Eri vaiheet pistorasioihin

Totta, sekoilin. Eihän 3x2.5mm2:ssa ole kuin nolla ja vaihe ja maa, joten ei tarvitse vaiheita miettiä. Ajattelin, että siinä olisi ollut 2 vaihetta nolla maa. Kuinka tiukka tuo pistorasiamääräys on? Ongelma syntyy tietysti vasta kuormitustilanteessa ja sitä varten on olemassa sulakkeet. Saman ongelman saa aikaan jo yhdellä pistorasialla, jos kuormittaa liikaa.

hausbauer kirjoitti:

Totta, sekoilin. Eihän 3x2.5mm2:ssa ole kuin nolla ja vaihe ja maa, joten ei tarvitse vaiheita miettiä. Ajattelin, että siinä olisi ollut 2 vaihetta nolla maa. Kuinka tiukka tuo pistorasiamääräys on? Ongelma syntyy tietysti vasta kuormitustilanteessa ja sitä varten on olemassa sulakkeet. Saman ongelman saa aikaan jo yhdellä pistorasialla, jos kuormittaa liikaa.

Lue lisää

Ei ole olemassa mitään määräyksiä pistorasioiden määrästä ryhmää kohden. Liikaa kuormaa ei kannata kuitenkaan laittaa, nuo mitoitusperiaatteet on hyvien kokemuksien pohjalta käytössä. Kannattaa mietiskellä tilan käyttötarkotusta ja mimmosia laitteita tullaan käyttään. Myös vikavirrat tulee ottaa huomioon. 3-vaiheiset pr-ryhmät on loistokeksintö, mutta jos vuotovirtaa tulee paljon vaikkapa hakkureista niin 3vaihe vvsk laukee helposti.

Työkohteeseesi olis hyvä vetää toinen syöttö rinnalle ja jakaa rasiat kahteen ryhmään. Saa kaksi vikavirtasuojaa ja sähköt ei mee viereisestää rasiasta samaan aikaan.

mb-. kirjoitti:

Ei ole olemassa mitään määräyksiä pistorasioiden määrästä ryhmää kohden. Liikaa kuormaa ei kannata kuitenkaan laittaa, nuo mitoitusperiaatteet on hyvien kokemuksien pohjalta käytössä. Kannattaa mietiskellä tilan käyttötarkotusta ja mimmosia laitteita tullaan käyttään. Myös vikavirrat tulee ottaa huomioon. 3-vaiheiset pr-ryhmät on loistokeksintö, mutta jos vuotovirtaa tulee paljon vaikkapa hakkureista niin 3vaihe vvsk laukee helposti.

Työkohteeseesi olis hyvä vetää toinen syöttö rinnalle ja jakaa rasiat kahteen ryhmään. Saa kaksi vikavirtasuojaa ja sähköt ei mee viereisestää rasiasta samaan aikaan.

Lue lisää

Ei ole olemassa mitään määräyksiä pistorasioiden määrästä ryhmää kohden.
VÄÄRIN
-----------

Sulakkeen / johdon suojan pitää laueta riittävän nopeasti johtovaurioiden estämiseksi.
Oliko se aika 20ms

Elikkä voit kytkeä 5x2,5 S mmj :hin kolme ryhmää yhteinen nolla , edellyttää että jokinen vaihe eri, siis L1, L2, L3 ja edellyttä myös kolmea johdonsuojaa/ sulaketta 16A tässä tapauksessa. Huomioi myös käyttötarkoitus, elikkä tarvtaanko vikavirtasuojat .

Sähkö opiskelija kirjoitti:

Ei ole olemassa mitään määräyksiä pistorasioiden määrästä ryhmää kohden.
VÄÄRIN
-----------

Sulakkeen / johdon suojan pitää laueta riittävän nopeasti johtovaurioiden estämiseksi.
Oliko se aika 20ms

Elikkä voit kytkeä 5x2,5 S mmj :hin kolme ryhmää yhteinen nolla , edellyttää että jokinen vaihe eri, siis L1, L2, L3 ja edellyttä myös kolmea johdonsuojaa/ sulaketta 16A tässä tapauksessa. Huomioi myös käyttötarkoitus, elikkä tarvtaanko vikavirtasuojat .

Lue lisää

Ihmettelen miten tuo yhteinen nolla voi Kirchhoffin ensimmäisen lain perusteella toimia.
Kytkemällä kaikki 3 vaihetta L1, L2 ja L3 virtapiireikseen jotka käyttävät yhteistä nollaa syntyy voimakkaassa kuormituksessa tilanne, että nollajohdin joutuu välittämään kaikkien kolmen vaiheen päässä olevien kojeiden virrat. Esim L1:ssa L2:ssa L3:ssa on kojeet jotka vievät kukin 10A. Tästää seuraa, että sulake ei yhdessäkään vaiheessa laukea vaikka nollajohdin hehkuu punaisena 30A:n virrasta. Löytyykö jokin parempi selitys asialle?

hausbauer kirjoitti:

Ihmettelen miten tuo yhteinen nolla voi Kirchhoffin ensimmäisen lain perusteella toimia.
Kytkemällä kaikki 3 vaihetta L1, L2 ja L3 virtapiireikseen jotka käyttävät yhteistä nollaa syntyy voimakkaassa kuormituksessa tilanne, että nollajohdin joutuu välittämään kaikkien kolmen vaiheen päässä olevien kojeiden virrat. Esim L1:ssa L2:ssa L3:ssa on kojeet jotka vievät kukin 10A. Tästää seuraa, että sulake ei yhdessäkään vaiheessa laukea vaikka nollajohdin hehkuu punaisena 30A:n virrasta. Löytyykö jokin parempi selitys asialle?

Lue lisää

kuormissa on se että jos kaikissa vaiheissa menee vaikkapa 10A: virta niin nollajohdossa ei kulje virtaa laisinkaan.Jos taas 2 vaiheen virta on 10A ja kolmannen 7A niin nollajohdossa menee 3A.Kätevää eikö totta

idea 3-vaihe kirjoitti:

kuormissa on se että jos kaikissa vaiheissa menee vaikkapa 10A: virta niin nollajohdossa ei kulje virtaa laisinkaan.Jos taas 2 vaiheen virta on 10A ja kolmannen 7A niin nollajohdossa menee 3A.Kätevää eikö totta

Lue lisää

Ja tämä perustuu siihen, koska L1, L2 ja L3 ovat 120:n asteen verran eri vaiheessa toisistaan eli symmetrisessä kuormituksessa 0-johdossa on 0-virta?

hausbauer kirjoitti:

Ihmettelen miten tuo yhteinen nolla voi Kirchhoffin ensimmäisen lain perusteella toimia.
Kytkemällä kaikki 3 vaihetta L1, L2 ja L3 virtapiireikseen jotka käyttävät yhteistä nollaa syntyy voimakkaassa kuormituksessa tilanne, että nollajohdin joutuu välittämään kaikkien kolmen vaiheen päässä olevien kojeiden virrat. Esim L1:ssa L2:ssa L3:ssa on kojeet jotka vievät kukin 10A. Tästää seuraa, että sulake ei yhdessäkään vaiheessa laukea vaikka nollajohdin hehkuu punaisena 30A:n virrasta. Löytyykö jokin parempi selitys asialle?

Lue lisää

hei
nythän kyseessä kolmivaihejärjestelmä, ei tasasähköpiiri.

Nollajohtimessa ei kulje esim. 16a virtaa koskaan samanaikaisesti, vaan kun L1 käyttää nollajohdinta suurimmalla kuormituksella eivät muut vaiheet L2 ja L3 kuormita nollajohdinta. kun taasen L2 kuormittaa nollajohdinta , eivät muut vaiheet L1ja L3 kuormita nollajohdinta. Tämä kaikki vuorottelee 50 hz taajuudella elikkä nollajohtimen kuormitus muuttuu 50 kertaa sekunnissa 20ms välein.

Jos kyseessä tasavirta piiri kuormitus on ns. nolla tai paluujohtimessa kuvailemasi kaltainen , elikkä kokonaisvirta on kaikkien haaravirtojen summa.

Tietenkin nollajohtimen kuormitukseen vaihtovirtapiirissä vaikuttaa myös käytettävien laitteiden kapasitanssi ja induktanssi , elikkä niiden muodostoma loisteho ja näennäisteho.

sähkö oppilas kirjoitti:

hei
nythän kyseessä kolmivaihejärjestelmä, ei tasasähköpiiri.

Nollajohtimessa ei kulje esim. 16a virtaa koskaan samanaikaisesti, vaan kun L1 käyttää nollajohdinta suurimmalla kuormituksella eivät muut vaiheet L2 ja L3 kuormita nollajohdinta. kun taasen L2 kuormittaa nollajohdinta , eivät muut vaiheet L1ja L3 kuormita nollajohdinta. Tämä kaikki vuorottelee 50 hz taajuudella elikkä nollajohtimen kuormitus muuttuu 50 kertaa sekunnissa 20ms välein.

Jos kyseessä tasavirta piiri kuormitus on ns. nolla tai paluujohtimessa kuvailemasi kaltainen , elikkä kokonaisvirta on kaikkien haaravirtojen summa.

Tietenkin nollajohtimen kuormitukseen vaihtovirtapiirissä vaikuttaa myös käytettävien laitteiden kapasitanssi ja induktanssi , elikkä niiden muodostoma loisteho ja näennäisteho.

Lue lisää

Yliaaltoja kannattaa myös pohtia tuota tehdessään. Nuo hakurivirtalähteet pakkaa äkkiä tekemään jopa tuplaten virtaa nollajohtimeen verrattuna vaihejohtimeen.

Yleisesti voipi sanoa, että 10 amp. sulakkeen taakse suositellaan maks. rasiamääräksi 10 kpl ja 16 amp. sulakkeen taakse 15 kpl rasioita. Oli sitten valaisimia tahi pistorasioita.

Riippuen sitten että mihin työtilaan nuo on sitten tulossa, mutta äkkiseltään sinne voisi laittaa kouruun 5x1,5S tahi 5x2,5S ja rasiat kolmeen ryhmään. Riippuen sitten tehontarpeesta laittaakko kympin vai kuudentoista sulakkeen.

Sähkö opiskelija kirjoitti:

Ei ole olemassa mitään määräyksiä pistorasioiden määrästä ryhmää kohden.
VÄÄRIN
-----------

Sulakkeen / johdon suojan pitää laueta riittävän nopeasti johtovaurioiden estämiseksi.
Oliko se aika 20ms

Elikkä voit kytkeä 5x2,5 S mmj :hin kolme ryhmää yhteinen nolla , edellyttää että jokinen vaihe eri, siis L1, L2, L3 ja edellyttä myös kolmea johdonsuojaa/ sulaketta 16A tässä tapauksessa. Huomioi myös käyttötarkoitus, elikkä tarvtaanko vikavirtasuojat .

Lue lisää

Normaalin ryhmäjohdon suojan toiminta-aika vaatimus on 0,4 sekuntia. Nykyään tosin myös vaaditaan vikavirtasuojat kaikille käyttöpistorasioille.

Tuohan pistorasioiden määrä on tosiaan suositus, mutta kannattanee sitä sitten miettiä, että kannattaako laittaa paljon rasioita, joissa ei ole kuitenkaan käyttövaraa kuin sen 3,5 kW.

Eli mieluummin laitatat sen 5x2,5S kaapelin ja saat samalla yhteensä reilut 10 kW tehon tarpeen niin vaatiessa.

jeejorma kirjoitti:

Normaalin ryhmäjohdon suojan toiminta-aika vaatimus on 0,4 sekuntia. Nykyään tosin myös vaaditaan vikavirtasuojat kaikille käyttöpistorasioille.

Tuohan pistorasioiden määrä on tosiaan suositus, mutta kannattanee sitä sitten miettiä, että kannattaako laittaa paljon rasioita, joissa ei ole kuitenkaan käyttövaraa kuin sen 3,5 kW.

Eli mieluummin laitatat sen 5x2,5S kaapelin ja saat samalla yhteensä reilut 10 kW tehon tarpeen niin vaatiessa.

Lue lisää

Jos on vaikka joku työtaso, niin sen päälle voi hyvinkin laittaa pistorasioita vaikka kuinka paljon, eikä se ole mikään ongelma että niiden yhteisvirta on vain 16A. Eipähän tarvi koko ajan olla vaihtamssa laitteiden johtoja kun touhuuilee. Monta rasiaa on ehdottomasti permpi juttu kuin jatkoroikat ja niillä haaroittaminen

sähkö oppilas kirjoitti:

hei
nythän kyseessä kolmivaihejärjestelmä, ei tasasähköpiiri.

Nollajohtimessa ei kulje esim. 16a virtaa koskaan samanaikaisesti, vaan kun L1 käyttää nollajohdinta suurimmalla kuormituksella eivät muut vaiheet L2 ja L3 kuormita nollajohdinta. kun taasen L2 kuormittaa nollajohdinta , eivät muut vaiheet L1ja L3 kuormita nollajohdinta. Tämä kaikki vuorottelee 50 hz taajuudella elikkä nollajohtimen kuormitus muuttuu 50 kertaa sekunnissa 20ms välein.

Jos kyseessä tasavirta piiri kuormitus on ns. nolla tai paluujohtimessa kuvailemasi kaltainen , elikkä kokonaisvirta on kaikkien haaravirtojen summa.

Tietenkin nollajohtimen kuormitukseen vaihtovirtapiirissä vaikuttaa myös käytettävien laitteiden kapasitanssi ja induktanssi , elikkä niiden muodostoma loisteho ja näennäisteho.

Lue lisää

En osta tuota ihan täysin, että muut vaiheet eivät kuormittaisi nollajohdinta. Mistä se virta sitten kulkee jos kaikissa vaiheissa on erilainen kuorma ja virtapiiri pitää muodostua. Selitys lienee se mihin tuossa aiemmin viittasin, että koska L1 ja L2 ja L3 ovat 120 asteen vaihe-erolla toisistaan niin samaan aikaan kuin toisessa vaiheessa olevalla kuormalla on positiivinen puolijakso menossa niin toisessa kuormassa negatiivinen eli virrat kumoavat toisiansa.

Sähkö opiskelija kirjoitti:

Ei ole olemassa mitään määräyksiä pistorasioiden määrästä ryhmää kohden.
VÄÄRIN
-----------

Sulakkeen / johdon suojan pitää laueta riittävän nopeasti johtovaurioiden estämiseksi.
Oliko se aika 20ms

Elikkä voit kytkeä 5x2,5 S mmj :hin kolme ryhmää yhteinen nolla , edellyttää että jokinen vaihe eri, siis L1, L2, L3 ja edellyttä myös kolmea johdonsuojaa/ sulaketta 16A tässä tapauksessa. Huomioi myös käyttötarkoitus, elikkä tarvtaanko vikavirtasuojat .

Lue lisää

Meni näköjään ohi. Ei puhuttu oikosulkuvirroista pätkän vertaa. Keskustelussa oli aiheena että kuinka monta pistorasiaa voi laittaa samaan ryhmään, ei johdon pituuksista yhtään. Viimekädessä suojalaite valitaan sitten niin, että nopea poiskytkentä täyttyy.

hausbauer kirjoitti:

En osta tuota ihan täysin, että muut vaiheet eivät kuormittaisi nollajohdinta. Mistä se virta sitten kulkee jos kaikissa vaiheissa on erilainen kuorma ja virtapiiri pitää muodostua. Selitys lienee se mihin tuossa aiemmin viittasin, että koska L1 ja L2 ja L3 ovat 120 asteen vaihe-erolla toisistaan niin samaan aikaan kuin toisessa vaiheessa olevalla kuormalla on positiivinen puolijakso menossa niin toisessa kuormassa negatiivinen eli virrat kumoavat toisiansa.

Lue lisää

Jos eri vaiheilla on yhteinen nolla, niin nollahan ei voi menne yli suurimman vaihevirran.

Itsellä on pykkikone ja kuivausrumpu eri vaiheilla ja yhteisellä nollalla.

1-2-3 vaihetta kirjoitti:

Jos eri vaiheilla on yhteinen nolla, niin nollahan ei voi menne yli suurimman vaihevirran.

Itsellä on pykkikone ja kuivausrumpu eri vaiheilla ja yhteisellä nollalla.

Lue lisää

Ja varmasti voi mennä. Nollajohtimessahan kulkee summavirta. Kuten edellä mainutut yliaallot aiheuttavat helposti nollajohtimeen suuremman virran kuin vaihejohtimessa kulkee. Toiseksi mahdollista jos on oikein vinoutunut kuorma niin kyllä se summavirta sieltä suuremmaksi kasvaa. Varsinkin jos on kapasitiivista ja induktiivista kuormaa samassa kytkennässä.

Ja kyllä, pyykkikone ja kuivausrumpu ja monet muut laitteet toimivat yhteisellä nollalla. Ei pidä kuitenkaan yleistää, jollei asiaan ole perehtynyt yhtään.

jeejorma kirjoitti:

Ja varmasti voi mennä. Nollajohtimessahan kulkee summavirta. Kuten edellä mainutut yliaallot aiheuttavat helposti nollajohtimeen suuremman virran kuin vaihejohtimessa kulkee. Toiseksi mahdollista jos on oikein vinoutunut kuorma niin kyllä se summavirta sieltä suuremmaksi kasvaa. Varsinkin jos on kapasitiivista ja induktiivista kuormaa samassa kytkennässä.

Ja kyllä, pyykkikone ja kuivausrumpu ja monet muut laitteet toimivat yhteisellä nollalla. Ei pidä kuitenkaan yleistää, jollei asiaan ole perehtynyt yhtään.

Lue lisää

Kyllä minunkin mielestä voi mennä jos on esim induktiivista kuormaa kuten pyöriviä koneita. Tästä muodostuu ns. loistehoa, joka vääristää vaiheistusta ja siten virtojen asetelmat muuttuvat eri vaiheiden suhteen.

hausbauer kirjoitti:

En osta tuota ihan täysin, että muut vaiheet eivät kuormittaisi nollajohdinta. Mistä se virta sitten kulkee jos kaikissa vaiheissa on erilainen kuorma ja virtapiiri pitää muodostua. Selitys lienee se mihin tuossa aiemmin viittasin, että koska L1 ja L2 ja L3 ovat 120 asteen vaihe-erolla toisistaan niin samaan aikaan kuin toisessa vaiheessa olevalla kuormalla on positiivinen puolijakso menossa niin toisessa kuormassa negatiivinen eli virrat kumoavat toisiansa.

Lue lisää

hei
nythän kyseessä kolmivaihejärjestelmä, ei tasasähköpiiri.

Nollajohtimessa ei kulje esim. 16a virtaa koskaan samanaikaisesti, vaan kun L1 käyttää nollajohdinta suurimmalla kuormituksella eivät muut vaiheet L2 ja L3 kuormita nollajohdinta. kun taasen L2 kuormittaa nollajohdinta , eivät muut vaiheet L1ja L3 kuormita nollajohdinta. Tämä kaikki vuorottelee 50 hz taajuudella elikkä nollajohtimen kuormitus muuttuu 50 kertaa sekunnissa 20ms välein.

Jos kyseessä tasavirta piiri kuormitus on ns. nolla tai paluujohtimessa kuvailemasi kaltainen , elikkä kokonaisvirta on kaikkien haaravirtojen summa.

Tietenkin nollajohtimen kuormitukseen vaihtovirtapiirissä vaikuttaa myös käytettävien laitteiden kapasitanssi ja induktanssi , elikkä niiden muodostoma loisteho ja näennäisteho.

IP 68 kirjoitti:

hei
nythän kyseessä kolmivaihejärjestelmä, ei tasasähköpiiri.

Nollajohtimessa ei kulje esim. 16a virtaa koskaan samanaikaisesti, vaan kun L1 käyttää nollajohdinta suurimmalla kuormituksella eivät muut vaiheet L2 ja L3 kuormita nollajohdinta. kun taasen L2 kuormittaa nollajohdinta , eivät muut vaiheet L1ja L3 kuormita nollajohdinta. Tämä kaikki vuorottelee 50 hz taajuudella elikkä nollajohtimen kuormitus muuttuu 50 kertaa sekunnissa 20ms välein.

Jos kyseessä tasavirta piiri kuormitus on ns. nolla tai paluujohtimessa kuvailemasi kaltainen , elikkä kokonaisvirta on kaikkien haaravirtojen summa.

Tietenkin nollajohtimen kuormitukseen vaihtovirtapiirissä vaikuttaa myös käytettävien laitteiden kapasitanssi ja induktanssi , elikkä niiden muodostoma loisteho ja näennäisteho.

Lue lisää

Mittee työ oikein höpötät?

Kyseessä on nimenomaan kolmivaihepiiri. Jos kyseessä on symmetrinen kuorma ja kytkentä, niin nollajohtimessa ei kulje mitään, eikä se muutu mihinkään. Tähtikytkentäisen esim. moottorit eivät tarvitse edes nollajohdon kytkentää, koska siinä eei kulje mitään. Jos nolla kytketään, niin se kytketään turvallisuuden vuoksi, jos sattuu niin, että joku käämeistä kärähtää niin silloin nolla rupeaa kellumaan ja vaihejohtimien kuormitus kasvaa, jollei nollaa tässätapauksessa ole kytketty.

Joten se virta liikkuu ainoastaan siellä vaiheiden välissä, jos kuorma on symmetrinen. Jos taas kuorma ei ole symmetrinen, niin nollajohtimessa kulkee kytkennän summavirtojen erotus.

kannattanee piirrellä vaikka kolmioita ja tähtiä, jollei muuten usko. Ja jollet osaa niin sitten ei kannata totuuksia enempää täällä kirjoitella. Kyllähän tuo käytännössä ihan vektorilaskujen terorian mukaan menee.

hausbauer kirjoitti:

Kyllä minunkin mielestä voi mennä jos on esim induktiivista kuormaa kuten pyöriviä koneita. Tästä muodostuu ns. loistehoa, joka vääristää vaiheistusta ja siten virtojen asetelmat muuttuvat eri vaiheiden suhteen.

Lue lisää

No aika teoreettiseksi alkaa mennä. Menaatteko että koivausrumpu olisi kapasitiivinen kuorma ja pesukone induktiivinen? Vai toisin päin?

Pitäs mittailla ja piirrellä/laskea vaihesiirtokulmien kanssa, mutta äkikseltään tuntuu että jos eri vaiheiset virrat laskee yhteen, niin ne kyllä kuitenkin vähentää toisiaan vaikka toinen olisikin edellä ja toinen jäljessä vaiheesta, ellei se ero ole ihan tolkuton.

Käytännössä asiaa on kuitenkin täysin turha edes miettiä, koska koneiden induktiiviset ja resistiiviset komponentit on kuitenkin iloisesti pienempiä kuin lämmitysvastusten ottamat virrat.

jeejorma kirjoitti:

Mittee työ oikein höpötät?

Kyseessä on nimenomaan kolmivaihepiiri. Jos kyseessä on symmetrinen kuorma ja kytkentä, niin nollajohtimessa ei kulje mitään, eikä se muutu mihinkään. Tähtikytkentäisen esim. moottorit eivät tarvitse edes nollajohdon kytkentää, koska siinä eei kulje mitään. Jos nolla kytketään, niin se kytketään turvallisuuden vuoksi, jos sattuu niin, että joku käämeistä kärähtää niin silloin nolla rupeaa kellumaan ja vaihejohtimien kuormitus kasvaa, jollei nollaa tässätapauksessa ole kytketty.

Joten se virta liikkuu ainoastaan siellä vaiheiden välissä, jos kuorma on symmetrinen. Jos taas kuorma ei ole symmetrinen, niin nollajohtimessa kulkee kytkennän summavirtojen erotus.

kannattanee piirrellä vaikka kolmioita ja tähtiä, jollei muuten usko. Ja jollet osaa niin sitten ei kannata totuuksia enempää täällä kirjoitella. Kyllähän tuo käytännössä ihan vektorilaskujen terorian mukaan menee.

Lue lisää

Mun mielestä sä olit samaa mietä kuin edellinen...

lämmitysvastus kirjoitti:

No aika teoreettiseksi alkaa mennä. Menaatteko että koivausrumpu olisi kapasitiivinen kuorma ja pesukone induktiivinen? Vai toisin päin?

Pitäs mittailla ja piirrellä/laskea vaihesiirtokulmien kanssa, mutta äkikseltään tuntuu että jos eri vaiheiset virrat laskee yhteen, niin ne kyllä kuitenkin vähentää toisiaan vaikka toinen olisikin edellä ja toinen jäljessä vaiheesta, ellei se ero ole ihan tolkuton.

Käytännössä asiaa on kuitenkin täysin turha edes miettiä, koska koneiden induktiiviset ja resistiiviset komponentit on kuitenkin iloisesti pienempiä kuin lämmitysvastusten ottamat virrat.

Lue lisää

Eipäs ole kukaan puhunut pesukoneen ja kuivausrummun kapasitiivisuudesta tai induktiivisuudeesta.

Äkkiseltään sitä voi tuntea vaikka mitä tahansa. Yleensä vaan nämä mustatuntuu asentajat tappavat joko itsensä tahi pahimmillaan muita ihmisiä. On se nyt kumma homma kun on selkeät faktat olemassa, ja silti jatkuu selittely, eikäkö, eikäkö, eikäkö.

Käytännössä toivon, ettet ikinö koske sähköihin itsesi ja muiden turvallisuuden takia.
Kumma homma se vaan sitten on, kun näitä palaneita nollajohtimia tulee kuitenkin vastaan liian usein. On tainnut "eikäkö" ja "mutu" asentajat ollut tekemässä hommia.

heh heh... kirjoitti:

Mun mielestä sä olit samaa mietä kuin edellinen...

tää kaveri kenelle naureskelit oli edes suurinpiirtein kärryillä, toi edellinen taasen ei.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kolmivaihevirta

hausbauer kirjoitti:

Kyllä minunkin mielestä voi mennä jos on esim induktiivista kuormaa kuten pyöriviä koneita. Tästä muodostuu ns. loistehoa, joka vääristää vaiheistusta ja siten virtojen asetelmat muuttuvat eri vaiheiden suhteen.

Lue lisää

tuo on totta että induktiivinen kuorma aiheuttaa loistehoa. eli se siirtää sitä 120asteen vaihekulmaa eteen tai taakseppäin, joka siis ei sinällänsä merkitse mitään normaalille ihmiselle sillä ei ole merkitystä kuin jakeluverkoille... siksipä siis suuria asiakkaita laskutetaan siitäkin erikseen. loisteho ei vaikuta mitenkään nollavirtaan jos on symmetrinen kuorma. se mikä vaikuttaa nollavirtaan on harmoniset yliaallot.. joita tulloo tietokoneista jne...

Japilord kirjoitti:

tuo on totta että induktiivinen kuorma aiheuttaa loistehoa. eli se siirtää sitä 120asteen vaihekulmaa eteen tai taakseppäin, joka siis ei sinällänsä merkitse mitään normaalille ihmiselle sillä ei ole merkitystä kuin jakeluverkoille... siksipä siis suuria asiakkaita laskutetaan siitäkin erikseen. loisteho ei vaikuta mitenkään nollavirtaan jos on symmetrinen kuorma. se mikä vaikuttaa nollavirtaan on harmoniset yliaallot.. joita tulloo tietokoneista jne...

Lue lisää

Kuorma harvoin on kotioloissa symmetrinen. Symmetrisellä kuormalla tässä loistehon tapauksessa ymmärretään, että jokaisessa vaiheessa olisi samanlainen induktiivinen kuorma. No sellainen tulee esim. 3-vaihemoottorista, mutta kotioloissa toimitaan 1-vaiheisten laitteiden kanssa. Jossakin vaiheessa pyörii satunnaisesto pesukone, toisessa sähkökäyttöinen ruohonleikkuri kolmannessa sähkökäyttöinen sirkkeli jne. Näistä ei käytännön eleämässä kyllä symmetristä kuormaa saa.

jeejorma kirjoitti:

Eipäs ole kukaan puhunut pesukoneen ja kuivausrummun kapasitiivisuudesta tai induktiivisuudeesta.

Äkkiseltään sitä voi tuntea vaikka mitä tahansa. Yleensä vaan nämä mustatuntuu asentajat tappavat joko itsensä tahi pahimmillaan muita ihmisiä. On se nyt kumma homma kun on selkeät faktat olemassa, ja silti jatkuu selittely, eikäkö, eikäkö, eikäkö.

Käytännössä toivon, ettet ikinö koske sähköihin itsesi ja muiden turvallisuuden takia.
Kumma homma se vaan sitten on, kun näitä palaneita nollajohtimia tulee kuitenkin vastaan liian usein. On tainnut "eikäkö" ja "mutu" asentajat ollut tekemässä hommia.

Lue lisää

No sun on sitten varmaan parasta ottaa yhteyttä tukesiin ja selittää niille miten vitun vaarallista on ylipäätään se että kolmivaihejärjestelmissä on yhteinen nolla. Sun teorian mukaan pitää vetää joka vaiheelle oma nolla tai sitten nollan pitää olla kolme kertaa äärijohtimen paksuinen.

jee jee... kirjoitti:

No sun on sitten varmaan parasta ottaa yhteyttä tukesiin ja selittää niille miten vitun vaarallista on ylipäätään se että kolmivaihejärjestelmissä on yhteinen nolla. Sun teorian mukaan pitää vetää joka vaiheelle oma nolla tai sitten nollan pitää olla kolme kertaa äärijohtimen paksuinen.

Lue lisää

Jos nyt hankkisit sen sisälukutaidon ensin ennenkuin rupeat avautumaan. Muutenkin varmaan kannattaisi lukea koko ketju läpi. Saisit asiasta varmaan hieman paremman kuvan.

Ja nuo ei ole TUKES:ille mitään uusia asioita, joita olen käynyt läpi. Ilmeisesti sinä et kuitenkaan kyseisiin asioihin ole ennen törmännyt.

Ja tuommoista sanomaasi teoriaa et löydä minun kirjoituksista mistään, joten suotta vääristelet kirjoituksiani.

IP 68 kirjoitti:

hei
nythän kyseessä kolmivaihejärjestelmä, ei tasasähköpiiri.

Nollajohtimessa ei kulje esim. 16a virtaa koskaan samanaikaisesti, vaan kun L1 käyttää nollajohdinta suurimmalla kuormituksella eivät muut vaiheet L2 ja L3 kuormita nollajohdinta. kun taasen L2 kuormittaa nollajohdinta , eivät muut vaiheet L1ja L3 kuormita nollajohdinta. Tämä kaikki vuorottelee 50 hz taajuudella elikkä nollajohtimen kuormitus muuttuu 50 kertaa sekunnissa 20ms välein.

Jos kyseessä tasavirta piiri kuormitus on ns. nolla tai paluujohtimessa kuvailemasi kaltainen , elikkä kokonaisvirta on kaikkien haaravirtojen summa.

Tietenkin nollajohtimen kuormitukseen vaihtovirtapiirissä vaikuttaa myös käytettävien laitteiden kapasitanssi ja induktanssi , elikkä niiden muodostoma loisteho ja näennäisteho.

Lue lisää

Jos Yliaalloista johtuva virrannousu nollajohtimessa on välillä 15-33%, kaapelin mitoitus tehdään vaihevirran perusteella käyttäen korjauskerrointa 0,86. Jos se on 33-45%, mitoitus tehdään nollajohtimen virran perusteella käyttäen korjauskerrointa 0,86. Ja jos yli 45% niin korjauskerroin 1.

Hyvin yksinkertaista.

jee jee... kirjoitti:

No sun on sitten varmaan parasta ottaa yhteyttä tukesiin ja selittää niille miten vitun vaarallista on ylipäätään se että kolmivaihejärjestelmissä on yhteinen nolla. Sun teorian mukaan pitää vetää joka vaiheelle oma nolla tai sitten nollan pitää olla kolme kertaa äärijohtimen paksuinen.

Lue lisää

En viitsi lukea ketjua tämän pitemmälle. Uskoisit nyt vaan,
kun ammattinsa taitava "jeejorma" vääntää Sinullekin kupari-
langasta tuota asiaa, tosin täysin turhaan.

Voin vakuuttaa Sinulle, että kommivaihejärjestelmässä
epäsymmetrisen kuorman ja harmonisten yliaaltojen takia
nollajohtimessa saadaan kulkemaan jopa 2,7 kertainen virta
kuin äärijohtimessa. Tulee tosin kysymykseen etupäässä
vaan nousujohdoissa. Jos minä saisin määrätä, niin vaatisin
ko. tapauksissa nollan paksuudeksi 2xäärijohdin.

Muuten en ole aikoihin lueskellut tätä palstaa ja nyt taas hirvittää
kuinka perussähköasioista tietämättömät "timpurit" aivan
tosissaan kyselevät ohjeita laittomiin toimiinsa, eli sähköasen-
nuksien tekoon.

ihan oikea sähkäri kirjoitti:

tää kaveri kenelle naureskelit oli edes suurinpiirtein kärryillä, toi edellinen taasen ei.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kolmivaihevirta

Lue lisää

Joo, kokeilin joskus piruuttani kolmivaiheisen LV-varaajan nollajohdosta pihtimittarilla virrat laittamalla päälle sulake kerrallaan.
L1 - virta oli nimellisvirta, muistaakseni 8 A
L1 ja L2 - edelleen 8 A
Li, L2 ja L3 virta 0 A
Voinemme koko S24-väki olla yksimielisiä siitä että tuo kolmivaihesysteemin nollajohto toimii puhtaalla vastuskuormalla, induk-ja kapasitanssit ynnä muut yliaallot sitten muuttanevat asiaa.

Ohan se hyvä, että on rasioita. kahtoo vaan, että vikasuojaus toteutuu myös viimisessä rasiassa. Jännitteenalenemakin alkaa olemaan melkoinen jos on ainakin ketjutettu rasiat yhteen ketjuun.

No ei tuota kyllä mitenkään yleiseksi tavaksi voi sanoa tuota yksivaihe järjestelmää.
Riippuen tietysti kohteesta.

jeejorma kirjoitti:

Ohan se hyvä, että on rasioita. kahtoo vaan, että vikasuojaus toteutuu myös viimisessä rasiassa. Jännitteenalenemakin alkaa olemaan melkoinen jos on ainakin ketjutettu rasiat yhteen ketjuun.

No ei tuota kyllä mitenkään yleiseksi tavaksi voi sanoa tuota yksivaihe järjestelmää.
Riippuen tietysti kohteesta.

Lue lisää

Mikäs tuollaisen yhden rasian aiheuttama ylimenovastus voisi olla?

Joihinkin ruuviliittinrasioihin vois liittää jhohtimen katkaisematta sitä, silloin ei ainakaan tule ylimääräistä vastusta (kuoritaan 15mm johtoa ja kierretään ruuvin ympäri).