Minusta on ihana aihe: Isovanhemmat, lapset ja heidän perheensä, siis yleensä koko suvun asiat, mutta ei yksittäiset omituiset ongelmatapaukset. Minusta täällä ruoditaan aika paljon jonkun vinksahtaneen vanhemman tai nuoremman ominaisuutta. Miksi ei käsitellä ja kirjoitella myös ihanista ja onnistuneista suvun tapahtumista. Kuitenkin pienellä marginaalilla on noita erityisiä mielenterveysongelmia, joten ne eivät kata koko lähisuvun tapahtumaketjua. Tietysti meillä kaikilla on omia ongelmiamme ja niitäkin on oikein purkaa ja nähdä muiden näkökulmaa - mutta sittenkin emmeköhän me kaikki elä kuitenkin sitä tavallista elämää iloineen ja suruineen. - Meidän lähisuvuvussa ainakin on ollut ihania tapahtumpia: toinen lastenlapseni kastettiin ja nuorin poikani vietti ihanat valmistujaisjuhlat.
kiinnostava aihe isovanhemmat, lasten perheet
mutta sopusointuisesti
12409
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Eiköpä tämä ole sellainen avunpyyntöpalsta, kuin mikään ´ihana elämä´?
Mitä täälä tekisivätkään ne joilla kaikki on loistavasti?
Leuhkiinko tulisivat, kun minä ja minun perheeni on niin hyvin kaiken järjestänyt ;DDD
Antakaa apua ahdistuneille, vaan ei sen kautta jos itellä on kaikki ok.
Täälä on niin erilaisia liittoja, ettei kehenkään toiseen niistä saa verrata.
Nuoret parit; Älkää päästäkö anoppejanne kotiinne määräilemään, tehkää siitä heti stop!
Vaikka rumasti sanoen ellei muuten mene jakeluun, vaan te pyydätte apua jos tarvitsette, muutoin ette ota mitään vastaan!
Ilmankos täällä on aina valittavia ja tyytymättömiä ihmisiä. Kun ei edes kiinnosta onnelliset ja kivat asiat. Eri ikäkauden ihmiset vain kaivelevat vikoja toisistaan ja syyttävät muita, mutta eivät edes muuta omaa asennettaan myönteisemmäksi. Minä ainakin näen paljon onnellisia ja hyvin keskenään toimeen tulevia isovanhempia, lapsia ja lastenlapsia. Ja se on iloinen asia. Näin kesällä ihmiset vielä liikkuvat ja matkustavat joukolla enemmän ja eri sukupolvien välillä näkyy olevan mukavaa.
Mitäs teet itse, vai syytätkä maailman tappiin anoppia, appeasi, äitiäsi tai isääsi? Eikö sinulla ole aikuisena aikomustakaan ottaa vastuuta omasta elämästäsi. Samalla voit luoda parempaa elämää kanssaihmisillesi ja lähimmillesi. Näin olet onnellisempi itse ja luot onnellisuutta myös muille. Se on aikuisuutta, jossa ei olla täydellisiä mutta ollaan kehitysvalmiudessa.
kun on oikein ahdistava kiinteä suhde äitiinsä, ei todella halua tai jaksa suhtautua enää puolison vanhempiin..
Tyytymättömyys elämän tilanteeseen joka "lopullinen" lasten tultua, kun jäi napanuoralla kiinni puolisoon josta ei kykene eroamaan tai elintaso laskee, no siinä on hyvä kaatopaikka puolison vanhemmat..
Harva anoppi ihan oikeasti on kamala tyranni, joka kulkee vaikka satoja km pomottaan jälkipolvea..
Kannattaisi valita puoliso jolla on harrastuksia, joka osaa tehdä asioita, liikkua missä vain. Henkinen/psyykkinen siipeily on raskasta, kalvaa sukua ja sitä kautta perhettä.
Jonkun kerran on palstalla joku kertonut myönteisesti toisen sukupolven edustajasta. Heti seuraavassa viestissä muistutettiin, että aluksi kaikki onkin ihan OK, mutta odotappas vaan, kun lapset syntyvät....
Ristiriita on kuin luonnonvoima, sille ei ilmeisesti voida yhtään mitään. Ajatuskin, että jokainen valvoisi omia tekojaan ja sanojaan on tuhoon tuomittu. Mitä kohteliaampi itse on, sitä törkeämmäksi toinen muuttuu, koska ilmeisesti ilkeyttä on olemassa muuttumaton määrä. Se on käytettävä halusi tai ei.
Millähän monet lapset ja miniät ja vävyt ois tiukan paikan tullen eläny jos meitä vanhempia/appivanhempia ei olisi. Tai millä olisi lapsenlapset saaneet talvihaalarit ym. ellei mummo/mamma olisi ostanut. Kyllä lahjoitukset (joskus jopa suoraan pyytävät) otetaan vastaan, sitten taas selän takana ja nettipalstoilla voi moittia anoppia/appea /vanhempia...
En usko että pahimpienkaan appivanhempien tai vanhempien raha ei nuorelle parille kelpaisi.
Aika isolla marginaalilla ihmisiä on kaikenlaisia ongelmia, isoja ja pieniä. Miksi ei siis niihin täältä voisi hakea uusia näkökulmia ja vinkkejä ongelmiensa purkamiseen.?
Kyllä tällä areenalla on tilaa kertoa ihanista tapahtumista. Joten alapa sinä ap. itse kertoa tarkemmin lapsenlapsesi kastajaisista ja poikasi ihanista valmistujaisista. Kerroit kovin ylimalkaisesti.
Onko olemassa ns. tavallista elämää? Mikä sen määrittää?
Ja se ns. tavallinenkin elämä voi joskus tuntua ylivoimaiselta, että on mahtavaa tällainen areena, josta saa vertaistukea sekä kärkevää mielipidettä.
En pidä pahana, että avarramme sydämet mainitsemillesi "yksittäisille vinksahtaneille" tapauksille. Ehkä meistä avartumisen myötä kasvaa ymmärtämään paremmin erilaisuutta? Ehkä sen oman navan ylivertaisuus hiukan pienenee?
Ahdasmielinen, kapeakatseinen ja ylpeä suhtautumistapa erilaisuuteen yhteisöissä kasvattaa pahaa oloa ja lisää eristäytyneisyyttä.
Minusta on terveellistä ja empaattista lukea, kuinka vaikeissa olosuhteissa ihmiset joutuvat arkeaan viettämään. Omat pikku huolet asettuvat oikeaan mittasuhteeseen.
Joten kirjoitetaan vain edelleen REHELLISESTI ja AVOIMESTI ongelmistamme ja siitä mikä mieltä painaa. Itse kukin.
Niin, joillekin ihmisielle on aina toiset ihmiset ongelma, mutta itsessä ei mitään vikaa.
Viisas kirjoitus. Itse ajattelen samoin, mutta en olisi osannut kirjoittaa yhtä hyvin.
Ei voi sivusta tietää "mikä on raskasta ja mikä keveää". Keveän jakaminen toisten kanssa on ok ja voi olla mielenkiintoista luettavaa. Mutta jos joku pystyy täällä purkamaan sen raskaan ja saamaan vertaistukea ja ehkä viisaita neuvojakin, niin sehän on aivan mahtavaa. Tosin kyllä vastaajissa on paljon pässinpäitäkin, mutta kyllä on myös hienoja helmiä.
Monesti kyllä se probleeman kysyjä tuntuu olevan itse varsinainen pässinpää ja kana-aivo.
Tosiaankin ihmisten erilaiset ongelmat ovat paljon mielenkiintoisempia kuin "kehun omaa olotilaani" kirjoitukset.
lisään vielä että noiden kehujenkin takaa paljastuisi ehkäpä sitä sun tätä, jos ääneen pääsisivät kaikki osapuolet.
Onneksi vielä meillä Suomessakin on sukuja, jotka tulevat toimeen eri sukupolvien välillä. Ja toden totta, ei tarvita poliisia, ei sosiaalitätiä, ei koulukuraattoria, ei juristia, papin kera tai ilman ja listaahan voi jatkaa enemmänkin.....