Viekö kiusaus voiton

Olen saanut parannuksen armon monia vuosia avioeroni jälkeen.

Minä tiedän, että minun tulisi vain malttaa elää sen mukaan mitä Herra minulle antaa. Jos Hän katsoo hyväksi antaa minulle puolison, Hän tekee sen. Jos taas Hän katsoo paremmaksi, että minun tulee elää yksin, sen on Hänen tahtonsa ja siihen minun on tyytyminen. Hän tietää tarpeeni paremmin kuin kukaan ihminen.

Mutta kuitenkin, olen suurimman osan aikuista ikääni elänyt parisuhteessa ja kaipaan sitä aina vain. Jokaisena elämäni päivänä ajattelen híljaa mielessäni, että josko tänään tapaisin ihmisen, jonka kanssa voisin viettää loppuelämäni? Josko tänään minusta tulisi...kokonainen...olisin osa parisuhdetta, jossa voisin jakaa kaiken. Ja ennen kaikkea saada ja antaa evankeliumia.

Ei ole olemassa vaihtoehtoa, että kieltäisi uskoni. Eikä ole olemassa vaihtoehtoa, että huolisin epäuskoisen puolison -joita kyllä olisi tarjolla. Minun täytyy vain toivoa ja odottaa. Ja rukoilla ahkerasti. Ehkä Herran tahto on sama kuin minun, ehkä se on jokuin toinen.. Minä voin vain odottaa ja rukoilla.

Ja pyytää anteeksi.
295
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Eivät kaikki "epäuskoisiksi" leimaamanne ihmiset ole suinkaan "epäuskoisia". Meillä muillakin on monesti oma henkilökohtainen usko. uskovaisia on plajon muitakin kuin vanhoillislestadiolaiset.

Minua nyppii tuo sana "epäuskoinen". Anteeksi, tämä ei kai kuulunut aiheeseen.

Äänestä

Toisinaan tuntuu hyvin vaikealta säilyä uskomassa -yksin.
Minullahan ei ole uskovaista perhettä, ystäväpiiriä jne. Olenhan kasvanut maailmassa..

Äänestä

Kommentoi aloitusta


yksinainavain kirjoitti:

Olen saanut parannuksen armon monia vuosia avioeroni jälkeen.

Minä tiedän, että minun tulisi vain malttaa elää sen mukaan mitä Herra minulle antaa. Jos Hän katsoo hyväksi antaa minulle puolison, Hän tekee sen. Jos taas Hän katsoo paremmaksi, että minun tulee elää yksin, sen on Hänen tahtonsa ja siihen minun on tyytyminen. Hän tietää tarpeeni paremmin kuin kukaan ihminen.

Mutta kuitenkin, olen suurimman osan aikuista ikääni elänyt parisuhteessa ja kaipaan sitä aina vain. Jokaisena elämäni päivänä ajattelen híljaa mielessäni, että josko tänään tapaisin ihmisen, jonka kanssa voisin viettää loppuelämäni? Josko tänään minusta tulisi...kokonainen...olisin osa parisuhdetta, jossa voisin jakaa kaiken. Ja ennen kaikkea saada ja antaa evankeliumia.

Ei ole olemassa vaihtoehtoa, että kieltäisi uskoni. Eikä ole olemassa vaihtoehtoa, että huolisin epäuskoisen puolison -joita kyllä olisi tarjolla. Minun täytyy vain toivoa ja odottaa. Ja rukoilla ahkerasti. Ehkä Herran tahto on sama kuin minun, ehkä se on jokuin toinen.. Minä voin vain odottaa ja rukoilla.

Ja pyytää anteeksi.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu