Alien leffat

Alien: se aito ja alkuperäinen.

Aliens: tuore näkökulma alkuperäiseen tarinaan. Jos loppuratkaisua ei olisi kopsattu mielikuvituksettomasti alkuperäisestä, niin voisi olla jopa sarjan paras.

Alien 3: perusidea on aivan jees, mutta alkutekstijakson jälkeen hyytyy hyytymistään ja vihoviimeinen kohtaus on jo vaivaannuttavan huono. Aasinsilta edelliseen elokuvaan osoittautuu järjettömäksi (alkutekstijakso lupaili parempaa) ja olisi pitänyt miettiä uudestaan, loppuhuipennus ei toimi huonon erikoistehosteen vuoksi, uudet hahmot ovat pehmoja (kovemmat tyypit olisivat pelastaneet paljon), eikä tarina lopulta tarjoa mitään uutta vaan seurailee aiempien jalanjäljillä. Valitettavasti selvästi huonoin osa tähän mennessä.

Alien 4 Resurrection: ei ei ei, täyttä kökköä ja selvästi koko sarjan huonoin osa. Perusidea herättelee toiveita uudesta tulemisesta, mutta tarina taantuu pian vanhoihin uriin. Tästä sarja ei enää toipune...

...mutta jos tänne asti on päässyt, kannattaa tsekata myös se parituntinen dokumentti joka kattaa edellämainitut elokuvat. Muistaakseni tarjosi mielenkiintoista taustahöttöä (vaikka en siitä oikeastaan enää mitään muista).

Alien, Alien3, Aliens, viimeisin, muttei vähäpätöisin Alien 4.

Voisi melkein rankata tuon kolmosen ykköspallille, mutta ei kai nyt sentään. Hyviä nuo ovat kaikki, mutta jokin tuossa kolmosessa vain näin vuosien saatossa alkanut kiehtomaan. Eihän tuo ilmestyessään mikään viiden tähden elokuva ollu, mutta näin myöhemmin siitä on tullut lempparini itse Alienin jälkeen.

Mielenkiinnolla odotan huhuttua jatko-osaa mikä sijoittuu ennen loistavan ensimmäisen elokuvan edeltäviin tapahtumiin. Taitaa myös remake olla lekan alla? Saas nähdä meneekö homma siltä haavaa läskiksi taas kerran.

Kummallista mutta näiden paikat vaihtelevat itselläni miten sattuu.

Ensimmäinen tietysti ensimmäinen ja elokuvana ainoa oikea elokuva(ts. vähänkään vakavasti otettava), mutta silti viime katsomaltani loppuosa oli muistaakseni kehnosti leikattu. Aika tökeröä kuvamateriaalia loppua kohden kaiken kaikkiaan. Ikään kuin kursittu jostain jämäpaloista kasaan. Siihen ne huonot puolet sitten ehkä jäävät tämän osalta.

Toinen oli lapsesta asti pitkään pelottavin elokuva jonka tiesin. Niin pelottava etten oikein mieltänyt sitä edes scifi-elokuvaksi. Ja kun en kauhusta liioin edelleenkään pidä, niin kasvettuani jäi tämä alienjuttu jotenkin muun leffanarkkauksen varjoon. Myöhemmin vasta tajusin kuinka nerokas tämä kaiken kaikkiaan oli juuri scifinä. Tähän myöhemmin lisätyt kohdat(esim. konetykit) ovat mielestäni eduksi. Mutta tarpeeksi tätä katsottuaan, eihän tätä jaksa. Henkilöhahmot ovat niin kasari-junttia, samoin kässäri, puhumattakaan nyt siitä naurettavasta räiskinnästä. Väkisinkin rupeaa naurattamaan nuo avaruusmerijalkaväen toilailut. Visuaalinen ilme on silti kestänyt hyvin aikaa ja tekee tästä todellisen scifi-klassikon. Eikä sitä käy kiistäminen, että tähän on kasattu suurinpiirtein kaikki ihmisen fobiat mukaan. Tosiasia kuitenkin on se, että ellei tämä olisi osa tätä saagaa, niin erkkikään ei tällaista sontaa jaksaisi toistamiseen katsoa. Cameron on b-luokan ohjaaja joka sopisi paremminkin lavastajaksi tai joksikin visuaalisen yleisilmeen luojan korvaan supisijaksi. Sininen.

Sitten tää Fincheri. Ensin vaikutti ihan mukiinmenevältä, saagan henkiin herettäjältä. Sinisen muuttumiselta punaiseksi. Mutta sitten lässähti. Ei enää sytyttänyt, ei voinut suhtautua vakavasti. Liian kyyninen, naurettavan kyyninen, tekovakava. Paasausta. Mutta sitten yht'äkkiä kolahti. En oikein tiedä että miksi. Ehkä se johtuu henkilöhahmojen kiinnostavuudesta tai näyttelijöiden niille suomasta kunniasta(onhan Fincheri tietysti parempi näyttelijäohjaajakin kuin Cameron ja ehkä Scottikin, ainakin viime aikojen valossa, en tosin pidä yhdestäkään näistä kolmesta), ehkä paremmista näyttelijöistä kuin edellisissä osissa. Tai siitä että tämä toi tarinaan uudenlaisen ulottuvuuden sen kyynisyyden mukana. Tarina kasvoi ihmisen maailman ulkopuolelle, ihmisen ulkopuolelle. Toisin sanoen se teki elokuvan ihmisistä tulevaisuuden ihmisiä. Sellaisia johon ei voi samaistua, ellei todella eläydy siihen esiteltyyn tulevaisuuteen kaikessa kyynisyydessään. Tämä vaatii katsojalta irrottautumista maapallolta ja tästä ajasta. Ehtaa scifiä siis. Visuaalisesti tuskin koskaan vanhenee, mieleen tulee kuvaajan Fincherimäiset yksityiskohdat kirurginvälineistä, juokseminen tunneleissa ja kaiut. Ei hitsi, pitääkö tää ny heti mennä kattoo vai.. Jokatapauksessa tässä on sitä jotain mikä tekee tästä alien-jutusta sen mitä se on.

Ja viimeiseksi tämä ranskalainen. Ensin pidin b-luokan elokuvana, lähinnä kai lopun koomisuuden vuoksi. Sitten aloin pitämään ja paljon. Jeunetin maailma oli mielenkiintoinen ja jatkoi siitä mihin Fincher jäi, mikä oli minusta hyvä asia. Lisänä tuli siihen edellisen kyynisyyteen huumoria. Se kaikkinainen paatoksellisuus vietiin niin pitkälle ettei sille voinut kuin nauraa. Jeunet teki mielstäni kellontarkkaa työtä ja kuvauksen yksityiskohdat olivat mannaa. Ripleyn kasvaminen ulos pillityksestään oli edellisessä mielenkiintoista ja tässä vieläkin kivempaa. Mutta sitten palattiin taas maan pinnalle. Tämä elokuva ei ole kestänyt tippaakaan aikaa. Kaikki vermeet ja vehkeet, lavasteista henkilöhahmoihin, tietokoneanimaatioista yleiseen vsuaaliseen ilmeeseen, on auttamasti jo nyt vanhaa ja halpaa. Juoni on käytännössä paikasta a paikkaan b siirtyminen. Ihan täyttä skeidaa, voi helvetti tässä se nyt on, tästä ei enää nousta. Tähän se loppu. Jeunet pilasi kaiken vaikka yritys oli ehkä ihan kunnianhimoinen. Tai sitten juuri päinvastainen, pisti läskiksi höperön lastensadun?

No se järjestys sitten. Ei sitä ole. Koko jutun juoni perustuu siihen maailmaa, eikä se ole yhdessä elokuvassa esitettävissä. Ensimmäisestä alkaen kaikki ovat osa alientarinaa. Tai Ripleyn, kummin sen nyt haluaa nähdä. Elokuvat ovat kaikki oman ohjaajansa työnjälkiä. Tämä on se hienoin puoli koko saagassa. Kaikki ovat tuoneet jotain omaa siihen maailmaan, kuitenkaan sen maailman siitä muuttumatta heidän omakseensa. Ehkä tästä jonkinasteisena poikkeuksena tuo Jeunet, valitettavasti.

Sitä ei varmaan tarvitse kenellekään selittää, että tarina muodostuu:

- Ripleystä(tässä Jeunetkin onnistui)
- ötököiden aiheuttamsta pelosta, joka metafyysisellä tasolla kuvastaa vain ihmisen pelkoja tuntematonta kohtaan.
- avaruuden kaikkinaisesta laajuudesta, hiljaisuudesta ja ihmisen sielä tuntemasta yksinäisyydestä.
- adroidista(tämä on toiminut jokaisessa elokuvassa, Weaverin ohella. Mitkään muut pakolliset elementit eivät ole mielestäni olleet jokaisessa elokuvassa yhtä tasaisen hyviä, tässäkin Jeunet onnistui).
- tulevaisuudesta, sillä scifiähän alienit ovat puhtaimmillaan

Alien kakkonen ja nelonen parhaat. Sikurni viiverhän on alien viitosessa (just lukaisin jostain) .. Uus matrixkin tulee :)

lopuksi vielä että District alien elokuva on todella huono ja super huonosti tehty !

Alien saagan neljästä tehdystä elokuvasta mieleenpainuvimmin ajatuksiin jää pyörimään "Alien 3".David Fincherin ohjaama esikoiselokuva on saanut turhaa kritiikkiä,ehkä enemmän niiltä jotka eivät ymmärrä KAUHU elokuvaa.Alien 3 on elokuvahistorian parhaimpia jatko-osia joita on koskaan työstetty.Kun on nähnyt vielä Alien trilogiaboxin alkuperäisen ohjaajanversion Alien 3. leffasta,joka on mahdollisesti vielä ahdistavampi kuin nähty teatteriversio.Voidaan tätä Fincherin elokuvaa pitää parhaana ainakin tummasävyisimpänä ja lohduttomimmalta Alien saagan elokuvista.Erityisesti elokuvasta jäi mieleen soimaan säveltäjä Elliot Goldenthalin jylhä musiikki.Tosin pidin myös Jerry Goldsmithin alkuperäisestä Alien soundtrakcistäkin.

Jep!

Eka on yksi kaikkien aikojen scifeistä ja elokuva joka osaltaan pitää hengissä tuota aneemista genreä.

Kolmonen kiilaa ahdistavuudessaan ja lohduttomuudessaan kakkosen ohi, joka on ihan ok, mutta liian räiskintä- ja sotaleffapainotteinen omaan makuun.

Nelonen onkin ihan oma lukunsa, en käsitä tuota leffaa, se menettää kaiken uskottavuutensa jo alkumetreillä, ja toimisikin paremmin jonkun videopelin oheismateriaalina kuin oikeana elokuvana.:(