Eli en nyt varsinaisesti itse ole potilas, mutta huolestuttaa kovasti kun 50-vuoden paikkeilla oleva isäni meni saamaan luultavemmin epileptisen kohtauksen. Katseli normaalisti nojatuolistaan televisiota ja lyhistyi yhtäkkiä maahan, iski päänsä ja alkoi kouristelemaan. Limaakin yski ulos ja puri kieleensä, niin että verta tuli. Olin itse niin shokissa että en ole varma kestosta, mutta huolestuttaa kyllä että ronskisti arvioiden tämä olisi voinut kestää hyvinkin 20 minuuttia ennen kuin ambulanssi tuli. Isä ei muistanut mitään koko aikavälistä... tällä hetkellä on kuitenkin sairaalassa ja vaikuttaisi olevan ihan hyvissä voimin, vaikka onkin väsynyt.
Aiemmin ei ole mitään epilepsiaa diagnosoitu, eikä ole suvussakaan ilmennyt - joten tuli kovana yllätyksenä... Tämähän voi olla hyvinkin vaarallista vanhalla iällä ja tuollaisena pituutena. Sairaalassa jo tutkivat jotain ja ei löydetty mitään aivoista, keuhkoista eikä sydämmestäkään. Huolestuttaa kun ei tiedä yhtään - epileptinen kohtaus joka tapauksessa kaikesta päätellen... nyt vain odotellaan lisätuloksia.
Isähän on tapansa mukaan ottanut vuodet alkoholia varmaankin päivittäin muutaman annoksen: kuulin että se voisi olla yksi syy... mutta ei hän mielestäni kyllä ole ollut juomattakaan hetkiin, että tuskin ny mitään vieroitusoireita ihan vuorokauden aikana voi tulla... todella vähän kyllä sai nukuttua edeltävä yönä, kun oli lapsenlapsi hoidettavana... voisiko sitten joku väsymys tai stressi olla syy, mikä tuon laukaisi?
Hoitaja oli sanonut että monilla ihmisillä on käynyt niin että on saanut vastaavia oireita, mutta ei niitä myöhemmin ole ollenkaan ilmaantunut... mahtaakohan näin olla? Kuulostaa vähän pyörältä puheelta ja pahemman kerran kaunistellaan karua totuutta.
En haluaisi että isä joutuisi kuitenkaan loppuelämäänsä kärsimään, vaan saisi nauttia elämästään siinä missä muutkin. Asiaa ei yhtään auta että hän on kauhea työnarkomaani (ja kaiken kukkuraksi ammattina hitsaaja/metallityöt), joten voikin olla että tämä lopettaa hänen työelämänsä tyssää siihen, mutta niinköhän sitä jääräpäätä saa uskoteltua lopettamaan ennen kuin on nyt myöhäistä. Kaiken kukkuraksi sattuu vielä omistamaan yhtiöstä osinkoja...
Kuinka tästä siis tulisi toimia? Tuntuu ettei perheellä ole mitään ideaa mitä on luvassa, ja tuntuu että minä olen ainut joka ottaa asian todella vakavasti ja ymmärtää että nyt on hengen lähtö lähellä. Jos isällä nyt ilmenee jotain, niin mitenhän mahtaa olla... kuinka yleisiä tuollaiset kohtaukset pahimmillaan on? Viikottaisia? Itsestä tuntuu siltä että minun on pakko tarttua puhelimeen ja soittaa hätänumeroon samantien. Huvittaisi pelata arpapeliä isän hengellä sillä, että jää venailemaan ja katselemaan jos kohtaus menee ohitse. Mutta toisaalta, voiko siihenkään aina turvautua... sehän meinaisi että viikottain on ambulanssi ovella - onko tämäkään kovin järkevää?
Aiemmin ei ole mitään epilepsiaa diagnosoitu, eikä ole suvussakaan ilmennyt - joten tuli kovana yllätyksenä... Tämähän voi olla hyvinkin vaarallista vanhalla iällä ja tuollaisena pituutena. Sairaalassa jo tutkivat jotain ja ei löydetty mitään aivoista, keuhkoista eikä sydämmestäkään. Huolestuttaa kun ei tiedä yhtään - epileptinen kohtaus joka tapauksessa kaikesta päätellen... nyt vain odotellaan lisätuloksia.
Isähän on tapansa mukaan ottanut vuodet alkoholia varmaankin päivittäin muutaman annoksen: kuulin että se voisi olla yksi syy... mutta ei hän mielestäni kyllä ole ollut juomattakaan hetkiin, että tuskin ny mitään vieroitusoireita ihan vuorokauden aikana voi tulla... todella vähän kyllä sai nukuttua edeltävä yönä, kun oli lapsenlapsi hoidettavana... voisiko sitten joku väsymys tai stressi olla syy, mikä tuon laukaisi?
Hoitaja oli sanonut että monilla ihmisillä on käynyt niin että on saanut vastaavia oireita, mutta ei niitä myöhemmin ole ollenkaan ilmaantunut... mahtaakohan näin olla? Kuulostaa vähän pyörältä puheelta ja pahemman kerran kaunistellaan karua totuutta.
En haluaisi että isä joutuisi kuitenkaan loppuelämäänsä kärsimään, vaan saisi nauttia elämästään siinä missä muutkin. Asiaa ei yhtään auta että hän on kauhea työnarkomaani (ja kaiken kukkuraksi ammattina hitsaaja/metallityöt), joten voikin olla että tämä lopettaa hänen työelämänsä tyssää siihen, mutta niinköhän sitä jääräpäätä saa uskoteltua lopettamaan ennen kuin on nyt myöhäistä. Kaiken kukkuraksi sattuu vielä omistamaan yhtiöstä osinkoja...
Kuinka tästä siis tulisi toimia? Tuntuu ettei perheellä ole mitään ideaa mitä on luvassa, ja tuntuu että minä olen ainut joka ottaa asian todella vakavasti ja ymmärtää että nyt on hengen lähtö lähellä. Jos isällä nyt ilmenee jotain, niin mitenhän mahtaa olla... kuinka yleisiä tuollaiset kohtaukset pahimmillaan on? Viikottaisia? Itsestä tuntuu siltä että minun on pakko tarttua puhelimeen ja soittaa hätänumeroon samantien. Huvittaisi pelata arpapeliä isän hengellä sillä, että jää venailemaan ja katselemaan jos kohtaus menee ohitse. Mutta toisaalta, voiko siihenkään aina turvautua... sehän meinaisi että viikottain on ambulanssi ovella - onko tämäkään kovin järkevää?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Toisilla vaikuttavat geenit, toisilla muut tekijät epilepsian puhkeamiseen. Useita vuosia markkinoilla ollut geenimuunneltu makeutusaine aspartaami aiheuttaa mm. epilepsiakohtauksia. Googlaa aspartaami, niin löydät lisää tietoa.
Jos isäsi kohtaukset jäivät siihen yhteen, hänen pitäisi päästä sairaalasta. Voi olla, että häiriöpesäkettä ei vielä löydy, kun on niin uusi tapaus. Kun seuraava kohtaus tulee, voidaan olla varmoja, että kyseessä on "virallinen" epilepsia, ei yksittäinen kohtaus.
Toisilla kohtauksia tulee paljonkin kerralla, toisilla yksittäin. Minulla kohtaukset kestivät päivästä viikkoon aikanaan. Tuolloin oli väärä lääkitys. Murrosiässä hormonit vaikuttivat kohtausaikatauluuni (kuukautisten edellä). Kyllä joillakin menee vuosiakin ennen kuin seuraava kohtaus tulee. Laukaisevia tekijöitä ovat myös psyykkiset tekijät sekä esim. liika rasitus. Väsymys ja stressi kuuluvat laukaiseviin tekijöihin.