Kari Levola: Netin avaruus - 13.5.2002
Silloin kun olin pienempi, me kuvittelimme, että 2000-luvulla me kaikki lentelemme omilla aluksillamme avaruudessa. Pienemmäksi on mennyt: me ajelehdimme pikku päätteillämme netin avaruudessa.
Oma suhtautumiseni nettiin on kaksijakoinen. Netistä on hyvään ja pahaan.
Itse kuljen siellä päivittäin jo ihan työksenikin. Pari vuotta netissä ilmestyvän Kiiltomato-kritiikkilehden päätoimittajana ovat tehneet uteliaaksi muustakin tarjonnasta. Lapsille ja nuorille kirjoittavana minua kiinnostaa myös se, mikä on tarjonta tälle ensimmäiselle netin kanssa kasvavalle sukupolvelle.
Paljon on hyvää, paljon on huolestuttavaa. En puhu nyt seksi- tai pornokuvista. Niitä on tietyssä iässä hankittu aina. Ennen se oli vain vaikeampaa.
Netissä on haitallisempaakin aineistoa. Vuosi sitten keväällä liikkeellä oli villitys kuolleitten kuvista. Niitä ei tarvinnut etsiä. "Hyviä kuvia, klikkaa tästä". Pääsit sivuille, jotka olivat täynnä kuvia yhdysvaltalaisilta murharyhmiltä tai patologian laitoksilta. Ammuttuja, hirtettyjä, raiskattuja, hukkuneita, palaneita – lähikuvia kuolleista.
Itse en kyennyt katsomaan kuin muutaman, enkä ole pystynyt unohtamaan niitä vieläkään. Voi miettiä miten sellaiset kuvat vaikuttavat nuoriin tai vielä lapsiin, jotka katsovat niitä yksin yön pimeydessä.
Erityisen suosituksi netissä ovat tulleet erilaiset keskustelufoorumit. Niistäkin on hyvään ja pahaan.
Itse olen seurannut pääosin kirjallisuusfoorumien keskusteluja, tietysti toimittamassani Kiiltomadossa, mutta myös Rihmastossa, Netlibriksessa, Booknetissä ja Jippiin kirjallisuusfoorumia. Ne antavat erinomaisen tilan ja mahdollisuuden keskusteluun, mutta ovat myös arkoja nimimerkkien suojassa tapahtuvalle häiriköinnille.
Jonkun verran olen myös seurannut erilaisia villejä foorumeita. Niissä ei ole kuvia, mutta usein puheenvuoroissa tarjoillaan linkkejä kaikkein pimeimmille sivuille. Usein myös puheenvuorot ovat pimeitä.
Tänään tätä kirjoittaessani Hesari on juuri kertonut, että uusi sanavapauslaki tulee edellyttämään keskustelufoorumien valvontaa. Minä tervehdin sitä.
Tänään foorumeilla näytetäänkin keskusteltavan "sanavapaudesta". Ja Le Penistä. Aiheet ei välttämättä ole kaukana toisistaan.
Meillä on ihmetelty missä on suomalainen äärioikeisto, kun sitä ei näy kaduilla.
Ei näykään, kun se istuu perse penkissä ja tehtailee pää vaahdossa rasistista propagandaa netin keskustelufoorumeille.
Taktiikka on ollut kieltämättä onnistunut. Uusnatsit ovat ymmärtäneet kuinka naurettavilta he näyttävät kaduilla. Paljon tehokkaampaa, helpompaa ja halvempaa on ollut ahkeroida netissä. Uusnatsien omat sivut ovat ohjanneet aktiiveja "hyville keskustelusivuille".
Kyllä sitä tavaraa on sitten näkynytkin; törkeää, törkyistä, vastenmielistä kiihotusta kansanryhmää kohtaan. On ollut suorastaan käsittämätöntä, miten keskustelusivujen ylläpitäjät ovat sallineet semmoisen jatkuvan. Vastuuta ei ole näyttänyt olevan kenellekään.
Monelle nuorelle netistä on muodostunut keskeinen tiedotusväline. Ei ihme jos käsitys oikeasta ja väärästä on hämärtynyt, kun netin kirjoittelu on näyttänyt sallivan kaiken sen mikä muualla on lailla kiellettyä; rasistisen kiihotuksen, julkisten ihmisten kunnianloukkaukset, pedofiilien "tilitykset".
Joku raja netinkin avaruudella.
Kari Levola on nuortenkirjailija ja alansa asiantuntija
Kari Levola
Syntynyt
9.1.1957 Porissa, asuu Raisiossa
Opinnot
ylioppilas 1975, opintoja Tampereen yliopistossa
Ammatti
vapaa kirjailija, toiminut myös kriitikkona, kirjoittajakouluttajana, Turun ja Porin läänin kirjallisuuden läänintaiteilijana vuosina 1994-1998,
nettilehti Kiiltomadon päätoimittajana 2000-2002
Kirjallisuusalan luottamustoimet
Kirjailijayhdistys Manuscript-63:n puheenjohtaja 1985-89, Lounais-Suomen kirjailijoiden puheenjohtaja 1999-2003, Littera Baltica kirjailijakokouksen puheenjohtaja 1999-2003, Suomen Kirjailijaliiton johtokunnan jäsen 1999-2002,
Opetusministeriön kirjastoapurahalautakunnassa 2000-
Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtaja 2003-
Harrastukset
linnut ja lapset
Palkinnot
J. H. Erkon palkinto 1980
Porin kaupungin taidepalkinto 1980
Valtion kirjallisuuspalkinto 1983
Urpo Lahtisen rahaston palkinto 1983
Turun ja Porin läänin taidepalkinto 1985
Amerin kirjallisuuspalkinto 1986
Nortamo-palkinto 1986
Arvid Lydecken -palkinto 1994
Pertsa ja Kilu -palkinto 1997
Finlandia Junior 1999
Raision kaupungin kulttuuripalkinto 2002
Silloin kun olin pienempi, me kuvittelimme, että 2000-luvulla me kaikki lentelemme omilla aluksillamme avaruudessa. Pienemmäksi on mennyt: me ajelehdimme pikku päätteillämme netin avaruudessa.
Oma suhtautumiseni nettiin on kaksijakoinen. Netistä on hyvään ja pahaan.
Itse kuljen siellä päivittäin jo ihan työksenikin. Pari vuotta netissä ilmestyvän Kiiltomato-kritiikkilehden päätoimittajana ovat tehneet uteliaaksi muustakin tarjonnasta. Lapsille ja nuorille kirjoittavana minua kiinnostaa myös se, mikä on tarjonta tälle ensimmäiselle netin kanssa kasvavalle sukupolvelle.
Paljon on hyvää, paljon on huolestuttavaa. En puhu nyt seksi- tai pornokuvista. Niitä on tietyssä iässä hankittu aina. Ennen se oli vain vaikeampaa.
Netissä on haitallisempaakin aineistoa. Vuosi sitten keväällä liikkeellä oli villitys kuolleitten kuvista. Niitä ei tarvinnut etsiä. "Hyviä kuvia, klikkaa tästä". Pääsit sivuille, jotka olivat täynnä kuvia yhdysvaltalaisilta murharyhmiltä tai patologian laitoksilta. Ammuttuja, hirtettyjä, raiskattuja, hukkuneita, palaneita – lähikuvia kuolleista.
Itse en kyennyt katsomaan kuin muutaman, enkä ole pystynyt unohtamaan niitä vieläkään. Voi miettiä miten sellaiset kuvat vaikuttavat nuoriin tai vielä lapsiin, jotka katsovat niitä yksin yön pimeydessä.
Erityisen suosituksi netissä ovat tulleet erilaiset keskustelufoorumit. Niistäkin on hyvään ja pahaan.
Itse olen seurannut pääosin kirjallisuusfoorumien keskusteluja, tietysti toimittamassani Kiiltomadossa, mutta myös Rihmastossa, Netlibriksessa, Booknetissä ja Jippiin kirjallisuusfoorumia. Ne antavat erinomaisen tilan ja mahdollisuuden keskusteluun, mutta ovat myös arkoja nimimerkkien suojassa tapahtuvalle häiriköinnille.
Jonkun verran olen myös seurannut erilaisia villejä foorumeita. Niissä ei ole kuvia, mutta usein puheenvuoroissa tarjoillaan linkkejä kaikkein pimeimmille sivuille. Usein myös puheenvuorot ovat pimeitä.
Tänään tätä kirjoittaessani Hesari on juuri kertonut, että uusi sanavapauslaki tulee edellyttämään keskustelufoorumien valvontaa. Minä tervehdin sitä.
Tänään foorumeilla näytetäänkin keskusteltavan "sanavapaudesta". Ja Le Penistä. Aiheet ei välttämättä ole kaukana toisistaan.
Meillä on ihmetelty missä on suomalainen äärioikeisto, kun sitä ei näy kaduilla.
Ei näykään, kun se istuu perse penkissä ja tehtailee pää vaahdossa rasistista propagandaa netin keskustelufoorumeille.
Taktiikka on ollut kieltämättä onnistunut. Uusnatsit ovat ymmärtäneet kuinka naurettavilta he näyttävät kaduilla. Paljon tehokkaampaa, helpompaa ja halvempaa on ollut ahkeroida netissä. Uusnatsien omat sivut ovat ohjanneet aktiiveja "hyville keskustelusivuille".
Kyllä sitä tavaraa on sitten näkynytkin; törkeää, törkyistä, vastenmielistä kiihotusta kansanryhmää kohtaan. On ollut suorastaan käsittämätöntä, miten keskustelusivujen ylläpitäjät ovat sallineet semmoisen jatkuvan. Vastuuta ei ole näyttänyt olevan kenellekään.
Monelle nuorelle netistä on muodostunut keskeinen tiedotusväline. Ei ihme jos käsitys oikeasta ja väärästä on hämärtynyt, kun netin kirjoittelu on näyttänyt sallivan kaiken sen mikä muualla on lailla kiellettyä; rasistisen kiihotuksen, julkisten ihmisten kunnianloukkaukset, pedofiilien "tilitykset".
Joku raja netinkin avaruudella.
Kari Levola on nuortenkirjailija ja alansa asiantuntija
Kari Levola
Syntynyt
9.1.1957 Porissa, asuu Raisiossa
Opinnot
ylioppilas 1975, opintoja Tampereen yliopistossa
Ammatti
vapaa kirjailija, toiminut myös kriitikkona, kirjoittajakouluttajana, Turun ja Porin läänin kirjallisuuden läänintaiteilijana vuosina 1994-1998,
nettilehti Kiiltomadon päätoimittajana 2000-2002
Kirjallisuusalan luottamustoimet
Kirjailijayhdistys Manuscript-63:n puheenjohtaja 1985-89, Lounais-Suomen kirjailijoiden puheenjohtaja 1999-2003, Littera Baltica kirjailijakokouksen puheenjohtaja 1999-2003, Suomen Kirjailijaliiton johtokunnan jäsen 1999-2002,
Opetusministeriön kirjastoapurahalautakunnassa 2000-
Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtaja 2003-
Harrastukset
linnut ja lapset
Palkinnot
J. H. Erkon palkinto 1980
Porin kaupungin taidepalkinto 1980
Valtion kirjallisuuspalkinto 1983
Urpo Lahtisen rahaston palkinto 1983
Turun ja Porin läänin taidepalkinto 1985
Amerin kirjallisuuspalkinto 1986
Nortamo-palkinto 1986
Arvid Lydecken -palkinto 1994
Pertsa ja Kilu -palkinto 1997
Finlandia Junior 1999
Raision kaupungin kulttuuripalkinto 2002
Vastaukset 1
Vanhimmat
käänsi minunkin pääni ja huomasin, millainen olen.