lähetetty 06-03-2004 13:17
--------------------------------------------------------------------------------
Lähdetään liikkeelle rikoslain 3:6:sta.
"6 § Jos joku, suojellaksensa itseään tahi toista taikka omaansa tai toisen omaisuutta aloitetulta tahi kohta päätä uhkaavalta oikeudettomalta hyökkäykseltä, on tehnyt teon, joka, vaikka muuten rangaistava, oli hyökkäyksen torjumiseksi välttämätön; älköön häntä tästä hätävarjeluksesta rangaistukseen tuomittako. "
Tämä rikoslain pykälä antaa kansalaiselle oikeuden puolustaa itseään tai toista oikeudettomalta hyökkäykseltä, yksiselitteisesti puolustusta _ei saa tuomita_, näin sanoo laki.
Ja sitten, eduskunta on suuressa viisaudessaan päättänyt _kumota_ rikoslain 3:6:n kokonaan:
"9 § (29.12.1967/621) Jos joku 6 tai 7 §:ssä mainituissa tapauksissa on tehnyt teon, joka ei ole ollut hyökkäyksen torjumiseksi, kotirauhan suojaamiseksi tai omansa takaisin ottamiseksi välttämätön, on tekijä tuomittava hätävarjelun liioittelusta tuomioistuimen harkinnan mukaan joko täyteen tai 2 §:n 1 momentin mukaan alennettuun rangaistukseen. Jos olosuhteet olivat sellaiset, ettei hän voinut mieltänsä malttaa, häntä ei saa rangaistukseen tuomita."
Suomeksi: _JOS_ puolustat itseäsi niin sinut tuomitaan oikeudessa joka tapauksessa, voi tulla linnareissu. Suomessa on katsottu hyväksi, että kansalainen _ei saakaan_ puolustaa itseään väkivallalta. Meillä tapaukset menevät lähes poikkeuksetta tutkintaan ja puolustaja tuomitaan oikeudessa.
Aluksi katsoin oikeudekseni tehdä mitä haluan (siis saan rikkoa rl 3. lukua ihan miten tykkään koska minulla on oikeus puolustaa itseäni.) sittemmin käännyin koko ajatusta vastaan, nykyisin lähden siitä, että antaa paskan lain olla, minulla on myös oikeus olla puolustamatta itseäni tai ketään muutakaan. Aina voi yrittää karkuun tai puhua, pointti on siinä, että rikoslain 3. luku _ei koske minua_, minulla on vieläkin oikeus toimia vastoin lakia vaikka heitteillejätön hinnalla, minua _ei tuomita oikeudessa_ siitä, että toimin perusoikeuksieni mukaan. Jos tuomitsemisen uhka on olemassa niin voin myös jättää toimimatta perusoikeuksieni mukaan vaikka hintana olisi ennenaikainen hauta. Sanomattakin on selvää, että ketään muuta kuin itseäni minun ei edes tarvitse puolustaa, ei rauhan eikä sodan aikana jos siitä voi joutua kärsimään rangaistuksen - turhaan.
Ts. Toimintani on ollut täysin loogista koko ajan, olen toiminut "kaikki tai ei mitään"-periaatteen mukaisesti, ensin valitsin kaiken, sitten vaihdoin valintaani ja valitsin "ei mitään". Kummassakin tapauksessa minä voitan. Jos en kerran voi toimia niin sitten voin myös jättää toimimatta, koittakaapas tuomita se oikeudessa.
Minä haluaisin uskoa, että RL: 3:6 on voimassa, mutta kun ei ole. Oikeuskäytöntömme on sen näyttänyt. Millä oikeudella oikeus tuomitsee esim. siitä, että joku menee keskeyttämään raiskauksen omin luvin? Oikeus ei ole ollut siellä paikalla, sillä ei siis myöskään ole oikeutta tuomita sitä joka oli paikalla ja toimi ja jos on niin sitten ei kannata toimia koska muuten voi joutua oikeuden jakaman oikeuden uhriksi. Minä en halua joutua oikeusjärjestelmämme uhriksi, siksi toimin kuten toimin.
--------------------------------------------------------------------------------
Lähdetään liikkeelle rikoslain 3:6:sta.
"6 § Jos joku, suojellaksensa itseään tahi toista taikka omaansa tai toisen omaisuutta aloitetulta tahi kohta päätä uhkaavalta oikeudettomalta hyökkäykseltä, on tehnyt teon, joka, vaikka muuten rangaistava, oli hyökkäyksen torjumiseksi välttämätön; älköön häntä tästä hätävarjeluksesta rangaistukseen tuomittako. "
Tämä rikoslain pykälä antaa kansalaiselle oikeuden puolustaa itseään tai toista oikeudettomalta hyökkäykseltä, yksiselitteisesti puolustusta _ei saa tuomita_, näin sanoo laki.
Ja sitten, eduskunta on suuressa viisaudessaan päättänyt _kumota_ rikoslain 3:6:n kokonaan:
"9 § (29.12.1967/621) Jos joku 6 tai 7 §:ssä mainituissa tapauksissa on tehnyt teon, joka ei ole ollut hyökkäyksen torjumiseksi, kotirauhan suojaamiseksi tai omansa takaisin ottamiseksi välttämätön, on tekijä tuomittava hätävarjelun liioittelusta tuomioistuimen harkinnan mukaan joko täyteen tai 2 §:n 1 momentin mukaan alennettuun rangaistukseen. Jos olosuhteet olivat sellaiset, ettei hän voinut mieltänsä malttaa, häntä ei saa rangaistukseen tuomita."
Suomeksi: _JOS_ puolustat itseäsi niin sinut tuomitaan oikeudessa joka tapauksessa, voi tulla linnareissu. Suomessa on katsottu hyväksi, että kansalainen _ei saakaan_ puolustaa itseään väkivallalta. Meillä tapaukset menevät lähes poikkeuksetta tutkintaan ja puolustaja tuomitaan oikeudessa.
Aluksi katsoin oikeudekseni tehdä mitä haluan (siis saan rikkoa rl 3. lukua ihan miten tykkään koska minulla on oikeus puolustaa itseäni.) sittemmin käännyin koko ajatusta vastaan, nykyisin lähden siitä, että antaa paskan lain olla, minulla on myös oikeus olla puolustamatta itseäni tai ketään muutakaan. Aina voi yrittää karkuun tai puhua, pointti on siinä, että rikoslain 3. luku _ei koske minua_, minulla on vieläkin oikeus toimia vastoin lakia vaikka heitteillejätön hinnalla, minua _ei tuomita oikeudessa_ siitä, että toimin perusoikeuksieni mukaan. Jos tuomitsemisen uhka on olemassa niin voin myös jättää toimimatta perusoikeuksieni mukaan vaikka hintana olisi ennenaikainen hauta. Sanomattakin on selvää, että ketään muuta kuin itseäni minun ei edes tarvitse puolustaa, ei rauhan eikä sodan aikana jos siitä voi joutua kärsimään rangaistuksen - turhaan.
Ts. Toimintani on ollut täysin loogista koko ajan, olen toiminut "kaikki tai ei mitään"-periaatteen mukaisesti, ensin valitsin kaiken, sitten vaihdoin valintaani ja valitsin "ei mitään". Kummassakin tapauksessa minä voitan. Jos en kerran voi toimia niin sitten voin myös jättää toimimatta, koittakaapas tuomita se oikeudessa.
Minä haluaisin uskoa, että RL: 3:6 on voimassa, mutta kun ei ole. Oikeuskäytöntömme on sen näyttänyt. Millä oikeudella oikeus tuomitsee esim. siitä, että joku menee keskeyttämään raiskauksen omin luvin? Oikeus ei ole ollut siellä paikalla, sillä ei siis myöskään ole oikeutta tuomita sitä joka oli paikalla ja toimi ja jos on niin sitten ei kannata toimia koska muuten voi joutua oikeuden jakaman oikeuden uhriksi. Minä en halua joutua oikeusjärjestelmämme uhriksi, siksi toimin kuten toimin.
Vastaukset 7
Vanhimmat
RL 3:6 on kumottu.
Ainakin minä löysin äsken finlexixtä rikoslain 3:6:n
Siis tuo ex-kamppailijan (aka Kohai Sepi, Streetsurvivor ja Trespasser) mainitsema laki on kumottu. Nykyinen RL 3:6 käsittelee rikoksen tahallisuutta. Hätävarjelu on RL 4:4:ssä.
Juu, niinhän se sepi avautui yhdellä jos toisella foorumilla mutta eiköhän se kuitenkin käytännössä ole vähän sama homma kun ennenkin. Mitä lie lautapäämiehet milloinkin rosiksessa keksivät.
Mutta en sitä hirveän tarkkaan lukenut mutta minusta se teksti oli kovin tutun kuuloinen
"6 §
Jos joku, suojellaksensa itseään tahi toista taikka omaansa tai toisen omaisuutta aloitetulta tahi kohta päätä uhkaavalta oikeudettomalta hyökkäykseltä, on tehnyt teon, joka, vaikka muuten rangaistava, oli hyökkäyksen torjumiseksi välttämätön; älköön häntä tästä hätävarjeluksesta rangaistukseen tuomittako."
Vai kuin?
Siteerasit juuri edelleen vanhaa ja kumottua pykälää. Joten totta kai se oli tutun kuuloinen. Muttei enää voimassa.
Kuten Andy sanoi, kumottu on. Kannattaa katsoa RL 4:4 alkaen 1.1.2004, niin on vähän paremmin ajan tasalla...
Siitä eduskunnasta, eiköhän se ollut nimenomaan eduskunta joka sen vanhan hätävarjelupykälän hyväksyi. Tekstistäsi saa vaikutelman, että ensin maailmankaikkeus on antanut oikuden puolustautua ja sitten Suomen eduskunta on vienyt sen pois? Outoa ajattelua.
Vanha hätävarjelu ei ollut oikeus, vaan syy olla tuomitsematta.
Se, että miten juuri Sinä toimit, on juuri Sinun ongelmasi, ja jos tulet toimineeksi vastoin oikeusvaltion periaatteita ja lakeja, niin tuomion voit saada. Sen kun olet puolustamatta itseäsi tai muita.
Ja se "Millä oikeudella oikeus tuomitsee esim. siitä, että joku menee keskeyttämään raiskauksen omin luvin?" Blaah, eiköhän se tuomio tule siitä että kyseinen keskeyttäjä alkaa leikkiä yhtä aikaa poliisia, tuomaria, vankeinhoitolaitosta ja keskiaikaista kiduttajaa, sen sijaan että vain keskeyttäisi sen raiskauksen ja ottaisi tekijän kiinni. Älä lue lehtiä (tai ainakaan usko niitä), lue oikeudenkäyntiaineistoja.
siinäkään vielä kaikki. Päällekarkaajan torjumisesta - ei tule edes hätävarjelun liioittelua, vaan yksipuolinen pahoinpitely-syyte, vaikka kärhämän aloittaja olisi tuhannestikin itse syyllinen saamaansa yhteen iskuun.
Jos tulee sellainen joko/tai -tilanne, missä pitää torjua itseensä tai johonkin toiseen kohdistuva tappamisen tai rampauttamisen uhka, niin pyyhin lakipapereilla dojon vessan lattiaa ja pahoja kavereita tatamilla.
Sakkoja ja linnaa on mulla ollut ennenkin, niin että jos lain laatijat koettavat pelotella, ne lyövät kirveensä kiveen.