ollaan jo kolmannella tilalla, nyt kaikki alas joukolla pankolta tukihakemuksia laatimaan. Kyllä se ykköstila sieltä tulee vielä. Hyvä Kepu, Hyvä Masa, hyvä cube head, hyvä yhteistyökumppanit: nova keva kms ja muut huraa huraa huraa.
Suomi kohta kallein
hyvä kepu
24220
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
kokonaista kepulikansaa!
Keskustan (Maalaisliiton), MTK:n ja kaavoituspolitiikan ansioista maksamme laadultaan keskinkertaisesta ruoasta maailman kalleimpia hintoja. Tämä siitäkin huolimatta että maatalouteen syydetään miljärdeja vuodessa. Ihmeellistä ettei kansa nurise asiasta enempää. Kalleimmat hinnat, korkeimmat verot vain keskinkertaiset tulot = maailman yksinkertaisin kansa?
... vaikuta sen raaka-aineiden hinnat. Esimerkiksi leipä maksaa 5 € per kilo. Viljelijä saa viljasta 25 senttiä per kilo, mikä on leivän hinnasta 5 %. Hinta muodostuu pääasiassa: kuljetuksesta viljelijältä, jauhatuksesta (mylläyksestä), leipmosta, taas kuljetuksesta, tukkukauppiasta, vähittäiskaupasta ja arvonlisäverosta.
Ennätin jo kirjoittaa kommentin muualle:
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8315029/38881084
Ruoan hinnassa me olemme, Oiva, maksaneet kaikkien turhien ostoskeskusten ja ideaparkkien rakentamisen.
-Jäbä
.kaikki muu paitsi ruoka se vasta kallista onkin ja se johtuu yksinomaan porvareiden eli kokoomuslaisten ahneudesta ja sinä olet yksi heistä.
Toisekseen ostoskeskukset ym. ovat monin verroin parempia ratkaisuja vaikka nyt luonnon kannalta ja hintojen kannalta ja ne on ykkös asioita kaikessa.
elätämme tukiaisilla loisivaa kepulikansaa!
Kuuntelitko Torstain ajankohtaisohjelmaa?
Asiantuntija sanoi että maailman ruokapörssi vaikuttaa ruoan hintaan. Suomessa vaikutus hintojen nousuun ja laskuun kulkee jäljessä moniin muihin maihin verrattuna. Riippuu siitä milloin suomalaiset jalostajat käyvät hintaneuvottelut. Viive on yli puoli vuotta. Nyt pörssin hinta on ollut laskussa ja se on laskenut isojen maiden elintarvikkeiden hintoja puolen vuoden ajan voimakkaasti. Hinnan alennus on tulossa Suomeen ja se laskee syksyllä suomen hintatasoa voimakkaasti. Ruoan hinna arvioi laskevan noin 10% maailman markkinahinnan vaikutuksesta.
Pörssi myy nyt ruoan raaka-ainetta korkeammalla hinnalla kuin Suomalainen viljelijä saa raaka-aineestaan. Tuottajahinnan alennus Suomessa johtuu pörssihinnan alentumisennusteesta.
Pörssi on ostanut jo kolmen vuoden maailman raaka-ainetuotannon etukäteen. Ruoan hinta on noussut voimakkaasti josta syystä ruoka on ollut viisi vuotta suosittu sijoituskohde.
Yhteen vetona: Sijoittajat repivät suuroimman voiton ruoan tämän hetken hinnoista. Siitä on turha syyttää suomalsita kauppaa ja jalostajaa. Toki niilläkin non vaikutuksesnsa, mkutta maailman rikkaimmat sijoittajat kuorivat ensin kermat päältä. Ne ohjailee hintoja niin kauan kuin ruoan tuotannon määrä on alle tarpeen.
Jos ruoan hintaan halutaan alennusta on saatva aikaan ylituotantotilanne. Silloin sijoittajien kiinnostus raaka-aineeseen lopahtaa.
Sinunkin juttusi paljastaa karmealla tavalla sen, miten elintarvikeketjun kartelli toimii: kaupan kaksi keskusliikettä ja elintarviketeollisuus neuvottelevat ja sopivat valikoimista, hinnoista ja toimituksista vain kolme kertaa vuodessa.
Meillä ei todellakaan ole mitään hintakilpailua vaan kiinteät sopimushinnat, eli kartelli, ja kaiken kukkuraksi kauppa hinnoittelee kuluttajahinnat sellaisiksi, että katetuotto riittää turhien rakennusprojektien rahoittamiseen ja syksyllä annettavaan alvin alennuksen näyttämiseen hintalapuissa.
Näistä syistä saksalaisen ruokakaupan eurolla saa Suomessa vain 85 sentin edestä tavaraa ostoskoriin.
Näistä syistä elintarvikekauppojen valikoimissa on vain samojen suurteollisuusyritysten tuotteita.
Näistä syistä paikallisten pientuottajien lähiruoka on kallista
Näistä syistä myös kaupan hävikki on suurta ja hintataso siitäkin syystä korkea.
Keskittynyt kauppa on kallista ja kuluttaja pannaan maksamaan lystit, koska kilpailu ei toimi.
Tämän on tunnustanut muuten jo Mari Pekkarinenkin.
-Jäbä
Lidlin talousvaikeudet lä'hes samoilla hinnoilla kuin muillakin? Hinnat ovat ainoastaan 2% halvemmat kuin suomalaisilla kaupoilla ja Lidl aikoo vetäytyä Suomesta koska kauppa ei kannata. Lidlihän on Saksalainen kauppa. Myy Saksalaisat elintarviketta.
Tuo sinun kestoselityksesi ei oikain vakuuta, vaikka syy tuohon keskittymiseen on todella Kokoomus ja Solialidemokraatit. Sittenkin minä vähän Keskustalisensa epäilen tuota sinun selitystäsi.
Lidlinvetäytymisestä en tiedä mitään. En ole huomannut, että mitkään talouselämän lehdet olisivat siitä kirjoittaneet. Saksalaisomistuksessahan Lidl on, mutta levinnyt laajalle EU:iin. Jos hintataso on 2% alle S-ryhmän ja keskon tason, niin Lidl käyttää tilannetta hyväkseen, kun sen ei tarvitse alentaa hintojaan enempää saadakseen hyvät myyntikatteet. Saksalais- ja eurooppalaistuotteiden lisäksi lidlissä on suurimpien suomalaisten elintarviketehtaiden tuotteita myös.
Keskittyminen nykyiseen kahteen suureen kekusliikkeeseen, jotka hallitsevat yhteens 85% elintarvikekaupan pinta-alasta, on omat historialliset syynsä, johon politiikkakin vaikuttaa jonkin verran, nimenomaan sitä kautta, että poliittinen kiinnostus kilapilulakien valvontaa kohtaan on ollut kovasti laimea ja kilpailuasiamiehet ja kilpailuvirasto toimettomia.
Tilanne oli vielä 80-luvulla hyvin erilainen, kun kaupan alalla oli neljä suurta: Kesko, S-ryhmä, Tuko ja E-osuuskunta Eka, eli entinen OTK:lainen E-kaupan ryhmä.
OTK:n fuusio E-Osuuskunta Ekaksi ja kaiken muun OTK:laisen liiketoiminnan liittämien Eka-Yhtymään aloitti kehityksen, jossa SOK joutui tiivistämään keskitettyä ketjuohjaustaan ja kesko ottamaan tiukemman otteen K-kauppiaista. Tuko ei tätä kestänyt, vaan kaatui samoihin aikoihin, kun E-osuuskunta Eka sortui velkasaneeraukseen. EU:n kilpailuvirasto ei sallinut Tukon menevän kokonaan Keskolle, joten sitä pilkottiin jonkin verran muodon vuoksi, mutta seuraus oli, että kauppa keskittyi vain kahden keskusliikkeen haltuun, missä on merkittävintä se, että maahantuonti tukkukaupan ostotoiminta ja vähittäiskauppa ovat kaikki samoissa käsissä ja saman päätösvallan alla.
Tästä on seurannut sellainen kekittyminen, joka on vienyt päätösvallan valikoimista ja hinnoista pois kauppiaalta ja paikalliselta tasolta helsinkiin ketjujen keskusjohdon haltuun. Kun ketjujen keskusjohto vastaa myös teollisuuden kanssa tehtävistä hinta- ja toimitussopimuksista, tämä merkitsee erittäin keskittynyttä ja hallitsevaa markkina-asemaan, kun kaksi suuryritystä kaupan alalla voi suoraan sanella teollisuudelle paljonko se on valmis tuotteista maksamaan ja samat keskusliikkeet päättävät tuotteiden kuluttajahinnoista kaikissa ketjuissaan.
Meillä ei ole mitään kilpailua kaupan alalla, mistä johtuu, että hinnat ovat muuta Eurooppaa korkeammat.
-Jäbä
tuota sijoituskuplaa vaikka sinulle selittää??
Maailman rikkaimmat ihmiset nostavat raaka.aineiden hintaa pörssillä. Onko tuo nyt niin vaikea tajuta? Koska raaka-aineiden hinnat ovat spekulatiivisen korkeita ovat varsinkin Suoman hinnat korkeita koska suomessa kulut ovat isommat kuin muissa maissa. Suoman talvi nostaa kaikkien tuotteiden hintaa. Hintavertailu pitäisi tehdä Pohjois-Ruotsin ja Pohjois norjan hintoihin niin silloin saadaan Suomen kilpailukykuy hinnoissa selville. Norjan hinta on euroissa laskettuna 30% kalliimpi kuin Suomen hinta. Ruotsin hinta oli ennen kruunun devalvoitumista 10% kalliimpi, vaikka Ruotsin eteläosa on hyvin lauhalla ilmastovyöhykkeellä.
Välistävetäjiä todella on mutta ei ainoastaan kaupat. Ensimmäinen välistä'vetäjä' raaka-aineisiin sijoittaneet spekulantit jotka rahastaa eniten tuoasta. Sitten tulee jalostusteollisuus ja sitten tukkukaupat. Eikä siihen rahastukseen ole ihan syyttömiä myöskään pakalliset merketit ja pikkukaupat.
Suurimpia syyllisiä kuitenkin on vieläkin "eurosokeudesta" kärsivät asiakkaat, jotka eivät ymmärrä euron arvoa. Jos kaikkea ostetaan hinnalla millä tahansa niin sillä on hintoja nostava vaikutus. Jos asiakkaat eivät ostaisi näin sivottoman hintaisia tavaroita joilla nyt kaupataan tavaraa, hinnat yleisesti laskisivat.
Raaka-ainehintojen osuus kuluttajahinnoista on muutamia prosentteja, joten niiden pörssiheilahtelut eivät kuluttajahintoja heiluta.
Tuotantokustannuksia taas korvataan maataloustuilla, joissa Suomi saa tätä vaikeiden alueiden tukea, vai mikä se on, ja se eliminoi meidän korkeiden tuotantokustannustemme vaikutuksen raaka-ainehintaan.
Norjan kauppa on vielä keskittyneempää kuin Suomen kauppa. Norjan kilpailuviranomainen onkin jo vuosia sitten aloittanut tutkinnan rikkooko norjalainen kauppa hallitsevalla markkina-asemallaan siläläistä kilpailulainsäädäntöä. Tuosta piti tulla, jos oikein muistan, yhteispohjoismainen tutkimusprojekti kaikkien maiden kilpailuvirastojen kesken. mutta se lienee tapettu vaikenemalla, kun asiasta ei ole talouslehdissä mitään näkynyt.
Välistävetäjänä on ainoastaan kauppa, koska kaupan kahdella suurella ei ole kilpailijoita, eikä yhdelläkään elintarvikevalmistajalla ole varaa jäädä pois kummankaan - S-ryhmän tai Keskon - ketjujen valikoimista.
Kauppa määrää ostoillaan myös sen, mitä teollisuus tuottaa. HK Scan:in toimitusjohtaja Kari Seikku sai kevättalvella kenkää, kun yritti panostaa laatumerkkien jalostamiseen, mutta kauppa halusi tarjouslenkkiä.
Kauppa siis määrää mista ostohinnoistaan ja kuluttajahinnoistaan, kun meillä Suomessa ei edes ole enää mitään tukkukauppaa. Yhtään hintapäätöstä ei nimittäin tehdä paikallisella tasolla, markettien tai pikkukauppojen hinnoittelussa, kun hinnat tulevat keskusliikkeestä ja ketjujohdosta.
Kuluttaja ei voi asialle mitään, paitsi jättämällä syömättä, koska 85% ruokakapuuojen pinta-alasta on S-ryhmällä ja Keskolla. Sellaisia kuluttajia on aika vähän, joilla on Lidl, kauppatori tai -halli niin lähellä, että ruoan voisi hankkia niistä eikä S- tai K-ketjujen kaupoista. E-osuuskunta Ekan, eli Tradekan seuraaja, Suomen vähittäiskauppa Oy, eli Siwa ja Valintatalokin ovat nyt jo niin pieni vaikuttaja, ettei sekään juuri asiaan mitään muutosta saa aikaan.
-Jäbä
..paitsi ruoka kiitos sossujen.
Suomessa elinkustannukstet ovat kalliit ja oikeaa työtä tekevän ostovoima heikko suhteessa bkt:n, koska suomalisilla on elätettävinään miltei 100 000 maanomistajaa, joille jaetaan tukaisia, etuuksia, rahoiutsta, määrärahoja yms jne kaikkien tuuttien kautta.
Ostovoima on alhainen, sillä maanomistajien maatalousharrastusten tuotos kansantalouteen on inflaatio. He saavat katteetonta rahaa, jonka oikeaa työtä tekevät joutuvat kattamaan. Siksi Suomen palkansaajien ostovoima on heikko ja EU:n ja bkt:n verrattuna katastrofaalisen alhainen.
Maalaisliitto-kepun ainoa tavoite on ylläpitää maanomistajien vastikkeettomia tukaisia.
kuin ääretön ahneus. Sitä esiintyy tuottajaportaasta aina viimeiseen myyntikojuun saakka.
Monet kustannukset ovat alentuneet. polttoaineen jne. Ruuan hinta vain nousee.
Se on tämän kepulandian kirous.
..juuri oli lehdissä tutkimus missä todistettiin,että ruoka on halpunut vuodessa noin 5% siinä oli ostettu samat tavarat viime vuonna ja juuri nyt ja se jos mikä kertoo totuuden asiasta tuo on vain pelkkää kuvittelua ja uusavuttomuutta tuo sinun väite.
kepulehtiä. Tilaston mukaan ruoka nousi vuodessa 4,5%. Muualla EU:n alueella se laski saman verran.
Kun S-ryhmä ja kesko vahvistuivat E-osuuskunta Ekan jouduttua velkasaneeraukseen ja Tukon kaaduttua, jouduttiin suomalaista elintarviketeollisuutta myymään ulkomaille melkoisesti ja moni keskisuuri jalostaja meni nurin.
Tämä johtuu siitä, että kaupan kahden suuren hallitseva markkina-asema pitää sisäänostohinnat erittäin alhaalla, mutta kuluttajahinnat hyvin kokealla, koska nämä kaksi suurta eivät kilpaile keskenään aidosti hinnoilla.
-Jäbä
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200907179943206_uu.shtml
http://www.taloussanomat.fi/raha/2009/07/17/suomalainen-maksaa-kolmanneksi-eniten/200916482/139
Tämä Vanhasen hallitus on ajanut kaupan ja teollisuuden etuja heti alusta alkaen, ei ihme että paljastuu näitä kytköksiä.
Koskaan, mikään muu hallitus,ei ole tehty sellaista veronalennuspäätöstä minkä tämä hallitus teki ruuan alv:n alennuksen kohdalla. Annettiin kaupalle ja teollisuudelle vuosien ajan mahdollisuus "sopeuttaa" hinnat sopiviksi ja se nähtiin tässä hintavertailussa. Puun myyntiverotuksen alennuksella siirrettiin veronmaksajien rahoja miljoonia metsäteollisuudelle ja se palkitsi hallitusta siirtämällä tuotantoa Ruotsiin.
On se ihme että meidän palkkataso on EU:n eteläisten maiden tasolla, sosiaaliturva samoin ja hinnat kuitenkin EU:n kärkeä.
Toivottavasti nämä hallituksen ja kaupan, sekä teollisuuden mahdolliset kytkökset saadaan median avulla paljastettua.
Ruoan 17% alv on meillä aika korkea Euroopan keskitasoon verrattuna, joten on sitäkin syytä alentaa, jos ei muuta niin periaatteesta. Myös ravintoloiden alv olisi samalla pudotettava 22%:sta 12%:iin, niin sillä olisi jo työllistävääkin vaikutusta, kun ulkona voisivat syödä muutkin kuin edustuskulutositteiden kirjoittajat.
Palkkatasokin meillä vaikuttaa, kun vaikkapa Haapsalussa, Virossa, syö 15 eurolla täyden illallisen alkupaloineen, pääruokineen ja jälkiruokineen + 1/2 pulloa viiniä. Elintarvikeaupan tasolla palkkojen vaikutus ei kuitenkaan ole syy, koska eivät meidän kauppa-apulaistemme palkat halvempia ole kuin Saksassa ja täällä hinnat ovat 15% yli saksan hintatason.
Kaupan etuja ovat ajaneet kaikki hallitukset jo sotien päättymisestä alkaen, kun ovat sallineet kaupalle vapaan oikeuden keskittyä ja muodostaa kartelleja. Nyt ei asiasta enää pienellä remontilla selvitäkään. Ainoa ratkaisu olisi säätää laki, joka kieltää tukkuporrsta omistamasta vähittäiskauppoja. Silloin se kilpailunedistämislain pykälä, joka kieltää tukkuporrasta määräämästä väjittäisportaan hinnat, saisi taas jonkin merkityksen, minkä tuo pykälä on menettänyt kaupan keskittyessä tukku- ja vähittäistoiminnoiltaan samoihin käsiin.
Keskustaa ihmettelen eniten, ettei se puolueena ole ajanut maataloustuottajien ja heidän omistamiansa elintarviketeollisuuden etua suhteessa kauppaan, vaan on antanut kaupan vallan kasvaa niin, että teollisuuden myyntihinta kaupalle on puristettu sellaiseksi, ettei teollisuudella ole varaa maksaa tuottajalle juuri mitään. Maidon kohdallahan on juuri tämä tilanne.
Suomalaisen korkean hintatson ainoa syyllinen on kauppa, koska kaupan alalla ei ole aitoa hintakilpailua siksi, että meillä on enää ainoastaan suurten ketjujen myymälöitä ja itsenäinen tukku- ja vähittäiskauppiaskunta on muutamaa harvaa lukuunottamatta tapettu pois.
-Jäbä
Suomessa on erittäin korkeat ruoan tuottajahinnat. Sitä on ihan turha kiistää. Osittain peruselintarvikkeissa jopa 50% korkeammat, kuin Etelä-Euroopassa. Ja on sitten maalaiset turha itkeä, että tuottaminen on Suomessa kallista. Totta kai on, ja siksi täällä ei pitäisi harrastella ruoan tuottamista.
Lisäksi ruoan hintaa nostaa korkea verotus, joka osaltaan johtuu siitä, että toimetonta, laiskaa ja sivistymätöntä maaseudulla asuvaa väestöä ei haluta päästää kaupunkeja roskaamaan ja katukuvaa pilaamaan. Nämä vesipäät elätetään pystyyn synnyinsijoillaan.
Kaupan kilpailun puute taas johtuu vaikeudesta saada kauppapaikkoja. Parhaat paikat on varattu keskustapuoluetta runsaasti voiteleville tahoille. Harvalla on 450.000 egeä heittää kepulien laariin, jos haluaa kaupan avata.
fantastiset ideat tässä kantavat satoa ja Niinistö tukieuroille taputtaa.
.
ovatkin nostattaneet hintoja kiitettävästi jotta alvia voidaan "laskea"