Talvisotakantasi antaa niin ymmärtää.
Kysymykset Antipunikin, vastaukset setäjokakertoojaselostaakuva
Kysymys: Suhteessa muihin kansoihin neuvostovaltio lähti tasavertaisuuden, ystävyyden ja kansallisen itsemääräämisen lainalaisuuden lähtökohdista."
Aluevaihdoista kieltäytyneen naapurin palkitseminen sodalla osoittaa neukkulan lähteneen suhteessaan muihin kansoihin kaikesta muusta kuin tasavertaisuudesta, ystävyydestä ja kansallisen itsemääräämisen lainalaisuuden lähtökohdista.”
Vastaus: Päinvastoin, koska kyseinen sosialismin rakentamisen yleinen lainalaisuus toteutui pääosin Neuvostoliiton toimintatavoissa talvisodankin alla. Toki talvisodan sotilaallisten toimien aloittamisesta annan NL:lle hieman miinuspointseja, koska, kuten olen palstalla aiemminkin todennut, talvisota olisi voitu välttää. Toki NL oli valmis vielä sodan kynnyksellä sotatoimia välttämään. Tämä NL:n Suomen kanssa rauhaan ja hyviin naapurisuhteisiin pyrkivä linja tulee selkeästi esiin ns. Molotovin nooteissa!
Mutta Suomen silloiset poliittiset ja sotilaalliset johtajat olivat sotapolitiikassaan taipumattomia: he olivat valinneet sodan tien luottaen lujasti Saksan ja länsivaltojen poliittiseen ja sotilaalliseen apuun sekä ollessaan valmiita luovuttamaan Suomen niiden tukikohdaksi sotaretkille NL:oon. Tämähän sitten toteutui ns. jatkosodassa, jolloin Suomen lahtarit möivät Suomen natseille palkkana toteuttaa natsien tuella nurkkaimperialistista suursuomi hankettaan!
Mutta NL oli talvisodan alla todellisessa pakkosaumassa: länsivaltojen kanssa oli Saksan vastainen rauhanrintaman rakentaminen epäonnistunut, toisaalta Saksan kanssa tehdyllä hyökkäämättömyyssopimuksella NL sai lisäaikaa valmistautua natsien hyökkäykseen sekä estää natsien tuomasta sillanpääasemiaan mm. koko Puolaan ja Baltiaan, ja suursota oli natsien Puolaan hyökkäyksellä alkanut. Ja Suomi ajoi sotapolitiikallaan sotaa, jonka se politiikallaan myös sai! Talvisodan perussyy oli siis siinä!
Toisaalta talvisota nähtiin stalinistisen hallinnon kautta hyväksyttävänä sotana, eli sillä puolustettiin sosialismia rakentavaa isänmaata! Itse en näin arvioisi, koska jos NL:oa oltaisiin tuolloin johdettu tieteellisesti, talvisota olisi todennäköisesti jäänyt NL:n puolelta sotilaallisesti aloittamatta. Mutta todennäköisesti Suomi olisi hyökännyt länsimaiden tukemana NL:oon keväällä 1940! Ja silloin NL puolustautuminen olisi ollut nimenomaan hyväksyttävää sotaa. Toisaalta tämä kuvio toteutui 1941 kun Suomi natsiliitossa saksan kanssa hyökkäsi NL:oon ja syyllistyi mm. 1,5 miljoonan leningradilaisen siviilin surmaan!
Eli kyseisen sosialismin yleisen lainalisuuden noudattamisesta NL:lle 8-, olen aika reilulla päällä tänään!
Kysymys: Osoittiko neukkula Puolalle maan tasavertaisuutta, ystävyyttä ja ja kansallisen itsemääräämisen lainalaisuutta suorittamalla Puolan itäosien valtauksen ja miehityksen syyskuussa 1939?”
Vastaus: Tuolloin NL osoitti ainoana kansankuntana fasismin vastaista suoraselkäisyyttä! Puolan kohdalla lähtökohtahan oli se, että Puolan valtiota ei ollut enää käytännössä olemassa. Eli NL:n joukkojen siirtäminen puolaan, vaikka pienen kahinoinnin jälkeen, on nähtävä natsifasismin vastaisista lähtökohdista oikeana sotilasstrategisena liikkeenä. Neuvostoliitto pystyi näin estämään natseja luomasta sotilaallisia sillanpääasemia koko Puolaan ja Baltiaan hyökkäykselleen Neuvostoliittoon. NL siis pystyi asettamaan äärirajat natsien ekspansiolle itään. Joten puna-armeijan joukkojen siirtyminen Puolaan on luonnehdittava fasismin vastaiseksi sosialismia rakentavan isänmaan puolustamiseksi, siis oikeutetuksi sotilaalliseksi manööveriksi!
Eikä NL tietenkään luottanut Saksan hyökkäämättömyyssopimuksen voimaan, vaan varmisteli natsien hyökkäyksen estämistä itään myös tasavertaisilla keskinäisillä sopimuksilla Eestin ja muiden Baltian maiden kanssa.
Eli kyseisen sosialismin yleisen lainalisuuden noudattamisesta NL:lle 10, edelleen olen aika reilulla päällä tänään!
Kysymykset Antipunikin, vastaukset setäjokakertoojaselostaakuva
Kysymys: Suhteessa muihin kansoihin neuvostovaltio lähti tasavertaisuuden, ystävyyden ja kansallisen itsemääräämisen lainalaisuuden lähtökohdista."
Aluevaihdoista kieltäytyneen naapurin palkitseminen sodalla osoittaa neukkulan lähteneen suhteessaan muihin kansoihin kaikesta muusta kuin tasavertaisuudesta, ystävyydestä ja kansallisen itsemääräämisen lainalaisuuden lähtökohdista.”
Vastaus: Päinvastoin, koska kyseinen sosialismin rakentamisen yleinen lainalaisuus toteutui pääosin Neuvostoliiton toimintatavoissa talvisodankin alla. Toki talvisodan sotilaallisten toimien aloittamisesta annan NL:lle hieman miinuspointseja, koska, kuten olen palstalla aiemminkin todennut, talvisota olisi voitu välttää. Toki NL oli valmis vielä sodan kynnyksellä sotatoimia välttämään. Tämä NL:n Suomen kanssa rauhaan ja hyviin naapurisuhteisiin pyrkivä linja tulee selkeästi esiin ns. Molotovin nooteissa!
Mutta Suomen silloiset poliittiset ja sotilaalliset johtajat olivat sotapolitiikassaan taipumattomia: he olivat valinneet sodan tien luottaen lujasti Saksan ja länsivaltojen poliittiseen ja sotilaalliseen apuun sekä ollessaan valmiita luovuttamaan Suomen niiden tukikohdaksi sotaretkille NL:oon. Tämähän sitten toteutui ns. jatkosodassa, jolloin Suomen lahtarit möivät Suomen natseille palkkana toteuttaa natsien tuella nurkkaimperialistista suursuomi hankettaan!
Mutta NL oli talvisodan alla todellisessa pakkosaumassa: länsivaltojen kanssa oli Saksan vastainen rauhanrintaman rakentaminen epäonnistunut, toisaalta Saksan kanssa tehdyllä hyökkäämättömyyssopimuksella NL sai lisäaikaa valmistautua natsien hyökkäykseen sekä estää natsien tuomasta sillanpääasemiaan mm. koko Puolaan ja Baltiaan, ja suursota oli natsien Puolaan hyökkäyksellä alkanut. Ja Suomi ajoi sotapolitiikallaan sotaa, jonka se politiikallaan myös sai! Talvisodan perussyy oli siis siinä!
Toisaalta talvisota nähtiin stalinistisen hallinnon kautta hyväksyttävänä sotana, eli sillä puolustettiin sosialismia rakentavaa isänmaata! Itse en näin arvioisi, koska jos NL:oa oltaisiin tuolloin johdettu tieteellisesti, talvisota olisi todennäköisesti jäänyt NL:n puolelta sotilaallisesti aloittamatta. Mutta todennäköisesti Suomi olisi hyökännyt länsimaiden tukemana NL:oon keväällä 1940! Ja silloin NL puolustautuminen olisi ollut nimenomaan hyväksyttävää sotaa. Toisaalta tämä kuvio toteutui 1941 kun Suomi natsiliitossa saksan kanssa hyökkäsi NL:oon ja syyllistyi mm. 1,5 miljoonan leningradilaisen siviilin surmaan!
Eli kyseisen sosialismin yleisen lainalisuuden noudattamisesta NL:lle 8-, olen aika reilulla päällä tänään!
Kysymys: Osoittiko neukkula Puolalle maan tasavertaisuutta, ystävyyttä ja ja kansallisen itsemääräämisen lainalaisuutta suorittamalla Puolan itäosien valtauksen ja miehityksen syyskuussa 1939?”
Vastaus: Tuolloin NL osoitti ainoana kansankuntana fasismin vastaista suoraselkäisyyttä! Puolan kohdalla lähtökohtahan oli se, että Puolan valtiota ei ollut enää käytännössä olemassa. Eli NL:n joukkojen siirtäminen puolaan, vaikka pienen kahinoinnin jälkeen, on nähtävä natsifasismin vastaisista lähtökohdista oikeana sotilasstrategisena liikkeenä. Neuvostoliitto pystyi näin estämään natseja luomasta sotilaallisia sillanpääasemia koko Puolaan ja Baltiaan hyökkäykselleen Neuvostoliittoon. NL siis pystyi asettamaan äärirajat natsien ekspansiolle itään. Joten puna-armeijan joukkojen siirtyminen Puolaan on luonnehdittava fasismin vastaiseksi sosialismia rakentavan isänmaan puolustamiseksi, siis oikeutetuksi sotilaalliseksi manööveriksi!
Eikä NL tietenkään luottanut Saksan hyökkäämättömyyssopimuksen voimaan, vaan varmisteli natsien hyökkäyksen estämistä itään myös tasavertaisilla keskinäisillä sopimuksilla Eestin ja muiden Baltian maiden kanssa.
Eli kyseisen sosialismin yleisen lainalisuuden noudattamisesta NL:lle 10, edelleen olen aika reilulla päällä tänään!
Vastaukset 1
Vanhimmat
rakenna niille nyt alttari jos todella uskot heidän pyhimyksiä olleen