Hei
Toivon saavani asiallisia vastauksia joidenkin mielestä ehkä ihan normaaleihin asioihin, mutta minulle ne eivät ole
Eli asiaan:
Mulla on elokuun alussa np-ultra, jonka yhteydessä myös tehdään sisätutkimus. Raskaus ei ollut suunniteltu, mutta kuitenkin ollut suunnitelmissa jo hetken. Olen kihloissa, eli vauvalla tulee olemaan molemmat vanhemmat, olemme päälle parikymppisiä. Abortti on sellainen asia, johon suhtaudun kielteisesti, jokaisella on oikeus elämään...
Menneisyydestäni raskauttani vainoavat kaksi raiskausta, ja muu hyväksikäyttö, eli en uskalla luottaa ihmisiin, ja missään gynekologisessa tutkimuksessa en ole käynyt, paitsi silloin kuin raiskaukset on tapahtuneet, ja oli saatava asianomaiset miehet vastuuseen. Kyseiset tapahtumat olivat erittäin kamalia kokemuksia.
Nyt jännitän miten lääkäri suhtautuu minuun, kun en ole kyseisissä tärkeissä tutkimuksissa käynyt, ja kuitenkin olen raskaana.Moittiiko paljonkin?
Haluaisin tietää kaiken mahdollisen mitä tuolla käynnillä tapahtuu? Mieheni haluaisi mukaan, mutta itse pelkään niin paljon jo koko ultraa ym, että en tiedä mitä koko käynnistä tulee, tiedän toki että se on sekä minun että vauvan parhaaksi. En usko että mies moksiskaan on, kun alapäätä ronkitaan. Mies käsittääkseni istuu jossain pääni vieressä sielä tutkimuspöydän kulmassa?
Raskaus on muutenkin niin uusi asia että haluan kuulla muiden kokemuksia jne.
Kiitos jo vastauksista.
Toivon saavani asiallisia vastauksia joidenkin mielestä ehkä ihan normaaleihin asioihin, mutta minulle ne eivät ole
Eli asiaan:
Mulla on elokuun alussa np-ultra, jonka yhteydessä myös tehdään sisätutkimus. Raskaus ei ollut suunniteltu, mutta kuitenkin ollut suunnitelmissa jo hetken. Olen kihloissa, eli vauvalla tulee olemaan molemmat vanhemmat, olemme päälle parikymppisiä. Abortti on sellainen asia, johon suhtaudun kielteisesti, jokaisella on oikeus elämään...
Menneisyydestäni raskauttani vainoavat kaksi raiskausta, ja muu hyväksikäyttö, eli en uskalla luottaa ihmisiin, ja missään gynekologisessa tutkimuksessa en ole käynyt, paitsi silloin kuin raiskaukset on tapahtuneet, ja oli saatava asianomaiset miehet vastuuseen. Kyseiset tapahtumat olivat erittäin kamalia kokemuksia.
Nyt jännitän miten lääkäri suhtautuu minuun, kun en ole kyseisissä tärkeissä tutkimuksissa käynyt, ja kuitenkin olen raskaana.Moittiiko paljonkin?
Haluaisin tietää kaiken mahdollisen mitä tuolla käynnillä tapahtuu? Mieheni haluaisi mukaan, mutta itse pelkään niin paljon jo koko ultraa ym, että en tiedä mitä koko käynnistä tulee, tiedän toki että se on sekä minun että vauvan parhaaksi. En usko että mies moksiskaan on, kun alapäätä ronkitaan. Mies käsittääkseni istuu jossain pääni vieressä sielä tutkimuspöydän kulmassa?
Raskaus on muutenkin niin uusi asia että haluan kuulla muiden kokemuksia jne.
Kiitos jo vastauksista.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mulla oli edellisestä papakokeesta 7 vuotta eikä lääkäri sanonut siitä mitään. Ei se edes kysynyt asiaa. Ja mitkään sisätutkimuksethan muuten eivät ole vaadittavia jos ei vikoja ilmene... Raskauden aikana sitten eri asia eli paras käydä missä pitääkin.
Raskauden jälkeen tuskin jännität enää mitään tutkimuksia.
Mulla ei np-ultrassa tehty muuta kun siis ultrattiin sisäkautta. Erikseen oli sitten neuvolalääkärin sisätutkimus.
En myöskään ole koskaan sitä ennen käynyt gynellä eikä kukaan lääkäri ole päässyt alapäätäni sorkkimaan. Mulla kans hyvin nuorena tapahtunut raiskaus takana, ja siksi en koskaan gynelle halunnut. Jännitin kovasti sisätutkimuksia, muttei niissä koskaan mitään ihmeellistä tai kivuliastakaan ollut. Ja kertaakaan ei lääkäri kysynyt, milloin on viimeksi tutkittu tai otettu papa- tai muita kokeita. Enkä siitä itsekään maininnut.
Raskauden ja synnytyksen aikana tulee alapäätä sörkityksi aika monta kertaa, mutta eivät ne minua haitanneet lainkaan, vaikka aluksi niin pelkäsin. Kyseessä on kuitenkin lääkäri ja vauvan ja minun hyvinvointini. Mies ei tosin ollut mukana missään sisätutkimuksissa, en tiedä olisko edes halunnut olla. Itse menin ihan mieluusti yksin sinne lääkärille. Ja tosiaan ihan turhaan jännitin ensimmäisiä tutkimuksia. Ei tuntunut missään, ei fyysisesti eikä psyykkisesti.
Synnytyksen jälkeen jälkitarkastuksessa pyysin itse papa-koetta tehtäväksi, ekaa kertaa (vaikkei sitä lääkäri tiennytkään). Ja olin siis tuolloin 27-vuotias.