yo-todistuksen todellinen merkitys

Siru.............

Olen katsellut viime vuosien pisterajoja lääketieteelliseen ja pistänyt merkille seuraavan asian: koepisteiden pistevalinnassa pisteraja saattaa olla jopa noin 60 ja yhteispisteiden raja samaan aikaan noin 100.

Oletetaan, että hakija A saa
ylioppilastutkintotodistuksestaan täydet 40 pistettä. Kokeesta hän saa 60 pistettä. Hän pääsisi sisään yhteisvalinnassa, mutta hänen koepisteensä olisivat riittäneet pääsyyn koepistevalinnan kiintiössäkin. Jos taas hän olisi saanut kokeesta alle 60, eivät ylioppilastodistuspisteet olisi auttaneet lainkaan.

Tämä on karkea, kärjistetty esimerkki, mutta olen saanut sen käsityksen, ettei yo-todistuksesta käytännössä ole haussa mitään hyötyä, esim. E:n paperit ovat periaatteessa aika turhat. Voisiko joku selvittää, olenko oikeassa?

26

3817

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • yhteispisteillä sisällä

      Kyllä, mutta esim L:n papereista on jo iloa. Samoin Kuopioon ja Ouluun jo mainituista E:n papereista, ja jopa huonommistakin voi olla jo iloa.

      • Kuopion kolli

        Haluaisin muistuttaa, että eri kaupungeista saadut yo-todistukset eivät ole mitenkään vertailukelpoisia. Esim. kuopiossa arvostelu on todella tiukkaa, ja samoilla tiedoilla voi saada L:n sijasta esim C:n.


      • Frida--
        Kuopion kolli kirjoitti:

        Haluaisin muistuttaa, että eri kaupungeista saadut yo-todistukset eivät ole mitenkään vertailukelpoisia. Esim. kuopiossa arvostelu on todella tiukkaa, ja samoilla tiedoilla voi saada L:n sijasta esim C:n.

        ja mihinkähän tämä tietosi perustuu o.0!! Eiköhän niillä sensoreilla kautta maan ole ihan samat pisteytysperiaatteet, joten en millään jaksa uskoa että Kuopiossa olisi laudaturit tiukemmassa kuin jossain muualla :o


    • Frida--

      No eihän tossa nyt oo yhtään mitään järkeä o.0... tai siis eihän tollasella järjestelmällä yo-todistus hyödytä edes niitä laudaturin oppilaita pätkän vertaa... ei ymmärrä. :o

      • huomioon

        se, että yhteispistekiintiössä on sellaisia, joilla on todistuspisteitä yli 40. Heitä se hyödyttää, ja pitäisikin hyödyttää. Todistuspisteitähän voi laajan matikan kirjoittanut saada 47. Ei kai nyt laudaturia heikompia arvosanoja saaneiden tulisikaan hyötyä. Jos todistuspisteitä on esimerkiksi 43 ja saa pääsykokeesta 57, niin sehän on 100. Onhan siitä silloin hyötyä niille ahkerille ja lahjakkaille, jotka ovat halunneet panostaa jo lukioaikana kouluunsa.


      • Frida--
        huomioon kirjoitti:

        se, että yhteispistekiintiössä on sellaisia, joilla on todistuspisteitä yli 40. Heitä se hyödyttää, ja pitäisikin hyödyttää. Todistuspisteitähän voi laajan matikan kirjoittanut saada 47. Ei kai nyt laudaturia heikompia arvosanoja saaneiden tulisikaan hyötyä. Jos todistuspisteitä on esimerkiksi 43 ja saa pääsykokeesta 57, niin sehän on 100. Onhan siitä silloin hyötyä niille ahkerille ja lahjakkaille, jotka ovat halunneet panostaa jo lukioaikana kouluunsa.

        Joo kävin äsken ite tutkimassa noita pisterajoja ja tajusin, että riippuen syksyn kirjotuksista tulen saamaan 36-40 pistettä yo-todistuksen perusteella, joten se ei siis tule hyödyttämään mua mitenkään :(( vituttaa kun en oo lukenut pitkää ruotsia. Keskipitkän ruotsin laudatur on ihan yhtä tyhjän kanssa -.-


      • pilvikirahvi
        Frida-- kirjoitti:

        Joo kävin äsken ite tutkimassa noita pisterajoja ja tajusin, että riippuen syksyn kirjotuksista tulen saamaan 36-40 pistettä yo-todistuksen perusteella, joten se ei siis tule hyödyttämään mua mitenkään :(( vituttaa kun en oo lukenut pitkää ruotsia. Keskipitkän ruotsin laudatur on ihan yhtä tyhjän kanssa -.-

        ...etkös voi kirjoittaa pitkän ruotsin ensi keväänä, jos se nyt noin paljon vituttaa?


      • Frida--
        pilvikirahvi kirjoitti:

        ...etkös voi kirjoittaa pitkän ruotsin ensi keväänä, jos se nyt noin paljon vituttaa?

        No en, koska olen ensi syksyn abi 8) enkä jaksa ruveta valmistumisen jälkeen säätämään enää mitään :D no ihan sama. Pääsen mä sisään muutenkin. Luulin vaan, että mun yo-todistuksen pisteistä ois ollu johonki, mut ei näköjään. Pitänee vaan paneutua lukemiseen ni kyllä se siitä :)


    • :)

      Niin lukiosta ei ole kauheesti hyötyä, kun opsikellaan yliopistossa(lääketieteellinen) Pääsykokeen merkitys on olennainen, kun halutaan saada selville mahdolliset menestyvät opiskelijat kyseisessä tiedekunnassa.

    • ~Bona~

      Ainakin lääkikseen hakiessa YO-todistuksella voi heittää vesilintua. Ainoat merkitsevät asiat on:

      1. Mitä olet opiskellut lukiossa (tärkeimpinä pitkä matikka, fysiikka ja kemia - biologia myös, mutta se on nopea omaksua, vaikka se rupunen ihmisbilsan kurssi ois jäänyt välistä)
      2. Kuinka hyvin (lue: nopeasti) kykenet soveltamaan uusia asioita.

      Lääkikseen pyrittäessä pääsykoe ratkaisee, kuka pääsee sisään ja kuka ei. Pääsykokeessa muutenkin tarvitaan hyvää asioiden hahmotuskykyä ja täytyy olla hyvä looginen päättelykyky, koska soveltavia tehtäviä on ollut lähivuosina n. 60-80% ja loput biologiaa. Säkällä lääkikseen voi siis päästä huippumatemaatikko, jolla ei ole hajuakaan biologiasta, koska useimmissa tehtävissä pohjustetaan ongelmaa kehyskertomuksella, eikä pohjatietoja juurikaan tarvita.

      • totta totta

        Yo-todistus on paperi lukiosta, ei paperi, jolla mennään lääkikseen. Koe ratkaisee. Hyvällä (lue: L:n paperit) yo-todistuksella saat sen edun, että olet mukana kummassakin kiintiössä - yhteispiste ja koepistekiintiö. Huonommalla todistuksella olet auttamassa kilpailemassa ainoastaan niistä koepistepaikoista.

        Mutta. Koepisteraja on joka vuosi aika sama kummassakin kiintiössä, eli koe ratkaisee. Jos saat kokeesta vaadittavan määrän, pääset sisään.


      • Lubenter
        totta totta kirjoitti:

        Yo-todistus on paperi lukiosta, ei paperi, jolla mennään lääkikseen. Koe ratkaisee. Hyvällä (lue: L:n paperit) yo-todistuksella saat sen edun, että olet mukana kummassakin kiintiössä - yhteispiste ja koepistekiintiö. Huonommalla todistuksella olet auttamassa kilpailemassa ainoastaan niistä koepistepaikoista.

        Mutta. Koepisteraja on joka vuosi aika sama kummassakin kiintiössä, eli koe ratkaisee. Jos saat kokeesta vaadittavan määrän, pääset sisään.

        Lukion menin läpi siitä mistä aita oli kaatunut ja syksyllä aloitan opiskelun lääkiksessä.


      • se on ihan
        Lubenter kirjoitti:

        Lukion menin läpi siitä mistä aita oli kaatunut ja syksyllä aloitan opiskelun lääkiksessä.

        totta että lääkikseen voi päästä ilman hyvää yo-todistusta pelkällä pääsykokeella, ja hyvä niin. Mutta esimerkiksi Helsinkiin hyvä yo-todistus kyllä auttaa aika paljon. Jos saat sen täydet 47 todistuspistettä ja yhteispistekiintiössä raja on 100 pistettä, niin pääsykokeesta riittää 53 pistettä. Se on aika paljon vähemmän kuin pääsykoekiintiössä vaadittava 60 pistettä. Eli turha on sanoa ettei yo-todistuksesta olisi mitään hyötyä. Sen sijaan se on tietysti totta, että lääkikseen päästäkseen tarvitse olla kuin neljä A:ta yo-paperissa, jos pääsykoe menee hyvin.


      • Lubenter
        se on ihan kirjoitti:

        totta että lääkikseen voi päästä ilman hyvää yo-todistusta pelkällä pääsykokeella, ja hyvä niin. Mutta esimerkiksi Helsinkiin hyvä yo-todistus kyllä auttaa aika paljon. Jos saat sen täydet 47 todistuspistettä ja yhteispistekiintiössä raja on 100 pistettä, niin pääsykokeesta riittää 53 pistettä. Se on aika paljon vähemmän kuin pääsykoekiintiössä vaadittava 60 pistettä. Eli turha on sanoa ettei yo-todistuksesta olisi mitään hyötyä. Sen sijaan se on tietysti totta, että lääkikseen päästäkseen tarvitse olla kuin neljä A:ta yo-paperissa, jos pääsykoe menee hyvin.

        Itse panostin pääsykokeeseen kaksi vuotta aivan sairaasti!! Käytännössä opiskelin kaikki lukion fysiikan ja kemian kurssit, koska en ollut niitä lukiossa opiskellut.


    • erikoistuva

      Nykyään helpottaa aika paljonkin, jos on hyvät alkupisteet. Ennen eximian ja laudaturin erottamista oli tilanne toinen. Varsinkin Kuopioon ja Tampereelle oli kohtalaisen helppoa saada hyvät alkupisteet (3 ainetta vaikutti).

      Valinta tapahtui niin, että ensin valittiin yhteispisteiden perusteella 75%. Sen jälkeen valittiin 25% pelkillä koepisteillä. Tällöin alkupisteillä ei ollut juurikaan todellista merkitystä, koska alimpien yhteispisteiden ja maksimialkupisteiden erotus oli suunnilleen sama kuin alimman 25% kiintiössä valitun pisteet.

      • ......

        Paljon ei toki auta, mutta kyllä L:n papereilla muutaman pisteen etumatkaa saa - harvalla tosin on niin hyvät paperit että siitä mitään hyötyä olisi. Ne jotka pääsevät yhteispistekiintiössä olisivat muutenkin päässeet koepistekiintiössä.


      • ......

        Paljon ei toki auta, mutta kyllä L:n papereilla muutaman pisteen etumatkaa saa - harvalla tosin on niin hyvät paperit että siitä mitään hyötyä olisi. Ne jotka pääsevät yhteispistekiintiössä olisivat muutenkin päässeet koepistekiintiössä.


      • Suhisja
        ...... kirjoitti:

        Paljon ei toki auta, mutta kyllä L:n papereilla muutaman pisteen etumatkaa saa - harvalla tosin on niin hyvät paperit että siitä mitään hyötyä olisi. Ne jotka pääsevät yhteispistekiintiössä olisivat muutenkin päässeet koepistekiintiössä.

        Itse kirjotin matikasta L, fysiikasta L, kemiasta E, pitkästä ruotsista E, englannista E ja äikästä M. Pääsin yo-todistuskiintiössä sisään, koepisteet eivät olisi riittäneet. Eli papereista on hyötyä, vaikka noi mun paperit ei ole edes mitkään huiput.


      • cj
        Suhisja kirjoitti:

        Itse kirjotin matikasta L, fysiikasta L, kemiasta E, pitkästä ruotsista E, englannista E ja äikästä M. Pääsin yo-todistuskiintiössä sisään, koepisteet eivät olisi riittäneet. Eli papereista on hyötyä, vaikka noi mun paperit ei ole edes mitkään huiput.

        Minne pääsit noilla papereilla? Kyllä nuo päälle keskitason taitavat kuitenkin olla.


      • Maalaisia sorretaan
        Suhisja kirjoitti:

        Itse kirjotin matikasta L, fysiikasta L, kemiasta E, pitkästä ruotsista E, englannista E ja äikästä M. Pääsin yo-todistuskiintiössä sisään, koepisteet eivät olisi riittäneet. Eli papereista on hyötyä, vaikka noi mun paperit ei ole edes mitkään huiput.

        Pitkästä ruotsista saa jopa 9 pistettä. Pitkä ruotsi pitää tajuta ala-asteella, eikä sitä ole kaikissa kouluissa tarjolla. Meillä ei ollut peruskoulussa edes tilaisuutta aloittaa pitkää ruotsia, joten kyllä tuntuu väärältä että se painottuu nyt lääkikseen hakiessa noinkin paljon. Varsinkin kun pitkä ruotsi ei mitenkään ole oleellinen lääkärin taito.


      • Daa!
        Maalaisia sorretaan kirjoitti:

        Pitkästä ruotsista saa jopa 9 pistettä. Pitkä ruotsi pitää tajuta ala-asteella, eikä sitä ole kaikissa kouluissa tarjolla. Meillä ei ollut peruskoulussa edes tilaisuutta aloittaa pitkää ruotsia, joten kyllä tuntuu väärältä että se painottuu nyt lääkikseen hakiessa noinkin paljon. Varsinkin kun pitkä ruotsi ei mitenkään ole oleellinen lääkärin taito.

        No voihan sen a-ruotsin kirjottaa vaikka olisi lyhyen lukenutkin ja monet näin tekevätkin.


      • Tarkkuutta
        Daa! kirjoitti:

        No voihan sen a-ruotsin kirjottaa vaikka olisi lyhyen lukenutkin ja monet näin tekevätkin.

        ruotsia ei ole olemassakaan.


      • Miksi ruotsia?
        Daa! kirjoitti:

        No voihan sen a-ruotsin kirjottaa vaikka olisi lyhyen lukenutkin ja monet näin tekevätkin.

        Eihän lyhyen ruotsin opiskelleille edes opeteta niitä asioita mitä pitää osata kun kirjoittaa pitkän ruotsin! Miten sen muka voisi sitten kirjoittaa?

        Toisekseen, mitä ihmeen ideaa olisi kirjoittaa pitkä ruotsi jos on lukenyt lyhyen, kun eihän sitä saisi edes läpi? Ei siis varmaan monet tee näin. Pikemminkin moni kirjoittaa lyhyen ruotsin vaikka on lukenut pitkän.

        Pointti oli vaan se, että miksi pitkän ruotsin L:stä saa Helsingin lääkikseen 9 pistettä? Se ei ole vaihtoehtoinen millekään muulle keilelle kuten muhin lääkiksiin pyrittäessä. Muissa lääkiksissä pisteet tulee joko toisesta kotimaisesta tai vieraasta kielestä. Näin on samalla viivalla, jos osaa hyvin englantia ja on kirjoittanut englannin a-kielenä.


      • Bentseenirengas
        ...... kirjoitti:

        Paljon ei toki auta, mutta kyllä L:n papereilla muutaman pisteen etumatkaa saa - harvalla tosin on niin hyvät paperit että siitä mitään hyötyä olisi. Ne jotka pääsevät yhteispistekiintiössä olisivat muutenkin päässeet koepistekiintiössä.

        Eli jos on kirjoittanut ylioppilaaksi ennen eximioita ja ainereaaleja, yo-todistuksella ei tee oikeastaan mitään, vaikka olisi ällän paperit?


      • Juuhh
        Miksi ruotsia? kirjoitti:

        Eihän lyhyen ruotsin opiskelleille edes opeteta niitä asioita mitä pitää osata kun kirjoittaa pitkän ruotsin! Miten sen muka voisi sitten kirjoittaa?

        Toisekseen, mitä ihmeen ideaa olisi kirjoittaa pitkä ruotsi jos on lukenyt lyhyen, kun eihän sitä saisi edes läpi? Ei siis varmaan monet tee näin. Pikemminkin moni kirjoittaa lyhyen ruotsin vaikka on lukenut pitkän.

        Pointti oli vaan se, että miksi pitkän ruotsin L:stä saa Helsingin lääkikseen 9 pistettä? Se ei ole vaihtoehtoinen millekään muulle keilelle kuten muhin lääkiksiin pyrittäessä. Muissa lääkiksissä pisteet tulee joko toisesta kotimaisesta tai vieraasta kielestä. Näin on samalla viivalla, jos osaa hyvin englantia ja on kirjoittanut englannin a-kielenä.

        Itte opiskellut ruotsia keskipitkänä, mutta kirjoitin pitkänä. Ja läpihän se meni. Tosin koulussamme ainoastaan 3 oppilasta teki samoin.


    • ex wannabe lääkisläi

      kaikki pisteitä antavat aineet pitäs olla e:tä että lähtöpisteistä ois hyötyä. yksikin m ja sitten pitää jo olla ainaki yhtä monta l:ää. elikkä kunnon hardcore-nörtit saa kyllä apua lähtöpisteistä, mutta perushyvä ei.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Poliisi: Kymmenhenkinen pohjalaisperhe ollut vuoden kateissa kansainvälinen etsintäkuulutus Poliis

      Poliisi: Kymmenhenkinen pohjalaisperhe ollut vuoden kateissa – kansainvälinen etsintäkuulutus Poliisi pyytää yleisön apu
      Maailman menoa
      461
      3927
    2. Tässä totuus jälleensyntymisestä - voit yllättyä

      Jumalasta syntyminen Raamatussa ei tässä Joh. 3:3. ole alkukielen mukaan ollenkaan sanaa uudestisyntyminen, vaan pelkä
      Jälleensyntyminen
      318
      1672
    3. Mitään järkeä?

      Että ollaan erillään? Kummankin pää on kovilla.
      Ikävä
      116
      1486
    4. En kadu sitä, että kohtasin hänet

      mutta kadun sitä, että aloin kirjoittamaan tänne palstalle. Jollain tasolla se saa vain asiat enemmän solmuun ja tekee n
      Ikävä
      89
      1454
    5. Noniin rakas

      Annetaanko pikkuhiljaa jo olla, niin ehkä säilyy vienot hymyt kohdatessa. En edelleenkään halua sulle tai kenellekään mi
      Ikävä
      99
      1398
    6. Oisko mitenkään mahdollisesti ihan pikkuisen ikävä..

      ...edes ihan pikkuisen pikkuisen ikävä sulla mua??.. Että miettisit vaikka vähän missähän se nyt on ja oiskohan hauska n
      Ikävä
      59
      1346
    7. Lapuan sanomissa käy rytinä

      Pistivät sitten päätoimittajan pihalle
      Lapua
      52
      1286
    8. Helena Koivu : Ja kohta mennään taas

      Kohta kohtalon päivä lähestyy kuinka käy Helena Koivulle ? Kenen puolella olet? Jos vastauksesi on Helenan niin voisi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      93
      1204
    9. Oot ihana

      Toivottavasti nähdään sattumalta jonain kesäpäivänä♥️🥺🫂
      Ikävä
      44
      1069
    10. Au pair -työ Thaimaassa herättää kiivasta keskustelua somessa: "4cm torakoita, huumeita, tauteja..."

      Au pairit -sarjan uusi kausi herättää keskustelua Suomi24 Keskustelupalvelussa. Mielipiteitä ladataan puolesta ja vastaa
      Tv-sarjat
      33
      1057
    Aihe