Entisaikaan ruotsin kieli oli maamme hallinnon ja kulttuurin kieli. Se oli mahdollista vain siten, että suomenkielisiltä lapsilta estettiin mahdollisuudet käydä koulua omalla äidinkielellään. Jo 1800-luvulla kylvetettiin suomalaislapset kaksikielisiksi myös Sydän-Savossa. Kas näin se tapahtui:
Mikkeliin haluttiin suomenkielinen, yliopistoon johtava koulu. Sitä ei ruotsinkielinen senaatti hyväksynyt. Toistuvien hakemusten jälkeen marraskuussa 1871 annetussa asetuksessa päätettiin Mikkeliin vihdoin perustaa klassillinen lyseo, mutta ruotsinkielinen.
(Lyseon historiikista) "Lyseon avajaisten riemu muuttui koulutyön alkaessa kielitaisteluksi, jota käytiin jonkin verran koulun sisällä, mutta vielä innokkaammin kaupungilla ja sitten koko maakunnassa, lehdistössä ja valtiopäivillä. Ruotsinkielisen lyseon takia laulettiin vuonna 1883: "Mikkeli se Ruotsin kaupunki, keskellä Suomenmaata ja maata".
Moni Mikkelin lyseon oppilaista oli lähtöisin suomalaiskodista, eikä lyseossa voitu täysin puhtaasti seurata yhden opetuskielen periaatetta. Mikkelin kaupungin edustajat esittivät useilla 1870- ja 1880-luvun valtiopäivillä lyseon suomalaistamista, mutta suotuisaan ratkaisuun ei päästy. Vuonna 1883 annetulla asetuksella Mikkelin lyseosta tehtiin kuitenkin kaksikielinen. Tämä oli aivan omalaatuinen ratkaisu koko maassa. Alaluokilla kutakin oppilasta oli opetettava äidinkielellään. Vuonna 1888 kaksikielinen opetustapa ulotettiin lyseon kaikille luokille. Viidellä alimmalla luokalla opetettiin poikia suomeksi tai ruotsiksi kotikielen mukaan. Poikkeuksen teki kreikka viidennellä luokalla. Sitä opetettiin vain suomeksi. Yläluokilla jako suoritettiin eri oppiaineittain seuraavasti:
- suomeksi ja ruotsiksi opetettiin luonnontieteitä;
- "suomeksi suomalaisilla oppikirjoilla" opetettiin suomen kieltä, uskontoa, kirkkohistoriaa, Suomen historiaa sekä kreikkaa;
- "ruotsiksi ruotsalaisilla oppikirjoilla" opetettiin ruotsin kieltä, yleistä historiaa, logiikkaa, fysiikkaa ja trigonometriaa;
- ruotsiksi sekä suomeksi "ruotsinkielistä esitystapaa käyttäen" opetettiin venäjää, saksaa ja ranskaa;
- suomeksi ja ruotsiksi "suomenkielistä esitystapaa käyttäen" opetettiin latinaa ja matematiikkaa;
- ruotsiksi pidettiin aamuhartaudet, kun taas viimeisen lukutunnin päätyttyä oli suomenkieliset iltarukoukset:
- voimistelutuntien komentokielenä oli suomi.
Oli selvää, että kaksikielinen opetus oli hidasta eivätkä tulokset olleet hyviä. Mikkelin fennomaaneille lyseon kaksikielisyys oli vähäinen edistysaskel. He vaativat koulun täydellistä suomalaistamista, joka tapahtui vasta vuonna 1903."
Kun suomenkielistä kopulutusta ei järjestetty, säilyi ruotsinkielen valta-asema aina 1800-luvun loppupuolelle asti. Niiden, jotka tekevät suurta numeroa siitä, että maamme kulttuuri oli aikanaan ruotsinkielistä, kannattaa ottaa huomioon ne epädemokraattiset keinot, joilla tämä valta-asema pystyttiin säilyttämään.
Wanhan ajan kielikylvyt
9
367
Vastaukset 9
- 56724
Suomi oli ollut jo sata vuotta Ruotsista vapaa ja suomenkieltä kyykytettiin oikein olan takaa.
Alkaa ymmärtämään, mistä merkillinen nykytilanne juontuu... - Propagandan sijasta
Suomalaisissa on koko joukko ihmisiä joiden mielestä suomenkielisillä on kiitollisuudenvelka suomenruotsalaisille. Ei sinänsä mikään ihme, koska koulujen historiantunneilla kielitaistelun historiaa ei käsitellä juuri lainkaan tai sitten korostetaan Snellmannin ja muiden fennomaanien ruotsinkielisyyttä.
Kielitaistelun historiassa, niinkuin historianopetuksessa yleensä on selvä ruotsinmielinen vääristymä. Ruotsin vallan aikaa ihannoidaan, suuriruhtinaskunnan ajan suomalaisille monella tavalla hyvää aikaa ja suotuisaa kehitystä vaähätellään ja korostetaan suhteettomasti sortovuosia, jotka olivat osa koko venäjän maan venäläistämispolitiikkaa eivätkä mikään yksittäinen suomalaisiin kohdistuva vaino. Yleensäkin itäinen vaikutus suomalaisuudessa halutaan esittää negatiivisena. - Tapio.Rautalapio
" Niiden, jotka tekevät suurta numeroa siitä, että maamme kulttuuri oli aikanaan ruotsinkielistä, kannattaa ottaa huomioon ne epädemokraattiset keinot, joilla tämä valta-asema pystyttiin säilyttämään."
Ja niiden, jotka tekevät suurta numeroa 1800-luvun loppupuolen kielitaisteluista, kannattaa muistaa, että suomen kieli sai valta-aseman niin koulutuksessa kuin yhteiskuntaelämässäkin todella nopeasti, muutamassa vuosikymmenessä sen jälkeen kun ajatus suomenkielisen koulutuksen tarpeellisuudesta ylipäänsä syntyi. Ajatus yleisen kansanopetuksen tarpeellisuudestahan puolestaan kohtasi ankaraa vastustusta suomenkielisellä puolella niin, että yleinen oppivelvollisuus saatiin aikaiseksi vasta 1920-luvulla.- Huolehtija
Koululaitoksemme historiasta on voitava puhua, jotta ymmärtäisimme menneisyyttä. Suomen vähälukuinen sivistyneistö puhui aikoinaan ruotsia, koksa suomenkielistä koulutusta ei ollut eivätkä ruotsinkieliset vallanpitäjät nähneet sitä tarpeelliseksi. Ankdamin äskettäinen kirjoitus "Fennot kehityksen jarruna" osui siinä suhteeessa oikeaan, että 1860 -1880-luvuilla teollisuuden, kaupan ja taiteen kieli oli ruotsi. On kuitenkin varottava virheellisiä johtopäätöksiä ruotsinkielisten erinomaisuudesta, ja sen vuoksi on paikallaan muistuttaa, että suomen kieltä syrjittiin.
Nykyisinkin pyritään poistamaan syrjintää, ja näin tekivät myös Snellmann, Cygnaeus ja muut, huolimatta ruotsinkielisten kummastelusta. Heillä oli moraalista rohkeutta uhmata ympäristöään oikean asian puolesta, samanlaisia on ruotsinkielistemme joukossa toivottavasti yhä vieläkin.
Monista suomenkielisistä kannattaa muistaa etenkin Vihtori Peltosta (kirjailija Johannes Linnankoski) joka teki uraauurtavaa työtä Itä-Uudenmaan kouluolojen kehittäjänä. Peltonen/Linnankoski oli puuhamiehenä perustamassa Porvoon yksityistä lyseota ja organisoimassa sen talohanketta. Noihin aikoihin suomenkieliset perustivat yksityisiä oppikouluja, jotka sitten aikojen kuluessa siirtyivät valtion hallintaan.
Suomenkielisen koulutuksen lisääntyminen 1800-luvun loppupuolella vauhditti kieliolojemme kehitystä, mutta suurin merkitys oli valtiollisella kehityksellä. Kielisuhteet muuttuivat lopullisesti, kun ruotsinvallan ajoilta periytynyt säätylaitos ja säätyvaltiopäivät vihdoin saatiin raivatuksi pois v. 1906 (viimeisenä Länsi-Euroopassa) ja maahamme saatiin yleinen äänioikeus ja demokratia. - Tapio.Rautalapio
Huolehtija kirjoitti:
Koululaitoksemme historiasta on voitava puhua, jotta ymmärtäisimme menneisyyttä. Suomen vähälukuinen sivistyneistö puhui aikoinaan ruotsia, koksa suomenkielistä koulutusta ei ollut eivätkä ruotsinkieliset vallanpitäjät nähneet sitä tarpeelliseksi. Ankdamin äskettäinen kirjoitus "Fennot kehityksen jarruna" osui siinä suhteeessa oikeaan, että 1860 -1880-luvuilla teollisuuden, kaupan ja taiteen kieli oli ruotsi. On kuitenkin varottava virheellisiä johtopäätöksiä ruotsinkielisten erinomaisuudesta, ja sen vuoksi on paikallaan muistuttaa, että suomen kieltä syrjittiin.
Nykyisinkin pyritään poistamaan syrjintää, ja näin tekivät myös Snellmann, Cygnaeus ja muut, huolimatta ruotsinkielisten kummastelusta. Heillä oli moraalista rohkeutta uhmata ympäristöään oikean asian puolesta, samanlaisia on ruotsinkielistemme joukossa toivottavasti yhä vieläkin.
Monista suomenkielisistä kannattaa muistaa etenkin Vihtori Peltosta (kirjailija Johannes Linnankoski) joka teki uraauurtavaa työtä Itä-Uudenmaan kouluolojen kehittäjänä. Peltonen/Linnankoski oli puuhamiehenä perustamassa Porvoon yksityistä lyseota ja organisoimassa sen talohanketta. Noihin aikoihin suomenkieliset perustivat yksityisiä oppikouluja, jotka sitten aikojen kuluessa siirtyivät valtion hallintaan.
Suomenkielisen koulutuksen lisääntyminen 1800-luvun loppupuolella vauhditti kieliolojemme kehitystä, mutta suurin merkitys oli valtiollisella kehityksellä. Kielisuhteet muuttuivat lopullisesti, kun ruotsinvallan ajoilta periytynyt säätylaitos ja säätyvaltiopäivät vihdoin saatiin raivatuksi pois v. 1906 (viimeisenä Länsi-Euroopassa) ja maahamme saatiin yleinen äänioikeus ja demokratia."Koululaitoksemme historiasta on voitava puhua, jotta ymmärtäisimme menneisyyttä."
ja koululaitoksen historiasta puhuttaessa on muistettava, että 1800-luvullakin ja varsinkin aiemmin suhtautuminen koulutukseen oli hyvin erilaista kuin nykyisin. Kansalle riittävänä opetuksena pidettiin kirkon antamaan välttävää luku- ja kirjoitustaitoa. Se opetus tietysti annettiin kansankielellä ennenkin. Korkeamman koulutuksen tehtävän taas ei ollut varsinaisesti tuottaa 'sivistyneistöä' siinä mielessä kuin nykyisin voisi ajatella, vaan virkamiehiä kuninkaan/tsaarin palvelukseen.
Ja kannattaa tosiaan muistaa sekin, että kansakoululaitoksen leviämisen jarruna olivat lopulta monin paikoin vielä 1900-luvullakin ne kansanmiehet, joiden mielestä turha oppi on ihmiselle vain haitaksi.
" ruotsinvallan ajoilta periytynyt säätylaitos ja säätyvaltiopäivät vihdoin saatiin raivatuksi pois v. 1906 (viimeisenä Länsi-Euroopassa)"
Niin, Venäjän vallan aikaana Suomi tosiaan jäi Länsi-Euroopan kehityksestä jälkeen kutakuinkin kaikilla aloilla. Sekin on syytä muistaa kun puhutaan autonomian ajasta. Huolehtija kirjoitti:
Koululaitoksemme historiasta on voitava puhua, jotta ymmärtäisimme menneisyyttä. Suomen vähälukuinen sivistyneistö puhui aikoinaan ruotsia, koksa suomenkielistä koulutusta ei ollut eivätkä ruotsinkieliset vallanpitäjät nähneet sitä tarpeelliseksi. Ankdamin äskettäinen kirjoitus "Fennot kehityksen jarruna" osui siinä suhteeessa oikeaan, että 1860 -1880-luvuilla teollisuuden, kaupan ja taiteen kieli oli ruotsi. On kuitenkin varottava virheellisiä johtopäätöksiä ruotsinkielisten erinomaisuudesta, ja sen vuoksi on paikallaan muistuttaa, että suomen kieltä syrjittiin.
Nykyisinkin pyritään poistamaan syrjintää, ja näin tekivät myös Snellmann, Cygnaeus ja muut, huolimatta ruotsinkielisten kummastelusta. Heillä oli moraalista rohkeutta uhmata ympäristöään oikean asian puolesta, samanlaisia on ruotsinkielistemme joukossa toivottavasti yhä vieläkin.
Monista suomenkielisistä kannattaa muistaa etenkin Vihtori Peltosta (kirjailija Johannes Linnankoski) joka teki uraauurtavaa työtä Itä-Uudenmaan kouluolojen kehittäjänä. Peltonen/Linnankoski oli puuhamiehenä perustamassa Porvoon yksityistä lyseota ja organisoimassa sen talohanketta. Noihin aikoihin suomenkieliset perustivat yksityisiä oppikouluja, jotka sitten aikojen kuluessa siirtyivät valtion hallintaan.
Suomenkielisen koulutuksen lisääntyminen 1800-luvun loppupuolella vauhditti kieliolojemme kehitystä, mutta suurin merkitys oli valtiollisella kehityksellä. Kielisuhteet muuttuivat lopullisesti, kun ruotsinvallan ajoilta periytynyt säätylaitos ja säätyvaltiopäivät vihdoin saatiin raivatuksi pois v. 1906 (viimeisenä Länsi-Euroopassa) ja maahamme saatiin yleinen äänioikeus ja demokratia.Provosoiva otsikkoni viittasi lainaamani kirjoituksen tähän alla olevaan kohtaan ja tulee ymmärtää sen keskustelun ja historiallisen jatkumon osana jota esim netti fenno nimimerkki "ella4" edustaa vääristäessään maamme historiaa ja mitätöidessään ruotsinkielisiä suomalaisia väittäessään milloin mitäkin päätöntä.
Vastahakoiset fennomaanit
"Suomen osallistuminen maailmannäyttelyihin oli siis ruotsinkielisten liberaalien projekti. He halusivat nostaa Suomen talouselämän, ja koko Suomen, takapajulasta maailmankartalle. Heille oli tärkeintä korostaa Suomen autonomista asemaa Venäjän valtakunnassa. Vuosisadan loppua kohden sitä korostettiin niin, että Suomesta annettiin kuva lähes itsenäisenä kansakuntana.
Fennomaanit tulivat hieman vastahakoisesti perässä – "häntänä", niinkuin Yrjö-Koskinen asian ilmaisi Pariisin näyttelyn yhteydessä 1889. Erityisesti silloin fennomaanit olivat aktiivisia, kun nähtiin mahdollisuus esittää Suomen omaperäistä, omasta mielestään korkeatasoista ja luovaa, Euroopan kansoista eroavaa kulttuuria. Varsinkin sellaista suomalaista kulttuuria, joka oli olemassa ennen ruotsalaista aikaa."
http://www.tsv.fi/ttapaht/297/smeds.html- ella4
Ankdam kirjoitti:
Provosoiva otsikkoni viittasi lainaamani kirjoituksen tähän alla olevaan kohtaan ja tulee ymmärtää sen keskustelun ja historiallisen jatkumon osana jota esim netti fenno nimimerkki "ella4" edustaa vääristäessään maamme historiaa ja mitätöidessään ruotsinkielisiä suomalaisia väittäessään milloin mitäkin päätöntä.
Vastahakoiset fennomaanit
"Suomen osallistuminen maailmannäyttelyihin oli siis ruotsinkielisten liberaalien projekti. He halusivat nostaa Suomen talouselämän, ja koko Suomen, takapajulasta maailmankartalle. Heille oli tärkeintä korostaa Suomen autonomista asemaa Venäjän valtakunnassa. Vuosisadan loppua kohden sitä korostettiin niin, että Suomesta annettiin kuva lähes itsenäisenä kansakuntana.
Fennomaanit tulivat hieman vastahakoisesti perässä – "häntänä", niinkuin Yrjö-Koskinen asian ilmaisi Pariisin näyttelyn yhteydessä 1889. Erityisesti silloin fennomaanit olivat aktiivisia, kun nähtiin mahdollisuus esittää Suomen omaperäistä, omasta mielestään korkeatasoista ja luovaa, Euroopan kansoista eroavaa kulttuuria. Varsinkin sellaista suomalaista kulttuuria, joka oli olemassa ennen ruotsalaista aikaa."
http://www.tsv.fi/ttapaht/297/smeds.htmlMiten viitsitkin?
"""nostaa Suomen talouselämän, ja koko Suomen, takapajulasta maailmankartalle"""
Tuohon aikaan mm täysin suomenkieliset talonpoikaissuvut sisämaassa olivat jo omin ponnisteluin sivistäneet itseään omalla kielellään ja rakentaneet itselleen ja perheelleen hyvän elämän, jopa vaurastuneet. Ja kun suomenkielinen koululaitos lopulta saatiin koko maahan, se avasi suomenkielisen maan kehityksen esteet ja Suomi alkoi todella kehittyä vauhdilla!
Vaahtoaminen ja pyrkimykset esittää Suomi maailmannäyttelyssä jonain suurena ihmemaana oli silloin täysin joutavaa epärealistista, höyrypäitten suuruudenhulluutta. - tieto-taito
Ankdam kirjoitti:
Provosoiva otsikkoni viittasi lainaamani kirjoituksen tähän alla olevaan kohtaan ja tulee ymmärtää sen keskustelun ja historiallisen jatkumon osana jota esim netti fenno nimimerkki "ella4" edustaa vääristäessään maamme historiaa ja mitätöidessään ruotsinkielisiä suomalaisia väittäessään milloin mitäkin päätöntä.
Vastahakoiset fennomaanit
"Suomen osallistuminen maailmannäyttelyihin oli siis ruotsinkielisten liberaalien projekti. He halusivat nostaa Suomen talouselämän, ja koko Suomen, takapajulasta maailmankartalle. Heille oli tärkeintä korostaa Suomen autonomista asemaa Venäjän valtakunnassa. Vuosisadan loppua kohden sitä korostettiin niin, että Suomesta annettiin kuva lähes itsenäisenä kansakuntana.
Fennomaanit tulivat hieman vastahakoisesti perässä – "häntänä", niinkuin Yrjö-Koskinen asian ilmaisi Pariisin näyttelyn yhteydessä 1889. Erityisesti silloin fennomaanit olivat aktiivisia, kun nähtiin mahdollisuus esittää Suomen omaperäistä, omasta mielestään korkeatasoista ja luovaa, Euroopan kansoista eroavaa kulttuuria. Varsinkin sellaista suomalaista kulttuuria, joka oli olemassa ennen ruotsalaista aikaa."
http://www.tsv.fi/ttapaht/297/smeds.htmlSyntyyn, tieteen, talouden,kaupan ja muun osaamisen alueella. Kesti vielä kymmeniä vuosia siitä kun ensimmäiset suomenkieliset oppilaat alotti kansakoulun. Syynä tietysti se, että heidän piti päästä ylioppilaaksi ja sitten aloittaa työt, aivan nollasta, koska suomenkielinen Suomi oli jätetty hurrien vallan aikana kehitysmaaksi.
Koutuksesta ammatteihin ja tutkimaan ja perustamaan yrityksiä oli hidas prosessi. Ennenkuin talous ja sivistys saatiin suomenkielisillä alueilla nousuun.
Ja hurrien viivyttely, suomenkielisten koulujen perustamisessa vain pahensi asiaa. - POIS.
tieto-taito kirjoitti:
Syntyyn, tieteen, talouden,kaupan ja muun osaamisen alueella. Kesti vielä kymmeniä vuosia siitä kun ensimmäiset suomenkieliset oppilaat alotti kansakoulun. Syynä tietysti se, että heidän piti päästä ylioppilaaksi ja sitten aloittaa työt, aivan nollasta, koska suomenkielinen Suomi oli jätetty hurrien vallan aikana kehitysmaaksi.
Koutuksesta ammatteihin ja tutkimaan ja perustamaan yrityksiä oli hidas prosessi. Ennenkuin talous ja sivistys saatiin suomenkielisillä alueilla nousuun.
Ja hurrien viivyttely, suomenkielisten koulujen perustamisessa vain pahensi asiaa.PAKKORUOTSI!!!!!!!!!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1471013
Pyhäjärvi syvällä kusessa
Pyhäjärvi ei tule selviämään millään tästä alhosta. Ollaan aivan liian syvällä. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/pyha112960Miten voi sinun
tunteet yhtäkkiä kuolla kuin napista painamalla? Et enää vilkaisekaan minuun päin vaan jos vahingossa näet minut käännät63758PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI VALTIOVARAINMINESTERIÖN ARVIOINTIMENETTELYYN..TE
...siinä se nyt on, mitä tässä enää vikistään. Uutiset Yle, 14.8. Klo 20.30, ei tunnu mukavalta.49547- 42519
Missä vaiheessa
Unohdit minut? Onko sinulla oikeasti mies jota rakastat? Tiedän että möhlin ja odotin liikaa. Ei tarvitse vastata jos et33491- 63463
- 22427
- 13411
Ulla Appelsin: Sari Essayahin kohtelu vs Nasima
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000012205897.html Mutta vaikuttaa siltä, että kun kyse on kristinuskosta, samat säännöt157375