Käyn alkoholilla ja joskus lääkkeillä,kun haluan nukkua ja on huono olo.Käyn jatkuvaa taistelua masennusta vastaan,ettei se heittäisi psykoosin puolelle.Tiedän,alkoholistakin sen voi saada.Älkää te muut olko niin tyhmiä,kuin minä,että alatte hoitamaan masennusta alkoholilla.Toivon vielä itsekin joskus pääseväni päihteistä eroon.En kaipaa vittuiluvastauksia besserwissereiltä.
krooninen masennus
minä vaan
5215
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
usko vaan ...rupee vaikka fillaroimaan...parasta liikuntaa..kavereita riittää...kunto nousee...
Nimim. 10 000/vuodessa
Minä olen todennut, että kun olen nyt toistuvan masennuksen vakavassa vaiheessa taas kerran ja ollut vuoden verran lääkityksellä, niin kun otan yhdenkin oluen, alkaa armoton vitutus. Tekisi mieli tehdä mitä vaan, jotta saisi pahan olon ja vetämättömyyden pois. Se on jo niin pelottavaa, olen vienyt tarvittavat pillerit naapuriin turvaan, jotta en helpolla tulisi ottaneeksi niitä turhan paljon viinan kanssa ja perään soita ambulanssia.
Tämä armoton vitutus on siis vain ja ainoastaan minusta itsestäni kiinni, joten en sitten ota sitä yhtäkään olutta.
...liialla kofeiinilla. Tulee niin ahdistava olo että tuntee räjähtävänsä pahasta ahdistuksesta.
Näköjään masis ei kestä nautintoaineita.
monista keksityistä diagnooseista,jotta lääkärit elävät hulppeasti ja lääketehtaat ovat börssissä.
Olen vuosia ollut enemmän tai vähemmän masentunut nainen. Kävin psykoterapiankin läpi sen vuoksi (ei ollut hyvä kokemus). Terapeutti oli koulutettu psykiatri, kirjoittanut kirjoja, arvostettu ihminen. MUTTA: Hän suositteli minulle alkoholin käyttöä rentoutumiseen! VOITKO KUVITELLA!? Järkyttävää!! En muutenkaan tykkää läträtä viinan kanssa! En edes pidä kaljasta tms. Olin silloin hyvin nuori nainen ja viinan kestävyyskin olisi ollut aika heikkoa - mihinkähän olisinkaan joutunut, jos olisin terapeutin neuvoa noudattanut?
- Olen miettinyt: pitäisiköhän terapeutista tehdä ilmoitus kelaan? Onko tollaiseen kehottaminen oikein ja vastuullista lääkäriltä.
Jos psykiatrisi kehottaa sinua käyttämään alkoholia, juokse heti ovesta ulos äläkä palaa sen terapeutin vastaanotolle!!!! Mutta oma kokemukseni lienee ollut hyvin harvinainen? Toivottavasti.
Minua on auttanut selkeästä päiväjärjestyksestä kiinni pitäminen. Mulla on ikäänkuin lukujärjestys takaraivossa. Pidän rutiineista kiinni, tuntui miltä tuntui.
Mulle tärkeimmät tukipilarit pääpiirteissään:
1) riittävä uni
- tärkeää luovuudelle myös.
- aamulla ylös sängystä, vaikka haluaisi vain kuolla.
- illalla nukkumaan ajoissa (ainakin yritän).
2) hyvä, herkullinen ja terveellinen ruoka
- reseptikirjoja tutkailen usein iltalukemiseksi
- aivot tarvitsevat ravintoa
- kokkaaminen rentouttaa, vaikka ei ole muita syöjiä kuin minä yksin.
3) liikunta
- ULKONA, oli ilma mikä hyvänsä!
- joskus voi liikkua rankasti ja juosta hullun lailla, joskus jaksaa vain hiipiä.
Ei sillä määrällä ole niin väliä: vaikka jaksaisi kävellä vain viis askelta se on parempi kuin ei mitään!
4) rukoilu
- on mulle tärkeää ja psalmien luku. En halua tässä alkaa ketään käännyttämään.
Psalmit on lohdullista luettavaa: on sitä ennenkin ihmisillä ollut vaikeaa!
Olisi kiva, jos olisi ystäviä, mutta en ole jaksanut heihin pitää vaikeimmassa masennus/uupumusvaiheessani yhteyttä ja he vieraantuivat minusta. Se on surullista, mutta en voi pakottaa ketään ystäväkseni.