää, milloin sen tekevät. Pesin myös kaikkien pyykit (tai konehan sen teki). Silti hoitavat nuo ja muutkin asiansa todella hyvin.

        Oma äitini aikoinaan "nalkutti" jatkuvasti itselleni siivoamisesta yms. Koskaan ei ollut hänen mielestään tarpeeksi siistiä. Kulki rätti kädessä ja valitti, kuinka paljon sotkin ! Silloin päätin, että jos itselläni on joskus lapsia, en ainakaan samanlaista papatusta aio harrastaa.

        Minusta ei tullut himosiivoojaa, mutta eipä kotiamme voi sanoa likaiseksi eikä sotkuiseksi. Tavarat ovat paikoillaan ja muutenkin kotityöt tehtiin/tehdään tarpeen mukaan ilman sen suurempia "kohtauksia". Kohtuus kaikessa.

      • Korian

        "Olisiko mitenkään mahdollista ostaa joltain siivousfirmalta ensimmäinen siivous, jonka jälkeen nuorenparin olisi helpompi pitää kotinsa siivottuna."

        Päivän paras...

        Aina puhutaan siitä, kuinka poikamiehet eivät osaa siivota tms.

        Aika uusavutonta meininkiä, jos kahden aikuisen taloudessa ei osata huolehtia noin yksinkertaisesta asiasta kuin siivous.

      • ....

        niin että kyllä sitä itse ainakin jouduin kotona siivoamaan omat paskani lattioilta pois ja imuroimaan ym. Nykyään kun olen yksin asunut niin eipä hirveästi ole tullut siivoiltua, kun nyt ei vaan jaksa kiinnostaa. Että eipä sitä vanhempia voi asiasta syyttää.
        On tainnut hieman samankaltaista toimintaa olla muillakin sisaruksilla, kunnes sitten lapsia tullut tai muuten vaan kasvanut omasta sotkuisuudesta yli. Kyllä sitä välillä jonkun hetken jaksaa kämpän siistinä pitää mutta....
        No nyt itse vaan odotan omaa kasvamistani että alkaisi tuo asunnon siivous kiinnostaa. Toivottavasti edes ihan oman asunnon myötä sitten.

        Mutta älkää nyt saatana ääliöt vanhempia (ja muita perheoloja) syyttäkö aikuisten ihmisten omasta laiskuudesta ja tyhmyydestä. Ottakaa ne aivot käyttöön: kyllä sitä ihminen itse tyhmäksi kasvaa jos vain haluaa (ja viisaaksi myös).

      • toinen äippä
        yks äippä kirjoitti:

        meillä on kaksi tyttöä joiden ei tarvinnut tehdä kotona ollessaan juuri mitään, saivat käydä koulua ja opiskella. minä hoidin kotihommat töiden ja harrastusten lomassa. tytöt oppivat, että siistiä pitää olla. ja nyt kun he ovat kumpikin omissa kodeissaan, niin olen ylpeä siitä siisteydestä, joka niissä on ja kummasti he ovat myös aivan erinomaisia kokkejakin. että kyllä se kotoa lähtee!

        Minulla oli todella siisti ja pedantti äiti. Meitä lapsia oli neljä, josta tyttöjä kolme. Minä en ikinä suostunut osallistumaan mihinkään kodin askareisiin! Äiti yritti jotain palkitsemis-rasti-ruutuun listaa. Muiden siskojen kohdalla oli ruksia, minulla ei ainuttakaan. Yritettiin tiskivuoroja (siihen aikaan ei ollut tiskikoneita) mutta kun en hoitanut omaa tiskivuoroaan, ei äiti jaksanut katsella vaan tiskasi itse. Eihän meillä olisi astioita ollut mistä syödä, jos minun varaan olisi tiskaus jätetty.

        En huutanut, en kiukutellut tms. Jätin vain tekemättä. Olin jo niin iso tuossa vaiheessa, lähtentelin ripari-ikää, ettei selkäsauna enää auttanut, olin äitini mittainen.

        Sain teininä oman huoneen jonka viikkosiivous oli yhtä piinaa. Yritin laistaa siitä.

        Oma kotini on kuitenkin ollut aina hyvinkin siisti. Samoin lasteni, sitten kun omilleen lähtivät. Etenkin poika on varsin siisti, hänen avokkinsa ei niinkään, joten koti on sotkuisempi nyt kun poika asuu avovaimonsa ja heidän kissansa kanssa kuin siihen aikaan kun poika asui itsekseen.

        AP:LLE YKSI AJATUS, TAI NEUVO pojan sotkuisesta kämpästä.
        Voit ilmoittaa jollain tavalla, ettei niin sotkuisessa ja epäsiistissä asunnossa VOI asua vauvan / lapsen kanssa !

        Neuvola tekee yleensä vauvan syntymän jälkeen kotikäynnin sen ensimmäisen käynnin. Luulisi terkkarin huomauttavan jos asunto on vauvan syntymänkin jälkeen sellaisessa kunnossa kuin kuvasit.

        Voit tarjota siivousapua. Vauvalle on oltava puhdas paikka nukkua ja lattialla puhdas paikka missä olla. Vauva ei voi syntyä ja tulla huoneistoon, jossa on jo pienelämää...

      • exile77
        yks äippä kirjoitti:

        meillä on kaksi tyttöä joiden ei tarvinnut tehdä kotona ollessaan juuri mitään, saivat käydä koulua ja opiskella. minä hoidin kotihommat töiden ja harrastusten lomassa. tytöt oppivat, että siistiä pitää olla. ja nyt kun he ovat kumpikin omissa kodeissaan, niin olen ylpeä siitä siisteydestä, joka niissä on ja kummasti he ovat myös aivan erinomaisia kokkejakin. että kyllä se kotoa lähtee!

        Juups, kotoa se siivous lähtee. Itellä on kunnon koulutus kotona ja äitini piti huolen ,että vähänenkin sotku on sotkua. Eihän sitä muuten opi silmää siisteydelle,jos äiti tekee mukisematta kaiken. Lapset voi hyvin opettaa pienestä pitäen siivoomaan sotkunsa. Siinä ne samalla oppii siivoomisenkin ,eikä oo sormi suussa kun omaan asuntoonsa muuttaa. Liian lepsua nykypäivänä.

      • minäkin*
        koivuniemen herraa kirjoitti:

        ihan hyvä pointti ennen vanhaa ku vedeltii remmillä pitkin selkää ja kinttuja nii olihan kämppä kunnossa vittu tänpäivän joutuu maksaa et muksu siivois oman huoneen missä nukkuu yönsä ja viettää päiväänsä ei voi sanooku päättäjillä ei oo yksinkertaisesti mitään korvien välissä ja ne ei taida tietää käytännön kasvatuksesta mitään kun ollaan yö myöhään töissä

        itselläni on 6 lasta, jokainen joutuu siivoamaan huoneensa ITSE...ja siitä ei makseta----viikkorahaa ei saa....rahaa jos tarvii, täytyy tehdä jotain sen eteen.....jokainen JOUTUU osallistumaan kodin töihin......

      • rouveli84

        ja kukahan ne on kasvattanu tän kyseisen sukupolven?? Ja kyllä sitä löytyy siivottomia huusholleja joka ikäluokasta, ei ainoastaan nuorista. itse olen 25 vuotias ja minulla on iso koti ja yksi lapsi ja meillä on aina siistiä. olen aina ollut tosi siisti. en voi asua talossa jossa on likaista. mielestäni se on ihmisen luonteesta kiinni onko siisti vai ei ja se näkyy jo lapsena. toki kasvatuskin vaikuttaa. ja meillä ei syödä eineksia vaan terveellistä kotiruokaa. en ymmärrä ihmisiä jotka eivät huolehdi kodistaan ja syövät mitä sattuun. siisteys ja kunnon kotiruoka kunniaan! ne minä ainakin omalle lapselle yritän opettaa.

      • varaan joskus aikaa siiv
        ei päässyt kirjoitti:

        Meillä vaadittiin paljon, mutta ei hyvällä vaan pahalla. Joten on jäänyt hyvin epämukava kuva kaikesta kotiin ja sen siistetyteen liittyvästä toiminnasta. En siivoa kuin juuri välttämättömän. Osaan kyllä siivota. Olen siivonnut ja tehnyt kaikkea mahdollista perunan istutuksesta marjan poimintaan koko pienen ikäni kotona. Joten liiallinen kotitöiden tuputtaminen ja pakottaminen tuottaa ihan saman tuloksen kuin se, että ei opeta lapsille taloudenpitoa.

        Vihaan myös ihmisiä, joille kodin siisteys on tärkeää ja jotka tuputtaa sitä muillekin. Etenkin kun voihkivat sitä, miten onnettomia jotkut on kun eivät siivoa.

        Tää on kyllä niin totta!

      • tixu45
        toinen äippä kirjoitti:

        Minulla oli todella siisti ja pedantti äiti. Meitä lapsia oli neljä, josta tyttöjä kolme. Minä en ikinä suostunut osallistumaan mihinkään kodin askareisiin! Äiti yritti jotain palkitsemis-rasti-ruutuun listaa. Muiden siskojen kohdalla oli ruksia, minulla ei ainuttakaan. Yritettiin tiskivuoroja (siihen aikaan ei ollut tiskikoneita) mutta kun en hoitanut omaa tiskivuoroaan, ei äiti jaksanut katsella vaan tiskasi itse. Eihän meillä olisi astioita ollut mistä syödä, jos minun varaan olisi tiskaus jätetty.

        En huutanut, en kiukutellut tms. Jätin vain tekemättä. Olin jo niin iso tuossa vaiheessa, lähtentelin ripari-ikää, ettei selkäsauna enää auttanut, olin äitini mittainen.

        Sain teininä oman huoneen jonka viikkosiivous oli yhtä piinaa. Yritin laistaa siitä.

        Oma kotini on kuitenkin ollut aina hyvinkin siisti. Samoin lasteni, sitten kun omilleen lähtivät. Etenkin poika on varsin siisti, hänen avokkinsa ei niinkään, joten koti on sotkuisempi nyt kun poika asuu avovaimonsa ja heidän kissansa kanssa kuin siihen aikaan kun poika asui itsekseen.

        AP:LLE YKSI AJATUS, TAI NEUVO pojan sotkuisesta kämpästä.
        Voit ilmoittaa jollain tavalla, ettei niin sotkuisessa ja epäsiistissä asunnossa VOI asua vauvan / lapsen kanssa !

        Neuvola tekee yleensä vauvan syntymän jälkeen kotikäynnin sen ensimmäisen käynnin. Luulisi terkkarin huomauttavan jos asunto on vauvan syntymänkin jälkeen sellaisessa kunnossa kuin kuvasit.

        Voit tarjota siivousapua. Vauvalle on oltava puhdas paikka nukkua ja lattialla puhdas paikka missä olla. Vauva ei voi syntyä ja tulla huoneistoon, jossa on jo pienelämää...

        Missä maailmassa sä elät kun kuvittelet että neuvoloilla on nykyisin enää resursseja tehdä mitään kotikäyntejä? Ne ovat loppuneet 20 vuotta sitten!

        Ja hei, jokainen elää tavallaan. Jos toisia ärsyttää sotku, ni ei pidä mennä kylään. Lapset selviävät ihan ihmeellisistä paikoista, ei pieni sotku vauvaa häiritse. Rakkauden puute sitäkin enemmän.

      • nuoriemo
        tixu45 kirjoitti:

        Missä maailmassa sä elät kun kuvittelet että neuvoloilla on nykyisin enää resursseja tehdä mitään kotikäyntejä? Ne ovat loppuneet 20 vuotta sitten!

        Ja hei, jokainen elää tavallaan. Jos toisia ärsyttää sotku, ni ei pidä mennä kylään. Lapset selviävät ihan ihmeellisistä paikoista, ei pieni sotku vauvaa häiritse. Rakkauden puute sitäkin enemmän.

        Missä maailmassa sä elät kun kuvittelet että neuvoloilla on nykyisin enää resursseja tehdä mitään kotikäyntejä? Ne ovat loppuneet 20 vuotta sitten! ---->
        Kyllä täällä meillä päin tehdään, asutaan etelä-suomessa päin, saattavat tehdä jopa 3 krt kotikäyntejä. Mikä todella on hienoa ja arvostettavaa, saattavat näin siis opastaa äitiä ja isää jos tarttee, turvallisuus asioissa ja mm. siisteydessä.

        Normaali siisteys on varmaan kaikille iahn hyväksi, tarkoitan normaalilla sitä ettei mennä ääri päästä toiseen-
        Se vois olla jos siivous firma siivoisi nuorukaisten kodin kerran kunnolla, niin parempi kun että anoppi tulisi häärää. JA nuorenparin oisi helpompi siitä jatkaa..

      • randa
        tixu45 kirjoitti:

        Missä maailmassa sä elät kun kuvittelet että neuvoloilla on nykyisin enää resursseja tehdä mitään kotikäyntejä? Ne ovat loppuneet 20 vuotta sitten!

        Ja hei, jokainen elää tavallaan. Jos toisia ärsyttää sotku, ni ei pidä mennä kylään. Lapset selviävät ihan ihmeellisistä paikoista, ei pieni sotku vauvaa häiritse. Rakkauden puute sitäkin enemmän.

        Parempi vähän paskaa nurkissa ku puhdas helvetti. Mut toki rajansa kaikella

      • angeliina
        tixu45 kirjoitti:

        Missä maailmassa sä elät kun kuvittelet että neuvoloilla on nykyisin enää resursseja tehdä mitään kotikäyntejä? Ne ovat loppuneet 20 vuotta sitten!

        Ja hei, jokainen elää tavallaan. Jos toisia ärsyttää sotku, ni ei pidä mennä kylään. Lapset selviävät ihan ihmeellisistä paikoista, ei pieni sotku vauvaa häiritse. Rakkauden puute sitäkin enemmän.

        ihan tässä maailmassa ainakin itse elän ja molempien lastemme syntymän jälkeen on neuvolan täti tehnyt kotikäynnin. Edellisestä nyt vajaa 4v. aikaa. Nyt kolmonen tulossa ja siinä käsityksessä olen, että edelleenkin on tällainen käytäntö olemassa.

      • Kotikäynnit
        tixu45 kirjoitti:

        Missä maailmassa sä elät kun kuvittelet että neuvoloilla on nykyisin enää resursseja tehdä mitään kotikäyntejä? Ne ovat loppuneet 20 vuotta sitten!

        Ja hei, jokainen elää tavallaan. Jos toisia ärsyttää sotku, ni ei pidä mennä kylään. Lapset selviävät ihan ihmeellisistä paikoista, ei pieni sotku vauvaa häiritse. Rakkauden puute sitäkin enemmän.

        Kyllä meillä täällä Keski-Suomessa tehdään kotikäynti neuvolassa. Empä tiedä missä asut jos ei tehdä!!!

      • Tepa77
        tixu45 kirjoitti:

        Missä maailmassa sä elät kun kuvittelet että neuvoloilla on nykyisin enää resursseja tehdä mitään kotikäyntejä? Ne ovat loppuneet 20 vuotta sitten!

        Ja hei, jokainen elää tavallaan. Jos toisia ärsyttää sotku, ni ei pidä mennä kylään. Lapset selviävät ihan ihmeellisistä paikoista, ei pieni sotku vauvaa häiritse. Rakkauden puute sitäkin enemmän.

        kyllä ainakin tehtiin ensimmäinen käynti kotiin!!!!! Kokemusta on itselläni tästä asiasta.

        alkuperäisen viestin kirjoittajalle en voi oikein muuta sanoa kuin että yrität hienovaraisesti vaikka ensin keskustella poikasi kanssa asiasta ja sitten vaikka molempien. Jos he ovat oikeasti aikuisia ja ovat valmiita ottamaan vastuun lapsesta, niin kyllä he myöhemmin kiittävät sinua asiasta!

      • kokon

        Meillä oli miespuolisen lähisukulaisen kanssa ihan sama tilanne kuin aloittajalla.
        Kun vauva oli vielä sairaalassa äidin kanssa, siivosimme mieheni kanssa koko asunnon juuri tuolla ajatuksella, että on helpompi pitää siistinä, kun kerran siivotaan kunnolla. No, kuinkas kävikään: ensi kerralla kun käytiin niin oli taas kaikki tavarat levällään ja likaista. Ja kysymys ei ollut siitä ettei pystyisi pitämään asuntoa siistinä, kaapit kun olivat tyhjänä ja emäntä aina kotona!

        Hieman on auttanut se, kun omassa kodissa on päivitellyt että onpa täällä sotkuista ja kysellyt parilta että ovatko (kauan aikaa sitten olleen) muuton jäljiltä ehtineet jo siivota...? Ja se kun käyvät meillä kylässä niin pitää huolen ettei vauva pääse mihinkään "likaiseen" käsiksi.

        Jos tilanne näyttää liian pahalta vauvalle, niin yhteyden otto neuvolaan, sen minä olen ainakin valmis tekemään vauvan takia!

      • tehdään myös
        Tepa77 kirjoitti:

        kyllä ainakin tehtiin ensimmäinen käynti kotiin!!!!! Kokemusta on itselläni tästä asiasta.

        alkuperäisen viestin kirjoittajalle en voi oikein muuta sanoa kuin että yrität hienovaraisesti vaikka ensin keskustella poikasi kanssa asiasta ja sitten vaikka molempien. Jos he ovat oikeasti aikuisia ja ovat valmiita ottamaan vastuun lapsesta, niin kyllä he myöhemmin kiittävät sinua asiasta!

        kotikäyntejä. Tosin tällä kertaa joudun menemään vauvan kanssa neuvolaan, kun ei ole kuin kaksi neuvolaa näin kesä aikaan auki (normaalisti niitä on 5) ja kaupungissamme on useita alueita, neuvolatäti ei vain ehdi joka paikkaan, kun syntyneitäkin on ollut nyt ennätysmäärä. Viimeksi meillä kävi neuvolatäti 23 kuukautta sitten.

      • carmelisa
        yks äippä kirjoitti:

        meillä on kaksi tyttöä joiden ei tarvinnut tehdä kotona ollessaan juuri mitään, saivat käydä koulua ja opiskella. minä hoidin kotihommat töiden ja harrastusten lomassa. tytöt oppivat, että siistiä pitää olla. ja nyt kun he ovat kumpikin omissa kodeissaan, niin olen ylpeä siitä siisteydestä, joka niissä on ja kummasti he ovat myös aivan erinomaisia kokkejakin. että kyllä se kotoa lähtee!

        No eipä se vaan ihan noin mene. Minulla on neljä poikaa (nyt jo aikuisia). Poikien ollessa lapsia olin koti äiti ja koti on ollut aina siisti. Pojat on nuorena vielä kotona asuessaan joutuneet omat huoneensa kunnossa pitämään...ei mitään himo siivousta mutta perus siivo on pitänyt olla että tavarat löytyy.
        Eli ovat kotoa saaneet ainakin siistin kodin mallin. Mutta...vanhin pojista (nyt jo 29v) on aina pitänyt oman kotinsa siistinä ja ruokaakin on osannut aina laittaa. Toinen poika 27v on vähän sellanen boheemi tyyppi. Muusikko ja taiteilija luonne...siivoo ehkä kerran kahdessaviikossa jos ehtii (avovaimonsa ei myöskään niin perusta noista siivous hommista). Ne on vähän sitä mieltä että jos tulee vieraita niin siivotkoon ketä häiritsee :)
        Mutta sitten nää kaksi nuorempaa (hekin jo yli 20v) heidän kotinsa on kyllä siinä kunnossa ettei sinne kauheesti huvita kyläilemään mennä. JOs mennään käymään niin aika pikasesti, ettei tule tunnetta että pakko alkaa siivoomaan ja tiskaamaan. Mä en ymmärrä miten ei tämänpäivän nuorilla aikuisilla pysy imuri eikä moppi kourassa. Toki on varmaan niitäkin jotka pitää kodistaan huolen.

        Nuorin poika justiin kerto käyneensä veljensä tyttöystävän luona kylässä ja sano että hirveessä kunnossa oli sen naisen asunto. Kuulemma ainakin kymmenenkertaa likasempi ja sotkusempi kun heidän asunto..ja tällä naisella asuu vielä lapsikin siellä. Voin vaan kuvitella miltä siinä asunnossa näyttää...siis voin, mutta en halua edes kuvitella ;)
        No mutta ...jokainen tyylillään, mutta sen vaan halusin sanoa että ei se kyllä kotoonta lähde se homma.

      • kukin tyylillään
        tiukka mutsi kirjoitti:

        Ei se aina siitä riipu, että olisi kotona päässyt helpolla. meillä kotona ainakin minä äitinä pidin jöötä sekä lapselle että miehelle siivouksesta ja olin vain aina se jäkättävä mutsi. Nyt kaks'kymppinen lapseni on asunut jo pari vuotta poissa kotoa ja siivo hänen asunnossaan on aivan kamala. tavaraa lojuu siellä sun täällä pitkin lattioita eikä mitään järjestystä. Kotona samasta sain hepulin ja asialle oli tehtävä jotain, nyt en tietenkään voi muuta kuin kauhistella mielessäni. Ja toivon, että se herääminen jossain vaiheessa tulisi.

        Samaistun tässä täysin sun parikymppiseen lapseesi. Meillä samoin äiti piti kovaa jöötä ja sitä myöten siivoamisesta tuli erittäin vastenmielistä. Oma kotini on varmasti sinun mielestäsi kaoottinen, omasta mielestäni huomattavasti viihtyisämpi kuin puhtaaksi nuoltu lapsuudenkoti.

        Ylijärjestys kertoo varsin usein henkilön yrityksestä pitää minäänsä koossa kaoottiseksi kokemassaan todellisuudessa ja hysteerinen siivoaminen on saattaa olla merkki sijaistoiminnasta, kun ei uskalleta pysähtyä kuuntelemaan itseään ja omia toiveitaan. Itse kaipaan ympärilleni pientä epäjärjestystä, enkä todellakaan kaipaa mitään heräämisiä tässä suhteessa.. :D Oma tupa oma lupa! Ikää on jo yli 30 v., joten tuskin niitä heräämisiä on tulossakaan.. ;)

        Monelle varsinkin minua vanhemman ikäpolven naiselle jatkuva puunaus on joku moraaliasia, ja sitten sitä omaa kärsimyksen kruunua vielä kiillotetaan hehkuttamalla kaikille kuuloetäisyydelle joutuville, miten taas meni kaikki vapaa-aika siivoillessa. En toki väitä että sinä, nimimerkki tiukka mutsi, olisit yksi näistä onnettomista, mutta tulivatpahan kirjoituksestasi mieleen. ;)

        Meillä äiti ei ole uskaltanut käydä asiasta päätään enää aukomassa, mutta anoppi on joskus poiketessaan pessyt verhoja, jotka olimme ajatelleen remontin jälkeen heittää menemään. Ei kyennyt kuulemma "sonnassa" elämään. Mutta itse toki säilyttelee mm. puhdistusaineita 1980-luvun alusta.. :D

        Sen sijaan likaa en siedä, mutta sehän on aivan eri asia. Tosi on likaisuutta ja "likaisuutta", pieni pölypallo ei nimittäin kenenkään henkeä vie, päin vastoin, lapsillakin kasvattaa pieni altistuminen vastustuskykyä.

      • aikaansa elävä :D
        tixu45 kirjoitti:

        Missä maailmassa sä elät kun kuvittelet että neuvoloilla on nykyisin enää resursseja tehdä mitään kotikäyntejä? Ne ovat loppuneet 20 vuotta sitten!

        Ja hei, jokainen elää tavallaan. Jos toisia ärsyttää sotku, ni ei pidä mennä kylään. Lapset selviävät ihan ihmeellisistä paikoista, ei pieni sotku vauvaa häiritse. Rakkauden puute sitäkin enemmän.

        kyllä ne ainakin meillä on käynyt 10 ja 2 vuotta sitten. neuvolatäti käy katsomassa ja mittaamassa vauvan kotona. missä ajassa itse elät???

    • Miniä itsekkin

      Meillä oli joskus todella pahaa sotkua, ensimmäiset kaksi vuotta ja välillä sen jälkeenkin. Syy oli lähinnä minun, kun muutin suoraan kotoa mieheni kanssa yhteen 19 vuotiaana. Olen kahden alkoholistin lapsi. Itse välttelin/len päihteitä, mutta olin aivan sokea kaikelle sotkulle. En nähnyt sitä vaan elin ja tein juuri sitä mikä kiinnosti, ompelin, kirjoittelin kokkailin yms. Elukoita meillä ei ole koskaan ollut.

      Itku ja häpeä tulee vielläkin, kun muistan miten anoppini järkyttyi jos tuli yllättäen käymään. Opin hiljalleen näitä asiasta, mutten kauhean "hyvällä". Miehen ja anopin vähän julmalla koulutuksella, tai siltä se ainakin tuntui.

      Olisin päässyt paljon helpommalla, jos äiti tai isä olisi aikoinaan opettanut, mutta kun nekään eivät osanneet.

      • eräs.

        Voi parkaa. No eihän se sun syy ollut. Ethän sä voinut tietää. Sitäpaitsi olisi he ystävällisemminkin voineet opettaa tai mies eikä anoppi.

      • homma, ei kävis mulle

        Oletpa alistuvainen.

      • Miniä itsekkin
        homma, ei kävis mulle kirjoitti:

        Oletpa alistuvainen.

        Jos ei hyvällä mene perille niin sitten pahalla. Ei meillä mitään supersiistiä ole vieläkään, eikä tarvikkaan. Meillä minä ja mies viihdytään nyt paremmin kodissamme ja olen onnellinen, etten ole enää sellainen sottapytty joka jättää astiansa pöytään ja kaikki muutkin kamansa minne satttuu.

        Oppimiseen meni viitisen vuotta, vähän niinkuin olisi lasta opettanut. Mitä se minusta kertoo? En tiedä, älykkyydessäni ei pitäisi olla mitään perustavanlaatuista vikaa.

        Ikää on nyt 25 vuotta, tässä ehtii vielä kaikkea oppia, nyt kun tuo yksi asia on opittu ja langat paremmin käsissä.

    • terppa...

      Jos pidät huolta omasta kodista ja annat nuorten elää omaa elämää? En ole kuullut että suomessa lapset likaiseen kotiin kuolis ja jos olet kasvattanut poikas kunnolla niin eiköhän se skarppaa. Mikä sinua kodissa häiritsee? Ei kaikkien tarvitse samanlailla elää kuin sinä ja jos toiset viihtyvät sonnassa niin antaa viihtyä. Sinun tehtävänä on hyväksyä asiat niinkuin ne ovat. Apua voi tarjota muttei tyrkyttää. Itse opin ajan kanssa pitämään kodin siistinä. Anopin kyläilyt olivat helvettiä ja eipä sitä sitten enää kutsuttukkaan kun pyytämättä alkoi siivoomaan ja järkkäämään...

      • 57 v.

        Anna toisten kodin olla sellainen kuin he itse haluavat. Ihmisten käsitys siisteydestä on kovin erilainen ja vaihteleva. Oma äitini siivosi koko ajan: pyyhki pölyt pävittäin jne. ja vaati samaa minultakin. Kun pääsin "omaan" kotiiin, olen ottanut rennosti. Siivoan silloin kun huvittaa. Eipä ole onneksi anoppia eikä äitiä vahtimassakaan enää.

    • jos...

      Vieläkö "Silläsiisti"-ohjelmia tulee? Jos tulee, niin vihjaise nuorelle parille, että he katsoisivat ko. ohjelman.
      Tilaa vaikka syntymäpäivälahjaksi siivouspalvelusta ihmiset siivoamaan.

      • vielä kaikki

        Siitä vain, että ne "Sillä siisti" -ohjelmat ovat löydettävissä TV 3:n Katsomo-osastosta edelleen. Sinne on säilötty kaikki jaksot ! Neuvokaa niitä ihmisille.

        Laita vaikka hakusanaksi Sillä siisti MTV3 tms.

      • mukaan!
        vielä kaikki kirjoitti:

        Siitä vain, että ne "Sillä siisti" -ohjelmat ovat löydettävissä TV 3:n Katsomo-osastosta edelleen. Sinne on säilötty kaikki jaksot ! Neuvokaa niitä ihmisille.

        Laita vaikka hakusanaksi Sillä siisti MTV3 tms.

        Menette ohjelman tekijöiden kanssa niille yllättäen ja huuda sillä siisti ja paskat ulos, miniä mukaan lukien. Olisi pojallesi helpompaa jos pääsisi siitä paskaläjästä (miniäehdokkasta) kokonaan irti, kun paskaa niille on kertynyt jo ilman lastakin. Jos ämmä luusaa himassa eikä laita tikkua ristiin, niin mitä sellaisella vouhakkeella ja joutoluuserilla tekee, ei mitään. Ehkä vain synnyttäjänä. Sääliksi käy tulevaa lasta.

      • vaikka rakastunut
        mukaan! kirjoitti:

        Menette ohjelman tekijöiden kanssa niille yllättäen ja huuda sillä siisti ja paskat ulos, miniä mukaan lukien. Olisi pojallesi helpompaa jos pääsisi siitä paskaläjästä (miniäehdokkasta) kokonaan irti, kun paskaa niille on kertynyt jo ilman lastakin. Jos ämmä luusaa himassa eikä laita tikkua ristiin, niin mitä sellaisella vouhakkeella ja joutoluuserilla tekee, ei mitään. Ehkä vain synnyttäjänä. Sääliksi käy tulevaa lasta.

        Niin, no ehkä poika viihtyy naisen kanssa tai jopa rakastaa häntä. Sinun kans tuskin kivaa on kellään, jos toinen on vain ikäänkuin synnyttämistä ja siivoamista varten :)

    • random_N

      Suosittelen, että et puutu asiaan mitenkään paitsi jos kyläillessäsi osallistut johonkin kimppapuuhaan.

      Pikatulkinta olisi että miniäsi on masentunut, jos kotona ollessakaan ei oikein saa siivottua eikä kokattua. Tai sitten heillä vain on boheemimpi tyyli.

      Lemmikit likaavat kotia ihan hirveästi ja osa elukkaihmisistä ei sitä karvaa, hajua, pölyä, ruokien hajua ym tunnista. Siistit lemmikkikodithan ovat kuin muutkin siistit kodit. Sen sijaan jos on ilman elukoita siivous hiinä ja hiinä, niin muutama elikko saa tilanteen äkkiä kaaokseen. Jos vielä on siinä ohessa yhtään hamsterin vikaa asukkaissa, niin on joko elettävä sikolätissä tai panostettava pölyjen pyyhkimiseen ja muuhun siivoukseen vaan tuntitolkulla viikossa. Minä olen ymmärtänyt että joillekin lemmikit antavat iloa niin paljon ettei se sotkuisuus haittaa.

      Anna siis parin elellä kuten tykkäävät ja kyläile jos sille päälle satutte ja muuten näette sinun luonasi.

      Ruokapuoleen ei kannata puuttua. Aikuiset syövät mikä maistuu ja mihin varaa on. Ehkä poikasi ei oikein työpäivän jälkeen jaksa kokata ja kumppani ei ole ruoanlaittoihmisiä?

      Iloitse vauvasta! Jos ei allergiaa ilmene niin elukoista on pienelle varmaan vaan iloa. Jos taas nokka tiputtaa ja silmät kaihertavat, niin sitten on tartuttava ensin imuriin ja sitten ehkä etsittävä uusi koti karvanaamoille.

      Älä siis puutu asioihin, saat vain turhaan kuraa silmillesi, luulen. Sinänsä ymmärrän huolesi: luulisi rakkaudenkin paremmin kukoistavan suht siistissä huushollissa.

    • kyllä aika

      kuvottavaa. Ja vielä lapsi sen epäsiisteyden keskelle. Lapsi parkaa. Jos ei osata pitää perusasioista huolta, niin miten pystyy huolehtimaan lapsesta? Jääkö ne vaipat vaihtamatta?
      Ystäväni alakerrassa asuu nuoripari jolla on kaksi koiraa ja kissoja. (Ettei vaan olisi samat ihmiset...) Asunnosta tuleva löyhkä on niin voimakas, että koko rappu haisee kolmanteen kerrokseen asti! Eli on pahasti hygienia ja siisteys käsitykset hukassa.

      • Yksi mikrosiru

        Tai vielä monta lasta. Eräs tuttu kehui, kun oli saanut puhuttua itsensä yksin huoltajaksi. Hän pystynyt edes itsestään pitämään huolta nuorena. Vuosi sitten skarppasi, kun sossu kävi vierailulla. Sitten jatkui entinen meno. Monen tenavan huoltajaksi tarvitaan kaksi.

    • 30+

      Voit kai puhua pojalle jos koti ihan siivoton on, että sua huolettaa hieman bakterimäärä vauvan puolesta. Siis jos se ihan mahdoton likamäärä on siellä. Selkeä siivouskirja ja hyvät välineet auttaisi kodin kuntoon, eikä liikaa roinaa jota on mahdoton hallita jos tila on pieni. Säilytyspaikat kuntoon.

      Elämiet siistiksi ja madotukset kuntoon.

      Kiva että olet tarjonnut siivousapua. Ruoanlaittoa voisi jollain perusoppaalla opetella jossa on hyvä ruokia.

      Astianpesukone voisi olla hyvä, koska ne lika-astiat voisi vähentyä. Ja jokin imuri josta ei tule toisesta päästä pölyä yhtään ulos.

      Vastuu on heidän kuitenkin. Mutta onko rahaa noihin välineisiin heillä ja kiinnostusta.

      Ehkä työ vie voimaa toiselta ja työttömyys toiselta, nykyaika on tätä. Jos nyt edes joskus kumminkin siivoaisi! Yhtenä päivänä yksi asia ja toisena joku muu. Ei kaikkea ole pakko samalla kertaa.

      • 30+

        Ja siis ei väkisin tarvitse alkaa puuttua, mutta hyviä vinkkejä ja välineitä.

      • ei paljon vaivaa
        30+ kirjoitti:

        Ja siis ei väkisin tarvitse alkaa puuttua, mutta hyviä vinkkejä ja välineitä.

        Kirjoitan listaan kuukauden ajalta koko kodin siivottavat paikat. Siivoan joka päivä tasan 15 min. Mulle sopii aamulla mut yhtähyvin jollekin vai sopii töistä tullessa. Viivaan yli kohteen jonka siivosin samana aamuna. Mummo opetti systeemin kun olin nuori enkä osannut olla järjestelmällinen. Meillä on kaksi kulkukissaa otettuna ja vieraat sanoo ettei uskois et meillä on karvaavia eläimiä kun ei missään vaatteissa tai tekstiileissä näy karvaa. Satsaan huippuvälineisiin joita saa nykyisin edullisesti. 15 minsaa ei oo pitkä aika siivota päivästä. Kokeilkaa! Meille voi tulla yllättäenkin kun on siistii.

      • on ihan jees :)
        ei paljon vaivaa kirjoitti:

        Kirjoitan listaan kuukauden ajalta koko kodin siivottavat paikat. Siivoan joka päivä tasan 15 min. Mulle sopii aamulla mut yhtähyvin jollekin vai sopii töistä tullessa. Viivaan yli kohteen jonka siivosin samana aamuna. Mummo opetti systeemin kun olin nuori enkä osannut olla järjestelmällinen. Meillä on kaksi kulkukissaa otettuna ja vieraat sanoo ettei uskois et meillä on karvaavia eläimiä kun ei missään vaatteissa tai tekstiileissä näy karvaa. Satsaan huippuvälineisiin joita saa nykyisin edullisesti. 15 minsaa ei oo pitkä aika siivota päivästä. Kokeilkaa! Meille voi tulla yllättäenkin kun on siistii.

        Itse muutin kotoa pois jo 16-vuotiaana, 20-vuotiaaksi asti kotini oli kuin sikolätti, jossain vaiheessa äitini avustuksella tein suursiivouksen kotona, sen jälkeen paikat on pysyneet puhtaina (nyt siis jo viitisen vuotta), luulen että jos tosiaan joku siivousfirma yms siivoaisi kunnolla koko kämpän, ei sitä viitsisi enää päästää paskaiseksi? Tai jos rahaa on niin astianpesukone olisi oiva lahja. Voithan tarjota apuasi vedoten vaikka siihen että miniä on raskaana? :) Luulen että jos miniän luonne on "hällä väliä" hän on vaan iloinen kun joku tulee siivoilemaan? :)

      • jeany
        ei paljon vaivaa kirjoitti:

        Kirjoitan listaan kuukauden ajalta koko kodin siivottavat paikat. Siivoan joka päivä tasan 15 min. Mulle sopii aamulla mut yhtähyvin jollekin vai sopii töistä tullessa. Viivaan yli kohteen jonka siivosin samana aamuna. Mummo opetti systeemin kun olin nuori enkä osannut olla järjestelmällinen. Meillä on kaksi kulkukissaa otettuna ja vieraat sanoo ettei uskois et meillä on karvaavia eläimiä kun ei missään vaatteissa tai tekstiileissä näy karvaa. Satsaan huippuvälineisiin joita saa nykyisin edullisesti. 15 minsaa ei oo pitkä aika siivota päivästä. Kokeilkaa! Meille voi tulla yllättäenkin kun on siistii.

        sä peset esim. ikkunat 15 minuutissa. Mulla on olohuoneen yksi seinä pelkästään ikkunoita lattiasta kattoon, kukin ruutu on metrin leveä ja sitä seinää on 8 metriä. Sen lisäksi pitäisi imuroida ja pestä 150 neliötä muuta tilaa. Pelkästään sohvan imurointiin menee toi 15 minsaa ja meillä on paljon nukkamattoja. Mä en ehdi edes pölyjä pyyhkiä tossa ajassa.

        On eri asia siivota 20 neliön yksiötä ku oikeeta perheen kotia.

      • hohhohhoijjjjaaa
        jeany kirjoitti:

        sä peset esim. ikkunat 15 minuutissa. Mulla on olohuoneen yksi seinä pelkästään ikkunoita lattiasta kattoon, kukin ruutu on metrin leveä ja sitä seinää on 8 metriä. Sen lisäksi pitäisi imuroida ja pestä 150 neliötä muuta tilaa. Pelkästään sohvan imurointiin menee toi 15 minsaa ja meillä on paljon nukkamattoja. Mä en ehdi edes pölyjä pyyhkiä tossa ajassa.

        On eri asia siivota 20 neliön yksiötä ku oikeeta perheen kotia.

        Kommenttisi taisi olla provo tai sitten olet suurperheen varsinainen valopää-päällikkö!!
        Ehkäpä tuossa ei ollutkaan pointtina se VIISITOISTA minuuttia vaan se, että ylipäätään ylläpitää siisteyttä ja järjestystä koko ajan.

        Ja jollei ehdi 15 minuutissa pölyjä pyyhkiä 150 neliön linnasta, on mielestäni todellinen luuseri...

      • Tearcandy
        hohhohhoijjjjaaa kirjoitti:

        Kommenttisi taisi olla provo tai sitten olet suurperheen varsinainen valopää-päällikkö!!
        Ehkäpä tuossa ei ollutkaan pointtina se VIISITOISTA minuuttia vaan se, että ylipäätään ylläpitää siisteyttä ja järjestystä koko ajan.

        Ja jollei ehdi 15 minuutissa pölyjä pyyhkiä 150 neliön linnasta, on mielestäni todellinen luuseri...

        Minä olen ammatiltani siivooja. Kotini on n.60 neliöitä. Päivittäin 15 minuuttia EI RIITÄ pölyjen puhdistukseen pinnoilta. Yksin keittiö vie vartin, makkari toisen vartin. Olohuoneesta en edes aloita. Minulla on avohyllyjä, kukkalautoja, pöytiä.. Ja pitää imuroida sohva ja lattiat..
        Että melko tyhjä koti saa todellakin olla että 15 minuutissa pyyhkii 150 neliön kämpän.

        (Ei, minä en siivoa joka päivä. Siihen menisi liikaa aikaa.)

    • vinkkejä täällä

      Täällä oli ihan hyviä vinkkejä. Mun mielestä toi siivouspalvelu, joka tekisi sen yhden isomman siivouksen oli hyvä idea. Voisit vaikka "naamioida" sen lahjaksi. Ja juuri vedoten raskauteen. Siihenhän voisi vielä yhdistää vaikka tulevalle äidille kasvohoidon tms. rentoutuksen.

      Voi kyllä olla, että tarvitaan sitten muutakin, jos asunto alkaa taas olemaan sotkuinen. Ei sitä voi jatkuvastikaan siivojaa toisille hommata! Voisit hienovaraisesti tarjota apuasi ja siinä yhdessä siivoillessasi vaivihkaa opastaa. Tässä täytyy olla varovainen, että toinen ei loukkaannu!

      Itse olen viettänyt lapsuuteni samanlaisessa huushollissa ja ihan terve olen ollut ja olen edelleen yli 30 v ja allergioitakaan ei ole. Mutta eipä se tietysti silti mukavaa ja hyvä asia ole.

      • Vihersieppo

        Kannatan "Vinkkejä täällä" tekstiä!

        Olen itse hiukka toivoton huushollin ylläpitäjä. Yritän kyllä ja oikein keräilen vinkkejä tehokkaaseen siivoukseen ja joka viikko kyllä pysin pyyhkimään kaikki paikat. Mutta aina ne tavarat vaan on levällään ja kissanhiekkaa lattialla ja yllätysvieraat eivät tosiaan innosta...

        Mieheni on oikeasti toivoton siisteyden ylläpitäjä. Kun itse saan vessan pyyhittyä 20 minuutissa, mies käyttää siihen 3 tuntia. Tosin useammin lattialta löytyy minun tavaroitani kuin hänen. Ennen yhteen muuttoamme mieheni taloudessa tavarat olivat varmaan paremmin paikoillaan, mutta oli likaisempaa kuin minun luonani.

        Oma isänikin on sotkuinen ja ajatuskin hänen kodistaan ilman jatkuvasti siivoavaa vaimoa :/. Mutta isäni omaa sellaisen ajattelemattoman luonteen: töksäyttelee mitä sattuu. Kylään tullessaan hän aina möläytti siisteystasostamme - ja pikkuhiljaa tuli sen takia epätoivotuksi vieraaksi. Ihme kyllä lapsemme tykkäävät hänestä, mutta minulle hänen vierailuistaan tuli raskaita. Haluaisitko olla stressiä aiheuttava ja epätoivottu vieras? Anna heidän elää omaa elämäänsä, niin he saattavat jopa vastaanottaa neuvojasi siitä, mikä astia kannattaa tiskata ensimmäisenä tai miten rätti taitella:)

        Tuo siivousidea kannattaa tosiaan yhdistää kasvohoitoon tai hierontaan, tulevan äidin hemmotteluun. Siitä jää parempi mieli kuin arvostelusta. Eihän puolisoakaan voi muuttaa, miten sitten miniänsä tai poikansa?

    • hoppusiivous

      Olisitpa aikoinasi opettanut poikasi pitämään kodin puhtaana ja opettanut hänet myös tarkaksi puhatudesta. Kasvattanut puhtauteen, olisi jo poikasi opettanut miniänkin siivoomaan.

      Mene ittees.

      • ylitin kadun

        suojatietä vihreillä valoilla.

        Maasturi tuli melkoisella vauhdilla ja ajoi päin punaista. No ehdin väistää...

        Joo syy oli minun.

      • anoppi tietenkin

        Itse opetin tyttäreni ja poikani siivoamaan aluksi oman huoneensa ja jo pienenä laittamaan lelut kasaan määrättyyn paikkaan. Meillä ei seiniä töherretty piirustuksilla, vaan sitä varten oli liitutaulu tai paperia johon sai piirtää ja kirjoitella.

        Nyt on miniä, josta alkuperäinen anoppikin kirjoitti. Miten mies opettaa naista siivoamaan, joka ei edes halua siivota. Ei ole mitään konstia, muutoin tulee riitaa ja huonot välit. Käyn kerran vuodessa kutsusta poikani kodissa ja silloin on siivottu jollain lailla. Kärsin tavattomasti poikani puolesta. Miniääni ei ole kotona opetettu siivoamaan ja hän on tottunut, että äiti tekee sen mitä tekee ja jaksaa.
        Tyttäreni sanoo, minun kotini voi tulla milloin vain ja aina on sen näköistä, että on juuri siivottu ja siitä hänen luonaan kävijät mainitsevatkin.

        Talouskoulu (6 kk) pitäisi olla pakollinen jokaiselle naiselle ennen naimisiin menoa. Se saattaisi hieman auttaa asiassa. Pojat käyvät armeijan ja sielläkin oppii jotain kodin hoidosta.

      • kurjuutta
        anoppi tietenkin kirjoitti:

        Itse opetin tyttäreni ja poikani siivoamaan aluksi oman huoneensa ja jo pienenä laittamaan lelut kasaan määrättyyn paikkaan. Meillä ei seiniä töherretty piirustuksilla, vaan sitä varten oli liitutaulu tai paperia johon sai piirtää ja kirjoitella.

        Nyt on miniä, josta alkuperäinen anoppikin kirjoitti. Miten mies opettaa naista siivoamaan, joka ei edes halua siivota. Ei ole mitään konstia, muutoin tulee riitaa ja huonot välit. Käyn kerran vuodessa kutsusta poikani kodissa ja silloin on siivottu jollain lailla. Kärsin tavattomasti poikani puolesta. Miniääni ei ole kotona opetettu siivoamaan ja hän on tottunut, että äiti tekee sen mitä tekee ja jaksaa.
        Tyttäreni sanoo, minun kotini voi tulla milloin vain ja aina on sen näköistä, että on juuri siivottu ja siitä hänen luonaan kävijät mainitsevatkin.

        Talouskoulu (6 kk) pitäisi olla pakollinen jokaiselle naiselle ennen naimisiin menoa. Se saattaisi hieman auttaa asiassa. Pojat käyvät armeijan ja sielläkin oppii jotain kodin hoidosta.

        Joo talouskouluun naiset, heti toimintaan muuta kun soittaa pressalle
        mikä siinä muuten on naisil ei voi sanoa , ja miehii syytetä väkivallast mut mitä nainen ennen
        sitä tehnyt, onko ollut lämmin ruoka pöydässä usein syön kylmää
        en ole väkivaltainen ,emäntä asunut kiroilun keskellä...............voi

    • Minnikäinen

      Aikuisten ihmisten siivouksiin ei tule puuttua. Se on heidän asiansa millaisessa läävässä asuvat. Jotkut ihmiset ovat liiankin siistejä ja stressaavat siisteydestä mielinmäärin. Itse kasvoin "sotkuisessa" kodissa eikä se vaikuttanut minun yhteiskuntakelpoisuuteen mitenkään. Opiskelut on hoidettu ja aina töitä tehty ahkerasti. Jokaisella on oma käsitys siitä miten OMASSA kodissa eletään eikä siihen ole ulkopuolisilla mitään sanomista. Jos rupeat heidän asioitaan hämmentämään niin taatusti aiheutat vain harmia ja eripuraa. Anna olla...

      Fiksusti voit tietysti vihjaista tai kysäistä, että tarvitsisivatko he siivousapua ja kertoa, että voisit vähän siivoilla. Jos miniäsi ei siivousapuasi halua vastaanottaa niin sitten se on EI ja piste. En usko, että poikasi on mikään siivoushullu koskaan ollut itsekkään jos heillä sen näköistä on.

      • ja laiskuuttaan

        täällä puolustavat.

      • Minnikäinen
        ja laiskuuttaan kirjoitti:

        täällä puolustavat.

        puhui mitään omasta siivottomuudestaan? Itse olen kyllä ihan normaali siisteyden suhteen eikä kotini ole kuin pommin jäljiltä ja täällä kyllä säännöllisesti siivotaan, mutta ei pakkomielteisesti ja jos joskus ei huvita siivota niin sitten asiat ovat vähän aikaa levällään...mutta edelleenkin, oma tupa oma lupa...ja kukin sen itse määrittelee millaisessa huushollissa haluaa elää siisteyden suhteen ja se on nuorenparin oma asia millaisen työnjaon tekevät ja heidän välinen asiansa se on siitä asiasta neuvotella ja sopia. Jos toinen sattuu olemaan laiska niin siihen ei pidä anopin mennä sekaantumaan, tottakai se aiheuttaa närää, sehän on selvä. Se on tuon miehen asia miten hän sen tilanteen hoitaa.

      • monkeydove

        Niinpä, hajotkoon p**kaani jos ei muuta voi, ei paljoa paina

      • Äiti vm.-40

        Läävää on ihan kauheata katsella ja siellä olla, mutta parasta on pysyä hienotunteisesti syrjässä. Kun lapsi kasvaa ja kehittyy läävässä, on selvää, että hän tottuu sellaiseen, tuskin tietääkään paremmasta. Muistan kuulleeni lauseen, jota lääväkodissa muistelin, kun sellaisessa kävin. Se kuuluu:" Paskassa kasvaa, jos siellä vaan olla jaksaa."
        Huippusiistin kodin lapset kärsivät usein erilaisista allergioista. Ei tietenkään kaikki, mutta useimmat.

      • ilman muuta

        "Sitäpaisti epäsiisteys on kodikasta."

        Niin ja paskanhaju parfyymia. Likaiset vaatteetkin ovat sivistyksen merkki.

      • 30 neliöö

        on mun kämppä ja en oo siivonnu ainakaan 7 vuoteen
        ja sillon käväsin myös viimisen kerran ite suihkussa
        sen jälkeen en oo pessy itteeni ,roskapussin tai
        pidemminkin jätesäkillisen tiputan vaan akkunasta pihalle
        tukka on niin paskanen et ei mee eres teräsdharja läpi hampaat on lähes
        yli puolet mätääntyny ja kalsarit on jo enemmän ku sateenkaaren värit
        sukista ei oo ku varret jälellä mut töissä käyn toki osaaika
        ja mä olen töissä kaatopaikan vaakamiehenä
        Naimisiin oon menos lokakuussa ja vaimo tulee thaimaasta
        sain halvalla ja melko nättikin,mainospostia mul on oveneressä senverta
        paljon et joudun jo kiipeemään kasan yli ja viimeks ku vein tyhjiä
        kaljapulloja ja tölkkejä niin sain niistä 195euroo
        et on sitä pidetty huoli myös tost juomapuolesta

      • x
        30 neliöö kirjoitti:

        on mun kämppä ja en oo siivonnu ainakaan 7 vuoteen
        ja sillon käväsin myös viimisen kerran ite suihkussa
        sen jälkeen en oo pessy itteeni ,roskapussin tai
        pidemminkin jätesäkillisen tiputan vaan akkunasta pihalle
        tukka on niin paskanen et ei mee eres teräsdharja läpi hampaat on lähes
        yli puolet mätääntyny ja kalsarit on jo enemmän ku sateenkaaren värit
        sukista ei oo ku varret jälellä mut töissä käyn toki osaaika
        ja mä olen töissä kaatopaikan vaakamiehenä
        Naimisiin oon menos lokakuussa ja vaimo tulee thaimaasta
        sain halvalla ja melko nättikin,mainospostia mul on oveneressä senverta
        paljon et joudun jo kiipeemään kasan yli ja viimeks ku vein tyhjiä
        kaljapulloja ja tölkkejä niin sain niistä 195euroo
        et on sitä pidetty huoli myös tost juomapuolesta

        Ymmärtäisin vielä sen, ettet siivoa asuntoasia, mutta en sitä ettet itse peseydy! Pahinta on vaimn ostaminen. Etkö todellakaan tajua, että nainen on IHMINEN,eikä kauppatavaraa?

      • provo?
        x kirjoitti:

        Ymmärtäisin vielä sen, ettet siivoa asuntoasia, mutta en sitä ettet itse peseydy! Pahinta on vaimn ostaminen. Etkö todellakaan tajua, että nainen on IHMINEN,eikä kauppatavaraa?

        Ehkäpä tuo viesti olikin provo

    • En Jummarra..

      Käy mun Tyttöjen luon parikertaa Kuussa, ja saa katsella lattiaa, mihin voi astua, kun rättiä ja roinaa lattiat täynnä. äiti nipo sairaanhoitaja very siisti koti missä kasvaneet aikuisiksi. mutta nyt asuuvat stadisa Suurinpiirtein ysssisseen. ja swiddu mitä sikolättejä heidän asuntonsa.. pari vuotta sitten siivoilin, kun kävin kyläilemässä, enää en siivoo. Swiddu, en Jummarra miten "ihmminen" voi asua paskassa.. Yleensäkkin -naiset- epä siistejä. oman kotini joudun siivoomaan viikottain, koska -naiset- ei ees osaa siivota.. olis hyvä busines idea perustaa siivous kursseja nuorisolle, varmaan saisin isät-äidit maksaan, koska he luulisivat lastensa oppivan elää ihmisiksi... mok..

      • is pisnes :)

        jos nuorii ei kiinnosta siivoominen niin ei ne tuu niille kursseillekaa :)))))

        mut voitha sä silti saarnata

    • eppa-74

      Jos näit asunnon ensimmäisen kerran, niin älä tee sen pohjalta johtopäätöksiä kämpän siisteydestä. Itse olen pyörittänyt arkea yksinäni useamman vuoden ja voin sanoa, että monesti on mennyt muut asiat siivoamisen edelle. Kun taas on ehditty, niin kämppä on laitettu kuntoon. Yritän toki pitää nurkkani suht siistinä, mutta välillä vain muut asiat vievät aikaa enempi. Eläimien kanssa muutama kiireinen päivä saa kämpän näyttämään siltä kuin sitä ei olisi siivottu vuoteen. Ja siihen kun lisää lapset ja niiden kaverit, niin ei tarvita päivääkään sotkun syntymiseen.

    • *********

      Kotisiivous on hyvä ideana jos itse ei jaksa siivota, jotta paikasta saa siistin pitää asukkaiden tehdä alkuraivaus.. Vaikea sitä on siivota siistiksi jos joka paikassa on rojua koska se ei yleensä kuulu työnkuvaan.. =) Mutta sillä saa jo paljon pysymään paikat kunnossa kun laittaa tavarat samaan paikkaan mistä ottaa ja joka päivä tekee jotakin niin ei tule sitä yleistä kaaosta. Sitä on ulkopuolisenkin aika raskasta saada heti siistiä jos samat liat on olleet monta vuotta samassa paikassa ja maksaa varmasti aikaa ja rahaa asiakkailta.. Perusimurointi vie yksiössä/kaksiossa 15min jos muuten tavarat paikallaan ja eikä mitään hirveetä ryönää joka paikassa..

    • rahalla?

      mieleeni juolahti, että millähän rahalla he sitten sen lapsen aikovat elättää? itselläni ei lapsia (vielä ainakaan) ole, mutta käsittääkseni lapsilisät yms. tuet ei niin päätä huimaavan suuria ole...siis kun rahatilanne on muutenkin tiukka
      ja kun vielä eläinten hoitaminenkin vie rahaa...

      olisko jostain kotipalvelusta/sossusta yms. apua saatavilla?

      • vievät

        lapsen pois sellaisesta sikolätistä!

      • saa apua

        vievät lapsen siistimpään hoitoon!

      • aika
        saa apua kirjoitti:

        vievät lapsen siistimpään hoitoon!

        Ei kai sentään kodin sivottomuuden perusteella voida vauvaa huostaanottaa vai voidaanko?

      • totta se on
        aika kirjoitti:

        Ei kai sentään kodin sivottomuuden perusteella voida vauvaa huostaanottaa vai voidaanko?

        tottakai voidaan!

      • voi...
        aika kirjoitti:

        Ei kai sentään kodin sivottomuuden perusteella voida vauvaa huostaanottaa vai voidaanko?

        en tosin tiedä. mutta kukahan sen siivottomuuden sitten määrittelee, että milloin on LIIAN siivotonta??

      • ja sen tekeekin
        aika kirjoitti:

        Ei kai sentään kodin sivottomuuden perusteella voida vauvaa huostaanottaa vai voidaanko?

        Kyllä vaan voidaan! Jos asunto on sikolätti, niin lastensuojelu vie lapsen pois paskan keskeltä. Edes eläimiä ei saa pitää liian siivottomissa tiloissa nykypäivänä.

        Sen lisäksi taloyhtiö voi väkisin siivotuttaa asunnon, mikäli siitä syntyy haju- tai näköhaittoja muille asukkaille. Toinen vaihtoehto on talonyhtiön uhkasakko siivoamiseen tai häätö. Omakotitalossa kaupunki on valtuutettu pitämään huolta asunnon pihan siisteydestä ihan samoilla keinoilla.

    • minkä voit tehdä

      on antaa lahjakortti siivouspalveluyritykseen. Et sentään voi ruveta sitä avovaimoa "kasvattamaan", koska hän ei ole lapsesi ja ovat molemmat aikuisia. Hehän siellä kodissaan asuvat, etkä sinä. Jos poikasi tykkää siivommasta kämpästä, mutta ei uskalla ottaa asiaa esille vaimonsa kanssa, niin sekin on hänen ongelmansa, ei sinun. Toisten ihmisten asioita ei voi kontrolloida, ainoastaan omia asioita voi. Tuleva lapsikin on HEIDÄN, ei sinun.

      Jotkut nyt vaan ovat siivottomampia kuin toiset. Tulevan lapsen kannalta tilanne on paha siinä mielessä, että voi saada bakteeritartuntoja siivottomasta kämpästä. Toisaalta, ehkäpä siinä kehittyy hyvä vastustuskyky, eikä kaikenmaailman allergiat vaivaa, niin kuin liian siisteissä oloissa ja liian huolehtivien vanhempien lapsilla saattaa olla, kun vievät heti pienimmästäkin flunssasta vauvan sairaalaan ja antibioottikuuri päälle. Jos nyt ajatellaan sitä, että ihmiskunta on säilynyt luolaolosuhteissa aikoinaan eikä ole sukupuuttoon kuollut, niin tuskinpa se tuleva lapsikaan ihan vähästä keltaisuudesta pinnoilla ja sotkuista lattioilla sairastuu.

      • ei kelpaa

        Olen katsellut poikani perheessä siivottomuutta jo 15 v. Poikani on lähtenyt puhtaasta kodista se minua on hirvittänyt miten hän on sopeutunut aivan vastakohtaiseen asumiseen asunto on kuin aina kuin pyöremyrskyn jäljiltä ja likainen keittiön tiskialtaat apupöydät niin täynnä likaisia astioita ,että ihmettelen missä voi laittaa ruokaa. En enään uskalla puuttua koko asiaan yritän vain olla katsomatta .Muutaman kerran tänä aikana olen sanonut ,että anna heille lahjaksi siivouspalvelun käyttöönsä ,mutta ei ole kelvannut.Tyttö on iso ja oma huone samanlainen epäsiisti ja likainen olen yrittänyt nätisti sanoa ,että hän siivoaisi huonettaan,mutta vastaus on ,että he tykkäävät asua tällaisessa sotkussa. joten en enään vuosiin ole puuttunut siihen se on piste vaikka hirvittää.

    • minkä voit tehdä

      on antaa lahjakortti siivouspalveluyritykseen. Et sentään voi ruveta sitä avovaimoa "kasvattamaan", koska hän ei ole lapsesi ja ovat molemmat aikuisia. Hehän siellä kodissaan asuvat, etkä sinä. Jos poikasi tykkää siivommasta kämpästä, mutta ei uskalla ottaa asiaa esille vaimonsa kanssa, niin sekin on hänen ongelmansa, ei sinun. Toisten ihmisten asioita ei voi kontrolloida, ainoastaan omia asioita voi. Tuleva lapsikin on HEIDÄN, ei sinun.

      Jotkut nyt vaan ovat siivottomampia kuin toiset. Tulevan lapsen kannalta tilanne on paha siinä mielessä, että voi saada bakteeritartuntoja siivottomasta kämpästä. Toisaalta, ehkäpä siinä kehittyy hyvä vastustuskyky, eikä kaikenmaailman allergiat vaivaa, niin kuin liian siisteissä oloissa ja liian huolehtivien vanhempien lapsilla saattaa olla, kun vievät heti pienimmästäkin flunssasta vauvan sairaalaan ja antibioottikuuri päälle. Jos nyt ajatellaan sitä, että ihmiskunta on säilynyt luolaolosuhteissa aikoinaan eikä ole sukupuuttoon kuollut, niin tuskinpa se tuleva lapsikaan ihan vähästä keltaisuudesta pinnoilla ja sotkuista lattioilla sairastuu.

    • yksin siivoja

      Itsekin miniänä niin täytyy moittia oman anopin kasvatus menettelyä. Kuulemma heidän kotia on anoppini siivonnut yksin. Jos lapsi eli miehini on leikkinnyt olohuoneessa ja leikin loppua mennyt nukkumaan niin anoppini ei vaatinut häneltä että lelut laitetaan laatikkoon vaan anoppini ne siivosi. Eli anoppini on opettannut miehelleni että tavaran voi jättää siihen sen jälkeen kun sitä ei enää tarvita ja joku muu sen kyllä siitä korjaa. Heillä on aina ollut todella siisti koti sen takia että anoppini oli siivoushullu. Mutta olisin voinnut opettaa tätä pojalleen myös. Anoppini siivosi hänen jäljet 18 vuotta ja nyt on minun vuoro sitä tehdä luoja tietää kun kauan vielä.

      Nyt olen meidän yhteisessä kodissa yrittännyt miehelle opettaa miten pestä pyykin, lakaista lattiat, imuroida, täyttää ja tyhjentää astiapesukoneen mutta ei mene oppi perille ei. Mua suoraan sanoen nyppii pahasti että anoppini on opettannut tätä tapaa miehelleni. Itse en ole mikä siivousfriikki ja jopa inhosin siivoomista ennen. Mutta nyt kun on uusi oma koti niin haluan sen pitää siistinä. Olen jopa harkinnut hankkia kotisivousapua sen takia etten jaksa siivota hänen rojuja enää. Olen yrittäännyt jättää siivoomatta monta kertaa jopa viikkoja mutta kun mies ei sitä huomaa vaan viihtyy siinä sotkussa niin olen sitten itse joutunut suursiivouksen kiukkuisena itteeni tehdä. Siivousapu olisi meidän perheessä enemmän kun tervettullut. Varsinkin jos joku muu vielä sen maksaisi, just esimierkiksi anoppi.

      • väsykkö

        anopin vika se sit varmaan meilläkin on et yksin saan kämppää huusata.kele karmea totuus paljastui . kiitos sinulle! nyt tietää mistä pitää vyyhtiä lähtä purkaan.

      • Nutturatäti 1

        >>Nyt olen meidän yhteisessä kodissa yrittännyt miehelle opettaa miten pestä pyykin, lakaista lattiat, imuroida, täyttää ja tyhjentää astiapesukoneen mutta ei mene oppi perille ei.

        Onko se mies jotenkin vähä-älyinen? Ei nuo nyt niin vaikeita asioita opittavaksi ole.

        Kyse on motivaatiosta. Mies ei viitsi osallistua kotitöihin, koska sotku ei häntä häiritse ja hän tietää että sinä kuitenkin lopulta siivoat itse vaikka ensin jäkättäisitkin.

        Selitä sille mammanpojallesi, että ellei hän tee osuuttaan kotitöistä niin saa muuttaa muualle, sinä et halua elää sikolätissä etkä korjata aikuisen miehen sotkuja. Jakakaa hommat ja sopikaa ajat joihin mennessä on oltava valmista. Ellei ala toimia niin suhde katkolle. Käsket sen painua takaisin mamman passattavaksi, tai jos kämppä on hänen nimissään niin muutat itse muualle.

      • här

        Sama tilanne myös meillä. Anoppi ihan sairaalla tavalla siivoaa, siis aivan koko ajan.... Pojallensa opettanut, että mitään ei oikeastaan tarvi tehdä.. Nyt 4 vuotta ollaan asuttu yhdessä ja kyllä on oppi alkanu menee perille mieheni päähän, minä en yksin siivoa enkä aio siivota. Kyllä se aikaa otti hänen opettamisensa, mutta nyt meillä jo selvä työn jako: kerran viikossa perusteellisempi siivous, hän imuroi, minä pyyhin pölyt, siivoan vessan. Hän ei myöskään enää tavaroita saa jättää sinne tänne. Mutta hänen työpöytänsäkin on vielä aivan kauhea, siihen en minä koske :D .....tiedän, että jos hän jostain syystä yksin asuisi niin kämppä olis aivan hirveä......

    • kylässä käynyt

      Tapasin tuolla sanotaan nyt vaikka kurssilla mukavan naisen jonka kanssa kaksi kertaa kämppiksenä. Kutsui kylään ja paikkakunnalle jolla en ole ennen käynyt. Ok, eka ilta ihan ok ruoka uunissa kun menin, lämmitettiin sauna jne... Seuraavana aamuna se ihmittely alkoi, aamukahviksi edellisillan mikrolämmintä kahvia.... Oma tapani on että vien lautasen ruokailun jälkeen pöydästä tiskikoneeseen tai tiskipöydälle... heillä kahden päivän ruokalautaset pöydässä=(
      Tiedossa emännällä että minulla diabetes, ei puhettakaan aamupalasta, iltapalasta jne. Tai, no kerran kyllä sain iltapalaa, saunan jälkeen emäntä sanoi että nyt kyllä hiukan hiukoo... otatko lämmintä voileipää? Kyllä mie yhden tietysti voisin syödäkin, mentiin keittiöön niin emäntä tuumas että teeppä sie, mie meen tuonne sohvalle pötkölleen.... puhtaita astioita sai urakalla kaivaa samoin veitsiä ja haarukoita. Että sellanen kyläreisu.....

      • akanketaleista

        ei oo kyllä mihinkään. tuskin osaavat edes talkkunapuuroa laittaa. valitetaan ja vihelletään joka asiasta. helevetin akat.

      • LiuTiu

        Nuoret eivätkä monet aikuisetkaan välitä lainkaan siisteydestä. Nykyaikana arvostetaan aivan muuta kuin esim. perussiisteyttä. No jokainen taaplaa tyylillään ja jos sotkussa viihtyy, niin siitä vaan. Jossain vaiheessa se kuitenkin raja tulee vastaan ja joutuu vähän siistimään paikkoja, jottei aivan paskaan huku.

        Entinen naapurini, 9 lapsen äiti, oli melko suurpiirteinen huushollin pitäjä. Kissat, koirat, kotihiiret ja linnut oli huushollissa sulassa sovussa. Vaatteita, roskia, eläinten karvoja, leluja yms. oli pitkin huoneita. Joskus hain poikaani sieltä ja olin jo ovella takamuksilleni lentää, kun näin se hurlumhein. No lapset olivat oikein hyvinvoivia ja iloisia, äiti iloinen ja tyytyväisen näköinen. Ja mikä parasta, nämä lapset eivät sairastaneet juuri koskaan. Eli tässä oli tyyppiesimerkki siitä, että kodissa sopiva "bakteerikanta" pitää kulkutaudit loitolla.

        Siisteydessä kuten muussakin olisi se keskitie sopivin, mutta näin ei aina ole. Jokainen elämänsä varrella kyllä oppii minkä siisteystaso itselle sopii ja millaisessa ylipäätään viihtyy. Itse olen siisti, mutta olen tarkoituksella opetellut avarakatseiseksi enkä pane pahakseni, vaikka tuttujen huushollit voivat olla sekaisin yms., mitä väliä sillä oikeastaan on. Jokainen elää tosiaankin niin kuin parhaaksi näkee.

      • 59-vuotias täti
        akanketaleista kirjoitti:

        ei oo kyllä mihinkään. tuskin osaavat edes talkkunapuuroa laittaa. valitetaan ja vihelletään joka asiasta. helevetin akat.

        Ai, ettei nykyajan naisista oo mihinkään? Ja mitä on talkkunapuuro? Kuulostaakin kamalalta, miksi sellaista pitäisi osata laittaa - varsinkaan, jos osaa laittaa oikeata ruokaa, tai jos on kiire, ostaa eineksiä
        Kirjoitat, että helevetin akat. Oikea vastaus siihen olisi helevetin ukot, kuten sinä.

    • Parus

      Täytyy ikäväkseni tunnustaa että nuorena ensimmäisessä kodissa siivous oli semmoista että astiatkin piti pestä loppujen lopuksi ammeessa kun ei muualla mahtunut. Olemme sen jälkeen tulleet järkiimme ja nykyään kodin siisteys on tärkeää. Lemmikkejä on kaksi koiraa ja imuroida pitää joka päivä. Tällä tarinalla yritän lohduttaa että omalla kohdalla ja monen muun nuorenparin kohdalla asia korjaantuu kun järki kasvaa. Varsinkin kun lapsia tulee kuvioihin kodin siisteys kohenee kummasti.

    • Parus

      Täytyy ikäväkseni tunnustaa että nuorena ensimmäisessä kodissa siivous oli semmoista että astiatkin piti pestä loppujen lopuksi ammeessa kun ei muualla mahtunut. Olemme sen jälkeen tulleet järkiimme ja nykyään kodin siisteys on tärkeää. Lemmikkejä on kaksi koiraa ja imuroida pitää joka päivä. Tällä tarinalla yritän lohduttaa että omalla kohdalla ja monen muun nuorenparin kohdalla asia korjaantuu kun järki kasvaa. Varsinkin kun lapsia tulee kuvioihin kodin siisteys kohenee kummasti.

    • minätiedän

      Nämä koiratytöt ovat tunnetusti aika siivottomia eläjiä. Ne hommaa koiria jo senkin takia, että voivat puolustella niiden olemassaololla siivotonta elämäntapaansa.

      • were

        Ja mistähän tämäkin oletus on peräisin? Tunnen aika perkeleen monta koiraihmistä eikä yhdenkään koti ole siivoton.

    • kannattaa kokeilla!!!!

      Moikka!

      Luin kirjoituksesi ja huoli on varmasti suuri. Tässä ratkaisu ja kumpikaan ei varmasti suutu. Mitäpä jos annata tulevalle perheelle lahjaksi vuoden kotisiivoukset jostain firmasta? riittää, että edes kerran kuussa käy siistijä. Perustele lahja sillä, että tiedät miten raskasta on hoitaa lasta ja taloutta niin lahja ei jäisi ainakaan nurkkaan pyörimään. Itse henkilökohtaisesti olisin TODELLA otettu tuommoisesta lahjasta :) Minna

    • Kauhistunut äiti

      Sinun kirjoittamasi juttu on kuin kertomus omasta pojastani ja hänen nuoresta avopuolisostaan.
      He ovat kuitenkin paljon nuorempia kuin sinun poikasi ja hänen avopuolisonsa.

      Poikani opiskelee vielä vuoden tai kaksi kun valmistuu ammattiin ja tytöllä ei ole käytynä muuta koulua kuin peruskoulu.
      Tyttö oleskelee vain kotosalla tekemättä yhtään mitään kotitöitä. Heidän kotinsa muistuttaa mielestäni kaatopaikkaa, rosikia siellä täällä, kaatuneita juomalaseja pitkin lattioita joita ei ole kuivattu/siivottu pois, kuukausien tiskit tiskamatta ym.

      Tyttö sen kuin vain surffailee päivät pitkät netissä, piirtelee aikansakuluksi, leikkii kissan kanssa ym. vastaavaa ja odottelee että poikani saapuu koulusta, jotta voivat mennä Heselle, McDonald´siin, Kebab-ravintolaan tai johokin vastaavaan paikkaan syömään tai hakemaan sieltä ruokaa.
      Voi, että kun pistää vihaksi. Ei tee mieli mennä heille kylään, siksi pyydänkin heitä käymään meillä.

      Olenkin huolissani heidän tulevaisuudestaan ja heidän tulevasta vauvastaa. Saako vauva tarvisemansa turvallisen ymäristön kasvaakseen ja saako hän ruoaksi vain pelkkiä piltti/bona ruokia.

      Toivottavasti he kasvavat aikuisiksi vauvan tullessa kotiin. Aika näyttää.

      • tai mielenterveys

        Tyypillinen päihde/ mielenterveysongelmaisen koti. Itse olen alalla ja kaoottinen elämäntapa näkyy myös kotona, vaikea kuvitella että tasapainoinen perusterve ihminen voisi asua kuvaamallasi tavalla.

      • yleistys sinulta
        tai mielenterveys kirjoitti:

        Tyypillinen päihde/ mielenterveysongelmaisen koti. Itse olen alalla ja kaoottinen elämäntapa näkyy myös kotona, vaikea kuvitella että tasapainoinen perusterve ihminen voisi asua kuvaamallasi tavalla.

        Olen ollut pitkiä jaksoja masentunut ja myös psykoosin käynyt läpi, mutta viikkosiivouksesta en ole lipsunut näiden vuosien aikana montaa kertaa. Kerran viikossa olen siivonnut pennusta asti perussiivouksen (matot ulos, imurointi, pölyjen pyyhkiminen, lattioiden pesu ja wc:n pesu). Sellainen mikä lapsena iskostuu selkäytimeen ei häviä minnekään mielenterveysongelmista huolimatta. Siivoaminen on myös terapeuttista... päivittäin tarvii vähän siivota omia ja lasten sotkuja ja myös mies on oppinut tuon taidon, kun joskus itsellä on muuta tärkeämpää tekemistä. Toisinaan on sitten tehtävä suursiivous ikkunoiden ja saunan pesuineen sekä vahattava lattioita ja pestävä mattoja. MAsennus voi näkyä myös jatkuvana siivouspakkona. Onhan näitä hyvin menestyvien ja korkeasti koulutettujenkin perheiden sekasotkukoteja tullut nähtyä, joten en menisi yleistämään tuohon tyyliin. Vaikka elämä potkis kuinka lujaa, niin oman kodin siivouksesta en suostu luopumaan. Se on kuitenkin paikka, jossa perhe viettää yhteistä aikaa.

    • nimittäin

      Yleensä siivoton koti on merkki jostain syvemmästä epätasapainosta. Mielenterveys, vakava parisuhdeongelma tai päihteet. Perustasapainoinen ihminen ei pysty asumaan kuvailemallasi tavalla. Ja vierailulla poikasi varmaan jaksaa kyllä tsempata. Toivon että pari saa asiat kuntoon niin että vauvalle turvataan tasapainoinen lapsuus. Apua kyllä saa, jos osaa vaatia. Toivottavasti tulevat vanhemmat ymmärtävät itse ryhdistäytyä.
      T:Annika

      • rikkaimuri

        muu elämäntilanteen vaikeus,mielensärkyminen tms.
        "Älkää tuomitko,ettei teitä tuomittaisi".hurskaasti sanottu.Kannattaa ajatella mistä kaikki voi johtua.Jos ihmiset haluavat elää niinkin elävät ja tuntuvat onnellisilta ,se olkoon heidän päätöksensä.
        Jos heillä on paha olla,mikä varmasti näkyy ajan mittaan ainakin,ehkä voi kysyä miten saa auttaa.
        Suvussa voi kulkea se näkymätön geeni pahaa sisäiseen oloon jota ei itse tunnista.
        Sydän avoinna ja sanomatta välttämättä mitään voi olla tukena.
        Koiran ja kissan ym kotieläinten pito on siedätyshoitoa.en tarkoita tusinoittain,enkä mädäntynetä silakanpäitä lattialla.Mutta neuroottiset himosiivoojat saavat minut voimaan pahoin.olen kasvatettu niin siistiksi,että protestoin yhä ja olen aikuinen ihmien.Piste.

    • Sir Eino

      En ole koskaan ymmärtänyt, miksi ihmisten asioihin pitää sekaantua ja ruveta jopa jeesustelemaan. Kukin hoitaa omat asiansa lienee myös porvarillisen maailmankatsomuksen mukainen periaate.

      • lastensuojelu tms.

        Minusta ihmisiä on autettava kun asioille vi vielä tehdä jotain. Jos pieni lapsi täysin paskasessa kämpässä, sinne marssii lastensuojelu ja alkaa kysellä asioiden perään. Jos ihminen asuu ihan läävässä, niin apua hän tarvitsee. Siellä on masennus tms..

      • Sir Eino
        lastensuojelu tms. kirjoitti:

        Minusta ihmisiä on autettava kun asioille vi vielä tehdä jotain. Jos pieni lapsi täysin paskasessa kämpässä, sinne marssii lastensuojelu ja alkaa kysellä asioiden perään. Jos ihminen asuu ihan läävässä, niin apua hän tarvitsee. Siellä on masennus tms..

        Auttaminen on eri asia kuin asioihin nokkansa pistäminen. Tavallisempaa on se, että ihmiset tunkevat nokkansa asioihin, jotka eivät heille yhtään kuulu. Tämä sama ongelma alkaa olla jo lainsäädännössäkin, jossa yksityisyys alkaa kadota kuin kuuluisa p.. Saharaan.

      • Tearcandy
        lastensuojelu tms. kirjoitti:

        Minusta ihmisiä on autettava kun asioille vi vielä tehdä jotain. Jos pieni lapsi täysin paskasessa kämpässä, sinne marssii lastensuojelu ja alkaa kysellä asioiden perään. Jos ihminen asuu ihan läävässä, niin apua hän tarvitsee. Siellä on masennus tms..

        Että kukapa sille lastensuojelulle ilmoittaa? Kannattaa katsoa ketä kotiinsa päästää..

    • äiti-58

      Niin tutulta tuntuu..poikani asunu nyt vuoden omassa asunnossaan toisella paikkakunnalla..Käyn kylässä tiskit tiskaamatta jotka vaivihkaa pesen että saan puhtaasta juoda ym...wc myös en sin pesen sitten käytän ja huomaa kyllä että on siistii ja samaa sanoo hänen kaverit että äiti tainu käydä..hänellä ikää 25v ja työssä ,sairastanu masennusta luulen ettei vaan jaksa tai välitä...yritän nätisti neuvoo että ois kiva asua kun siistii...joo vähä on auttanutkin hän huuhtoo nyt astiat heti kun syö niin pino on edes puhtaana...ja siitä sit pesee ne...pyykin pesukin samanlaista narulle ei tahdo jaksaa laittaa ,hankalaa...ym selitystä.Kotona oli siistii kävin työssä ja siivosin kerrran viikon kunnolla ...hänkin auttoi siinä matot vei ja tomutti...joskus luutusikin. Nyt tuo mitä kerrot tuntuu tosi tutulle..onneks eläimii ei oo hankkinu..en anna kissaakaan sinne sotkuun..ja vaimoo ei myös oo ja toivottavast oppii enneko hankkiikaan...kaikkee hyvää sulle ja pikkuhiljaa vaan vauvan tuloon vedoten auttamaan ennko poikasi oppii tuohon sotkuun,jos kotonasi oli siistiin tottunu...hyvää kesää!

      • tiedän

        sotkuisen kodin, sellaisella parilla jotka ovat kumpikin hyvissä ammateissa
        ja eivät juo eivätkä käytä aineita.Toki jonkunlaista siivoa pitävät mutta
        kun kummallakin on aika raskaat työt ja toisaalta ovat "tottuneet"ympäristöönsä.
        Riippuu minkä asian asettaa tärkeäksi.Tottahan ihmettelen tämän tuntemani
        parin tyyliä.Luulisi esim.tavaroidenkin löytyvän paremmin kun ne eivät ole sikin sokin
        ympäri huoneistoa.Tiedän,että molemmat toisaalta tykkäisivätvät kun on siistiä ja tavarat
        paikallaan,senkin he ovat kokeneet mutta kun se vaan riistäytyy.Aattelen,että
        siinäpähän elävät sekasotkun keskellä.Aikaa kyllä olisi siivota nimittäin ennemmin lähdetään johonkin harrastukseen tai hyvituksiin(ei juomaan)kun otetaan aikaa siivoamiseen.
        Jos he näin pystyvät elämään niin siitä vaan.Varsinaisesti paskasesta kodista ei
        voida puhua,mutta kyllä ns.perussiivoukset tahtovat jäädä pitkäksikin aikaa,
        ja tavarat ovat hujan hajan missä sattuu.
        Ja jos menee käymään ja on oikein sekasin paikat toinen sanoo,että anteeksi täällä on vähän paikat sekasin,että kyllä se vähän vaivaa.
        Mutta kun se siivous vaan jää ja jää.
        Luulisi,että kun saa siivottua olisi itselläkin hyvä mieli.
        Mutta ei sitä voi mennä asiasta sanomaan,eri jos pyydetään siivousapua.
        Itse se pitää oppia,ehkä ikä tuo asioihin tärkeysjärjestyksen,tai sitten ei
        koskaan.

    • lapsista tulee

      sottapyttyjä omissa kodeissaan. Siivoaminen on alitajuisesti vaikeaa, koska se muistuttaa mutsin/faijan JATKUVASTA nalkutuksesta kuinka kukaan ei siivoa ja tee sitä ja tee tätä ja jäkäjäkä...

      Itse käytän aikani ja elämäni vähän muuhun kuin että siivoisin koko ajan vapaa-ajallani. Tottakai vieraita varten siivoan, mutta kun itse olin raskaana, niin en jaksanut.

      Eli tässä kaksikin selitystä aloittajan kummasteluun.

      Niin, ja vauvan hyvällä hoidolla ei ole tekemistä huushollin yleisen siivon kanssa. Sitäpaitsi liian puhtaassa kodissa lapsille puhkeaa helpommin allergioita, kun vastustuskyky ei kehity.

      • oikeassa.

        Oma äitini oli siisteysintoilija. Koko ajan riehui rätti tai imuri kädessä. Jatkuvaa puunausta ja nalkutusta. Rasittavaa ja stressaavaa lapselle.
        Itsestäni ei onneksi tullut samanlaista. Vapaapäivääni en uhraa siivoukselle, jos ei huvita. Ja muutenkin teen siivousta vain tarpeen mukaan. Sen ei tarvitse olla mikään elämää suurempi projekti. En ole sottapytty, vaan kultaisen keskitien kulkija. Toki tiskit saattavat olla pari viikkoa tiskaamatta, mutta se ei minun mieltäni paina. Elämässä täytyy olla muutakin kuin siivoaminen. Se ei itselleni ole prioriteettien joukossa.

      • Liika siivoaminen

        tuo mieleeni siivous- ja bakteerifriikkiäitini. Eli ei kiitos, mieluummin vähän epäsiisti koti kuin tiptop.

    • kahvipöytäpsykologi

      Jos avovaimo on kotona eikä pysty pitämään kämppää järjestyksessä, vaikka vapaa-aikaa on 24 tuntia vuorokaudessa, niin kannattaa olla tyttösen psyykestä kovasti huolissaan, ja tästä huolesta voit mielestäni asiallisesti ja suorin sanoin, kuitenkaan liioittelematta tai käyttämättä turhan jyrkkiä sanankäänteitä, keskustella poikasi kanssa.

      Pahin mitä voi tapahtua tämän jälkeen on se, että poikasi keskustelee asiasta avovaimonsa kanssa, avovaimo ehkä hieman suuttuu/loukkaantuu sinulle, ja sen jälkeen pitää varmasti kodin siistinä, ellei taustalla ole mielenterveysongelma. Mielenterveysongelmaan viittaaminen on "epäreilu" konsti, mutta lopputulema on todennäköisesti siisti koti, tai avovaimon hoitoonohjaus. Näistä ei kumpikaan liene huono vaihtoehto, varsinkin jos on "pullat uunissa"? :)

      • onkin..

        aika paradoksaalista, että jos aikaa on liikaa, niin silloin nimenomaan ei tule mitään tehtyä!

        Minä olen ollut nyt 3 kk työtön, ja jotenkin sitä vaipuu sellaiseen alakuloon ja saamattomuuteen (toivotaan ettei kehity pahempi masennus...)
        Silloin kun on muutakin sisältöä elämässä, esim se työ, niin kotonakin sitä on jotenkin aikaansaavampi.

        tuoss yksi syy miksi voi olla siivotonta.

        Ja tässä toinen:

        Eräs entinen työkaveri kertoi, että kun lapset olleet pieniä, niin siinä on hoidettu sivussa koti, käyty töissä, ehditty usein jopa leipoa.
        Nyt sitten kun lapset lentäneet pesästä, niin ei saa oikein aikaiseksi mitään... työpäivän jälkeen on ihan rätti. leipomisen ajattelukin tuntuu liian työläältä jo.

        Eli tässä pätee minusta se sääntö, että kun ei ole "pakko" tehdä jotain, niin silloin ei tule myöskään tehtyä.

        Joten minusta tuntuu, että jos jollakin on pelko, ettei tuollainen siivoton pari saisi lapsia hoidettua; Niin luulen, että kun se lapsi sitten on, niin alkaa ihan erilailla se taloudenpito kiinnostaa. Koska kun on joku SYY, että miksi täytyy tehdä ruokaa, siivota jne. Ja se lapsi on hyvä syy.

        Nuori aikuinen yksinäinen ihminen /tai pariskunta kun ei oikein näe välttämättä mitään syytä pitää jotain väliaikaista vuokrakämppää siistinä. Jos ei pahemmin käy vieraitakaan. Ja itseä ei se sotku niin haittaa.

    • piip piip

      Miten olisi, että ehdotat vaikka pojallesi hyvin korrektisti ja varustat häntä ehdottomaan avovaimolleen vielä korrektimmin" nyt kun vauvakin on tulossa ja aikaa kodinhoitoon ei ole samanlailla kun aiemmin, että voinko auttaa vaikka kodinhoidossa, kun vauva on niin pieni, että tarvitsee äitiä". Samalla sitten kun siivoilet, voit kysellä minne tavaroita laitetaan ja millaisesta siivosta tykkää ja on tottunut jne. jospa se motivoisi heitä ajattelemaan enemmän siivouden suuntaan ja kenties voi selvitä, mikäli vaimo ei tunne itseään uhatuksi, voisiko taustalla vaikka olla masennus. Ihmisiä on toki erilaisia ja eri siivouskäsitteellä, mutta kuvaamasi kaltainen ylenpalttinen sotku ja lika kertoo mielestäni mahdollisesti psyykkisestä ongelmasta

    • minäx

      ...sentään!!
      Onpas asiat sotkussa?....ei muuta kun meet kylään sanot suoraan et siivoo jotta
      näyttää paremmalta (jos on vara lemmikkiä pitää niin on vara laittaa rahaa myös siivoukseen ja välineisiin)
      Itsellä kolme mukulaa ja vanhin poika asunut jo kohta viitisen vuotta omaa asuntoa
      ja vähintään kerran viikossa se siivouksen pitää,tytöt vielä kotona ja pienestä pitäen
      ovat siivonneet ensin lelunsa ja nyt isompana imuroivat ja pyyhkivät pölynsä huoneestaan ja koko yläkerran yhteisistä tiloista missä ovat, ainoastaan alakerta
      jää meikäläisen kontalle.Kyllä laiskuus on huipussa jos ei viitsi omaa asuinalaansa
      siivota,
      Itse kehun lapsia heidän siivouksen jäljiltä ja jos jostain syystä ovat lusineet
      siivouksen kanssa sanon siitäkin sanani,palaute pitää antaa heti.
      Itse en voisi asua sonnan keskellä,(navetatkin nykyään siistimpiä,kuin monen
      ihmisen huushollit)....oma mökki ei ole pieni neliöitä 250 edestä joten siivottavaa
      riittää,mutta luonnehan se paljon sanelee.(ravista kunnolla poikaas ja miniääs ja komenna siivoomaan) ps.oma isäni oli myös siisti ja samaa siisteyttä vaadin myös mieheltäni....vaikka kyllä se osaa hommansa pyykinpesusta ...tiskaukseen ja siivoomiseen.

    • minsku33n

      Niin ja minun pojassanihan ei ole mitään vikaa, on varmasti vaan mennyt mukaan tämän naisen touhuihin. Kyllä se perus siivous taito sieltä kotoota lähtee. Olet tietenkin hyysännyt sitä poikaasi niin ettei kotiaan osaa siivoota. Älä siis syytä muita omista kasvatus virheistäsi. Kannattaako vielä höösätä ja siivota pojan koti, lopeta hyvän sään aikana!

    • en usko, en

      Itse olen sitä mieltä, että lapsuudenkodin vaikutus ei ole niinkään määräävä tekijä näissä siivousasioissa kuin mitä tässä monet sanovat. ?

      Itse olen kotoisin isohkosta perheestä, jossa vanhempieni suuri ylpeydenaihe oli se, että koti oli siisti, puhdas, lämmin, kaikin tavoin suht. järjestyksessä vaikka ylätysvieraidenkin tulla. Meillä oli hyvät tavat, myös lapsilla. Kaikki osallistuivat viikkosiivoukseen, joka tehtiin jämptisti joka lauantai. Tiedätte, matot ulos ja lattioiden pyyhkiminen märällä. Tämä oli tärkeää ja me lapset siivosimme osamme jopa mielellämme.

      Aikaa myöten kymmeniä vuosia yksin asuessani annoin kaikki nämä hyvät tavat taantua. Siis Minä itse olen syyllinen, että päästin viikkosiivous-tavat valumaan pois tyyliin 'mitäs sillä nyt on väliä, vaikka en lattiaa pyyhikään' ... tai sillä että 'imuroisin säntillisesti joka viikko', pyyhkisin pölyt. Vähitellen liu'uin pois kaikesta niin, että lopulta silläkään ei ole väliä, jos vanhat tiskit kasaantuvat! Inhoan laiskaa itseäni nyt, mutta olen ottamassa niskasta kiinni ja opettelamassa tavat takaisin.

      Me ihmiset olemme tapojemme ohjia, hyvässä ja pahassa. Aikuisena ihminen päättää kotinsa hoidosta ja omista tavoistaan. En usko lapsuuskodin vaikutukseen kumpaankaan suuntaan.

      • että,,,,

        hiukkasen siistimistä, ei toi oo lähelläkään narkkien mestoja.

      • ex-sotkija

        Kun muistelen omaa nuoruuttani kuinka siivous ei ollut niitä kaikkein mieluisimpia olen lopettanut tyttäreni huushollin arvostelemisen vaikkakin se on kuin kaatopaikka.Asuu pojan kanssa eikä ole lapsia.Nykyään mieheni valittaa että täytyykö sitä olla aina noin siivoushullu.Kyllä se siitä joskus saattaa nuoren into siivoukseen ja järjestyksenpitoon korjaantua itsekseen.

      • sissi852

        Mutta esimerkiksi minulla oli raskauden alussa siivoaminen täysin mahdotonta, lääkärikin sen huimauksen takia kielsi. Pahoinvointi oli myös sellainen, että oli kuin jatkuva krapula melkein 3kk, ja ainoa mikä maistui, oli rasvainen pikaruoka. Mitä tiedät hänen voinnistaan raskaudesta johtuen? Ja voi olla myös mahdollista ettei hän vaan osaa tehdä ruokaa, kaikki kun ei osaa. Jos olet käynyt asunnossa kerran, et voi tietää onko siellä sellaista aina. Ja mitä tulee siihen että "avovaimo ei ole mennyt töihin", niin ei sinne töihin noin vaan mennä, paikka pitää saada. Itse jätin parin viikon aikana 30 hakemusta, kahdeksan haastattelua oli, töitä en saanut. Ja toiset eivät myöskään ole luonnostaan niin siistejä, en minäkään ole. Eikä mieheni. Lapsen kanssa asuessa perusasiat hoituvat, joskus saattaa olla parin päivän tiskit, joskus pyykkikori ylitäysi, joskus leluja siellä missä ei pitäisi. Kissojen astiat putsataan kyllä päivittäin, eikä ole likaista, mutta hieman sekaista kylläkin välillä. Ennen lasta oli sekaisempaakin. Ja ei, emme ole mielenterveys- tai päihdeongelmaisia. Siivous vaan ei ollut/ole tärkein asia elämässämme.

      • että olisi aina näin

        Monilla siisteillä vanhemmilla on epäsiistejä lapsia. Ja sitten siivousintoilja äitsykkä käy lastensa luona siivoamassa. Ja taas epäsiisteillä vanhemmilla voi olla siistit lapset. Eivät esim. halua omasta asunnostaan yhtä sotkuista kuin lapsuuden koti oli. Tai on vain erilainen luonne.

    • Ööperdown

      sekavia asuntoja on nähty, pahin kohdalle sattunut on "taiteilija" makso keltasella 200€ ku vietiin sen kämpältä 400 kaljapurkkia ja ym roinaa mitä nyt tailijaelämää viettävältä voi viedä....

      • Elämäänsä tyytyväinen

        Itse olen jo viisissäkymmenissä, mutta perheemme elämän suhteen anopin silmätikkuna koko pitkän avioliittoni ollut.
        Minun mielestäni jokainen saa elää niinkuin parhaaksi näkee, eikä siitä pidä muitten kantaa murhetta, ei edes anopin. Jos elämänmeno ja siivottomuus häiritsee niin paljon, ei sitten tarvi tulla ollenkaan. Minua ei häiritse, EIKÄ KIINNOSTA, miten muut elävät tai mitä tekevät, eikä minun asiani kuulu myöskään muille, enkä jaksa miettiä mitä muut ajattelevat.
        Viisi lasta olen kasvattanut, ja ihan täyspäisiä niistä on tullut. Yhtään allergiaa tai korvatulehduskierrettä tai mitään muutakaan ei yksikään lapsistani ole koskaan sairastanut siitä huolimatta, että eläimiä on ollut paljonkin kaikenlaisia vuosien varrella. Ja se että eläminen näkyy kotona, kielii ennemminkin siitä, ettei turhia stressata, ei siihen sotkuun kuole. Ehkä on sitten käytetty aikaa enemmän kaikkeen yhdessäoloon ja tekemiseen (myös lapset saavat toteuttaa itseään, muutenkin kuin siivoamalla). Siivotaan sitten taas jossain välissä, kyllä senkin aika toisinaan tulee, usko pois. Olisihan se varmaan mukavaa, jos olisi hienoa ja siistiä ja kaikki tip top, mutta en minä sitä kyllä perheeni kustannuksella halua.
        Pidetään me kaikki vaan huoli omista asioistamme ja nautitaan niistä lastenlapsista siitä huolimatta millaisessa kodissa he elävät. On se paljon mukavampaa olla väleissä omien lapsensa ja miniänsäkin (tai vävyn) kanssa kun ei anna epäolennaisten asioiden pilata suhdetta.
        ja P:S: Älä mene siivoilemaan, jos sinua ei ole vartavasten pyydetty, tai asiasta yhteisesti sovittu, se on äärimmäisen loukkaavaa ja nöyrryyttävää. Ruoka-apuakin voi tarjota esim. kutsumalla silloin tällöin syömään saman pöydän ääreen, mutta ehdottomasti ilman taka-ajatuksia tai ylimielistä asennetta.
        Äläkä sitten heittäydy marttyyriksi jälkeenpäin!! ("ja niin kuin minä olen teitä aina auttanut, ja tässäkö on kiitos.....Hyvää olen vaan tarkoittanut..."jne.)

    • eivät vauvat ole lasia

      Sanoit olevasi huolestunut siitä, miten perhe pärjää sekasotkussa vauvan kanssa. VOin kertoa, että hyvin voi pärjätä. Ei lapsi kauhistele likaisia tiskejä eikä saa raivaria lattialla lojuvista sukista, sitten kun kasvaa isommaksi sekasotku voi haitatakin mutta silloinhan hän osaa siitä jo valittaa.

      Jos tässä on jokin ongelma niin se on siinä, että sinä et viihdy heidän asunnossaan. Jos taas sotkuisuus hidastaa ja vaikeuttaa tavallista perhe-elämää - niin kuin se tietysti tekeekin mennessään liiallisuuksiin - niin vaikeudet ovat kuitenkin perheen itsensä valitsemia. Ihminen joka vihaa siivoamista, valitsee sotkussa elämisen mieluummin kuin tarttuu pölyrättiin. Kyse on arvovapaasta valinnasta! Miksei muuten perussiisti poikasi tee asialle mitään, jos sotku häntä häiritsee? Ja jos ei häiritse, niin ei kannata muidenkaan häiriintyä. Vauvalle ja pikkulapselle taas on se ja sama miltä kämppä näyttää, ei se ainakaan mikään terveysriski ole.

      Minä olen siivonnut pentuna oman huoneepuolikkaani, keittiön ja olkkarin joka ikinen viikko lattianpesuja ja matonpuisteluja myöten. Kotoalähdettyäni elin vuosia omassa järjestyksessäni, josta oli siisteys kaukana. Vasta nyt vanhemmiten olen alkanut arvostaa sitä, että tavarat löytyvät paikoiltaan ja joka huone ei ole pommin jäljiltä, mutta hukkaan olisi mennyt siivousapu silloin kun en siisteydestä itse välittänyt.

      • Maalaislogiikkaa

        Itse olen 24 -vuotias, ja luoja ties että kaikki kaverini voivat todistaa että huoneeni on aina ollut kuin pyörremyrskyn jäljiltä.

        Nyt olen asunut avopuolisoni kanssa reilun vuoden ja paikat ovat aina siistit. Eivät klliniset, eivätkä sotilaallisessa järjestyksessä, mutta siistit. Yhteinen kotimme tuntuu ensimmäiseltä oikealta kodilta lapsuuden kotini jälkeen. Olen maatilan tyttöjä ja tottunut tekemään töitä. Myönnettäköön kuitenkin, että äiti passasi sen verran että olen tottunut jättämään tavaroita jälkeeni. Monet asiat opitaan kotona, mutta on myös asioita joita opitaan itsekseen, töissä ja siinä vaiheessa kun oikeasti on oma koti, josta haluaakin pitää huolta.

        Itse olen sitä mieltä, että vessa ja keittiö kertovat paljon ihmisen siisteyden tasosta. Jos nämä paikat ovat sotkuiset, niin mitä se kertoo ihmisestä itsestään? Etenkin, kun vessan peruspesuun menee 10 minuuttia, ja keittiön siivous hoituu siinä samalla kun ruokaa laitetaan -ETENKIN kun sitä laitetaan yhdessä. Opiskeluaikana söin käytännössä nuudelia eikä paljon tullut kokattua ja siltä näytti keittiökin ajoittain.

        Avopuoliso on enemmän Frendit -sarjan Monica -tyyppinen. Pesee maalinpesulla kylppärinlattiaa ja puunaa lattialistoja ja nurkkia. Itse pidän tärkeänä sitä, että ne paikat joissa ollaan ja eletään ovat perussiistit eikä tarvitse kesällä paljain varpain miettiä että mihin tahmaan nyt osuin tai mitäköhän olkkarin pöytään on pinttynyt. Nurkat, kaapit, sauna ja ikkunat tulee pestyä pari kertaa vuodessa.

        Tärkeintä on huolenpito, erityisesti kun on kyseessä toinen ihminen, puoliso tai lapsi. Jos välittää toisesta, välittää myös siitä minkälaisessa ympäristössä rakas joutuu elämään. Älyttömyyksiin ei tarvitse mennä, sänky voi olla petaamatta ja sekasotkua tulee väkisinkin. Oma koti kullan kallis :) Ja huomatkaa, että tämän sanoo 24 -vuotias hyvinkin värikäs ja pyörremyrskyä muistuttava tapaus xD

        En mäkään ole koskaan siivoamisesta pitänyt, en ainakaan aiemmin. Opiskeluaikana ravintolatöissä totuin siihen että rätti sopii käteen ja on kivampi olla kun pinnat on puhtaat. Lisäksi oon nyt parisuhteessa eläessäni huomannut, että siivoaminen on loistavaa mielenterveystyötä -kun tuntuu että kaikki on sekaisin ja ajatukset myllää, niin kämpän siivoaminen saa tuntumaan siltä että edes JOKIN asia on järjestyksessä :) Jos meillä on siis kämppä ihan sekaisin niin silloin emännän mieli on selkeä :D

        Lapsena maatilalla oli aina niin paljon tilaa ja työtä että lähinnä juhliksi siivottiin oikein kunnolla ja paikat oli todella järjestyksessä. Peruspuhdasta oli kuitenkin aina. Silti oli mukavampi kasvaa kun ei tarvinnut joka asiaa varoa ja pelätä vaan sai vapaasti olla lapsi.

        Kaikilla asioilla on hyvät ja huonot puolensa ja jokainen taplaa tyylillään. Itse en halua ketään (viimeiseksi anoppia) neuvomaan miten omassa huushollissani asiat hoidan. Jos joku siitä mainitsee, niin toinen puoliskoni. Ja jos oma puoliso ei pysty sellaista toiselle sanomaan, että "siivottaisiinko välillä kun täällä on niin paskaista", niin sitten on ihan muut asiat pielessä kuin siivous. Silloin anopin pitäisi ottaa poika puhutteluun ja kysyä että oletko ihan tossun alla vai mikä suhun on mennyt. Lapsen takia joku roti tietysti on asiaan saatava, ettei joudu jossain hampurilaiskastikkeissa pölykoirien kanssa konttaamaan.

    • Sotkussa eläjä

      Toivotaan, että tuo on väliaikainen sotku. Meitä asustaa täällä 22- ja 21-vuotias ja välillä tuntuu, että hukutaan paskaan. Mutta se on vain välillä. Molemmat vetää yli 50-tuntisia työviikkoja koulun ohella ja välillä ei oikeasti ehditä kuin käydä heittään likaset vaatteet pyykkiin ja nukkuun hetki. Siinä sitten tulee niitä mikroaterioitakin lämmiteltyä useamman kerran viikossa ja kun ruokaa tehdään niin melkein loput aina homehtuu jääkaappiin ja astiat haisee tiskipöydäl viikon verran. Mutta sitten meillä on ihan selvät siivouspäivät. Tänään pääsin aikaisin kotiin jo puoli neljältä ja kultani oli yövuorossa, että herättyään alettiin siivoomaan. Nyt on imurointia vaille valmista (imuri pitää lainata anopilta) ja koti kiiltää (: Ehkä olet sattunut huonoon aikaan kylään(?) Toivotaan ainakin niin. Vaikka elämä ei ihan niin kiireistä olisikaan kuin meillä niin voi välillä kerääntyä sotkua ja sitä sitten kerralla siivoillaan. :)

    • tuli vaan mieleen

      ota puheeksi esim.kaikki pöpöt mitä lapsi voi saada,ja sen takia on tärkeää että koti on pölytön ja ainakin perussiisti,lapsen tullessa taloon,mainitse asiasta että vauva voi myös pistää myös kaikki liat lattialta suuhunsa,myös eläinten karvat yms,(jospas se imuri rupeaisi laulamaan)..:)

    • VanhempiOpettaa...

      Kotona ... sen taitaa sitten maailmalla ;)

      Katse menneisyyteen... ja kuin oli... siivosivatko lapset jälkensä, joka paikassa,
      ruoka pöydältä astiat pesukoneeseen tai tiskate... pyykkikonekki toimii nappai painalmalla myös lapsilta... pihasiivouksista puhumattakaan...
      Perheessä Kaikki osallistuu perheen töihin mmm....
      Vai miten se teillä joillakin kaikilla olikaan ...silloin kun lapset olivat kotona oppimassa elämän arkea maailmalle mennäkseen...

      Katse peiliin ei haittaa koskaan ... mullakin montaa peiliä ja jos joka huoneessa ;)

    • marily33

      ihan ymmärrettävää olla huolestunutkin,kun o vauva tulossa...mutta sen voin sanoa että älä liikaa mene puuttumaan heidän asioihinsa...tai tuleva vauva elää ilman molempia vanhempiaan,jos liikaa sotkeentuu....ei kukaan nainen kestä/jaksa liikaa sekaantuvaa anoppia...vaikee tilanne.

    • auttamiseksi

      Läheltä vastaavanlaista tilannetta seuranneena voin todeta miniä-ehdokkaan
      olevan ehkä lievästi/jopa enemmälti masentunut.
      Reiluinta olisi jutella heidän molempien kanssa samalla kertaa, ei pojan
      kanssa vain. Alusta asti reilu peli tulee positiivisena vastaan sinullekin aikanaan
      lapsenkin synnyttyä.
      Sanamuotoja on vaikea keksiä, mutta aloita vaikka siitä miten huolestunut
      olet nähtyäsi kodin ja kuultuasi vauva-uutisen. Lupaa auttaa nuoria, miten he sen parhaaksi näkevätkin.
      Jos naisen vanhemmat elävät tai hänellä on sisaria/ystäviä, sopikaa porukalla jos voisitte pitää talkoot tms. Luonnollisesti nuoren parin pitää hyväksyä teidän apunne.
      Naisen kanssa olisi hyvä puhua kahden kesken sitten kun sopiva hetki on;
      mitä hän ajattelee - tarvitsisiko esim. erikoislääkärillä käynnin tms.
      Neuvolastahan ei kotikäyntejä kai etukäteen tehdä? Asiasta voisi muodostua hankalampi sitten vauvan synnyttyä => huostaanotto voi häämöttää edessä jos kodinhoito ei onnistu.

      Marttojen nettisivuilta löydät hyviä neuvoja taloudenpidosta aina siivoukseen ja ruuanlaittoon. Tehkää porukalla aluksi vaikka pakastimeen hyvää perusruokaa ja helppoja leivonnaisia. Jospa nuori äiti odotusaikanaan innostuisi itsekin leipomaan?

      Ja: Muista kehua häntä, ei vain moittia kun puhutte -myös jatkossa. Erityisen tärkeää se on sitten jos hän ja poikasi alkavat innostua kodin hoidosta. Ja se kodin hoitohan kuuluu heille molemmille jo ennen vauvan syntymää, vaikka nainen ei töissä olisikaan ja poikasi on.

      Olet haastavan asian edessä, mutta et ole yksin.
      Voimia Sinulle & heille!

    • nimetön vaan

      mun pikku veljellä oli yksin asuessaan siisti koti vaikka oli kissoja.nyt kun asuu avovaimonsa kanssa nii niillä oli kauhee sekasotku,koska tää kyseinen eukko on ihan perus laiska.niillä on aika pieni vauva ja perustelee ettei ehdi laittaa ruokaa tai siivoomaan kun täytyy olla lapsen kanssa kun toinen on töissä.noh mullahan ei ole kuin kolme lasta ja aina on ukolle ruokaa ja koti suht siisti.tuntuu että nykyisin ei arvosteta omaa kotiaan edes sen vertaa että paikat pidettäs siistinä.veli alko siivoilemaan töistä tullessaan joka päivä vähän kun huomauttelin ihan suoraan ja ehdotin ilmottautumista sillä siisti ohjelmaan=) ja totes vaan puolisolleen että kun hän on nyt siivonnut kaikki paikat et kun toinen on päivisin kotona ni ei sitten sotkis ja pitäs myös paikat siistinä.saa nähdä kuinka kauan onnistuu...

    • ÄitiSiivoon!!!!

      kun tulee... ennekin, niiku kotonakin ku asuin sielä ;)

      t. enossaa ... kunei opetettu ;) heheee....

    • itseäni

      En vaatinut aikoinaan lapseltani järjestelmällisyyttä ja siisteyttä. Tein itse. Koulu oli hänen työnsä. Tämän hän hoiti hyvin ja opiskelee nyt unelma-ammattiinsa. En muista omasta ensiasumisestani juuri mitään siivoamisen saralta. Voi olla, ettevät villakoirat häirineet. Mutta kyllä tunkkaisuus tarttuu vaatteisiin. Hyh. Huudankin apua kavereilta, että olkaa rehellisiä ja suoria: kiva kämppä, mutta voisit panostaa enemmän puhtauteen!!!!...Nyt minun huomautukseni tulevat jo myöhässä. Tiedän tehneeni virheen kasvatuksessani: en vaatinut edes vähäistä osallistumista. Erovanhempana kun yritti, että aikaa jäisi kivoihin yhdessäolojuttuihin ja yritin näin paikata lapsen pahaa oloa. Olen auttanut muuttosiivouksissa, mutta muulloin en saa auttaa ehdotuksistani huolimatta. Oikeastaan hyvä näin. Luulen, että ehkä oma lapsi aikanaan avaa Hulda Huolettoman silmät. Synnytyksen jälkeinen masennus on oma juttunsa. Kuitenkin jännää tässä on se, ettei lapseni roskaa ulkona ja on erittäin tarkka jätteiden lajittelussa, mutta imuri, rätti, pesuaineet ...ihan kuin niistä tarttuisi jotain ällöä. Jos anoppikandidaatti puuttuisi asiaan (ihan syystäkin), voisi olla, että hän olisi pian entinen. Kotihommia tulisi molempien hoitaa, jos kimpassa ollaan: vähän tilanteen ja sen mukaan, mikä sujuu. Mielestäni se voisi parisuhteessa olla hyvä juttu, että jos toinen ei siivoa, ostakoon toiselle ulkopuolista palveluapua oman lintsaamisensa osalta???? Ei toinen (mies tai nainen) voi olla yksin kotiorja.
      En oikein ajatuksissani hyväksy edes sitä, että toisen työ ulkopuolisella on jotenkin erityisempää, että edellyttää vain toisen panostusta kotitöihin. Mutta kyllä minä häpeän lapseni asunnon epäsiisteyttä. Tämä häpeän tunne on oma ongelmani!!!!

    • syytän itseäni

      En vaatinut aikoinaan lapseltani järjestelmällisyyttä ja siisteyttä. Tein itse. Koulu oli hänen työnsä. Tämän hän hoiti hyvin ja opiskelee nyt unelma-ammattiinsa. En muista omasta ensiasumisestani juuri mitään siivoamisen saralta. Voi olla, ettevät villakoirat häirineet. Mutta kyllä tunkkaisuus tarttuu vaatteisiin. Hyh. Huudankin apua kavereilta, että olkaa rehellisiä ja suoria: kiva kämppä, mutta voisit panostaa enemmän puhtauteen!!!!...Nyt minun huomautukseni tulevat jo myöhässä. Tiedän tehneeni virheen kasvatuksessani: en vaatinut edes vähäistä osallistumista. Erovanhempana kun yritti, että aikaa jäisi kivoihin yhdessäolojuttuihin ja yritin näin paikata lapsen pahaa oloa. Olen auttanut muuttosiivouksissa, mutta muulloin en saa auttaa ehdotuksistani huolimatta. Oikeastaan hyvä näin. Luulen, että ehkä oma lapsi aikanaan avaa Hulda Huolettoman silmät. Synnytyksen jälkeinen masennus on oma juttunsa. Kuitenkin jännää tässä on se, ettei lapseni roskaa ulkona ja on erittäin tarkka jätteiden lajittelussa, mutta imuri, rätti, pesuaineet ...ihan kuin niistä tarttuisi jotain ällöä. Jos anoppikandidaatti puuttuisi asiaan (ihan syystäkin), voisi olla, että hän olisi pian entinen. Kotihommia tulisi molempien hoitaa, jos kimpassa ollaan: vähän tilanteen ja sen mukaan, mikä sujuu. Mielestäni se voisi parisuhteessa olla hyvä juttu, että jos toinen ei siivoa, ostakoon toiselle ulkopuolista palveluapua oman lintsaamisensa osalta???? Ei toinen (mies tai nainen) voi olla yksin kotiorja.
      En oikein ajatuksissani hyväksy edes sitä, että toisen työ ulkopuolisella on jotenkin erityisempää, että edellyttää vain toisen panostusta kotitöihin. Mutta kyllä minä häpeän lapseni asunnon epäsiisteyttä. Tämä häpeän tunne on oma ongelmani!!!!

    • phfdhnn

      Hyi helevetti. En voi käsittää miten joku voi päästää kotinsa sellaseen siivoon mitä esim. telekkarisa näkee. Meillä on aina siistiä, kahesti viikosa imurointi ja kerran pölyjen pyyhkiminen. Tiskitki hoidetaan melkein joka päivä.

      Hankala tilanne kyllä. En ymmärrä miten kaks tuon ikästä ihmistä eivät ite tajua omaa paskasuuttaan. Sano vaikka pojalles suoraan, että aika likasta täälä, kannattais ehkä tehä asialle jotain....

      • Törkyläinen

        En jaksanut lukea juttuja loppuun,mutta jo muutamasta sain sellaisen tuntuman omahyväisyydestä,että vaikka olisin kuinka siististi,niin anopin tullessa rupeaisin sotkemaan jo kaikki paikat.
        Elämä opettaa,ehkä myös anoppejakin.
        Pahin on sotkeentua mitenkään nuorten elämään.
        Ei se vauva sinne kuole.Parempi vastustuskyky kasvaa.Päästä irti pojastasi!

      • okijuhgytf
        Törkyläinen kirjoitti:

        En jaksanut lukea juttuja loppuun,mutta jo muutamasta sain sellaisen tuntuman omahyväisyydestä,että vaikka olisin kuinka siististi,niin anopin tullessa rupeaisin sotkemaan jo kaikki paikat.
        Elämä opettaa,ehkä myös anoppejakin.
        Pahin on sotkeentua mitenkään nuorten elämään.
        Ei se vauva sinne kuole.Parempi vastustuskyky kasvaa.Päästä irti pojastasi!

        SiiS idiootti!

    • juhgfvb

      Nimenomaan nuoret ja keski-ikäisetkin (40->) naiset ovat nykyään todella epäsiistejä ja epäkäytännöllisiä arkisissa asioissa. Se on usein käytännössä huomattu. Kiitos siitä kuulunee radikaalifeminismille, jonka aatteena on ollut aina nähdä mies ainoastaan naista sortavana historiallisena petona, jolle kuuluu nyt raa`asti kostaa.
      Yleensä kyllä lapsen tulo taloon muuttaa tällaisten piittaamattomien vanhempien käytäntöjä, jos käsite lapsen parhaasta menee vain ymmärrykseen.

      • tulihan se sieltä!

        Taas lyödään ja leimataan feministejä. Taitaa olla joku patenttiselitys tämä. Ettäkö kotienkin siivottomuus olisi jotenkin feministien vika. Entäs sitten miesten siivottomuus kodeissaan, onko sekin feminisitien vika ja kaikki siivottomat miehet feministejä? Haloo!

        Minä taas olen huomannut sen, että nykyajan kotien siivottomuus hakee malliaan kertakäyttökulttuurista. Kaikki on uusittavissa, kun ne nuhraantuvat ja suttaantuvat; vaatteet, kengät, huonekalut, tekstiilit, astiat, kodinkoneet, jopa asunnot. Mistään ei tarvitse välittää muuta kuin heittää pois vain ja korvata uusilla. Eikä ne oikein mitään kestäkään eikä niitä kannata korjata. Kyllä ikeat ja henkkamaukat hoitaa huushollin kuntoon ja jos rahat ei riitä, aina voi ostaa velaksi.

        Oma lapsuudenkotini oli siisti ja sen päälle vielä kauniisti sisustettu ja laitettu. Emme olleet varakkaita, mutta vanhemmillani oli kai sitten tyylin taju. Kotia arvostettiin ja kodin töitä aina ruuanlaitosta liinavaatteiden huoltoon. Homma oli siihen aikaan paljon vaivalloisempaa ja aikaa vievempää kuin nykyisin, koska ei ollut nykyajan kotitalouskoneita joka lähtöön. Lapset oli koulussa ja kylässä siististi puettu ja pihavaatteet oli erikseen ja niitä ei tarvinnut niin varoa. En muista erityisesti ahdistuneeni osakseni tulleesta siivouksesta sinänsa, vaan siitä että tyttönä olin siihen velvoitettu, mutta veljeni eivät.

        Oma kotini on aina ollut perussiisti, mutta en ole mitenkään siivousintoinen. Järjestys kuitenkin pitää olla, vaattet komeroissa, tiskipöytä puhdas, kylpytilat ja wc ehdottomat siisti jne. Kaikki on tietysti kodin viihtyvyyden vuoksi. En ole tehnyt kotihommista mitään numeroa ja antanut tyttäreni olla "laiska". Hän on nyt asunut kohta vuoden omassa kodissaan ja voin ilahtuneena todeta kuinka nätisti hän sen on laittanut ja pitää siistina.

    • lahjaksi

      kunnon arsenaali siivousvälineitä ja sano että pakettiin sisältyy myös kädestä pitäen opastus kuinka niitä vehkeitä ajetaan. Kyllä se siitä.

    • juhgfvb

      Nimenomaan nuoret ja keski-ikäisetkin (40->) naiset ovat nykyään todella epäsiistejä ja epäkäytännöllisiä arkisissa asioissa. Se on usein käytännössä huomattu. Kiitos siitä kuulunee radikaalifeminismille, jonka aatteena on ollut aina nähdä mies ainoastaan naista sortavana historiallisena petona, jolle kuuluu nyt raa`asti kostaa.
      Yleensä kyllä lapsen tulo taloon muuttaa tällaisten piittaamattomien vanhempien käytäntöjä, jos käsite lapsen parhaasta menee vain ymmärrykseen.

      • siistimpi?

        kuin miehen. Miksi?

    • Jopi

      Hei.
      Tuntuu, että nykynuoret ovat omineet tyylin "Kyllä se siitä". Meidän tytär ja vävy asuivat hiukan saman tyylisesti. Kaksi lasta ovat kuitenkin kouluttaneet ja nykyisin heidän kotinsa on mielestäni normaali lapsiperheen koti. Toivotaan parasta ja sinulle mukavia mummun päiviä.
      Jopi

    • hampi92

      kehotan sinua puhumaan poikasi ja hänen puolison kanssaan, kerrot ettet halua tungeksia, mutta tämän touhun on loputtava. Laitat heidät ajattelemaan asiaa siltä kannalta, että jos viranomaiset saavat tietää tuosta, lapsihan siirtyy huostaanottoon, ja sitä ei varmasti kukaan halua. tähän sopii sanonta "hellasta näkee millainen on talon emäntä" eli jos se on täynnä roskia yms. ei asiat kovin hyvin ole. joten otappa kipin kapin asia puheeksi ja hoitakaa asia kuntoon! :) tsemppiä!

    • blue moon

      Meillä kanssa ensimmäinen muksu tulossa, ja nyt äitiyslomalla siivoaminen on juuri lapsen takia alkanut kiinnostaa enemmän entiseen verrattuna. Tunnen jopa velvollisuudekseni hoitaa kotia sillä aikaa, kun mies käy töissä. Jos en tekisi mitään, kokisin eläväni toisen siivellä.

      Minutkin on kasvatettu perussiistiksi, eikä meilläkään aina ole kaikki tiptop, mutta yleensä kyse on epäjärjestyksestä, jonka siivoaa tosi nopeasti - eilen taisi mennä koko kodin siivoukseen muutama tunti ei niin aktiivista siivousaikaa. Likaista meillä ei kuitenkaan ole, tai jos on, niin asiaan puututaan pikaisesti.

      Lemmikkejä meillä ei juuri nyt ole, mutta niidenkään karvat eivät ole vieraita, eivätkä mikään mahdoton siivottava. Omalla kohdalla koiran karvanlähtöaikana tuli jopa pyyhkäistyä lattiat joka päivä, koska karvaa oli muutoin joka päivä. Eli lemmikit ei ole mikään tekosyy olla siivoamatta.

      Vaikka itse olenkin liiallista siivousta vastaan, ja kannatan lemmikinpitoa myös lapsen ollessa pieni juuri näiden vastustuskykyseikkojen takia, se ei tarkoita mitään sikolätissä elämistä. Liiallinen siivous on liian voimakkaiden desinfiointiaineiden käyttöä ja maanista hankaamista. Imurointi sen sijaan ei bakteereita tapa, eikä pölyjen pyyhintä poista kaikkia allergisoivia (vastustuskykyö kehittäviä) bakteereita. Mutta roskiksessa mätänevät banaaninkuoret ja nurkkiin homehtuvat ruuanjätteet ovat ihan oikeasti terveysriski jo hengitettynä. Mitäs sitten, kun se pieni, utelias lapsukainen ryömii ja konttaa näiden seassa, varmasti löytyy myös jotain 'herkkuja' suuhun laitettavaksi.

      Perussiisti koti näyttää hyvältä, ei haise, mutta on myös viihtyisä - eikä perussiisteyden ylläpito ole kovin hankalaa. Kuitenkin kodissa on terve bakteerikanta ihan ilman näkyvää p****a, jos siivotaan oikeilla aineilla ja välineillä.

      Kuitenkin ymmärrän kirjoittajaa vallan hyvin - koti ei ole oma, ja asia on varmasti niitä, joista on vähän hankala puhua. Mutta kehottaisin ottamaan asian esiin hyvässä hengessä, ja kysymään, kaipaavatko 'nuoret' apua, ja ennen kaikkea selvittämään perussyitä siitä, miksei koti pysy siistinä. Sen sijaan siivouksen tekeminen toisten puolesta, tai sen tilaaminen kysymättä, voivat olla todella loukkaavia tekoja, ainakin minä kokisin sellaisen varpailleni hyppimiseksi.

      Tietysti kaikki apu on tervetullutta meillekin, mutta meidän ehdoilla. Minusta on ainakin tuntunut kauhean kivalta, kun on kysytty, mitä vauvaa varten tarvitaan, ja onko kotona kaikki kohdallaan. Suoraan kysymykseen on ollut helppo vastata, että meillä ei ole esimerkiksi pakastinta vielä, mikä voisi lapsiperheen arkea helpottaa ihan merkittävästi - ja menoja on ihan riittävästi ihan ilman isompia kodinkoneostoksiakin. Samaten minusta on nykyään kiva, kun sukulaiset tulevat käymään, ja uskaltavat mainita asioista, joita ensikertalaisena odottajana en ole osannut ehkä edes ajatella. Tällä hetkellä ei ainakaan siis tunnu siltä, että joku sotkeutuisi meidän asioihin, vaan asioista, ihan kaikista, uskaltaa ja voi puhua avoimesti, ja meillä molemmilla on hyvät välit kaikkiin appivanhempiin. Minun on ainakin helpompi olla, kun tiedän, että anoppi uskaltaa sanoa, jos joku asia hänen mielestään mättää.

      Avoimuus on siis minun neuvoni, vaikka alkuun saattaakin tuntua, että loukkaa toisia, ja puuttuu asioihin, jotka ei itselle kuulu, niin ainakin voi olla rehellinen. Ja kun kertoo rehellisesti, mitä ajattelee ja miksi, ja perustelee kantansa hyvin, niin varmasti asiat saa järjestymään niin, että välit pysyvät kunnossa, ja kodin lisäksi järjestyvät myös ne mahdolliset psyykkiset ongelmat. Loppujen lopuksi uskon välien vain lähentyvän, kunhan tosiaan ne rajat puuttumisessa ovat selkeät, ja kunnioitus säilyy. Tsemppiä hurjasti!

    • myönnä pois

      Sori vaan, mutta kyllä sävahinko on tapahtunut jo kauan ennen kun poikasi on tavannut avoivaimonsa.

      Vanha sanonta sanoo, että 'vitsa on väännettävä nuorena' ja kuten tämäkin esimerkki osoittaa, olet todennäköisesti paaponut ja hyysännyt poikasi 'piloille'!

      • Tikka25

        Hei,

        Minulle ei tässä ole mitään uutta. Olen käynyt monessa vastaavanlaisessa huushollissa. Minä en syyttele vanhempia, en miniää, en poikaa. Jos joku kysyy, miksi minulla on aina niin siistiä, niin voin kertoa sailaisuuden.

        Ensiksikin en kulje kengät jalassa huushollissa. Kun teen ruokaa keittiössä, tiskaan sitä mukaa, kun ruoanlaittoväleitä likaantuu. Heti ruoan syömisen jälkeen laitan ruokailuastiat astianpesukoneeseen. Kun on täysi, pesen astiat. Pyyhin heti ruokapöydän, lieden ja keittiön apupöydät.

        Minulla on jokaiselle astialle, kipolle ja välineelle oma paikka keittion kaapeissa. Tiedän aina, missä on kahvikupit, lautaset, tarjoiluastiat jne. Jokaiselle lajille on oma paikka.

        Minulla on jätteiden lajittelua varten omat astiat. Joka kerta, kun käyn kaupassa, vien muovit, kotelojätteet, lehdet ym. keräyspisteeseen. Jos otan kirjan hyllystä, laitan sen heti paikoilleen. En jätä roinaa pöydille lojumaan.

        Likaiset vaatteet lajittelen heti likavaatekoreihin ja kun on tarpeeksi tiettyä lajia, pesen. Soveltuvat vaatteet kuivatan kuivurissa. Sinne jää nukat. Lakanat ja pyyheliinat mankeloin. Silloin niistä ei lähde nukkaa ja eivät likaannu yhtä nopeasti. Tyynyliinat silitän. Kaikilla vaatteilla sekä pito- että liinavaatteilla on nimikkohylly tai tanko tai kaapi.

        Kun käyn suihkussa, saunassa, vessassa, katson perääni, ettei jää mitään likaista. Saunassa käytän laudeliinoja.

        Minulla on tehokas pölynimuri. Eri suulakkeita hyödyntäen imuroin kaikki pinnat. En luutua koskaan pölyistä pintaa, koska lika vain kerääntyisi rakoihin. Sitten jouluksi ja juhannukseksi sekä joskus pääsiäiseksi tai jos on jotain juhlia, niin vien matot ulos tuulettumaan ja pesen lattiat kevyesti. Samalla voin pyyhkäistä ovien ripakohtia, mutta huomio, kaikki huolellisen imuroinnin jälkeen. Tietysti silloin tällöin pyyhin peilien pinnat ja käsien pesulavuaarit ja vessan pöntöt pitää siivota viikoittain.

        Kun meille tulee alenevaa polvea kylään, pidän komentoa, etteivät sotke ruokapöydässä ja pesevät käden ruokailun jälkeen. Heille minulla on kirjoja ja leluja, joilla voivat leikkiä ja jotka pitää laittaa takaisin laatikoihin ennenkuin lähtevät. Kaikesta huolimatta tulevat mielellään ja tietävät säännöt, millä meillä pelataan. On turvallista, kun teitävät säännöt.

        Tässä vain muutamia vinkkeja siihen, miten paikat ovat aina siistit ja tavarat löytyvät.

        Ystävällsin terveisin 2 lapsen ja 5 lapsenlapsen äiti

    • mix

      ...Ei missään nimessä kannata mennä siivoamaan -tottuvat vaan siihen että joku hoitaa ja sama tapa jatkuu. Ei voi kuin toivoa lapsen kasvattavan heitä vastuullisiksi ja siisteiksi aikuisiksi.

    • Siisti mies

      että miehet sotkee. Siskollakin olisi paljon opittavaa paikkojen siisteydestä.

    • ja turhaan ne vauvaa

      tekevät kun ei oo edes asunto kondiksessa, ei pysty pitää. nyt ku tulee vauva ni enemmän tekemistä. Kaikki pitää saada huomiota vauva ja eläimet ja koti

    • CarenD

      Olen 20-vuotias nuori nainen. Juu myönnän että en ole mikään kodinhengetär... Eikä kotimme ole aina parhaimmillaan, mutta niitä päiviä sattuu, varmasti jokaiselle joskus. (Kuitenkaan desinfektioaineita ei ole vielä tarvittu:)
      Ymmärrän Ajda:n huolen aikuisista ihmisistä, jotka eivät siivoa huusholliaan. Lapsen saaminen on isojuttu kaikissa elämäntilanteissa.

      En ole kovin kokenut.. tiedän.. Enkä ajattele äidillisesti asioita, saatan säilyttää pesuaineet lavuaarin alakaapissa, tai jos muutama roska on nurkassa en ehkä heti tartu rikkaharjaan jne.. Se johtuu siitä että minulla ei ole pientä ihmistä joka tutkii kaikki paikat, näkee ja löytää joka roskan.. ja haluaa tietysti maistaa kaikkea näkemäänsä.. koska taaperohan tekee tuttavuutta maailmaan makuaistinsa kera. Pieni, serkun tyttöni tuli kylään.. kun oli konttausikäinen.. Huomasin heti siivoavani paljon tarkemmin ja katsovani ettei lattialla ole jotain pikkuesinettä, roskia, jotka taatusti maistuisivat uteliaalle kömpijälle...

      Uskon että ihmiset joilla on olemassa edes vähän, suojeluvaistoa omaan lapseen, oppivat siivoamaan oman talonsa, ja tarkasti. Lapsen kanssa, kun ei voi olla "hällä väliä" siivouksen kanssa. Lisäksi, lapselle ei ole pahaksi jos altistuu jollekin bakteerille, olen itekin varmaan jyrskytelly kengän nauhoja vauvana äitini huomaamatta.. ja silti elossa ollaanxD (En muuten koskaan sairasta flunssaa) Ei kai sitä tarvi joka paikkaa alkaa desinfioimaan ja mennä sitten toiseen äärilaitaan lapsen vuoksi.. siinähän kuluttaa itsensä loppuun.

      Tarkoitan sitä, että ihmiset muuttuvat. Mutta ihmiset muuttuvat vasta, kun ovat siihen valmiita. Suostuttelu, vaatiminen, tinkaaminen, kiristäminen, suuttuminen, loukkaantuminen, tyrkyttäminen.. mikään ei auta, ennen kuin ihminen itse päättää ottaa itseään niskasta kiinni ja tehdä elämälleen tai elämäntilanteelleen jotain. Ja se halu muuttua voi tulla säikähdyksen, ymmärryksen, menettämisestä tai siten ihminen oivaltaa että "En voi toimia enää samoin kuin ennen.. on pakko muuttaa tapoja", oli sitten kyse mistä asiasta vain. Ehkä tämä vauva asia, tämän pariskunnan kohdalla voi saada heidät ajattelemaan asioita uudelleen, eri näkökulmasta. Ellei.. niin sitten isovanhempi muistuttaa siitä, miksi siisteys on tärkeää ja se että roskia ei ole lattialla.. Nätisti, mutta lujasti.

      Yleensä minä itse pidän siitä, että minulle sanotaan asiat suoraan. Niin, tiedän itsestäni, että loukkaannun, saatan suuttuakin.. ja toivottaa menot sinne missä pippurikasvaa.. mutta jälkeenpäin, olen onnellinen, että joku sanoi asiasta minulle ja pisti miettimään asioita uudesta näkökulmasta. Huomaan jopa että suutuin siksi, koska tiesin toisen olevan oikeassa.. Vaan.. en ollut vielä valmis myöntämään että minun pitäisi toimia, tehdä, sanoa toisin.. eli en ollut vielä valmis muuttamaan tapojani tai ajatuksiani.. Kun itse oivallan typeryyteni, pyydän yleensä anteeksi siltä jolle olen ärripurreillut ja kiitän hyvistä neuvoista.
      Tiedän ettei se ole kaikkien kohdalla niin yksinkertaista.. Mutta jos minun huushollini olisi päässyt niin kaameaan sekamelskaan..... haluaisin että minulle ainakin huomautetaan asiasta, senkin uhalla etten pidä kuulemastani.

      Ajda, muista kuitenkin että elleivät he ole valmiita muuttumaan, on vain odotettava, kärsivällisesti että he itse ymmärtävät mitä on tehtävä. Aina saa tarjota apua, neuvoja ja ystävällisyyttä. Se ei pitäisi haitata. Älä kuitenkaan tuhlaa energiaasi turhaan, jos he haluavat itsepäisesti elää kaaoksessa, vaikka siisti koti tuntuisi mukavammalta elää, tehköön he omat päätöksensä.

      Ehdotan siis samaa kuin muutkin keskustelijat. Asiallista keskustelua, eikä itekseen pähkäilyä Hyvää jatkoa ja toivotaan että sinusta tulee hyvä isovanhempi.

      • 5 kissaa+koira

        Aivan kuin olisit kirjoittanut minusta ja minun ajatukseni..:))))

    • 5 kissaa+koira

      Sinua varmasti harmittaa asia, ymmärrän toki. Itse olen 35 v ja kodissani on jonkinlainen perussiisteys mutta karvoja, postia, vaatteita ja joskus astioitakin löytyy milloin mistäkin. Itseäni alkaa kyllä ärsyttämään jos on pitkään likaista ja sitten toki teenkin asialle jotain. Mutta tämä on minun ja mieheni koti ja jos minulle tulisi äitini tai anoppini sanomaan (usein tai jatkuvasti) siivosta niin vetäisin herneen nenään ihan varmasti, joten jos/kun puutut asiaan niin ERITTÄIN ERITTÄIN varovaisesti. Yritähän saada ns. kautta rantain heidät huomioimaan kodin siisteys. Siinä vain voi käydä niinkin etteivät anna sinun olla lastenlapsesi kanssa tekemisissä ollenkaan jos "naputat". Toki toiset ihmiset pitävät siitä että heille sanotaan suoraan (minä esimerkiksi, en vain pidä "jankkaamisesta") mutta jos näin tekee pitää kyllä tietää että ovatko nämä molemmat sellaisia joille voi sanoa suoraan. Sitä äidin ja anopin viisautta tarvitset. Onnea matkaan ja toivon todella että asia selviää kaikille osapuolille hyvällä tavalla..:)

    • masennus

      ilmenee tämäntyyppisenä aloitekyvyttömyytenä.Että annetaan vaan kaiken olla ja eletään sen roinan ym keskellä.Lapsen paikka se ei kuitenkaan ole, en tarkota että pitää jynssätä koti steriiliksi, mutta kauhulla ajattelen vauvaa sotkun seassa...Jotkut ovat myös luonteeltaan enemmän boheemeja kuin toiset, missä sekin raja sitten kulkee?

    • Tammelan mamma

      On ymmärrettävää, että järkytyit poikasi kodin kunnosta. On kuitenkin ilmiselvää, että kyseessä on joku ongelma nuorella parilla. Ellei päihteiden käyttöä ole, niin on melko todennäköistä, että miniälläsi on vaikeampi tai ainakin melko vaikea masennus. Asiasta olisi kiireellisesti keskusteltava ammatti-ihmisen kanssa. Onneksi vauva on tulossa joten neuvolassa asiaan varmaankin puututaan. Tuntuuko mahdolliselta? On hyvä kun haluat auttaa ja sinua todella tarvitaan tueksi ja pilariksi mikäli siihen olet valmis. Kaikkea hyvää sinulle ja toivottavasti uuden ihmisen odotus tuo myönteisiä muutoksia nuoren parin arkeen!

    • kolmannen

      korvapuusti. Kun ja jos Sinua npyydetään kylään, vie tuoreita korvapuusteja lahjaksi. Ehkä saat hyvän isovanhemman maineen ja joskus luvan ulkoiluttaa lapsenlastasi.

    • Järjestys olla pitää

      Olen kohta 60v,lähtenyt maailmalle 17v,jolloin löysin aviomieheni ,joka on edelleen puolisoni.Sain sellaisen neuvon maailmaa vastaan kotoani,joka koski siivoa,että pidä kotisi sellaisessa järjestyksessä aina,että ajaa kuka tahansa kotisi pihaan,ei sinun tarvitse säikähtää ja hyppiä seinille tulijan takia.Olen yrittänyt toteuttaa tätä neuvoa halki elämäni ja kyllä se oli hyvä neuvo ja tepsii vieläkin ,eikä ole läpi elämäni sivun vieläkään vanhentunut.Ensi vaikutelma on se joka jää mieleen ja se on se luonteenpaljastin.Siivoton järjestys kuvastaa emännästään taidotonta osaamista.Siisteys löytää tasapainoisen ihmisen oli se sitten mies tai nainen.

      • CarenD

        Hyvät neuvot ovat aina tarpeen kiitos tästä viisaudesta.. Nyt sain taas uuden näkökulman elämääni :)

    • Luurangot pois

      Eka kerta kun luen samat tunnot kuin itselläni. En voi käsittää! Vaatehuoneen ovi oli jumissa, koska tila oli niin täynnä, että paine toiselta puolelta esti avaamasta ovea. Oma koti on aina siisti ja järjestyksessä, ei ylisiivottu ei ylijärjestyksessä. Oma (ex)-mies oli ylisiivoaja, mutta vain näkyvät tilat: kaapit sai olla miten vain, roskat lakaistiin maton alle, niinkuin muutenkin elämässä. Pojan ja ex-miniän koti oli kaaos. KAAOS. ROSKIS. Poika on nyt yksin, tilanne on vähän parempi, muttei hyvä. Hän on jonkin verran tietoinen feng-shuista (mm. roinat pois nurkista ja kaapeista ja sängyn alta). Lapsena hän saattoi siivota huoneensa priimakuntoon.

      Joku kirjoitti vastauksissa, ettei vain nähnyt sotkuja, ei tajunnut niitä. Luuulen, että molempien, poikani ja hänen eksänsä kanssa on samoin. On ollut liian paljon ympäröivä asioita. Ei ole kertakaikkiaan jaksanut enää katsoa ympärilleen. Tai ex-miniäni kohdalla: kukaan ei todella välittänyt, hänen odotettiin hoitavan pikkusiskoaan jo nuorena, kuka hoiti häntä? Kauniit esineet toivat lohtua: kirppputorilta löytyi lohtua. Kaapit täyttyivät. A mess.

      Elämä ei oo helppoo. Sun ympäristösi kuvastaa sinua. Feng Shuin mukaan voit myös ympäristösi kunnolla/siisteydellä/viihtyvydellä vaikuttaa elämisesi laatuun.

    • Luurangot pois

      Eka kerta kun luen samat tunnot kuin itselläni. En voi käsittää! Vaatehuoneen ovi oli jumissa, koska tila oli niin täynnä, että paine toiselta puolelta esti avaamasta ovea. Oma koti on aina siisti ja järjestyksessä, ei ylisiivottu ei ylijärjestyksessä. Oma (ex)-mies oli ylisiivoaja, mutta vain näkyvät tilat: kaapit sai olla miten vain, roskat lakaistiin maton alle, niinkuin muutenkin elämässä. Pojan ja ex-miniän koti oli kaaos. KAAOS. ROSKIS. Poika on nyt yksin, tilanne on vähän parempi, muttei hyvä. Hän on jonkin verran tietoinen feng-shuista (mm. roinat pois nurkista ja kaapeista ja sängyn alta). Lapsena hän saattoi siivota huoneensa priimakuntoon.

      Joku kirjoitti vastauksissa, ettei vain nähnyt sotkuja, ei tajunnut niitä. Luuulen, että molempien, poikani ja hänen eksänsä kanssa on samoin. On ollut liian paljon ympäröivä asioita. Ei ole kertakaikkiaan jaksanut enää katsoa ympärilleen. Tai ex-miniäni kohdalla: kukaan ei todella välittänyt, hänen odotettiin hoitavan pikkusiskoaan jo nuorena, kuka hoiti häntä? Kauniit esineet toivat lohtua: kirppputorilta löytyi lohtua. Kaapit täyttyivät. A mess.

      Elämä ei oo helppoo. Sun ympäristösi kuvastaa sinua. Feng Shuin mukaan voit myös ympäristösi kunnolla/siisteydellä/viihtyvydellä vaikuttaa elämisesi laatuun.

    • Järjestys olla pitää

      Olen kohta 60v,lähtenyt maailmalle 17v,jolloin löysin aviomieheni ,joka on edelleen puolisoni.Sain sellaisen neuvon maailmaa vastaan kotoani,joka koski siivoa,että pidä kotisi sellaisessa järjestyksessä aina,että ajaa kuka tahansa kotisi pihaan,ei sinun tarvitse säikähtää ja hyppiä seinille tulijan takia.Olen yrittänyt toteuttaa tätä neuvoa halki elämäni ja kyllä se oli hyvä neuvo ja tepsii vieläkin ,eikä ole läpi elämäni sivun vieläkään vanhentunut.Ensi vaikutelma on se joka jää mieleen ja se on se luonteenpaljastin.Siivoton järjestys kuvastaa emännästään taidotonta osaamista.Siisteys löytää tasapainoisen ihmisen oli se sitten mies tai nainen.

    • kathy.

      Itse tiedän myös erään perheen, jossa tilanne on vastaavanlainen. Heillä on useita lapsia sekä lisäksi kissoja perheessä. Olen ajatellut, että olisi syytä varmasti ilmoittaa asiasta lastensuojeluviranomaisille. Ei lasten tule elää missään likaisessa läävässä. Vanhemmilla on vastuu siitä minkälaisen elämänmallin he antavat jälkikasvulleen.

      Kysy pojaltasi suoraan (ennen kuin asiaan puuttuu joku ulkopuolinen viranomainen) miksi heidän kotinsa on kuin sikolätti ja miten he aikovat siellä lasta pitää. Luulisi oman lapsen turvallisuus ja hyvinvointi merkitsevän jotain. Ja kysehän on myös sinun lapsenlapsestasi joten SAAT hyvinkin olla huolissasi ja huolehtia.

      Samalla voit kysyä enemmän tai vähemmän hienovaraisesti meinaako poikasi loppuikänsä elättää avovaimoaan ja onko avokilla aikomustakaan hankkia töitä, opiskella ammattia itselleen vai aikooko hän vain lojua kotona miehensä elättinä? Tuskinpa poikasikaan nauttii siitä, että joutuu yksinään huolehtimaan niska limassa perheen elättämisestä, jos toinen vain tarkoituksella laiskottelee eikä huolehdi edes kodinhoidosta saati sitten lapsesta!

      Pahalta kyllä kuulostaa, ja tuntuu niin pahalta erityisesti syntyvän lapsen takia. Lapset ovat täysin puolustuskyvyttömiä, eivätkä voi millään tavalla parantaa elinolojaan, mutta SINÄ VOIT auttaa ja pystyt puuttumaan asiaan - tavalla tai toisella.

    • kathy.

      Itse tiedän myös erään perheen, jossa tilanne on vastaavanlainen. Heillä on useita lapsia sekä lisäksi kissoja perheessä. Olen ajatellut, että olisi syytä varmasti ilmoittaa asiasta lastensuojeluviranomaisille. Ei lasten tule elää missään likaisessa läävässä. Vanhemmilla on vastuu siitä minkälaisen elämänmallin he antavat jälkikasvulleen.

      Kysy pojaltasi suoraan (ennen kuin asiaan puuttuu joku ulkopuolinen viranomainen) miksi heidän kotinsa on kuin sikolätti ja miten he aikovat siellä lasta pitää. Luulisi oman lapsen turvallisuus ja hyvinvointi merkitsevän jotain. Ja kysehän on myös sinun lapsenlapsestasi joten SAAT hyvinkin olla huolissasi ja huolehtia.

      Samalla voit kysyä enemmän tai vähemmän hienovaraisesti meinaako poikasi loppuikänsä elättää avovaimoaan ja onko avokilla aikomustakaan hankkia töitä, opiskella ammattia itselleen vai aikooko hän vain lojua kotona miehensä elättinä? Tuskinpa poikasikaan nauttii siitä, että joutuu yksinään huolehtimaan niska limassa perheen elättämisestä, jos toinen vain tarkoituksella laiskottelee eikä huolehdi edes kodinhoidosta saati sitten lapsesta!

      Pahalta kyllä kuulostaa, ja tuntuu niin pahalta erityisesti syntyvän lapsen takia. Lapset ovat täysin puolustuskyvyttömiä, eivätkä voi millään tavalla parantaa elinolojaan, mutta SINÄ VOIT auttaa ja pystyt puuttumaan asiaan - tavalla tai

      • päin naamaa

        En jaksanut lukea kaikkia vastauksia joten voi olla jo kirjoitettu. Juttele sen poikasi kanssa kahden kesken. Kysy että mikä vaivaa ja sano suoraan että asunto on kun paskaviemäri. Ilmeisesti se nainen ei ole mikään kodin hengetär ja tykkää asua kaatopaikalla joten asioiden muuttaminen sen suhteen on pitkä prosessi. Tarjoa jeesiä ja ohjaa ne oikeaan suuntaa. Sano asiat niin kun ne on..kiertely ja jaarittelu vie voimat..

    • Marruäiti

      Tyttöni 17 vuotias muutti ihan vasta omaan boksiin.
      Hän on ollut ihan pienestä lähtien tarkka huoneen siisteydestä ja kaikki tavarat ovat olleet kohillaan hyllyissä.
      Nyt kun pikkuhiljaa sai asuntoon hankittua kaikki peustarvikkeet ja huonekalut,kyllä kelpaa mennä kylään..
      kyllä se lähtee korvienvälistä millainen kasvaa aikuseksi!

    • liikaa paapoo poikaansa

      Jos muutama vaate on kasassa, niin ei se ole mikään siivoton koti.
      Koti on se, missä on hyvä olla.
      Ymmärrätkö?

    • mahdollisesti ?

      Jos poikasi avovaimo on raskaana ja on pahoinvoiva tai lääkäri on kieltänyt siivoamasta, kaikki raskausvaivat ei näy päällepäin. Onko poikasi oppinut kotona että naiset siivoaa ? Eli isä ei ole osallistunut kodin siivoamiseen ? Niin kuka siellä nyt sitten siivoaisi. Itse olin nuori 19 vuotias kun ensimmäistä odotin ja olin niin huonossa kunnossa etten todellakaan jaksanut ruokaa laittaa enkä siivota, koko raskausaika oli vaikeaa, verenpaineet niin alhaalla että melkein pyörryin joka kerta kun nousin ylös, ja oli pakko väsymyksen takia makoilla pääasiassa. Voithan mennä sinne ja siivoilla, tuskin sitä kukaan estää, minä en ainakaa estä jos joku tänne tulisi siivoamaan.

    • tyyppi vaan

      Jokainen saa elää kodissaan, niin kuin haluaa. Siisteyskin on suhteellista. Ei ole sinun asiasi puuttua toisten kodin siisteyteen. Sitä paitsi lapset saavat paremman vastustuskyvyn sairaksia vastaan bakteeririkkaassa ympäristössä. Tämän ovat monet tutkimukset osoittaneet.

      • js

        Kyl saa joo, mut et vissiin ite oo käyny tollases läävässä..? Mä olen, enkä toiste mene!!! Joo lapset saa munkin puolesta vetää hiekkalaatikolla naamaansa mitä lystää, että sais vastustuskykyä, mut kotona silti vois yrittää siivoo vaik kerran kahteen vuoteen!

      • kotikin

        on usein toisen omistama. Olen itse ollut siivoamassa useampaankin otteeseen perheen omistuksessa olevia sijoitusasuntoja. On uskomatonta, mitä te "vapaa-ajattelijat"saatte aikaan. Kun piimäpurkki kaatuu parketille, niin voi voi. Sanomalehti vaan päälle ja elämä jatkuu taas. Kukaan ei yritäkään siivota jälkiään missään vaiheessa. Jääkaapissa elää kaikki mahdolliset sienilajikkeet. Kun siellä ei voi enää pitää ruokaa, niin siirrytään kokonaan pizzataxin palveluihin.
        Lapsiraukat yrittävät käydä koulua tuollaisen kaatopaikan keskeltä. Jokin raja paskaisuudessakin pitäisi sentään ihmisillä olla, mutta nykyään se tuntuu täysin poistuneen. Mitä enemmän aikaa, sen laiskemmaksi muututaan.

    • siivoton nuori

      Itse en pidä kovinkaan paljon siivouksesta ja se tuntuu kamalalta, varsinkin kun avomieheni on vielä epäsiistimpi, kuin minä. Kodissa vallitsee kaaos, imuroidaan kerran kuussa, tiskit tiskaan, kun ei ole enää puhtaita, vaatteet myös samalla periaatteella, lakanat vaihdetaan 2 vkn välein. Kumpikaan meistä ei ole joutunut kotonaan siivoamaan ja siksi ehkä olemme ajautuneet tähän. Yritän aina välillä tyhdistäytyä, mutta talous on taas pian samalla mallilla. Joku siivouskurssi kuulostaa todella hyvältä idealta! Menisin heti, jos sellainen järjestettäisiin. Lisäksi olen aika allerginen, joten minun pitäisi pitää huolta kodin siisteydestä. Miehessäni on kyllä vielä enemmän vikaa, hän ei tee kertakaikkiaan mitään. Enkä tiedä miten saisin hänet innostumaan siivouksesta.

    • js

      Oon nähny samaa touhua mun kummitytön vanhemmil... Jopa suihkukopissa on n. kuutio tiskejä ja kuselle ei meinaa mahtua vessaan!? Eipä oo paljo tullu vierailtua... Kyl ny pitäis omassa kupolissa vähä raksuttaa!!?!

      • Neitonen20v

        Siivoaminen... Miten toiset saakin elämästään käytettyä siihen Niin paljon aikaa!

        Lueskelin puoli väliin näitä keskusteluja, ja lukuunottamatta selkeitä provoja, aika kahtia jakava aihe :)

        Meillä penskana oli aina lauantaisin Siivouspäivä. Se tarkoitti sitä että kun koitettiin siskon kanssa katsoa piirrettyjä, äiti veti herneet nenään "laiskottelusta" ja sitten sai juosta henkensä hädässä huoneeseensa kun äiti siellä imuroi jo leluja pölyimurin pussiin jne... Todella ikäviä muistoja temperamentisen äidin takia tuommoisestakin...

        Isoäidiltä olen perunut Hamstraamisen. Jo penskana oli kaapit ja laatikot sekamelskametelissä kun oli vaan niin paljon kaikkea TÄRKEÄÄ. Siivouksesta selvisi kun tunki lattialla pyörineet rojut äkkiä kaapinperälle.. Teini-ikäisenä huone oli VIELÄ hirveämpi. Kaikki kamat ympäriinsä, ja lattialla pystyi kävelemään vain minä, muut eivät osanneet nähdä "jalanjälkiäni" joita pitkin huoneessa pystyi kulkemaan.

        Kotoa pois muutettuani sekamelska jatkuu. En osaa lainkaan "arkipäivä"siisteyttä, vaan kaikki jää edelleen käsistä mihin sattuu. Kaikkea kaikkialla. Tiskejä kasaantuu. Kerään jostain välillä energiaa, ja teen Suursiivouksia. Sitten on sen illan/päivän siistiä, ja taas on samanlainen sekametelisoppa. Ei se minua häiritse. Asuntoni on kuitenkin Hygieeninen, keittiön suhteen olen siinä tarkka, että ruuanjämiä ei jää homehtumaan ja haisemaan, astiat huuhtelen ja jätän lojumaan.. Vessanpytty,suihku ja lavuaari ovat siistejä, roskia vien... Mutta se kaikki tavaramäärä, joka lojuu ympäriinsä tekee kämpästä sikolätin :DD

        Aloittajalle sanoisin, että HANKI ELÄMÄ ja jätä poikasi naisineen rauhaan. Ei ole sinun asiasi, miten toiset elävät. Minä ainakin vetäisin herneet nenään jos joku tulisi lahjakortteja siivouspalveluun tuomaan... Entä jos itse saisit moisen? Tai lahjakortin rasvaimuun? "Kun ei tuo läski näytä muuten sulta sulavan" :DD
        Itse siivoan ja stressaan sukulaisten ja tuttavien vierailuja Järjettömän paljon, silloin konttaan sänkyjen alla hammasharjan kanssa, vaikka tiedän ettei kukaan sinne katso. VIHAAN yllätysvierailuja, ja muutaman kerran kun olen kilahtanut moisesta törkeydestä, ei kukaan moisia enää koita tehdäkkään. Minulla on arkena sottaista ja sekaista, minua se ei haittaa, mutta tiedän, että toisille se on merkki täydestä urpoudesta. Joten pysykää poissa kotoani arkisin, varatkaa aika ajoissa niin saatte säihkyvän ja siistin kodin ja mustikkapiirakkaa suoraan uunista, ja minä emännöin henkisesti rasittuneena suihkunraikkaana hymyillen. "Täällä on vähän sekaista kun en oo kerennyt siivoomaan..." Mukamas.. Pah. Kehukaa mun kotia!

      • mustikkapiirakkaa vailla
        Neitonen20v kirjoitti:

        Siivoaminen... Miten toiset saakin elämästään käytettyä siihen Niin paljon aikaa!

        Lueskelin puoli väliin näitä keskusteluja, ja lukuunottamatta selkeitä provoja, aika kahtia jakava aihe :)

        Meillä penskana oli aina lauantaisin Siivouspäivä. Se tarkoitti sitä että kun koitettiin siskon kanssa katsoa piirrettyjä, äiti veti herneet nenään "laiskottelusta" ja sitten sai juosta henkensä hädässä huoneeseensa kun äiti siellä imuroi jo leluja pölyimurin pussiin jne... Todella ikäviä muistoja temperamentisen äidin takia tuommoisestakin...

        Isoäidiltä olen perunut Hamstraamisen. Jo penskana oli kaapit ja laatikot sekamelskametelissä kun oli vaan niin paljon kaikkea TÄRKEÄÄ. Siivouksesta selvisi kun tunki lattialla pyörineet rojut äkkiä kaapinperälle.. Teini-ikäisenä huone oli VIELÄ hirveämpi. Kaikki kamat ympäriinsä, ja lattialla pystyi kävelemään vain minä, muut eivät osanneet nähdä "jalanjälkiäni" joita pitkin huoneessa pystyi kulkemaan.

        Kotoa pois muutettuani sekamelska jatkuu. En osaa lainkaan "arkipäivä"siisteyttä, vaan kaikki jää edelleen käsistä mihin sattuu. Kaikkea kaikkialla. Tiskejä kasaantuu. Kerään jostain välillä energiaa, ja teen Suursiivouksia. Sitten on sen illan/päivän siistiä, ja taas on samanlainen sekametelisoppa. Ei se minua häiritse. Asuntoni on kuitenkin Hygieeninen, keittiön suhteen olen siinä tarkka, että ruuanjämiä ei jää homehtumaan ja haisemaan, astiat huuhtelen ja jätän lojumaan.. Vessanpytty,suihku ja lavuaari ovat siistejä, roskia vien... Mutta se kaikki tavaramäärä, joka lojuu ympäriinsä tekee kämpästä sikolätin :DD

        Aloittajalle sanoisin, että HANKI ELÄMÄ ja jätä poikasi naisineen rauhaan. Ei ole sinun asiasi, miten toiset elävät. Minä ainakin vetäisin herneet nenään jos joku tulisi lahjakortteja siivouspalveluun tuomaan... Entä jos itse saisit moisen? Tai lahjakortin rasvaimuun? "Kun ei tuo läski näytä muuten sulta sulavan" :DD
        Itse siivoan ja stressaan sukulaisten ja tuttavien vierailuja Järjettömän paljon, silloin konttaan sänkyjen alla hammasharjan kanssa, vaikka tiedän ettei kukaan sinne katso. VIHAAN yllätysvierailuja, ja muutaman kerran kun olen kilahtanut moisesta törkeydestä, ei kukaan moisia enää koita tehdäkkään. Minulla on arkena sottaista ja sekaista, minua se ei haittaa, mutta tiedän, että toisille se on merkki täydestä urpoudesta. Joten pysykää poissa kotoani arkisin, varatkaa aika ajoissa niin saatte säihkyvän ja siistin kodin ja mustikkapiirakkaa suoraan uunista, ja minä emännöin henkisesti rasittuneena suihkunraikkaana hymyillen. "Täällä on vähän sekaista kun en oo kerennyt siivoomaan..." Mukamas.. Pah. Kehukaa mun kotia!

        Kiehuttavan upea kirjoitus! Meilläkin kotona siivouspäivät olivat stressipäiviä, vaan eivätpä ole olleet enää omassa huushollissa - paitsi silloin kun joku ilmoittaa tulevansa kylään. Yhtä helvettiä! Jos joskus harvoin haluan siivota, haluaisin tehdä sen itseäni varten enkä siksi, että nirppanokat tulevat arvioimaan oloja.

        Monessa Euroopan maassa kyläily toisten kotona ei ole mikään automaatio, vaan tapaamiset sovitaan vaikka kahvilaan. Vain erityisen läheiset ihmiset (esim. ne jotka eivät luokittele toisia siivousinnon mukaan) päästetään kotiin.

    • peemar

      Niin ja juu. Tässä äiti puolustelee tekemättömiään kasvatusjuttuja. Kuinkahan
      siellä pojan ensi asunnossa oli aina niin siistiä? Toki vaan sen takia,kun tämä
      äiti kävi siellä siivoamassa. Vanha viisaus: Sen minkä taaksensa jättää sen edes-
      tänsä löytää..sopii tähän paremmin kuin nyrkki silmään. Pojalla on pahemman
      laatuinen asenne ongelma...näitä armeijan kävelysauva poikia;)))).

      • tinjatinja

        Mut vaikka tykkään et on siistiä, en jaksaisi muidenkaan jälkiä siivota. Minulla tosin on siihen ongelma, erittäin paha atooppinen ihottuma, joka ei sideä vettä. Kesäkuussa elämäni ensimmäistä kertaa mm mätänin ihan kokonaan, eli m ätäpatteja tuli joka puolelle todella nopaa,sitten hain seuraavana päivänä atibiootti kuurin. Kuurin loputtua mätäneminen alkoi taas....
        En tiedä mistä tämä matämeninen alkoi, mutta noin yleensä ihoni ei kestä vettä, vesi on melkein kuin syövyttävä aine, siksi vaipanvaihdossa käytän aina käsineitä, sekään ei aina auta, vettä tulee käsineen yli tai kuumuus hiostaa( Tulos, kuib olisi kastellut kädet)

      • tinjatinja
        tinjatinja kirjoitti:

        Mut vaikka tykkään et on siistiä, en jaksaisi muidenkaan jälkiä siivota. Minulla tosin on siihen ongelma, erittäin paha atooppinen ihottuma, joka ei sideä vettä. Kesäkuussa elämäni ensimmäistä kertaa mm mätänin ihan kokonaan, eli m ätäpatteja tuli joka puolelle todella nopaa,sitten hain seuraavana päivänä atibiootti kuurin. Kuurin loputtua mätäneminen alkoi taas....
        En tiedä mistä tämä matämeninen alkoi, mutta noin yleensä ihoni ei kestä vettä, vesi on melkein kuin syövyttävä aine, siksi vaipanvaihdossa käytän aina käsineitä, sekään ei aina auta, vettä tulee käsineen yli tai kuumuus hiostaa( Tulos, kuib olisi kastellut kädet)

        Tekstini oli oikolukematta

    • Tearcandy

      Minä olen asunut avopuolisoni kanssa vajaan vuoden. Anoppi ei ole kertaakaan nähnyt asuntoani / asuntoamme siistinä. Ensin asuimme vuokralla minun asunnossani; se oli kuin kaaoksen vallassa. Syy oli selkeä: kun entinen mieheni karkasi ystävättäreni mukaan, menetin siivoushaluni täysin. En kertakaikkiaan pystynyt siivoamaan, sillä en oikein jaksanut laittaa ruokaa sen paremmin kuin pestä pyykkiäkään tai oikein mitään muutakaan.
      Loppujen lopuksi muutimme yhdessä mieheni omistamaan kämppään. Remppa alkoi huhtikuussa, muutto sujui lähinnä toukokuun lopun ja kesäkuun alun aikana.. Anopin avulla suurelta osin.
      Nykytilanne on hieman toinen: Olen patistanut miehen ja koiran anoppilaan kyläilemään pariksi päivää ja huusholleerannut sitten paikkoja kuntoon. Tänään viimeksi. Vieläkään ei ole niin siistiä mitä haluaisin, paljon tavaraa etsii vielä paikkaansa.. Mutta tämän viimeisen vuoden aikana tosiaan olen ollut äärimmäisen huono avovaimo, sekä ruuanlaiton että siivouksen suhteen. Mies ei ole menettänyt toivoaan, eikä anoppikaan. Ovat kärsivällisesti uskoneet että kyllä minä sitten kun.. Ja nyt, vuoden jälkeen, on se "sitten kun"-hetki.

      Joskus on elämäntilanteita että ei vaan jaksa, eikä pysty. Pikkuhiljaa sitä elämää otetaan haltuun. Ja juu, minäkin olen kohta kolmekymmentä, tiedän kyllä mitä siivous on, kuten miehenikin.. Joskus vaan se oman mielenterveyden hoito vaatii enemmän aikaa.

      Ja muuten.. Minua olisi ahdistanut siivousfirma kodissani suuresti. Ikkunoita saa pestä, mutta muuten haluan omat tuoksuni, omat kädenjälkeni kotiin. Että kannatan kyllä ensin odottamista, ja ellei toimi, niin voi kysyä ihan että "tarvitsetteko apua?" Jos kysymys tulee sydämestä, niin kyllä he kertovat jos tarvitsevat. Paras apu on hyväksyntä.

    • ei kohtalotoveri

      Me elämme miehemme kanssa kuin "pellossa"..

      Emme kumpikaan tekisi lasta tähän elämäntilanteeseemme. Eihän meille edes pääse kukaan ulkopuolinen asuntoon sisään. Me emme päästä.
      Molemmilla pätkätöitä eikä koti ole koskaan ollut se tärkeä asia.

      Kun tekee yli 12 tuntia pas*aa duunia hiki päässä ja kiukkusena ja palaa kotiin....ei juuri kiinnosta kodin ilmapiiri, varsinkaan siisteys.. Ja jollet tuona työaikana ole saanut lainkaan ruokaa saati edes taukoa; haluat että kotona on jotain helppoa, nopeaa, energiaa sisältävää ruokaa, joka pitää mielen hereillä ja ketutuksen kauempana. (en toki tiedä alkuperäisen huolestuttajapariskunnan elämäntilannetta.. mutta tämä on meidän tilanne)

      Suon rakkaalleni sen valmisruuan joka on yhtä epäterveellinen kuin se työtahti kuinka me molemmat työtämme teemme.. ja vaikka olisin kotona niin hän ei kallista/hienoa/gourmee-ateriaa voisi vähempää arvostaa kuin elämänkumppania joka ei hänen elämäntahtiaan ymmärrä.

      Emme ole myöskään lasta tähän tilanteeseen hankkimassa. (toinen 30v ja toinen yli sen)
      Vaimoke ei jätä pillereitään syömättä eikä mies jätä kondomia käyttämättä.
      Kihloissa olemme olleet viitisen vuotta.
      Meidän koti ei ole lapsen koti.

      Mutta jos sellainen on tulossa kaikesta tästä varovaisuudesta huolimatta niin olisimme kiitollisia kaikesta mahdollisesta avusta joka helpottaisi elämäntapamuutoksessa.... Sisältänee siivousta vähintään kerran viikossa jne.. joka on meille molemmille vierasta.. Apu ja tuki ei ole pahasta..olemme vain tähän liian tottuneita..emme kuitenkaan halua vaarantaa mahdollisen lapsen elämää ja olemista.

    • tittlilillie

      Tuttu asia minullekin. Ovat olleet yhdessä jo teini-ikäisistä ja nyt aviksessa kera kahden lapsen. Useiden muuttojen, kauheiden sotkujen jälkeen pari alkaa nykyisin saada pidetyksi puhtaan kodin. Olen pelastanut sen talouden useamman kerran konkurssista huutanut ja "pottuillut". 10 vuoden taiston jäleen alkoi sitten tapahtua: Nyt siistiä ja puhdasta. Ruokaa tyttäreni ei vieläkään tee mutta muuten saa järjestyksen pidettyä.
      Annan neuvon: Osta heille hyvä kevyt moppi, hyväntuoksuiset pesuaineet. Pyydä sukat tai vie omat tossut sinne,se kertoo enemmän kuin tuhat sanaa; et voi oleilla heillä kuin suojavarusteissa. ;) Onnea sinulle.

    • M24.

      Mutta osaan hoitaa kyllä perusasiat, siivouksen, järkestyksen, pyykit jne ihan omatoimisesti. Ei ole äiti tekemässä. Ja en voisi koskaan elää kuin jossain kaatopaikalla.

    • siivousintoilija

      Moikka!

      Jos olisin sinä niin sanoisin pojalle asiasta et ota nyt stana järki käteen..lapsi tulossa ja kaikki!
      Ja että ennenkaikkea valasee asiasta avokkiaan.
      Suoraan ku sanot et kämppä on hävettävässä kunnossa ni sitä joko ottaa onkeensa tai sit ei.

    • mahdollisuus..

      On yksin eläjällä että kämppä ei pysy kunnossa.

    • --mölli

      siisti koti, hukattu elämä

    • Kuukeri

      HELLOU!!

      Kertooko ensimmäinen vierailu että heidän kotinsa olisi aina samanlainen sikolätti??

      Kyllä meilläkin joskus vähän siivotonta on kotona, meillä tosin kyllä jo riehuu kotona pari vuotias lapsi, mutta jokaisella on kautensa milloin ei aina jaksa.. tai päivänsä.

      Ja onko naiset täällä unohtaneet että alkuraskauden aikana voi esiintyä erityisen voimakasta väsymystä, ja masennusta. Itsellään ei ainakaan tällä hetkellä (raskaana viikolla8) riitä voimia siivota tai pitää muutenkaan erityisesti huushollista huolta, mies hoitaa sen koska näkee että mä en OIKEASTI jaksa.

      Anna ajan kulua, käy useammin kylässä niin näet onko tilanne oikeasti niin huonosti miltä näyttää. Jos jatkuu, voit jutella ehkä miniäsi kanssa mahdollisesta siivousavusta ja ehkäpä jopa kysellä mistä moinen siivottomuus johtuu..

      Muista että hän on kuitenkin raskaana eikä kaikki jaksa tehdä ihan kaikkea silloin.
      Tuskin sinun pitää pikkuisen hyvinvoinnista olla huolissaan :)

    • kotiapulainen joskus

      kun lapsi asui vielä kotonaan, siellä oli tiukat säännöt siisteydestä ja järjestyksestä.
      Kuinkas ollakkaan lapsi muutti omaan asuntoon, kertoi nauttivansa siitä kun kukaan ei häntä komentele, saa jättää takkinsakin ihan minne sattuu ei naulakkoon vaan kasaan johonki lattialle, ei tarvitse tiskata joka päivä, ei siivota, jne.

      Olimmeko liian kireitä lapsillemme siellä lapsuudessa, saiko lapsi tuoda lelunsa olohuoneeseen, oliko se omahuone vaan se leikkikehä jonne piti sopeuttaa kaikki maja-leikit sun muut autoradat kuin myös nukkua siinä samassa huoneessa, joka siivottiin kerran viikossa.
      Menkäämme vanhemmatsiis itseemme tässäkin asiassa.

    • mutta joskus hyvä

      Älä viitsi syytellä. Pidät ihan selvästi omaa poikaasi liian hyvänä tälle naiselle, jolla on eläimiä ja mielestäsi liian sotkuiset elämäntavat päälle se, että hän ei edes käy töissä. Poikasi on valintansa tehnyt ja lentänyt pesästä, hän on aloittanut uuden elämän ihmisen kanssa, ketä rakastaa. Hän ei tule enää sinun kotiin, ei kiipeä kohtuun takaisin.

      Mistä tiedät muutenkaan, että kyseessä on pysyvä sotku?

    • Minäkin olen miniä

      Hei,

      Haluaisin pienesti varoitella tapaa jolla menet sitten nuorten kanssa keskustelemaan heidän siivottomuudestaan... elikkäs, koska olet pariskunnan miehen äiti ole varovainen vastassasi on raskaana oleva miniä, jolla on se ässä hihassa (tai tässä kohtaa mahassa) ja hormooni toiminta sen mukainen!!

      Et voi esittää asioita suoraan etkä varsinkaan vihjaillen, että syy olisi miniässä!! Minulla on nimittäin Anoppi myöskin, joka kerta toisensa jälkeen löytää suoraan syyn minusta, koska hänen täydellisessä pojassa ei ole koskaan mitään vikaa (on myös kasvattanut poikansa ajattelemaan näin), ja oman raskauteni aikana hän sai välimme viilenemään niin lahjakkaasti ettei päässyt osallistumaan koko raskauteen lainkaan, koska en vain voinut katsoa häntä silmiin enkä kyllä hetkeen aikaa sen jälkeenkään, kun poikani oli syntynyt!! (ja näin kun edes muistelee asiaa nousee karvat pystyyn oli ne vaan niin loukkaavia asioita)

      Ymmärsin ettei tarkoituksesi ole loukata ketään, mutta minusta voisit kokeilla siivousavun tarjoamista verukkeella "haluaisin auttaa koska tiedän itsekin raskauden väsymykset, eikä niiden kanssa jaksa pitää huolta taloudesta jne jne" tällöin asetut miniän puolelle etkä näin halua "vähentää poikani taakka" jolla minun anoppini esittää KAIKEN edelleen!! Minulla on hyvä anoppi, mutta hänen asenteensa ja tapansa esittää asia kuin asia loukkaa minua suuresti. Olen päättänyt etten aio hänelle asiasta sanoa, mutta kyllä joka kerta revitään haavoja auki ihan puuskuttamiseen asti kun taas syyttävä sormi osoittaa minua.

      Tiedän että tästä provosoituneet anopit hyökkäävät kimppuuni, mutta haluan antaa esimerkin ennen kuin taivas repeää: Mieheni himoitsi vuoden verran itselleen mökijää tietäen että hänen vanhempansa eivät sellaista hyväksi IKINÄ, enkä itsekään ollut menopelistä innoissani. Sanoin miehelleni vanhemmistaan johon hän totesi että "olenhan jo aikuinen mitä se heille kuuluu". Tähän totesin että kyllä asia kuitenkin silmilleni tulee. ja näinhän kävikin, koska poikani tuolloin kolme vee kertoi silmät kiiluen mummolle ja vaarille asiasta ja kuinkas ollakaan kun minun perheeni miehet lähtivät vessaan sain kuulla kuinka kummassa olen voinut heidän pojalleen moisen menopelin hankkia ilman heidän suostumustaan.. Tähän jouduin toteamaan etten ole mitään hänelle hankkinut, koska olen nuoruudessani kokenut jo nämä vekottimet eikä enään kiinnosta, että kyllä tämä on vain heidän poikansa hankinta. Johon minulle kuitattiin, että avioliitossa kaikki päätökset tehdään yhdessä eli on se minun syyni että meille tämmöinen tuli. Totesin vain etten voi kieltää miestäni tekemästä kaikkea, että täytyyhän minunkin miettiä avioliittoani ja sitä että meidän suhteemme toimii reilulla pelillä.. Enkä vain voi yksinkertaisesti aikuista kieltääkään... vai voinko?? Tähänkin syytökseen sain anteeksi pyynnön sivulauseessa sanoin "fiksusti sanottu", mutta ajattelin, että tämä saa riittää, koska muuten räjähdän vanhoistakin asioista... Enkä jaksa enään taistella tuulimyllyjä vastaan. Huom haluan painottaa, että meidän välit on hyvät niin kauan kunnes avaan sanaisen arkkuni ja nyt olen jo saanut pidettyä itseni tyynenä (heidän nähden) neljä vuotta.. Onko tämä sitte anoppianikaan kohtaan oikein, koska asioista en puhu, mutta näin varmistan, että perherauha säilyy. En pidä itseäni uhrina. Tämä on vain varoittava esimerkki siitä kuinka syvät arvet asiat jättää mikäli ei osata katsoa asiaa tasapuolisesti molemmilta puolilta. Aina EI voi olla kaikki vain yhden syytä vaan syytökset täytyy kohdistua tasapuolisesti! Itse asettuisin silti vaikka luodinkin eteen anoppini puolesta, mutta tekisikö hän samoin minulle???

    • nykypäivään

      Kuulostaa perusperheen perusarjelta. Se on nykypäivää.

      Toiseksi eipä sen pitäisi sinullle kuulua, jos kukaan ei varsinaisesti kärsi vakavista väärinkohteluista. Koirat ja kissat rakastaa sekamelskaa, ja jos lasta huolellisesti valvoo, ei sotkukaan vaikuta asiaan.
      Ja naista on ulkopuolisen turha syyllistää, koska syy varmasti löytyy siihen miksi siivoaminen ei innosta. Onkos se sun kultapoikas sittenkään kultapoika?
      Ite lopetin mieheni luona siivoamisen jokaviikonloppuisten ryyppybileiden takia, ja poikamiesboxi on aivan järkyttävän näköinen. Saman tekisin jos asuisimme yhdessä. Vaikka hän onkin töisssä ja nainen kotona, se ei tarkota silti että mies voi töistä tullessaan elää kuin elo pellossa.

      semmosta..

      • näinpä.........

        Tervetuloa nykypäivään jossa miehen kuuluu vielä työpäivänsä jälkeenkin osallistua siivouksiin yms vaikka muija vetäisi lonkkaa päivätpitkät kotona. Kysynkin sinulta ihan rehellisesti MITÄ sen kotona läsivän muijan KUULUU tehdä?

        Eipä tartte ihmetellä jos ukot kyllästyy Suominaisiin.

    • tavallinen koti mies...

      mitäs tuosta murehtiin jos ei osaa aikuiset ihmiset pitää kotiansa siistinä niin nukkukoot vaikka paskassa se on laiskuutta ja oma syy jos ei siisteys kiinnosta.turhia siitä murehdit.

      • Milla_Leena

        Siivouksesta ei pidä ketään syyllistää. Äitini on aina teroittanut minulle kodin siisteyttä ja miehen passaamista, vaikka olen ikäni ollut työelämässä. Mulla on aina kauhea stressi, kun muori on tulossa kylään ja puunaan vessat yms. edustuskuntoon. Tiedän, että se on todella typerää käytöstä, mutta minuun on jo lapsena iskostettu kuinka kodin pitää olla kunnossa ja siisti. En tiedä miten tuosta pääsis yli, arvet ovat liian syvällä. Nooh, veljeni, joka on jo 42 vuotta, eronnut mies, voi elää kuin sika pellossa. Äitinsä käy siellä siivoamassa, pesee ikkunat, pesee matot ja verhot, laittaa ruokaa pakkaseen ettei vain kultapoju kuole nälkään yms. Vinoilen moisesta, mutta heti on muorilla valmiina meriselitys kuinka em. hepulla on raskasta työ ja polvikin reistailee (täys vale). Veljeni ollessa naimisissa äitini vihjaili koko ajan kuinka miniä on niin sottainen, vaikka on entäs erikoissairaanhoitaja. Ihmetteli kuinka tuollainen sottapytty onkaan osunut veljeni kohdalle ja eikö sitä nyt naisen pitäisi enemmän kotia puunata ja miestä passata!!. Heidän silloinen koti oli siistin näköinen minun silmiini ja veljeni ex-vaimo mielestäni on kaikin puolin fiksu ihminen.

        Ei ole ihme, että tällaiset asiat saavat sapen kiehumaan. Onhan tällainen sikamaista käytöstä ja eriarvoistamista lapsia kohtaan. Toista paapotaan ja toiselle ollaan vaativia ja ivallisen piikikkäitä, asiassa kuin asiassa. Tämän lisäksi on vielä monta muuta asiaa, joiden vuoksi suhteeni äitiini ovat hyytävän asialliset. En osaa olla normaali itseni tuollaisen kontrolloijan läsnäollessa. Huh, olenkin omien lasten kohdalla vetänyt eri linjaa. Heidän huushollit ovat heidän omiaan eikä minulla ole mitään oikeutta mennä sinne vinoilemaan. Muutenkin puutun lasteni elämään vain, jos he apua/neuvoja pyytävät.

    • Tuore miniä

      Mitä jos tilanne olisi toisinpäin ja anoppi on se, jolla on p...askainen koti. Voiko miniä puuttua siihen samalla tavalla kuin, anoppi miniän ja lapsensa asioihin?
      Vai onko vain anopeilla oikeus sellaiseen?

      • -----

        jos menee kylään anopille, jolla sotkunen huusholli, niin ensteks sanoo vaikka näin: en ota kenkiä pois, koska mulla on vähän risat sukat. Suomessa on tapana riisua kengät, kun mennään kylään. Maailmalla tämä tapa kummastuttaa.

        Tunnen erään tädin, jonka taloudenpito hunnigolla ja en ikinä riisu kenkiäni siellä. Hänellä on kaksi kissaa lemmikkeinä. Kissahan on siisti, ei astu tassullansa likaseen paikkaan, hyppää yli ja sitten putsaa ja nuolee huolellisesti tassunsa.
        Vein hänelle tuliaisiksi sellasen lattiakuivaimen, jolla karvat saa hyvin koottua lattialta. Todella tehokas vehje, tavallista lattiaharjaa muistuttava. Eikä hän suuttunut, kun sen käyttöä esittelin.

    • välit poikki

      Älä sitten vain kuunaan mene siivoilemaan omin päin poikasi ja miniäsi kotia. Seurauksena saattaa nimittäin olla välirikko. Vielä, kun on vauvakin tulossa. Koita nyt vain pitää pihinät sisälläsi ja antaa heidän opetella oman elämänsä aakkoset. Vauva täytyy tietysti pitää puhtoisissa, mutta eiköhän äitiys siihen suuntaan sitten aikanaan ohjaa ja neuvolan neuvot otetaan todesta. Rintalapsellahan muutenkin on vastustuskyky olemassa. Ajattelepa; pienet lapset laittavat ulkonakin suuhunsa vaikka mitä eivätkä ole siitä moksiskaan. Onhan nyt jo allergiatutkimuskin todennut, että lapset elävät meillä liian puhtoisissa ja desinfioiduissa ympäristöissä. Vähemmän allergioita on lapsilla, jotka tottuvat kotieläimiin, maalla ja maataloissa kasvaneet eivät niin helposti sairastu.

    • niin mene

      Monet väittävät täällä että siivottomuus lähtee kotoa. Tunnen monia ystäviäni joilla vanhemmat huolehtivat asunnosta mutta ystäväni eivät huolehdi. Heitä ei kiinnosta.
      Yksi asia myöskin voi vaikuttaa. Avovaimoni kärsii kaksisuuntaisesta mieliala häiriöstä. Maanisessa vaiheessa kämppämme on todella siisti. Hän siivoaa paljon, lopulta liikaakin. Sitten tulee depressiivinen vaihe.. Hän ei kykene siivoamaan masennuksen takia. Ei kyllä tekemään muutakaan.
      Eli joskus se syy sotkuisuuteen ei ole laiskuus, huono kasvatus ym..
      Asioista voi aina puhua, ja apua voi tarjota!

    • puutu!

      "Ruokanakin kun roskista päätellen on pika ruuat ja einekset."

      Kuinka tarkkaan roskiksen tutkit? Se, että roskiksessa on pikaruokaan ja eineksiin viittaavia roskia, että tarkoita, että muuta ei koskaan syötäisi. Sinä olet käynyt siellä vain kerran? Vai eikö koskaan saa syödä moista "roskaa"? Meillä tehdään välillä kunnon ruokaa, mutta joskus syödään muutakin.

      Syömisiin en puuttuisi, syökään aikuiset ihmiset mitä tykkäävät! Siivous ehkä on eri asia.

    • hyvissä ajoin

      lastensuojeluun että olet huolissasi tulevan vauvan terveydestä, koska jos se joutuu ensimmäiset hetkensä elämään saastan keskellä niin siitä ei hyvää seuraa. eiköhän se lastensuojelun kyläily herätä molemmat vajukit todellisuuteen siitä miten eläävät ja meinaavat pienen vauvankin siinä kasvattaa.

      • aikuinen11

        Aloittajalla on hyvin miellyttävä tapa ajatella asiaa. Sen vuoksi mielestäni, hänen kannattaisi sanoa asia ihan suoraan, juuri noin lempeästi kuin hän kirjoittaakin.
        Ei mitään siivousapua,eikä ylimääräisiä ihmisiä asiaan kannata sekoittaa, puhua kuin aikuiselle,joita hekin ovat.
        Kertoa omat tuntemukset siitä mitä tarkoittaa koti,puhtaus varsinkin nyt kun lapsi on tulossa. He luultavasti loukkaantuvat ensin,mutta fiksuja jos ovat,niin pohdinnan jälkeen huomaavat asian itsekin.
        Se on varmasti todella hankalaa sekaantua ja olla "paha anoppi",mutta toisaalta jos teillä on hyvät välit poikanne kera,tai kumpi nyt teistä vanhemmista onkaan ns. lähempi voisi ottaa ensin asian vaikka kahden kesken esille.
        Jos on masentuneisuutta,niin puhdas koti ja sen hoitaminen ovat yksi positiivisempaan ajatteluun myötavaikuttava tekijä. lapsen tulo on ihana asia ja siitä tulee nauttia ja valmistella koti sellaiseksi,että hän voi sinne saapua.
        Ja vaikka poikasi on matalapalkkainen,niin hän kuitenkin on töissä ja kivempi on palata puhtaaseen kotiin sieltä kuin kaaokseen.
        Toivon kirjoittajalle kaikkea hyvää ja kannustan,sillä asia on oikea josta on huolestunut.

      • aikuinen11

        Aloittajalla on hyvin miellyttävä tapa ajatella asiaa. Sen vuoksi mielestäni, hänen kannattaisi sanoa asia ihan suoraan, juuri noin lempeästi kuin hän kirjoittaakin.
        Ei mitään siivousapua,eikä ylimääräisiä ihmisiä asiaan kannata sekoittaa, puhua kuin aikuiselle,joita hekin ovat.
        Kertoa omat tuntemukset siitä mitä tarkoittaa koti,puhtaus varsinkin nyt kun lapsi on tulossa. He luultavasti loukkaantuvat ensin,mutta fiksuja jos ovat,niin pohdinnan jälkeen huomaavat asian itsekin.
        Se on varmasti todella hankalaa sekaantua ja olla "paha anoppi",mutta toisaalta jos teillä on hyvät välit poikanne kera,tai kumpi nyt teistä vanhemmista onkaan ns. lähempi voisi ottaa ensin asian vaikka kahden kesken esille.
        Jos on masentuneisuutta,niin puhdas koti ja sen hoitaminen ovat yksi positiivisempaan ajatteluun myötavaikuttava tekijä. lapsen tulo on ihana asia ja siitä tulee nauttia ja valmistella koti sellaiseksi,että hän voi sinne saapua.
        Ja vaikka poikasi on matalapalkkainen,niin hän kuitenkin on töissä ja kivempi on palata puhtaaseen kotiin sieltä kuin kaaokseen.
        Toivon kirjoittajalle kaikkea hyvää ja kannustan,sillä asia on oikea josta on huolestunut.

      • aikuinen11

        Aloittajalla on hyvin miellyttävä tapa ajatella asiaa. Sen vuoksi mielestäni, hänen kannattaisi sanoa asia ihan suoraan, juuri noin lempeästi kuin hän kirjoittaakin.
        Ei mitään siivousapua,eikä ylimääräisiä ihmisiä asiaan kannata sekoittaa, puhua kuin aikuiselle,joita hekin ovat.
        Kertoa omat tuntemukset siitä mitä tarkoittaa koti,puhtaus varsinkin nyt kun lapsi on tulossa. He luultavasti loukkaantuvat ensin,mutta fiksuja jos ovat,niin pohdinnan jälkeen huomaavat asian itsekin.
        Se on varmasti todella hankalaa sekaantua ja olla "paha anoppi",mutta toisaalta jos teillä on hyvät välit poikanne kera,tai kumpi nyt teistä vanhemmista onkaan ns. lähempi voisi ottaa ensin asian vaikka kahden kesken esille.
        Jos on masentuneisuutta,niin puhdas koti ja sen hoitaminen ovat yksi positiivisempaan ajatteluun myötavaikuttava tekijä. lapsen tulo on ihana asia ja siitä tulee nauttia ja valmistella koti sellaiseksi,että hän voi sinne saapua.
        Ja vaikka poikasi on matalapalkkainen,niin hän kuitenkin on töissä ja kivempi on palata puhtaaseen kotiin sieltä kuin kaaokseen.
        Toivon kirjoittajalle kaikkea hyvää ja kannustan,sillä asia on oikea josta on huolestunut.

    • ou yeah

      "Kukin elää tavallaan ja vieraat kulkevat ajallaan." Näin sanoo vanha suomalainen viisaus. Olen nähnyt koteja, jotka kiiltävät, mutta suhde ei toimi. Koti on heidän keskinäisessä parisuhteessa.

      Jos et kestä katsella sotkuja - pysy poissa sotkemasta nuorten asioita.

      Kohtuus kaikessa!

      • Yetska

        itse elää aikamoisessa paskaläjässä..., osuiko omaan nilkkaan :>

    • isoperhonen

      Olen tullut siiheen tulokseen että sioille on turhaa"syöttä" helmiä

      • Eve-26

        Omassa lapsuudenkodissani meidän lasten ei tarvinnut tehdä mitään, äiti siivosi, teki ruuat jne. Meitä lapsia ei ole koskaan pyydetty mitään tekemään. Teini-iässä aloin itse huolehtimaan oman huoneen viikkosiivouksesta ja viemään roskia ulos. Nyt 26 veenä ja 4 vee lapsen äitinä kotini on siisti (niin siisti kun se lapsiperheessä voi olla) ja joka päivä teen ruokaa ja salaatteja. Ja siis kun olen kotootani muuttanut en ollut juuri koskaan tehnyt ruokaa. Äiti sitten opetti kun kysyin. Eli mielestäni kun ikinä ei pakotettu ei tullut vastareaktiota ja varmasti näin tyttärenä ne äidin toimet ovat tarttuneet. Veljeni sitten ovatkin toista sorttia...Isoveli asuu vaimonsa kanssa sikolätissä kahden lapsensa kanssa ja pikkuveli yli 20 veenäkin paapottuna eikä mitään tarvii tehä...

    • nyt ennenkuin on

      myöhäistä. Kyllä PK-seudulla neuvolasta tullaan käymään edelleen. Kuvaamassasi kodissa ei pieni vauva voi elää. Mikäli on resusseissa pulaa neuvolassa niin todennäköisesti heidän vaatteensa haisevat jo niin pahalle siivomattomassa kodissa asuvalle, että aikaa käyntiin löytyy.

      Minne kaikilla on nykään niin kiire, ettei ehditä siivoamaan? Sohvalle katsomaan saippuasarjoja? Itse pidän kodin siistinä ja nautin puhtaista pinnoista ja raikkaasta tuoksusta, lisäksi olen käyttänyt rahaa sisustamiseen. Tunnen itseni "rikkaaksi" puhtaassa kodissani, vaikken ole rikas. Ihanaa mennä puhtaille tuoksuville lakanoille nukkumaan saunan jälkeen. Ihana herätä vapaa päivään ja mennä keittiöön tekemään "hotelliaamiaista" kun on siistiä, kattaa kaunis pöytä.

      Eikö kukaan muu koe nautintona puhdasta kotia? Yksi mikä mielestäni haittaa siisteyttä on liika tavara, heittäkää surutta ne 5-v. vanhat vaatteet pois ym. roinat. Kaappeja on turha täyttää sillä mitä ei tarvitse, jokaisen tavaran kohdalla kannattaa miettiä tarviiko sitä. Kun on tilaa niin on helpompi pitää yllä siisteyttä.

      Sinuna puhuisin positiiviseen sävyyn siintä siivouksesta, vedoten vauvan tuloon. Tehkää se siivous yhdessä, voit näyttää oppia ilman saarnaavaa asennetta. Kerro samalla vaikka hupaisia juttuja menneisyydestä tai laittakaa miniän mielimusiikkia soimaan. Tehkää sitten yhdessä jotakin helppoa perusruokaa ja tiskatkaa heti pääteeksi, rentoa yhdessäoloa. Jos ehdotat sitä siivouspalvelua niin tarjoa heille vaikka mökkiviikonloppu tai risteily siksi ajaksi.

      Tsemppiä ja kerro kuinka kävi. Ai niin miksi ei läheiset saa enään puuttua kenenkään asioihin? Miksi ei saa enään välittää kuin itsestään?

    • agent_mux_folder

      joo-o.. tässäpä sitä taasen jeesustelun aihetta ku jokkut haluaa tai tykkää
      syystä taikka toisesta elää ei-nin-siistissä ympäristössä..

      eiköhä se ole itte jokasen kotinsa asukkaan asia että miten siälä luukussaan elää.
      nin että jonsei miällytä ni voi jättää käymättä taikka jos pahasti häirittee ni voi ottaa itte rätin kätöseensä ja tehrä itteleen miälenrauhan.

      itte ainaski suasin kotosaa peruskaaosta (suursiivous 1-2 kertaa vuadessa!)
      ja valitettavasti omat porukat o semmottia että tulee saarnaa yms "sillä ehrolla
      että siivoot"- juttua (ku kerta asun porukoitten hommaamassa yksiössä kerros
      talokolhoosissa; iha omaa taloo tosin hankkimassa -vapaus omaan olemiseen
      kangastelee miälessä) .

      antaa siis hyvät ihmiset kaikkien elää vapaasti tavallaan (siis jos ny ihan osaa
      suht järkevästi elää häirittemättä muita ja särkemättä paikkoja) eikä puututa
      muitten elämään jonsei muutkaa puutu omaan elämään.

      jah!

    • Perussiisti

      Joissain viesteissä on viitattu hygienian puutteeseen, siivottomuuteen yms. niputtamalla kaikki samaan nippuun. Ne ovat kuitenkin eri asioita. Asunnossa voi olla epäjärjestystä, mutta silti se voi olla riittävän hygieeninen. Toisaalta taas kaikki paikat voivat olla päällisin puolin siistejä, mutta keittiössä käsitellään samalla leikkuulaudalla sujuvasti sekä lihat että salaatit.

      Jossain viesteissä kehuttiin, että vanhat ihmiset osaavat siivota, kun ovat kurissa kasvaneet. Toisaalta minun kokemukseni mukaan vanhat ovat niitä, jotka syövät vanhentunutta (=pilaantunutta) ruokaa ja homeisia leipiä, kun eivät raski heittää niitä pois. Sitten ihmetellään, kun vatsaa vääntää. Entäs kuinka moni pesee kätensä kotiin tullessaan tai edes influenssaepidemian aikaan? Puhtautta ja hygieenisyyttä on monenlaista.

      Viime aikaisten tutkimusten mukaan hygieniassakin voidaan mennä yli. Jatkuva desinfiointiaineiden käyttö johtaa niitä kestävien mikrobikantojen jälkeen. Allergiat ovat lisääntyneet. Kun on verrattua suomalaisia ja rajan toisella puolella asuvia karjalaisia lapsia, on todettu, että suomalaisilla on paljon enemmän allergioita kuin rajan takana. Syy on liiallisessa hygieniassa. Kotieläimet ovat erityisen hyödyllisiä lapsen immuunijärjestelmän kehitykselle. On todettu, että eläinperheiden lapsilla on vähemmän allergioita kuin ilman kotieläimiä eläneillä lapsilla.

      Jotkut mikrobit ovat hyödyllisiä, jotkut eivät. Esimerkiksi koiran mukana ulkoa tulevat mikrobit ovat pääasiassa hyödyksi eikä niitä pidä pelätä. Sen sijaan WC-pöntössä saattaa muhia taudinaiheuttajia, joten niitä kannattaa varoa.

      Jos olet itse tottunut erittäin siistiin kotiin, voi epäjärjestys olla sinulle kauhistus. Se ei kuitenkaan tarkoita, että siivoton koti olisi lapselle erityisen vaarallinen. Likaiset astiat eivät kuitenkin ole hyvä asia, koska jos lapsi nuolee niitä, voi seurauksena olla raju ruokamyrkytys.

      • Olimeinaanasiaa

        Siivoaminen... Miten toiset saakin elämästään käytettyä siihen Niin paljon aikaa!

        Lueskelin puoli väliin näitä keskusteluja, ja lukuunottamatta selkeitä provoja, aika kahtia jakava aihe :)

        Meillä penskana oli aina lauantaisin Siivouspäivä. Se tarkoitti sitä että kun koitettiin siskon kanssa katsoa piirrettyjä, äiti veti herneet nenään "laiskottelusta" ja sitten sai juosta henkensä hädässä huoneeseensa kun äiti siellä imuroi jo leluja pölyimurin pussiin jne... Todella ikäviä muistoja temperamentisen äidin takia tuommoisestakin...

        Isoäidiltä olen perunut Hamstraamisen. Jo penskana oli kaapit ja laatikot sekamelskametelissä kun oli vaan niin paljon kaikkea TÄRKEÄÄ. Siivouksesta selvisi kun tunki lattialla pyörineet rojut äkkiä kaapinperälle.. Teini-ikäisenä huone oli VIELÄ hirveämpi. Kaikki kamat ympäriinsä, ja lattialla pystyi kävelemään vain minä, muut eivät osanneet nähdä "jalanjälkiäni" joita pitkin huoneessa pystyi kulkemaan.

        Kotoa pois muutettuani sekamelska jatkuu. En osaa lainkaan "arkipäivä"siisteyttä, vaan kaikki jää edelleen käsistä mihin sattuu. Kaikkea kaikkialla. Tiskejä kasaantuu. Kerään jostain välillä energiaa, ja teen Suursiivouksia. Sitten on sen illan/päivän siistiä, ja taas on samanlainen sekametelisoppa. Ei se minua häiritse. Asuntoni on kuitenkin Hygieeninen, keittiön suhteen olen siinä tarkka, että ruuanjämiä ei jää homehtumaan ja haisemaan, astiat huuhtelen ja jätän lojumaan.. Vessanpytty,suihku ja lavuaari ovat siistejä, roskia vien... Mutta se kaikki tavaramäärä, joka lojuu ympäriinsä tekee kämpästä sikolätin :DD

        Aloittajalle sanoisin, että HANKI ELÄMÄ ja jätä poikasi naisineen rauhaan. Ei ole sinun asiasi, miten toiset elävät. Minä ainakin vetäisin herneet nenään jos joku tulisi lahjakortteja siivouspalveluun tuomaan... Entä jos itse saisit moisen? Tai lahjakortin rasvaimuun? "Kun ei tuo läski näytä muuten sulta sulavan" :DD
        Itse siivoan ja stressaan sukulaisten ja tuttavien vierailuja Järjettömän paljon, silloin konttaan sänkyjen alla hammasharjan kanssa, vaikka tiedän ettei kukaan sinne katso. VIHAAN yllätysvierailuja, ja muutaman kerran kun olen kilahtanut moisesta törkeydestä, ei kukaan moisia enää koita tehdäkkään. Minulla on arkena sottaista ja sekaista, minua se ei haittaa, mutta tiedän, että toisille se on merkki täydestä urpoudesta. Joten pysykää poissa kotoani arkisin, varatkaa aika ajoissa niin saatte säihkyvän ja siistin kodin ja mustikkapiirakkaa suoraan uunista, ja minä emännöin henkisesti rasittuneena suihkunraikkaana hymyillen. "Täällä on vähän sekaista kun en oo kerennyt siivoomaan..." Mukamas.. Pah. Kehukaa mun kotia!

      • Puhtaus ja epäjärjestys

        Epäjärjestys ei todellakaan aina merkitse likaisuutta. Se kannattaa muistaa. Epäjärjestys voi olla myös osoitus siitä, että järjestyksenpito tuottaa ylipääsemättömiä vaikeuksia jollekin.

        Ystäväni on epäkäytännöllisyyden esimerkki.
        Mikään ei ole oikealla paikallaan. Hän kuitenkin löytää tarvitsemansa, joten onko se siis epäjärjestystä? "Oikea paikka" sattaa olla hänellä ihan toisaalla kuin mitä muut ajattelevat.
        Hän ei heitä mitään pois. Sen vuoksi kaapit pursuavat muovikasseja, jotka sisältävät esim. muovipusseja, joissa on ostettu tomaatteja, leipää tai sipuleita. Pussit on viikattu nätisti. Tiskipöydän alakaappi on täynnä näitä kasseja, joten hän joutuu pitämään kaappiin ajatellut pesuaineet yms. tiskipöydällä tai lattialla, kuten myös pölynimurin, harjan, mopin, ämpärit jne. Niille ei ole paikkaa muualla. Vaatehuoneessa on jätesäkeissä mm. lasten vaatteita n. 30 v. ajalta, koska joku varmaan vielä voi niitä käyttää, ja niinpä hänen käyttövaatteensa ovat eteisen naulakossa. Vaatehuonen lattialla on pahvilaatikoita, joissa on perheen kaikki kengät. Mitään ei ole hävitetty ikinä.
        Kaikki pinnat asunnossa ovat tavaran peitossa. Mitään ei heitetä eikä hävitetä.
        Luulisi, että paikat olisivat tomuiset ja likaiset.
        Ei toki.
        Viikkosiivous tehdään hartaasti n. 3 päivää putkeen. Kaikki pyyhitään, puunataan, pestään, pyyhitään. Lapset aikanaan olivat aina putipuhtaissa vaatteissa, kasvot pestyinä ja hampaat hohtaen. Ystäväni uurasti puhtauden kimpussa aina ja vaivaa säästämättä.
        Hänen kaikki toimensa vievät tuntikausia, koska hän ei osaa ajatella ajan kulumista. Hän tuulettaa vuodevaatteet päivittäin, maleksii suihkussa, silittää vaatevuoria ja pesee tiskejä niin että katsoja luulee kuvioiden kuluvan pois.

        Kuitenkin siellä on kaikki aina hyrskyn myrskyn. Ahdistun aina, kun käyn häntä tapaamassa, koska haluaisin tehdä hänen asunnossaan täydellisen raivauksen. Raivostuttaa nähdä miten jokainen riepukin talletetaan tulevaisuutta varten. Ystäväni ei osta talouspaperia, hän käyttää puuvillariepuja, joita kyllä riittääkin hänen kodissaan.

        Niin että jokainen elää kotonaan omien sääntöjensä mukaisesti. Ystäväni ei huomaa mitään outoa omassa taloudenpidossaan. Hänet on kasvatettu olemaan tarkka ja käyttämään loppuun kaikki.
        Epäkäytännöllisyys tulee esiin siinä, että hän ei osaa antaa pois eikä kierrättää tarpeetonta tavaraa.

        Käyn usein tapaamassa ystävääni. Ei todellakaan tarvitse pelätä, että tarjottaisiin kahvi pesemättömästä mukista!

    • voimattomaksi

      Kun kerrot elämäntilanteesta missä poikasi tyttöystävineen on, en yhtään ihmettele sekasotkua.

      Ainainen rahapula ja tulevaisuuden näköalattomuus sillä saralla vievät voimia. Masentunut ihminen ei jaksa.

      • Sari-anneli

        Niin, olisihan se minustakin oikein mukavaa, jos anoppi kustantaisi meille mökkiviikonlopun tai huviristeilyn, ja sillä aikaa vielä siivouspalvelun tekemään kodissamme täydellisen siivouksen!

        Paitsi että anoppi kuoli jo ajat sitten ja oma äitikin on jo niin vanha ettei tule meille siivoja tutkimaan. Ja meillä taitaa olla suht. siivotun näköistä muutenkin. Niin että haaveeksi jää.

        En siis todellä ymmärrä ollenkaan, miksi anopin pitäisi omasta pussistaan kustantaa toisille ihmisille tällaisia ylellisyyksiä. Paremminkin voisi sanoa miniälle ja pojalle, että antakaa lapset minulle yhdeksi viikonlopuksi hoitoon, ja sillä aikaa SIIVOTKAA KOTINNE!!!!

        Miniällehän on tietysti mahdotonta mennä sanomaan sikolättimäisestä huushollista, mutta omalle pojalle uskaltaa kyllä. On vain sanottava, että teillä on järkyttävän likaista ja sotkuista ja sehän ei mistään muusta johdu, kuin siitä, että te ette siivoa kotianne. Aikaa sellaiseen kyllä löytyy jos vain tahtoa riittää. Siivousapua ei tarvitse mennä tyrkyttämään. Se ei auta yhtään mitään, koska ihminen ei opi siistiksi muuten kuin itse siivoamalla jälkensä.

      • Aune Aa

        Vai masentuneita! Laiska se miniä on, eikä mitään muuta.
        Masennus-lässytykset ovat vain tekosyitä.

        Olen tavannut tuhottomasti näitä tekomasentuneita ja sama kaava kaikilla venkuloilla. Kun tulee kyse ikävien velvollisuuksien täyttämisestä, niin voi-voi, ei voi, ei voi laittaa luuttua ja juuriharjaa käteen, kun on masentunut.

        Saako masentuneisuuden suojakuvun alle ryömiä piiloon, kun pitäisi hoitaa oma osuutensa vaikkapa siivoamisesta tai ruoanlaitosta. Sehän pässiä! Eikö masentunut pitäisi repiä YLÖS punkasta toimintaan, jolloin itsesäälin suohon vaipunut heräisi hiukan horroksestaan.

        Jos ihmisellä on OIKEAA surua: omainen kuollut, on joutunut rikoksen uhriksi, on joutunut liikenneonnettomuuten,
        niin tottakai ihminen tuolloin tarvitsee aikaa ja helpotusta voipuakseen. Silloin voi ympäristö auttaa.

        MUTTA krooninen itsesääliin ja masennukseen vaipuminen tarvitsee napakkaa niskaotetta ja riuhtaisua. Jos on laistanut velvollisuuksiaan, niin eihän sellaisesta ketään tule palkita.
        Ei sinne pidä mennä säälittelemään masentuneen vuoteen ääreen. Ei se häntä auta.
        Napakka ote velttoon miniään.
        Voisit käydä antamassa pari pätevää vinkkiä miniällesi. Sano suoraan, että siivoa ihminen huushollisi ettei ole kuin sudenpesä.
        Minä pitäisin kunnon saarnaan moiselle laiskurille.

        Miniäsi ei yksinkertaisesti VIITSI laittaa rikkaa ristiin. Hän on niin veltto, ettei välitä vaikka sonta haisisi nokkaan. Vauvan tulon jälkeen hänen huushollinsa on kahta kauheampi. Olen nähnyt järkyttäviä talouksia työni puolesta, ettei mikään hätkäytä.
        Kaikissa näissä tapauksissa on ollut syynä viitsimisen puute.
        Monet on lapsina väärällä tavalla hemmoteltu uskomaan, ettei heidän käsiään ole luotu siivoamiseen vaan hienompiin töihin. Jokaisessa tapauksessa heistä ei ole niihinkään.

      • Kartina
        Aune Aa kirjoitti:

        Vai masentuneita! Laiska se miniä on, eikä mitään muuta.
        Masennus-lässytykset ovat vain tekosyitä.

        Olen tavannut tuhottomasti näitä tekomasentuneita ja sama kaava kaikilla venkuloilla. Kun tulee kyse ikävien velvollisuuksien täyttämisestä, niin voi-voi, ei voi, ei voi laittaa luuttua ja juuriharjaa käteen, kun on masentunut.

        Saako masentuneisuuden suojakuvun alle ryömiä piiloon, kun pitäisi hoitaa oma osuutensa vaikkapa siivoamisesta tai ruoanlaitosta. Sehän pässiä! Eikö masentunut pitäisi repiä YLÖS punkasta toimintaan, jolloin itsesäälin suohon vaipunut heräisi hiukan horroksestaan.

        Jos ihmisellä on OIKEAA surua: omainen kuollut, on joutunut rikoksen uhriksi, on joutunut liikenneonnettomuuten,
        niin tottakai ihminen tuolloin tarvitsee aikaa ja helpotusta voipuakseen. Silloin voi ympäristö auttaa.

        MUTTA krooninen itsesääliin ja masennukseen vaipuminen tarvitsee napakkaa niskaotetta ja riuhtaisua. Jos on laistanut velvollisuuksiaan, niin eihän sellaisesta ketään tule palkita.
        Ei sinne pidä mennä säälittelemään masentuneen vuoteen ääreen. Ei se häntä auta.
        Napakka ote velttoon miniään.
        Voisit käydä antamassa pari pätevää vinkkiä miniällesi. Sano suoraan, että siivoa ihminen huushollisi ettei ole kuin sudenpesä.
        Minä pitäisin kunnon saarnaan moiselle laiskurille.

        Miniäsi ei yksinkertaisesti VIITSI laittaa rikkaa ristiin. Hän on niin veltto, ettei välitä vaikka sonta haisisi nokkaan. Vauvan tulon jälkeen hänen huushollinsa on kahta kauheampi. Olen nähnyt järkyttäviä talouksia työni puolesta, ettei mikään hätkäytä.
        Kaikissa näissä tapauksissa on ollut syynä viitsimisen puute.
        Monet on lapsina väärällä tavalla hemmoteltu uskomaan, ettei heidän käsiään ole luotu siivoamiseen vaan hienompiin töihin. Jokaisessa tapauksessa heistä ei ole niihinkään.

        Olet kyllä varsinainen järjen jättiläinen.

      • itsepärjännyt
        Aune Aa kirjoitti:

        Vai masentuneita! Laiska se miniä on, eikä mitään muuta.
        Masennus-lässytykset ovat vain tekosyitä.

        Olen tavannut tuhottomasti näitä tekomasentuneita ja sama kaava kaikilla venkuloilla. Kun tulee kyse ikävien velvollisuuksien täyttämisestä, niin voi-voi, ei voi, ei voi laittaa luuttua ja juuriharjaa käteen, kun on masentunut.

        Saako masentuneisuuden suojakuvun alle ryömiä piiloon, kun pitäisi hoitaa oma osuutensa vaikkapa siivoamisesta tai ruoanlaitosta. Sehän pässiä! Eikö masentunut pitäisi repiä YLÖS punkasta toimintaan, jolloin itsesäälin suohon vaipunut heräisi hiukan horroksestaan.

        Jos ihmisellä on OIKEAA surua: omainen kuollut, on joutunut rikoksen uhriksi, on joutunut liikenneonnettomuuten,
        niin tottakai ihminen tuolloin tarvitsee aikaa ja helpotusta voipuakseen. Silloin voi ympäristö auttaa.

        MUTTA krooninen itsesääliin ja masennukseen vaipuminen tarvitsee napakkaa niskaotetta ja riuhtaisua. Jos on laistanut velvollisuuksiaan, niin eihän sellaisesta ketään tule palkita.
        Ei sinne pidä mennä säälittelemään masentuneen vuoteen ääreen. Ei se häntä auta.
        Napakka ote velttoon miniään.
        Voisit käydä antamassa pari pätevää vinkkiä miniällesi. Sano suoraan, että siivoa ihminen huushollisi ettei ole kuin sudenpesä.
        Minä pitäisin kunnon saarnaan moiselle laiskurille.

        Miniäsi ei yksinkertaisesti VIITSI laittaa rikkaa ristiin. Hän on niin veltto, ettei välitä vaikka sonta haisisi nokkaan. Vauvan tulon jälkeen hänen huushollinsa on kahta kauheampi. Olen nähnyt järkyttäviä talouksia työni puolesta, ettei mikään hätkäytä.
        Kaikissa näissä tapauksissa on ollut syynä viitsimisen puute.
        Monet on lapsina väärällä tavalla hemmoteltu uskomaan, ettei heidän käsiään ole luotu siivoamiseen vaan hienompiin töihin. Jokaisessa tapauksessa heistä ei ole niihinkään.

        kuin aune aa. On tyttö löytänyt elättäjän itselleen. Mitäpä sitä tarvitsee tytön tehdä, jos mieskin kaiken hyväksyy. Voihan se olla, että miniä on pojalle ainakin yhdessä asiassa niin hyvä että millään muulla ei ole väliä. Herää kysymys, että kukahan se sen tulevan vauvan sitten hoitaa. Jos ei tähän mennessä ole miniä rikkaa ristiin laittanut, mistä se into ja taito yhtäkkiä tupsahtaisi???

    • en täydellinen kuite

      no vauvaa ajatellen bakteerit,kissa ja koira niistähän se soppa syntyy jos ei viikoittain siivota.sinuna sanoisin pojalleni kahdenkesken asiasta,ettei tuollainen sotku sovi vauvantulon vuoksi.vauvan terveys vaarassa.itse en olisi voinut kuvitella edes suunnittelevani raskautta,ennenkuin perusjutut kunnossa.eli työpaikka,rahaa jemmassa,järki päässä.kaikki tämä plakkarissa 28 vuotiaana ja sitten eka raskaus.

    • ............

      Juu siis tuo tilanne ei korjaannu sillä, että sinä sinne menet ja siivoat - paitsi toki, jos oikeasti olet valmis oman huushollisi lisäksi pitämään yllä toistakin asuntoa ja siivoamaan siellä vakituisesti.

      Ensimmäiseksi tuli mieleen, että jos siellä on masentuneisuutta tuosta työttömyydestäkin. Itse kun olin näinä aikoina nuorena työnhakijana, niin oli se kyllä aika masentavaa ja toivottoman tuntuista hommaa yrittää erottua niistä 200 muusta hakijasta. Varsinkin sitten jos tilanne tuo ettei minkäänlaista koulutustakaan edes valttina. Ja se masentuminen voi näkyä sitten siinä muussakin elämänhallinnassa ja sitä voi muuttua apaattisemmaksi. Sitä ei tiedä mitä muut ihmiset parisuhteessaan kokevat.

      Toinen vaihtoehto toki on se, että kuuluu niihin, jotka eivät vain koe tarvetta pitää paikkoja siistinä. Näitäkin nykyään on yhä enemmissä määrin. Täytyy toivoa, että se tarve muuttuu kun vauva tulee mukaan kuvioihin ja pitää ajatella muitakin kuin itseään. Eli lohdutukseksi, että kun lapsi syntyy ja se äitiys konkretisoituu, niin kyllä sitä voi ihan luontaisestikin alkaa pitämään huushollia vauvaystävällisenä paikkana eli älä nyt murehdi ennenaikaisesti. Eli kun tilanne muuttuu, niin ihminen muuttuu mukana. Ja jos siellä nyt vaikka se työttömyys on aiheuttanut ahdinkoa, niin vauvan tulostakin taas kädet täyttyy ja se apaattisuus voi lieventyä. Toki sitten myös tulee liuta lisää murheita.

      Mutta sinuna nyt koittaisin hillitä niitä murheita enkä ainakaan lähtisi sinne siivoamaan vaan annat heidän aikuisina ihmisinä hoitaa noi asiat ja katsot miten homma etenee. Jos oikeasti tilanne on kaaosmainen, niin sitten vaikka keskustelet poikasi kanssa.

      Ja paljon onnea tulevasta isoäitiydestä! ;)

      • dew23

        tee vain ilmoitus lastensuojeluun. he voivat käydä katsomassa miten paha tilanne on, ja järjestää hoitoapua, tai muuten tukea perhettä selviämään. Taustalla voi olla jotain vaikeuksia, joihin voisi saada apua, esim. päihteet, masennus, burn outti...ym. Jos he katsovat että tilanne ei vaadi mitään apua, niin eihän mitään pahaa tapahtunut! Parempi sekin, kun kantaa huolta.

    • ikkunat pesuun

      surullinen sen tulevan pikkuisen vuoksi........? Ai siitä, että hänellä on rakastavat vanhemmat? Moni 70-luvun lapsi on jäänyt vaille rakkautta juuri siksi, että äitinsä tärkein tehtävä oli pitää koti kunnossa ja todistella muille miten hyvä tässä on. Tai näin olemme ystävättärenieni kanssa muistelleet omaa lapsuuttamme.

      Nyt siskoni kasvattaa samalla järkkymättömällä tavalla putipuhtaassa ympäristössä herran nuhteessa lapsiaan, kun taas ystävälläni koti on kuvaamasi kaltainen. Siskoni lapsista voi nähdä jo nyt ensimmäisiä vakavia pahan olon ilmentymiä. 5-vuotias ja jo nyt äärimmäisen kriittinen itseään ja muita kohtaan. Ja 7-vuotias joka ei voi koskea muiden leluihin ilman hanskoja!!! Ystäväni lapset taas ei välitä pienistä, eivät saa neuroottista kohtausta jos paita likaantuu leikeissä, kuten taas nuorin siskontyttöni tekee.

      "Kurja kylvää kurjuutta ympärilleen", eli moni äiti monistaa neuroottisuuttaan lapsiinsa ja saattaa ohjata omilla toimillaan heitä näkemään elämän pinnallisemman puolen herkemmin kuin ihmisten väliset suhteet. Saatat olla itse juuri tämän kaltainen kasvatuksen tuote, jos kerran et erota rakastumista taantumasta.

      Toki puhtauskin on johonkin rajaan asti tärkeää, mutta ei TÄRKEINTÄ!

    • Koirat ulos

      Vauva on jo syntynyt. Miten perhe voi?
      Ehkäpä vauva toi tullessaan siivouksen innon vanhemmille.

    • Marake

      Minusta tuntuu, että näiden nuorten elämä saa jonkinlaista ryhtiä, kun vauva syntyy. Silloin äidilläkin on enemmän kunnollista tekemistä. Nyt hän on ollut vähän tyhjän panttina, ei oikein mitään ohjelmaa elämässä, kun ei ole töissä ja vain kahden hengen huusholli. Se aiheuttaa masennusta tai ainakin viitsimättömyyttä. Sitten noista eläimistä. Nehän nyt aiheuttavat epäsiisteyttä ainakin sellaisen mielestä, joka ei niin kovasti välitä lemmikeistä. Koti saattaa vaikuttaa tuhruiselta ihan niiden takia. Vauva sopeutuu kyllä eläimiin, jos vähän katsotaan, etteivät kissat mene lapsen päälle nukkumaan.

      Lisäksi minusta tuntuu, että sinua tarvitaan siinä perheessä, joten koeta pitää välit hyvänä. Se on teidän kaikkien yhteinen etu.

    • Rakas (?) Anoppi

      Kirjoittamasi teksti sopisi ehkä hiukan muotoiltuna syksyllä julkaistavaan kirjaan "Rakas (?) Anoppi". Saisinko käyttää sitä mahdollisesti? Tosin joutuisit luovuttamaan Katja Salolle kaikki oikeudet oheisen tekstin käyttöön ja julkaisemiseen. "Anoppi" löytyy myös FBstä. Kiittäen, Katja

    • siivousta

      Minäkin vastaan tähän ketjuun vaikka huomaan että se on jo vuoden vanha!

    • Isoäiti minäkin

      1) Poikasi asuu sellaisessa kodissa kuin haluaa ( jos se häntä vaivaisi, siivoaisi hän kotinsa vaikka yksin)

      2) Älä tarjoa apua, saat vain kurat silmille. Joten suu suppuun ja vältä vierailuja niin menee sekin kiusaus auttaa ja vähän siistiä pois.

      3) Kun vauva tulee ja tulee sinun luokse voit antaa hänelle elämyksen mitä hän ei saa kotona, puhtautta ja jotain muuta kuin einesruokaa, mummolasta tulee se toisenlainen maailma. Isekin muistan lapsuudesta ne mummon räiskäleet ja ihanan pullan tuoksun. Ja aina kun tuli tilaisuus mummola oli taivas johon ehdottomasti halusin.

    • hienovaraisesti.

      vieras tulee ajallaan. No, jos heitä ei sotkuisuus vaivaa, ainoastaan sinua, niin silloin ei pitäisi asiaan olla mitään sanomista. Toki voisit tarjota auttavaa kättä pojallesi, jos saat asian luontevasti esitettyä. Esim tyyliin, jos tarvitte jossain asiassa apua, olen käytettävissä tms.

    • laiska miniä

      JOO, samalla tavalla on järkyttynyt minunkin anoppini kotimme siivosta. Pyyhin pölyt vain kahdesti viikossa ja pesen lattiat kerran viikossa,pyykkään pari kertaa viikossa ja teen kyllä muita kuin pikaruokia. Silti meillä on kuulema kauhean paskaista ja kun anoppi tulee kyläilemään alkaa hirveä siivous ja motkotus missä sikolätissä me asutaan. Käyn kyllä töissä ahkerasti, että siinä vähän syytä, etten jaksa enempää siivoilla. Viimeksikin olin pessyt ikkunat, tuuletusluukut, lattiakaivot, siis joka kohdan ja hän siivosi kaiken uudestaan..samalla hän viskasi armotta roskiin tavaroitamme, joita ei kuulema voi enää pitää,mm.tyynyjä, rakkaan poikansa vaatteita ym. Tämä tarina on siis niin totta kuin olla voi,ei mitään liioittelua...

    • kokemusta on

      Uskomattomia ohjeita tässä ketjussa - ja määritelmiä siitä, kuinka on vanhempien (lue: äidin) vika, jos lapset ovat epäsiistejä!

      Meillä poika löysi armaan ja toi hänet tänne käymään. Hänen piti yöpyä meillä, koska matka hänen kotiinsa oli pitkä. Olin heti tyrmistynyt - vaatteet lattialla ja täkki ympärillä telkkarin ääreen..

      Mukava tyttö oli, ei siinä mitään - sitten myöhemmin heidän asuessaan yhdessä ja jo avioituneena kaikki jatkui. En ole elämässäni nähnyt mitään semmoista. Äiti sitten kotona lasten kanssa eikä mitään...

      Tytön vanhempiin tutustuimme ja kävimme heillä - koti oli siisti ja kaunis. Äiti olikin aikoinaan suuttunut tyttärelleen juuri epäsiisteyden tähden...Äidissä ja kodissa ja oppimisessa ja opettamisessa ei siis ollut vikaa!

      Aikoinaan tuli sitten avioero. Lapset jäivät äidille. Olen siellä vieraillut (meillä on suht hyvät välit) ja olen vissiin yhden kerran saanut nukkua siistissä huoneessa - siis valmiiksi siistityssä. Olen myös pitkän matkan jälkeen joutunut lanaamaan lattian ensin tyhjäksi leluista ja ties mistä muusta ja sitten luuttuamaan sen, ennenkuin olen patjan ja lakanat ja peiton viitsinyt sinne levittää.

      Mikään ei ole muuttunut tuon äidin elämässä. Hän vain on semmoinen!

      Mutta se, mitä tässä haluaisin sanoa: lapset ovat aivan ihania! He ovat hyvin omatoimisia ja aloitekykyisiä ja mahdottomia leikkimään vaikka mitä. He ovat myös sydämellisiä ja sopeutuvia ja osaavat osoittaa tunteitaan. He ovat aivan ihania!

      Lisäksi he ovat terveitä! Luin kerran erään lääkärin "suosituksen" nykyisessä allergisessa maailmassa eläville allergisille ihmisille: pitäisi olla vähän viluissaan, vähän nälissään ja vähän likainen päästäkseen parhaimpaan lopputulokseen...

      No niin, se oli karrikoidusti sanottu, mutta kyllä siinä perää on...

      Nimimerkki "kokemusta on"

    • hienotunteisesti

      Eihän tuollaisesta tule mitään. Onko poikasi avovaimo uusavuton?

    • Oikeasti tätä mieltä

      Asia voi olla toisinkin päin. Minä taas en veisi mistään hinnasta lastani anoppilaan. Sellaista törkypesäkettä kun en ole missään vielä muualla nähnyt. Se pas*kmäärä ja lika mikä siinä talossa on, vaatii jo talon remontoinnin. En kykene ymmärtämään, miten hän voi olla ja hengittää siellä. En ole edes itsekään mikään järjestyksen ylin ystävä, mutta rajansa kaikella. Se on yksinkertaisesti jo niin saastainen paikka, ettei siellä pitäisi anopin itsensäkään asua jo terveysriskien vuoksi. Odotankin mielenkiinnolla, milloin joku ulkopuolinen puuttuu asiaan ja tekee siitä lopun. Tekisin siitä lopun itse, mutta resurssini eivät valitettavasti siihen riitä.

    • Anonyymi

      Tämä ongelma on jo räjähtänyt käsiin. Puskutraktori on ainoa lääke, mutta niitä tarvitaan jo 8 miljardia.

    Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Paras olisi vain unohtaa

      Tuleekohan tähän meidän tilanteeseen ikinä mitään selvyyttä. Epätoivo iskee taas, enkä jaksaisi enää odottaa. Kohta lop
      Ikävä
      75
      1286

    2. Voisitko laittaa

      Nimesi ensimmäisen ja kaksi viimeistä kirjainta tähän?
      Ikävä
      68
      1185

    3. Nämä kaikki alla olevat aloitukset on saman naisen aloituksia

      Kuinka paljon täytyy vintissä viheltää että esiintyy välillä jopa miehenä, ja sitten itse vastailee omiin kysymyksiinsä?
      Ikävä
      138
      886

    4. huono omatunto

      johtuu siitä, että minulla on tunteita sinua kohtaan. Se vaikuttaa asiaan. Kaipasin sinua tänäänkin.
      Ikävä
      51
      852

    5. Mietitikö nainen koskaan

      Miksi me ollaan päädytty tähän pisteeseen. Lähestmistapaa ei ole. Tarvitaanko me oikeasti enää tätä.
      Ikävä
      73
      743

    6. Päätin juuri että

      En odota että meidän välillä enää tapahtuisi mitään. Tämä on aivan liian monimutkaista ja kyllä sinäkin olisit joskus mi
      Ikävä
      29
      742

    7. Suomalaisia naisia lennätetään seksimatkoille

      https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1f5f5e20-8c36-4907-9640-8e0c3b017c5a Gambia on jo vuosia ollut yhtä kuin munanhaku ma
      Lieksa
      157
      724

    8. Huomenna se

      Tulee kohta, odotatko?
      Ikävä
      59
      718

    9. Onnistuit sohaisemaan mua

      Kaikkein herkimpään kohtaan ja kyseenalaistamaan mun luottamuksellisuuden. Kun sitä ei ole niin ei ole mitään muutakaan
      Ikävä
      58
      717

    10. Mitä kaipaat

      Usein elämässäsi
      Ikävä
      76
      655
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt