Merivartiosto pelastaa

Lienee Albatrossin kapteenilla ja perämiehilläkin jotakin kortteja ollut, mutta niin vain karahti kivelle.

En tiedä saiko joku sakkoja, mutta kaiketi asia käräjillä käsiteltiin.

Asialla on kuitenkin puolensa.

Auttaja saattaa rikkoa hinatessaan oman peräknaapinsa.
Satamaan mentäessä voi sattua vahinko esimerkiksi hinattava alus törmää laituriin.
Hinattavan aluksen keulaknaapi repeytyy irti merenkäynnissä vaikka nopeus on sopiva ja köysi oikean mittainen.
Jne...

Jäätkö itse mieluummin kelissä karikon päälle ryskivään veneeseesi kuin
otat avun vastaan, jossa avustajakin ottaa riskejä (muitakin kuin rahallisia)?

Mikä olisi sinun mielestäsi oikeus ja kohtuus?

a.k.o kirjoitti:

Asialla on kuitenkin puolensa.

Auttaja saattaa rikkoa hinatessaan oman peräknaapinsa.
Satamaan mentäessä voi sattua vahinko esimerkiksi hinattava alus törmää laituriin.
Hinattavan aluksen keulaknaapi repeytyy irti merenkäynnissä vaikka nopeus on sopiva ja köysi oikean mittainen.
Jne...

Jäätkö itse mieluummin kelissä karikon päälle ryskivään veneeseesi kuin
otat avun vastaan, jossa avustajakin ottaa riskejä (muitakin kuin rahallisia)?

Mikä olisi sinun mielestäsi oikeus ja kohtuus?

Lue lisää

Ymmärsit väärin edellisen viestini ajatukset. Ei se mikään ihme olekaan, pari hätäistä heittoa.

Yritin siis sanoa, että joku älykäs, mutta vittumainen avun vastaanottaja oli keksinyt ruveta syyttämään avun antajaa veneensä särkymisestä ja vaatinut tietenkin reippaat korvaukset. Niinpä pelastamista harjoittavat instanssit ottivat tuon sopimuspaperisysteemin käyttöönsä.

Hieman kuitenkin ihmettelen voidaanko paperia pyytää allekirjoittamaan vähänkään vaikeammassa tilanteessa vai koskeeko se vain polttoaineen loppumista hyvällä kelillä. Vaikeassa tilanteessa kun ei allekirjoittajan neuvotteluasema ole toisen osapuolen kanssa kovinkaan tasavertainen. Toki velvollisuus ihmisten pelastamiseen on kaikilla, mutta kalustostahan ei tarvitse välittää.

pelastaja l m kirjoitti:

Ymmärsit väärin edellisen viestini ajatukset. Ei se mikään ihme olekaan, pari hätäistä heittoa.

Yritin siis sanoa, että joku älykäs, mutta vittumainen avun vastaanottaja oli keksinyt ruveta syyttämään avun antajaa veneensä särkymisestä ja vaatinut tietenkin reippaat korvaukset. Niinpä pelastamista harjoittavat instanssit ottivat tuon sopimuspaperisysteemin käyttöönsä.

Hieman kuitenkin ihmettelen voidaanko paperia pyytää allekirjoittamaan vähänkään vaikeammassa tilanteessa vai koskeeko se vain polttoaineen loppumista hyvällä kelillä. Vaikeassa tilanteessa kun ei allekirjoittajan neuvotteluasema ole toisen osapuolen kanssa kovinkaan tasavertainen. Toki velvollisuus ihmisten pelastamiseen on kaikilla, mutta kalustostahan ei tarvitse välittää.

Lue lisää

Näkemässäni avustustapauksessa merivartiosto kysyi onnettomuusveneen kipparilta onko aluksessa vuotoja tai onko loukkaantuneita. Jos alus olisi vuotanut tai loukkaantuneita olisi ollut, eiköhän paperin allekirjoitus olisi odottanut parempaa ajankohtaa.

pelastaja l m kirjoitti:

Ymmärsit väärin edellisen viestini ajatukset. Ei se mikään ihme olekaan, pari hätäistä heittoa.

Yritin siis sanoa, että joku älykäs, mutta vittumainen avun vastaanottaja oli keksinyt ruveta syyttämään avun antajaa veneensä särkymisestä ja vaatinut tietenkin reippaat korvaukset. Niinpä pelastamista harjoittavat instanssit ottivat tuon sopimuspaperisysteemin käyttöönsä.

Hieman kuitenkin ihmettelen voidaanko paperia pyytää allekirjoittamaan vähänkään vaikeammassa tilanteessa vai koskeeko se vain polttoaineen loppumista hyvällä kelillä. Vaikeassa tilanteessa kun ei allekirjoittajan neuvotteluasema ole toisen osapuolen kanssa kovinkaan tasavertainen. Toki velvollisuus ihmisten pelastamiseen on kaikilla, mutta kalustostahan ei tarvitse välittää.

Lue lisää

Kun luin sen uudelleen, niin ymmärsin. Luetun ymmärtämiseni oli ekalla kerralla huonoa.

Luulen, että papereita ei kirjoitella kun tuuli vinkuu ja meri käy, mutta suusanallisesti voidaan asiasta ehkä sopia ja suullinen sopimushan on myös pätevä...

Kovemmalla kelillä lienee syytä jättää hommat suosiolla Merivartioston ja Meripelastuksen hoitoon. Silloin tarvitaan osaamista ja kalustoa sekä välillä varmaan tuuriakin.

Sievässä kelissä kannattaa muuten ottaa hinattava kylkihinaukseen, on paljon
helpompi toimia rantauduttaessa.

a.k.o kirjoitti:

Kun luin sen uudelleen, niin ymmärsin. Luetun ymmärtämiseni oli ekalla kerralla huonoa.

Luulen, että papereita ei kirjoitella kun tuuli vinkuu ja meri käy, mutta suusanallisesti voidaan asiasta ehkä sopia ja suullinen sopimushan on myös pätevä...

Kovemmalla kelillä lienee syytä jättää hommat suosiolla Merivartioston ja Meripelastuksen hoitoon. Silloin tarvitaan osaamista ja kalustoa sekä välillä varmaan tuuriakin.

Sievässä kelissä kannattaa muuten ottaa hinattava kylkihinaukseen, on paljon
helpompi toimia rantauduttaessa.

Lue lisää

Kertoisitko AKO vielä ne kylkihinaukseen soveltuvat alukset ja veneet molemmin puolin.

Äinakin avo kellukerib on yksi.

alukset ja veneet molemm kirjoitti:

Kertoisitko AKO vielä ne kylkihinaukseen soveltuvat alukset ja veneet molemmin puolin.

Äinakin avo kellukerib on yksi.

Onhan fendarit keksitty. Niitä väliin ja kylkihommat toimii, mutta edellyttää aluksilta jotenkin järkeviä mittasuhteita. Tietenkin meriosuuden voi hoitaa myös hinauksessa ja sitten vasta satamassa keksitään jotakin muuta.

Toki yleisesti ottaen perämoottorivene on aina huono hinuri, koska sen toiminta on optimoitu liukunopeuksille jota ei hinauksessa käytetä.

alukset ja veneet molemm kirjoitti:

Kertoisitko AKO vielä ne kylkihinaukseen soveltuvat alukset ja veneet molemmin puolin.

Äinakin avo kellukerib on yksi.

Joku oli jo kommentoinutkin.
Selvää on, että veneiden pitää olla 'toisilleen sopivia' kylkihinauksessa. Lepuuttimia tarvitaan sekä oikeanlainen kiinnitys toisiinsa.

Liekö kysymyksessäsi pieni pilke tai kettuilu mielessä..? ;)

a.k.o kirjoitti:

Joku oli jo kommentoinutkin.
Selvää on, että veneiden pitää olla 'toisilleen sopivia' kylkihinauksessa. Lepuuttimia tarvitaan sekä oikeanlainen kiinnitys toisiinsa.

Liekö kysymyksessäsi pieni pilke tai kettuilu mielessä..? ;)

Lue lisää

Hyvin vähän molempia.

Törmäyslistan tulee olla oleellisesti leveämmällä kuin kaiteet,
peräsin, potkuri, hytin ikkunat ja varusteet.

Lisäksi äärimmäisen pyöristetty myös takana.

Törmäyslista ja kaiteet kirjoitti:

Hyvin vähän molempia.

Törmäyslistan tulee olla oleellisesti leveämmällä kuin kaiteet,
peräsin, potkuri, hytin ikkunat ja varusteet.

Lisäksi äärimmäisen pyöristetty myös takana.

Lue lisää

Kyllä Tiiskeri 770:llä oli varsin helppoa ottaa enintään 12 metrinen alus kylkihinaukseen, ja siinä on tasaperä ja sisäperämoottori...

Välittäjä_LKV kirjoitti:

Kyllä Tiiskeri 770:llä oli varsin helppoa ottaa enintään 12 metrinen alus kylkihinaukseen, ja siinä on tasaperä ja sisäperämoottori...

Koska Pikku Tiiskerin merikelpoisuus on c-luokkaa ja siinä on todella terävät takakulmat täytyy odottaa hyvää keliä tai
siirtyä köysihinaukseen.

Törmäyslista ja kaiteet kirjoitti:

Hyvin vähän molempia.

Törmäyslistan tulee olla oleellisesti leveämmällä kuin kaiteet,
peräsin, potkuri, hytin ikkunat ja varusteet.

Lisäksi äärimmäisen pyöristetty myös takana.

Lue lisää

"Törmäyslistan tulee olla oleellisesti leveämmällä kuin kaiteet,
peräsin, potkuri, hytin ikkunat ja varusteet.
Lisäksi äärimmäisen pyöristetty myös takana."

Vator 27 on merikelpoisen ja turvallisen veneen vastakohta.

Kotisivun tekstiä alla.

"Retrohenkinen Vator 27´ on joka sään ja joka kelin nopea HT kokeneelle merenkävijälle ja laatua arvostavalle veneilijälle. Veneen moottori on 4,2L Cummins MerCruiser diesel tai 6,2L tai 8,1L Mercury MerCruisrer bensiini sisäperämoottori, pohjan V-kulma on sama kuin perinteisissä Vatorin valmistamissa Hunt moottoriveneissä eli 23 astetta, pituus 8,4m ja leveys 2,8m. Nopeudet ovat 38 - 50 solmua moottorivalinnasta riippuen."

luokkaa kirjoitti:

Koska Pikku Tiiskerin merikelpoisuus on c-luokkaa ja siinä on todella terävät takakulmat täytyy odottaa hyvää keliä tai
siirtyä köysihinaukseen.

omakseen kuvitteleva pelle on päästetty taas avohoitoon. Puuttui vain loppukommentti "turvallinen hinaus kaikissa olosuhteissa on ainoa motiivini."

SAR-luokitetun kirjoitti:

omakseen kuvitteleva pelle on päästetty taas avohoitoon. Puuttui vain loppukommentti "turvallinen hinaus kaikissa olosuhteissa on ainoa motiivini."

Kuinka pitkä kokemus sinulla on toisten toiminnan
kehittämisestä nykyaikaiseksi?

viimeisen kerran kirjoitti:

Kuinka pitkä kokemus sinulla on toisten toiminnan
kehittämisestä nykyaikaiseksi?

kun SAR kehitettiin sinä et tiennyt paljon nyt tiedät vielä vähemmän joten jätän sinut ja sun neuvot ihan tuonnemaksi. Voisit joskus kertoa kuinka hyvin teen.

sopimattomuudesta kirjoitti:

"Törmäyslistan tulee olla oleellisesti leveämmällä kuin kaiteet,
peräsin, potkuri, hytin ikkunat ja varusteet.
Lisäksi äärimmäisen pyöristetty myös takana."

Vator 27 on merikelpoisen ja turvallisen veneen vastakohta.

Kotisivun tekstiä alla.

"Retrohenkinen Vator 27´ on joka sään ja joka kelin nopea HT kokeneelle merenkävijälle ja laatua arvostavalle veneilijälle. Veneen moottori on 4,2L Cummins MerCruiser diesel tai 6,2L tai 8,1L Mercury MerCruisrer bensiini sisäperämoottori, pohjan V-kulma on sama kuin perinteisissä Vatorin valmistamissa Hunt moottoriveneissä eli 23 astetta, pituus 8,4m ja leveys 2,8m. Nopeudet ovat 38 - 50 solmua moottorivalinnasta riippuen."

Lue lisää

se on hengenvaarallinen giljotiinimalli joka pitäisi kiletää heti perän tulee olla integroitu ja kaiteet pyöristetty.

nyt on näin kirjoitti:

se on hengenvaarallinen giljotiinimalli joka pitäisi kiletää heti perän tulee olla integroitu ja kaiteet pyöristetty.

http://www.vator.com/main.asp?sivu=veneet&t=2&merkki=vator27&kuvitus=vator27

Kuvissa kaiteet näyttävät aika pyöristetyiltä. Mistä pitäisi pyöristää lisää ja miksi?
Mikä osa toimii giljotiininä? Millaisia giljotiiniturmia näillä on sattunut? Kerro esimerkki ja linkki.

a.k.o kirjoitti:

Kun luin sen uudelleen, niin ymmärsin. Luetun ymmärtämiseni oli ekalla kerralla huonoa.

Luulen, että papereita ei kirjoitella kun tuuli vinkuu ja meri käy, mutta suusanallisesti voidaan asiasta ehkä sopia ja suullinen sopimushan on myös pätevä...

Kovemmalla kelillä lienee syytä jättää hommat suosiolla Merivartioston ja Meripelastuksen hoitoon. Silloin tarvitaan osaamista ja kalustoa sekä välillä varmaan tuuriakin.

Sievässä kelissä kannattaa muuten ottaa hinattava kylkihinaukseen, on paljon
helpompi toimia rantauduttaessa.

Lue lisää

Aina ei ole helppoa edes pelastusveneen vesillelasku...
Pelastettavassa veneessä on hyvä olla kunnolliset kansihelat oli kysymys sitten kylkihinauksesta tai keulahinauksesta.
Itse satuin näkemään Shetlannissa, kun eräs kroatialainen pursi hinattiin kylkikiinnityksessä mereltä F 8-9 kelissä. Pikkuvaurioita näytti tulleen pelastettavalle purrelle, mutta oli "survival"-tilanne. Koroatialaiset lähettivät maydayn lähellä Sumburgheadia - Shetlannin kävijät tietävät paikan.
Meidän vesillämme meri ja kalusto voi olla kevyempää, yleensä..

http://www.youtube.com/results?search_query=lifeboat rescue&search_type=&aq=0&oq=lifeboat resc
http://www.youtube.com/watch?v=9cApaiW4XgA&NR=1
http://www.youtube.com/watch?v=_dbhb90CP7s
http://www.youtube.com/watch?v=brhTFkthl0M

nyt on näin kirjoitti:

kun SAR kehitettiin sinä et tiennyt paljon nyt tiedät vielä vähemmän joten jätän sinut ja sun neuvot ihan tuonnemaksi. Voisit joskus kertoa kuinka hyvin teen.

???

nyt on näin kirjoitti:

kun SAR kehitettiin sinä et tiennyt paljon nyt tiedät vielä vähemmän joten jätän sinut ja sun neuvot ihan tuonnemaksi. Voisit joskus kertoa kuinka hyvin teen.

Eli ei päiväkään kokemusta toisten toiminnan kehittämiisestä,
ja silti tullaan neuvomaan turvallisen veneen valinnassa.

Tiiskerin, isompien Vatorin, Targan mallleja menee yksittäiskappaleita.

Azimut on ilmoittanut toimitusaikojen venymisestä vielä entistäkin suuremman kysynnän takia.
Se on tietenkin valtamerikelpoinen, täydellisesti ympärikäveltävä ja törmäyslista on uloimpana joka kohdassa venettä ja myös takana äärimmäisen pyöristetty.

Minä suosittelen sitä ja jos budjetti on tiukka niin sitten käytettynä.

Azimut 39 FB 14 tonnia kirjoitti:

Eli ei päiväkään kokemusta toisten toiminnan kehittämiisestä,
ja silti tullaan neuvomaan turvallisen veneen valinnassa.

Tiiskerin, isompien Vatorin, Targan mallleja menee yksittäiskappaleita.

Azimut on ilmoittanut toimitusaikojen venymisestä vielä entistäkin suuremman kysynnän takia.
Se on tietenkin valtamerikelpoinen, täydellisesti ympärikäveltävä ja törmäyslista on uloimpana joka kohdassa venettä ja myös takana äärimmäisen pyöristetty.

Minä suosittelen sitä ja jos budjetti on tiukka niin sitten käytettynä.

Lue lisää

Sinäkö yrität epätoivoisesti kaupata virheinvestointiasi? Sellaiselta tämäkin ökyveneen näköinen laite vaikuttaa nykyaikana. Yksi Azimut 39 näkyy olevan myynnissä vesille.fi-sivuilla. Onkohan "valtamerikelpoisuus" myyntimiehen jorinaa sekin. Miten usein joudut tankkaamaan ajaessasi täältä karibialle ja takaisin, joka on purjehtijoiden suosima reissu?

249.000 e käytettynä! kirjoitti:

Sinäkö yrität epätoivoisesti kaupata virheinvestointiasi? Sellaiselta tämäkin ökyveneen näköinen laite vaikuttaa nykyaikana. Yksi Azimut 39 näkyy olevan myynnissä vesille.fi-sivuilla. Onkohan "valtamerikelpoisuus" myyntimiehen jorinaa sekin. Miten usein joudut tankkaamaan ajaessasi täältä karibialle ja takaisin, joka on purjehtijoiden suosima reissu?

Lue lisää

Vanha tuttumme SAR-mies, tuosta kun ei vene juuri kauemmaksi SAR:ista pääse..

Toisaalta SAR-mies kyllä kovasti kehuu Välimerelle tarkoitettuja veneitä, joten tässä eräs (muistakaa ihailla pyöristettyä perää ja intergroitua uimatasoa).

http://www.vesille.fi/index.php?option=com_venemarkkinat&Itemid=82&task=view&id=27815

RNLI-videoita kirjoitti:

Aina ei ole helppoa edes pelastusveneen vesillelasku...
Pelastettavassa veneessä on hyvä olla kunnolliset kansihelat oli kysymys sitten kylkihinauksesta tai keulahinauksesta.
Itse satuin näkemään Shetlannissa, kun eräs kroatialainen pursi hinattiin kylkikiinnityksessä mereltä F 8-9 kelissä. Pikkuvaurioita näytti tulleen pelastettavalle purrelle, mutta oli "survival"-tilanne. Koroatialaiset lähettivät maydayn lähellä Sumburgheadia - Shetlannin kävijät tietävät paikan.
Meidän vesillämme meri ja kalusto voi olla kevyempää, yleensä..

http://www.youtube.com/results?search_query=lifeboat rescue&search_type=&aq=0&oq=lifeboat resc
http://www.youtube.com/watch?v=9cApaiW4XgA&NR=1
http://www.youtube.com/watch?v=_dbhb90CP7s
http://www.youtube.com/watch?v=brhTFkthl0M

Lue lisää

näin juristin silmällä vaikuttaa aika lapselliselta. Mutta pääasia kai on, että kivelle ajaneet saadaan turvallisesti satamaan. En voisi mitenkään kuvitella, että sopimus tiukan paikan tullen vapauttaisi hinaaajan kaikesta vastuusta. Hieman myös ihmetyttää se, että eikö Merivartiostolla viranomaisena ole jopa jonkinlainen velvollisuus auttaa hädässä olevia. Vaikea kuvitella, että voisivat ilman seuraamuksia jättää kivelle jonkun, joka ei suostuisi allekirjoittamaan sopimusta.

sopimus kirjoitti:

näin juristin silmällä vaikuttaa aika lapselliselta. Mutta pääasia kai on, että kivelle ajaneet saadaan turvallisesti satamaan. En voisi mitenkään kuvitella, että sopimus tiukan paikan tullen vapauttaisi hinaaajan kaikesta vastuusta. Hieman myös ihmetyttää se, että eikö Merivartiostolla viranomaisena ole jopa jonkinlainen velvollisuus auttaa hädässä olevia. Vaikea kuvitella, että voisivat ilman seuraamuksia jättää kivelle jonkun, joka ei suostuisi allekirjoittamaan sopimusta.

Lue lisää

Vain henkilöitä pitää jokaisen pelastaa. Omaisuuden peastus on omistajan vastuulla. Ja sopimus todellakin poistaa vastuun.

Moottoriveneiliäxxx kirjoitti:

Vain henkilöitä pitää jokaisen pelastaa. Omaisuuden peastus on omistajan vastuulla. Ja sopimus todellakin poistaa vastuun.

että ihmisiä pitää pelastaa vaikkei allekirjoittaisikaan sopimusta. Sen sijaan en edelleenkään usko, että tuo sopimus pitäisi oikeudessa ihan loppuun saakka. Äärimmäinen (ja tietenkin puhtaasti teoreettinen) tulkintahan olisi, että hinaaja saa aiheuttaa hinattavalle jopa tahallisesti vahinkoa ilman korvausvastuuta. Näin ei tietenkään voi olla. Uskoisin, että jo hinaajan törkeä huolimattomuus voisi aiheuttaa korvausvastuun hinattavalle sopimuksesta huolimatta.

se tietysti menee, kirjoitti:

että ihmisiä pitää pelastaa vaikkei allekirjoittaisikaan sopimusta. Sen sijaan en edelleenkään usko, että tuo sopimus pitäisi oikeudessa ihan loppuun saakka. Äärimmäinen (ja tietenkin puhtaasti teoreettinen) tulkintahan olisi, että hinaaja saa aiheuttaa hinattavalle jopa tahallisesti vahinkoa ilman korvausvastuuta. Näin ei tietenkään voi olla. Uskoisin, että jo hinaajan törkeä huolimattomuus voisi aiheuttaa korvausvastuun hinattavalle sopimuksesta huolimatta.

Lue lisää

Jos olet ammattilainen niin niin tässä on kai lyhyt perusta asiasta.

http://www.neptunjuridica.com/arc_gaas.pdf

Moottoriveneilijä kirjoitti:

Jos olet ammattilainen niin niin tässä on kai lyhyt perusta asiasta.

http://www.neptunjuridica.com/arc_gaas.pdf

Lue lisää

ammattilainen tuon merijuridikan suhteen, ja voin hyvin olla väärässä, mutta muunlaisia sopimuksia on tullut katsottua melkoinen liuta. Hyvin poikkeukselliselta ja yksipuoliselta tuo sopimus minusta vaikuttaa, etenkin, kun hätätilassa olevalla ei ole käytännössä muuta mahdollisuutta kuin allekirjoittaa se sellaisenaan. Kiitokset linkistä, täytyypä tutustua siihenkin.

tapauksessa kirjoitti:

ammattilainen tuon merijuridikan suhteen, ja voin hyvin olla väärässä, mutta muunlaisia sopimuksia on tullut katsottua melkoinen liuta. Hyvin poikkeukselliselta ja yksipuoliselta tuo sopimus minusta vaikuttaa, etenkin, kun hätätilassa olevalla ei ole käytännössä muuta mahdollisuutta kuin allekirjoittaa se sellaisenaan. Kiitokset linkistä, täytyypä tutustua siihenkin.

Lue lisää

Jos hinattava on juristi niin älä missään nimessä anna köyttä tai kiinnitä tarjottua hinausköyttä veneeseesi.

tapauksessa kirjoitti:

ammattilainen tuon merijuridikan suhteen, ja voin hyvin olla väärässä, mutta muunlaisia sopimuksia on tullut katsottua melkoinen liuta. Hyvin poikkeukselliselta ja yksipuoliselta tuo sopimus minusta vaikuttaa, etenkin, kun hätätilassa olevalla ei ole käytännössä muuta mahdollisuutta kuin allekirjoittaa se sellaisenaan. Kiitokset linkistä, täytyypä tutustua siihenkin.

Lue lisää

mahdollisuus: hylätä vene ja kiivetä pelastajien alukseen.

En tunne järin tarkoin historiaa näiden kiemuroiden takana, mutta sellainen on käsitykseni, että tämmöisiä juttuja on taustalla:
-meripelastus on aina jossain määrin vaarallista puuhaa, joten kannustusta tarvitaan
-ei ole historiallisesti niinkään tuntematonta, että merihädässä olevat on tyynesti listitty ja alus/lasti otettu itselle => lainsäädännön kannatti kannustaa muunlaiseen menettelyyn
-merellelähtijälle on aina katsottu kuuluvan jonkinmoisen riskin.

Olennaista on tosiaan, että pitää erottaa toisistaan ihmisten ja alusten pelastaminen. Ensinmainittu on jokaisen velvollisuus, jälkimmäinen ei.

sopimus kirjoitti:

näin juristin silmällä vaikuttaa aika lapselliselta. Mutta pääasia kai on, että kivelle ajaneet saadaan turvallisesti satamaan. En voisi mitenkään kuvitella, että sopimus tiukan paikan tullen vapauttaisi hinaaajan kaikesta vastuusta. Hieman myös ihmetyttää se, että eikö Merivartiostolla viranomaisena ole jopa jonkinlainen velvollisuus auttaa hädässä olevia. Vaikea kuvitella, että voisivat ilman seuraamuksia jättää kivelle jonkun, joka ei suostuisi allekirjoittamaan sopimusta.

Lue lisää

Kuvitteleppa tilanne, jossa ajat bemarisi ojaan ja pelastuslaitos hälytetään paikalle. No, teikä varmasti kärrätään klinikalle jos sellainen tarve on, mutta ei se paloauto rupea hinaamaan autoasi merkkikorjaamoon. Hinaus tehdään sitten korvausta vastaanhinausautolla, joka on siihen käyttöön suunniteltu.

Sama juttu merellä. Pelastusviranomainen pelastaa henkilöt, niin kuin laki vaatii. Usein henkilöt pelastetaan veneineen, mutta jos on olemassa riski, että vene vaurioituu hinauksen yhteydessä (knaapi irtoaa, kiveltä irroitus puhkaisee pohjan, ym.) tehdään se pelastettavan aluksen päälikön vastuulla.

Ainahan voit tietysti soittaa Håkanssille ja tehdä heidän kanssa omaisuudestasi pelastussopimuksen. Sieltä löytyy oikeanlainen kalusto ja vakuutukset näiden vaurioiden varalta.

249.000 e käytettynä! kirjoitti:

Sinäkö yrität epätoivoisesti kaupata virheinvestointiasi? Sellaiselta tämäkin ökyveneen näköinen laite vaikuttaa nykyaikana. Yksi Azimut 39 näkyy olevan myynnissä vesille.fi-sivuilla. Onkohan "valtamerikelpoisuus" myyntimiehen jorinaa sekin. Miten usein joudut tankkaamaan ajaessasi täältä karibialle ja takaisin, joka on purjehtijoiden suosima reissu?

Lue lisää

3000 litran polttoainesäiliöillä se oli 2 vuotta sitten, ja sen
luokitus oli A, mutta ei Turkulaisessa.

a.k.o kirjoitti:

Asialla on kuitenkin puolensa.

Auttaja saattaa rikkoa hinatessaan oman peräknaapinsa.
Satamaan mentäessä voi sattua vahinko esimerkiksi hinattava alus törmää laituriin.
Hinattavan aluksen keulaknaapi repeytyy irti merenkäynnissä vaikka nopeus on sopiva ja köysi oikean mittainen.
Jne...

Jäätkö itse mieluummin kelissä karikon päälle ryskivään veneeseesi kuin
otat avun vastaan, jossa avustajakin ottaa riskejä (muitakin kuin rahallisia)?

Mikä olisi sinun mielestäsi oikeus ja kohtuus?

Lue lisää

Jaa-a..

Luulenpa, että isoimmat korvausvaateet syntyy kun plaanaavilla moottoriveneillä aletaan hinata vettä hörpänneitä uppoumarunkoisia purjeveneitä tutulla 15kn nopeudella!

Koska itse ole jälkimmäisen puikoissa minua kyllä jonkin verran arveluttaisi tuollaiset ehdot. Muistellanpa tapausta toissakeväältä; vannasputkensa rikkonut purjevene hinattiin Helsingin Kasuunilta Harmajalle ja se upposi juuri ennen laituria muistaakseni hiukkasen alle 10m/s tuulessa. Syyksi on muodostunut liian suuri hinausnopeus jota vaurioitunut hinattava vene ei kestänyt.

Toki venevakuutus toimi tuossa tilanteessa mutta ilman tuollaista vastuuvapautusta olisi lasku rapsahtanut auttajalle vahingon synnyttämisen edesauttamisesta.

Välittäjä_LKV kirjoitti:

Vanha tuttumme SAR-mies, tuosta kun ei vene juuri kauemmaksi SAR:ista pääse..

Toisaalta SAR-mies kyllä kovasti kehuu Välimerelle tarkoitettuja veneitä, joten tässä eräs (muistakaa ihailla pyöristettyä perää ja intergroitua uimatasoa).

http://www.vesille.fi/index.php?option=com_venemarkkinat&Itemid=82&task=view&id=27815

Lue lisää

Kenelläkään ei ole kokemusta toisten toiminnan kehittämisestä.
eikä valtameren rannikolle tarkoitetusta, hyväksytystä, sinne soveltuvasta
ja omassa käytössä kauan olleeesta moottoriveneestä.

Keskustelu asiasta jatkuu sen jälkeen kun sellaisia ilmoittautuu.

Malttamattomat kirjoitti:

Jaa-a..

Luulenpa, että isoimmat korvausvaateet syntyy kun plaanaavilla moottoriveneillä aletaan hinata vettä hörpänneitä uppoumarunkoisia purjeveneitä tutulla 15kn nopeudella!

Koska itse ole jälkimmäisen puikoissa minua kyllä jonkin verran arveluttaisi tuollaiset ehdot. Muistellanpa tapausta toissakeväältä; vannasputkensa rikkonut purjevene hinattiin Helsingin Kasuunilta Harmajalle ja se upposi juuri ennen laituria muistaakseni hiukkasen alle 10m/s tuulessa. Syyksi on muodostunut liian suuri hinausnopeus jota vaurioitunut hinattava vene ei kestänyt.

Toki venevakuutus toimi tuossa tilanteessa mutta ilman tuollaista vastuuvapautusta olisi lasku rapsahtanut auttajalle vahingon synnyttämisen edesauttamisesta.

Lue lisää

Että "Syyksi on muodostunut liian suuri hinausnopeus jota vaurioitunut hinattava vene ei kestänyt."? Olisiko lähdettä heittää peliin, ts. onko tuo jonkun asiallisen tahon perusteltu väite vai vain sitä samaa spekulaatiota, mitä palstalla oli tuolloin?

kotoisin tieto? kirjoitti:

Että "Syyksi on muodostunut liian suuri hinausnopeus jota vaurioitunut hinattava vene ei kestänyt."? Olisiko lähdettä heittää peliin, ts. onko tuo jonkun asiallisen tahon perusteltu väite vai vain sitä samaa spekulaatiota, mitä palstalla oli tuolloin?

Lue lisää

Eipä tuohon pitkää matikkaa tarvita.

Koita vaikka hinata asuntovaunua jonka renkaat on vaan yhdellä pultilla kiinni perä edellä yli 100km/h, tilanne on suurin piirtein sama.

Keskustelu ja asioiden valottaminen eri kanteilta on aina hyvä ja videoklippejäkin oli hyvä olla höysteenä.

Jäin ihmettelemään toteamustasi "siis konevoimin, tietysti", koska siitä tuli mieleen oma hinauskokemukseni kauan sitten.
Olin krsyssimässä navakassa lounaistuulessa idästä kohti Hkiä, kun Länsi Tontun pohjoispuolella moottoriveneessä huidottiin ja huudeltiin apua. Ilmeisesti siihen oli tullut konevika tai polttoaine oli loppunut. Pyysivät hinausta. Kurvasin viereen ja otin hinausköyden. Sen jälkeen kryssi jatkui (folkkarissa oli parin hv:n Seagull-perämoottori, joka ei olisi riittänyt vastatuulessa ja merenkäynnissä varsinkaan hinaukseen). Hinaus sujui aika hitaasti, koska hinattava vene ei ollut ihan kevyt ja pieni. Monen vendan jälkeen oltiin iltahämärissä Kaivarin rannassa, jonne moottoriveneilijät toivoivat pääsevänsä. Olivat lopulta ilmeisen kiitollisia, vaikka hinauksen aikana kiljuivat minun menevän väärään suuntaan joka kerran kun tein slaagin avomerta kohti...
Konevoimalla olen hinannut erään omaa venettäni isomman purjeveneen Engl.kanaalissa Dartmouthiin, mutta silloinen veneeni oli folkkaria selvästi kookkaampi. Hinausmatka oli runsaat 15 mpk.
Sattuuhan niitä hinausavun tarvitsijoita ja vastaavasti olen itse saanut apua muilta veneilijöiltä. Saaristossa olen pari kertaa jäänyt kivikkoon kiinni, jolloin veneeni on pyynnöstäni hinattu spinnufallilla kallelleen ja se on helposti irronnut (vaurioita ei ole tullut kertaakaan). Turha on joka hinaukseen vaivata merivartiostoa tai meripelastusta! Aina ei edes merivartiostokaan pysty heti järjestämään apua, jos kysymys ei ole kuin materiaaliongelmista eikä ihmishengistä. Näin oli kyseisessä Engl.kanaalin tapauksessa.

Mollaat samaan hengenvetoon evidenssin pyytämisen ja sepustelun (uskomattomat kokemukset/kirjatiedon kertomisen omana kokemuksena).

Minusta on ihan järkevää pyytää lähteitä näkösälle. Ellei niitä löydy, on suurella todennäköisyydellä kyse urbaanilegendoista.

kertoa? kirjoitti:

Keskustelu ja asioiden valottaminen eri kanteilta on aina hyvä ja videoklippejäkin oli hyvä olla höysteenä.

Jäin ihmettelemään toteamustasi "siis konevoimin, tietysti", koska siitä tuli mieleen oma hinauskokemukseni kauan sitten.
Olin krsyssimässä navakassa lounaistuulessa idästä kohti Hkiä, kun Länsi Tontun pohjoispuolella moottoriveneessä huidottiin ja huudeltiin apua. Ilmeisesti siihen oli tullut konevika tai polttoaine oli loppunut. Pyysivät hinausta. Kurvasin viereen ja otin hinausköyden. Sen jälkeen kryssi jatkui (folkkarissa oli parin hv:n Seagull-perämoottori, joka ei olisi riittänyt vastatuulessa ja merenkäynnissä varsinkaan hinaukseen). Hinaus sujui aika hitaasti, koska hinattava vene ei ollut ihan kevyt ja pieni. Monen vendan jälkeen oltiin iltahämärissä Kaivarin rannassa, jonne moottoriveneilijät toivoivat pääsevänsä. Olivat lopulta ilmeisen kiitollisia, vaikka hinauksen aikana kiljuivat minun menevän väärään suuntaan joka kerran kun tein slaagin avomerta kohti...
Konevoimalla olen hinannut erään omaa venettäni isomman purjeveneen Engl.kanaalissa Dartmouthiin, mutta silloinen veneeni oli folkkaria selvästi kookkaampi. Hinausmatka oli runsaat 15 mpk.
Sattuuhan niitä hinausavun tarvitsijoita ja vastaavasti olen itse saanut apua muilta veneilijöiltä. Saaristossa olen pari kertaa jäänyt kivikkoon kiinni, jolloin veneeni on pyynnöstäni hinattu spinnufallilla kallelleen ja se on helposti irronnut (vaurioita ei ole tullut kertaakaan). Turha on joka hinaukseen vaivata merivartiostoa tai meripelastusta! Aina ei edes merivartiostokaan pysty heti järjestämään apua, jos kysymys ei ole kuin materiaaliongelmista eikä ihmishengistä. Näin oli kyseisessä Engl.kanaalin tapauksessa.

Lue lisää

"Konevoimin tietysti" tarkoitti sitä, että (jos luit tarkkaan) silloin oli tyyntä, eikä purjeilla olisi liikkuttu lainkaan...

Pointtini on tämä: palstalla liikkuu petollisen paljon ns. toisen käden tietämystä. Ihmiset kirjoittavat asioista omina kokemuksinaan, vaikka usein kyse on netistä luetuista kirjoituksista, tai jopa omasta mielikuvituksesta. Näitä juttujahan "narahtaa" aina silloin tällöin. Sitten kun aloittelevat veneilijät hakevat tietoa ja muiden kokemuksia täältä, voi syntyä todella merkillisiä tilanteita. Esimerkki: pari vuotta sitten keskusteltiin ns. eteläisestä väylästä Maarianhaminasta Kökäriin. Itsekin seurasin keskustelua kartta kädessä ja ihmettelin kovasti muutamaa kommenttia, joista näki aivan selvästi, että ne oli kirjoitettu juuri kartan ääressä kotisohvalla, ei oman kokemuksen perusteella. No, samaisena loppukesänä piipahdimme Kökarissa ja tapasimme nuoren seurueen, joka oli palstan ohjeiden mukaan koettanut seurata mainittua reittiä Rödhamnista Kökariin. Jota kuinkin puolessa välissä matkaa usko oli pettänyt, kun kaikki luodot olivat näyttäneet samanlaisilta, merimerkkejä ei ollut, ei plotteria, mutta koordinaatit näyttävä gepsi kumminkin. Seurue oli tehnyt tuolloin järkevästi ja kääntynyt takaisin ja poikennut väylälle. Matka oli siis kestänyt 8 tuntia aiottua enemmän. Toki joku muu olisi voinut rohkeasti jatkaa palstan "asiantuntijan" ohjeiden mukaisesti. Olisi ehkä onnistunut, ehkä ei.
Kun laiturilla kysyy kaverilta kartta kädessä, tietääkö hän "pääseekö tuosta", tilanne on toinen, kuin täällä verkossa. Täällä kuka tahansa voi olla mikä tahansa asiantuntija. Kumma kyllä suuri osa kirjoittajista omaa valtamerikokemusta, monelle Itämeri on pelkkä pieni rutakko, osataan kertoa 7-metrisestä aallokosta, "hengenlähtö lähellä"-tilanteista jne. Ja kuitenkin, ei niitä suomalaisveneitä niin kauhean paljon esim. Gotlannin eteläpuolella näy! (Ei, en itsekään omalla veneelläni siellä ole ollut, työni vuoksi joudun tekemään merimatkaa varsin usein. Ammattilaisten ohjatessa...)
Sama toisen käden tietämys tuottaa hankaluuksia myös teknisten ongelmien kanssa, jos moottoria lähdetään korjaamaan näiden "asiantuntijoiden" ohjeilla. Edelleen sama pätee, kun puhutaan veneilysäästä. "Kyllä 17 m/s tuulessa vielä hyvin mennään", "kyllä jokainen vene kestää - kipparin rohkeus pettää ensin" jne.
Eli lyhyesti (toistan saman asian): veneilykokemus on hankittava veneilemällä, ei palstoja koluamalla. En väitä, että nämä palstat hyödyttömiä olisi. Kivahan niitä on lueskella, varsinkin kauden ulkopuolella. Mutta varauksella ja kriittisin mielin. Eikö?

tarkennusta: kirjoitti:

"Konevoimin tietysti" tarkoitti sitä, että (jos luit tarkkaan) silloin oli tyyntä, eikä purjeilla olisi liikkuttu lainkaan...

Pointtini on tämä: palstalla liikkuu petollisen paljon ns. toisen käden tietämystä. Ihmiset kirjoittavat asioista omina kokemuksinaan, vaikka usein kyse on netistä luetuista kirjoituksista, tai jopa omasta mielikuvituksesta. Näitä juttujahan "narahtaa" aina silloin tällöin. Sitten kun aloittelevat veneilijät hakevat tietoa ja muiden kokemuksia täältä, voi syntyä todella merkillisiä tilanteita. Esimerkki: pari vuotta sitten keskusteltiin ns. eteläisestä väylästä Maarianhaminasta Kökäriin. Itsekin seurasin keskustelua kartta kädessä ja ihmettelin kovasti muutamaa kommenttia, joista näki aivan selvästi, että ne oli kirjoitettu juuri kartan ääressä kotisohvalla, ei oman kokemuksen perusteella. No, samaisena loppukesänä piipahdimme Kökarissa ja tapasimme nuoren seurueen, joka oli palstan ohjeiden mukaan koettanut seurata mainittua reittiä Rödhamnista Kökariin. Jota kuinkin puolessa välissä matkaa usko oli pettänyt, kun kaikki luodot olivat näyttäneet samanlaisilta, merimerkkejä ei ollut, ei plotteria, mutta koordinaatit näyttävä gepsi kumminkin. Seurue oli tehnyt tuolloin järkevästi ja kääntynyt takaisin ja poikennut väylälle. Matka oli siis kestänyt 8 tuntia aiottua enemmän. Toki joku muu olisi voinut rohkeasti jatkaa palstan "asiantuntijan" ohjeiden mukaisesti. Olisi ehkä onnistunut, ehkä ei.
Kun laiturilla kysyy kaverilta kartta kädessä, tietääkö hän "pääseekö tuosta", tilanne on toinen, kuin täällä verkossa. Täällä kuka tahansa voi olla mikä tahansa asiantuntija. Kumma kyllä suuri osa kirjoittajista omaa valtamerikokemusta, monelle Itämeri on pelkkä pieni rutakko, osataan kertoa 7-metrisestä aallokosta, "hengenlähtö lähellä"-tilanteista jne. Ja kuitenkin, ei niitä suomalaisveneitä niin kauhean paljon esim. Gotlannin eteläpuolella näy! (Ei, en itsekään omalla veneelläni siellä ole ollut, työni vuoksi joudun tekemään merimatkaa varsin usein. Ammattilaisten ohjatessa...)
Sama toisen käden tietämys tuottaa hankaluuksia myös teknisten ongelmien kanssa, jos moottoria lähdetään korjaamaan näiden "asiantuntijoiden" ohjeilla. Edelleen sama pätee, kun puhutaan veneilysäästä. "Kyllä 17 m/s tuulessa vielä hyvin mennään", "kyllä jokainen vene kestää - kipparin rohkeus pettää ensin" jne.
Eli lyhyesti (toistan saman asian): veneilykokemus on hankittava veneilemällä, ei palstoja koluamalla. En väitä, että nämä palstat hyödyttömiä olisi. Kivahan niitä on lueskella, varsinkin kauden ulkopuolella. Mutta varauksella ja kriittisin mielin. Eikö?

Lue lisää

Varmaankin muistelemme samaa keskustelua. Minä kiinnitin silloin huomiota siihen, että siinä ainakin näytti puhuttavan kahdesta eri reitistä. Toisen tunnistin itse sellaiseksi, jota pitkin olen ajanut, toinen oli kuvauksista päätellen pohjoisempana eli lähempänä rantoja. Sitä en tuntenut enkä tiedä, oliko se oikein kuvattu.

Olisi muuten jäänyt ilman gepsua ajamatta minultakin. ei ollut plotteria silloin, gps ja paperikartta vain ja kartalta olin katsellut, että tuosta pitäisi päästä. Mutta maisemahavaintojen perusteella ei olisi kyllä tullut navigoinnista mitään, kuka niitä luotoja toisistaan erottaa?