käydä näyttämässä, kun on korjauskehoitus määräpäivään mennessä ympäristöhaitasta eli öljyvuoto. Mielestäni katsastaja sanoi ettei tarvitse näyttää, mutta en ole varma ymmärsinkö oikein. Rekisteriotteessa ei lue muuta kuin korjauskehoitus määräpäivään mennesssä.
Mistä tietää pitääkö
Ympäristöhaitta
17736
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
siis ymmärrä puhetta ja kirjoitetun tekstin kanssa on vähän sama homma,pitäiskö asia selvittää savumerkeillä vai rautalangasta vääntämällä.
Pakkohan ei ole käydä näyttämässä, ja luottaa ettei mitään vuoda ennen seuraavaa katsastusta.
Jos poliisi pysäyttää niin saattaa haluta vilkaista että onko korjauskehoitusta noudatettu.
Jos silloin sitten jotain vuotaa koneesta niin kilvet lähtevät herkästi.
Jos moisen riskin haluaa välttää niin käy näyttämässä, maksaa sen kymmenen euroa ja saa puhtaan otteen mukaan.
jotta korjauskehoitus saadaan otteeelta pois pitää koko katsastus uusia ja maksaa koko katsastushinnan, päästömittaus voi olla voimassa-
ei kannata,,,,, korjaa vika ja anna olla...
Kävin katsastuskonttorilla ja sanoivat että tämähän on hyväksytty niin että ei tarvitse enää. Paperista sai sen käsityksen että pitäisi näyttää, että tehty on siihen ja siihen mennessä.
Autolla ajettu km määrä ei edellytä viellä tällaisia stefan vuotoja joita tässä ilmeisesti oletettiin olevan.
Olin pyyhkinyt nokan alta öljypohjasta pariviikkoa sitten ja kiristänyt tyhjennyspropun eikä puhtaaseen nenäliinaan tullut enää mitään. Perän kardaaniakselin sisäänmenon stefan vaihdatin korjaamolla vaikka vuoto oli samaa nenäliina-luokkaa kun sitä pariviikkoa olin kokeillut, että tuleeko sieltä mitään. Se perän kostuminen oli todennäköisesti johtunut huohotinputken tukkeutumisesta ja se avattiin samalla sekä puhallettiin puhtaaksi. Autotallin jossa auto on seisonut käytön välillä vuoden päivät ja käytetty parikertaa viikossa niin sinne lattialle on tullut perän kohdalle kaksi sormenpään kokoista tippaa ja keulan kohdalle kolme tippaa joka lattia on maalattu harmaalla ferrex- maalilla jossa kaikki näkyy.
Onhan se hyvä, että näitä vuotoja seurataan mutta liika tarkkuus on liikaa ja jää tunne, että tämänlaatuisella katsastuksella tavoitellaan jotain muuta, kuin ympäristöystävällisyyttä. Liittyyköhän tämä jotenkin autokauppaan ja sen vaikeuksiin mitä katsastusmiehet ollaan pantu vauhdittamaan ehkä tietoisesti tai tiedottomasti.
miljoona litraa vettä. Mieti sitä, jos autosi alle kuseskelee!
Kun tien kunnossapitäjät korjailivat tien reunuksia niin ajoivat avolava huoltoautonsa jyrkälle tienpenkalle, että lavalla ollut naftatynnyri 100 - 200 litraa valui lavaapitkin pellolleni jossa kaivo 40 metrin päässä penkasta en tiedä menikö 100 litraa vai enemmän maahan. Löysin kaivinkoneen kuljettajan, jonka naftat olivat 5 kilometrin päästä niin hän sanoi, että mitäs tuo pikkutippa mitään tee sehän haihtuu ilmaan.
Kaikki on niin suhteellista. Mitäs ne öljysoratiet olivatkaan jonkun 5 tipan rinnalla vuositasolla?
Katselin tänään K-kaupan parkkipaikalla näitä ympäristöhaittoja, joita siellä oli runsaat sata ja melkein kaikista valui jotain jäähdytin-nestettä ja öljyjä asfaltille toisista oikein norona. Paljon uudemmista kuin omani. Alkoi tuntua, että olin katsastuksessa joutunut jonkinlaisen erikoiskohtelun kohteeksi ehkä autoni laadun tai jostain muusta syystä olisiko merkkikohtaisuutta.
Tuli myöskin sellainen mieleen, että mitä katsastuksessa tapahtuu voimansiirtolaitteille, kun niitä revitetään niillä dynamometrin rullilla joka ei vastaa normaaliautoilijan käyttäytymistä ajossa ei ainakaan minun ajotapani ole sellainen, kun en leiki mitään formulaa maantiellä.
Tuntuu, että Suomen katsastus ylireagoi kaikki tekniset oheistukset laitteiden kestävyydestä liikenteessä, koska en ole koskaan itse joutunut enkä ole nähnyt muidenkaan autoilijoiden autoissa tällaisia ennakoituja rikkoutumisia vaikka olen ajanut miljoonia kilometrejä maantiellä.
mitä katsastuksessa tapahtuu voimansiirtolaitteille, kun niitä revitetään niillä dynamometrin rullilla joka ei vastaa normaaliautoilijan käyttäytymistä ajossa ei ainakaan minun ajotapani ole sellainen, kun en leiki mitään formulaa maantiellä.
Mikähän mahtaa olla renkaan pyörimisnopeus dynon rullilla, voin kertoa noin 5 km/h.
Silleen revitetään yli ajotapojesi, formulakuskiksi et näillä puheilla ainakaan pääse.
jotka kohdistuvat voimansiirtolaitteisiin ovat ne mistä puhuin. Rullat eivät päästä renkaita luistamaan kuten normaalissa ajossa tapahtuisi vaan rasittaa kohtuuttomasti moottoria, vaihdelaatikkoa ja perän laitteistoja ja ei näinollen vastaa normaalia käyttöä.
Jarrujen vastaava testaus on myös ylimitoitettu koska karkeat rullat eivät vastaa pinnoitetun tai pinnoittamattoman tien kitkaa. Asiaan vaikuttaa jonkinverran renkaan kulutuspinnan muotoilu niin että miten pahasti se tarttuu rullien hammastukseen.
Eli juuriostetuilla hyvillä renkailla ei kannata mennä katsastukseen jossa käytetään puunjalostuslaitosten tukinkuljetukseen kehitettyjä "dynamometrin" rullia.
Talvikatsastuksissa niillä myös rouhitaan nastat pois renkaista ja sitten sanotaan että ne olivat huonosti kiinni kun eivä't kestäneet.
Et näköjään tiedä yhtään mitään jarrudynamometrin toiminnasta, joten voit lähettää viestisi iltasatuja lapsille palstalle.
Seuraappa ensikerralla tilannetta ja havainnoi miten koko "toimitus" rasituksineen ei liity voimansiirtoon/moottoriin milläänlailla.
Niin, tuo kitka rullien ja renkaiden välillä on välttämätömyys ja mitä suurempi sen parempi.Juuri renkaan lipsuminen mahdollistaa nastojen irtoamisen taitamattoman katsastajan käsissä.No, täällä päin ei tästä/kään tarvitse huolestua.
"Seuraappa ensikerralla tilannetta ja havainnoi miten koko "toimitus" rasituksineen ei liity voimansiirtoon/moottoriin milläänlailla."
Moottori on käynnissä ja vaihde päällä, kun katsastaja kokeilee, että kestääkö kytkin ja muut voimansiirtolaitteet rullilla rasituksen, kun rullat toimivat jarruna. Viime katsastuksessa autoni pompas ja renkaat ulvahti kun auto hyppäsi ylös rullilta katsastajan painaessa kaasua ja kun voimaa on paljon koneessa. Kyllä siinä kesärenkaatkin saivat osansa varsinkin, kun olivat aivan uudet ja todella hyvin tasapainotettu.
Olisinko 60 kertaa erehtynyt toimenpiteestä vaikka niitä rullia ei alkuaikoina ollutkaan. Voimansiirto ja jarrutuskoe koe tehtiin toisella lailla ensin kova kiihdytys ja sitten lukko jarrutus katsottiin jäljistä oliko kaikki pyörät luistaneet hiekalla. Sitten tulivat nämä uudet laitteet autoihin joilla poljinvoima jaettiin niin ettei tätä nelipyöräluistoa tullutkaan ja sitäkös katsastuksessa ihmeteltiin niin että piti soittaa maahantuojalle, että onko se tyyppikatsastettu ja hyväksytty. Sellaisessa rumbassa olin kerran mukana.
Mutta, ajatteleppa, jos sinulla on takavetoinen auto, niin miten jarrutustasapaino mitattaisiin.
En anna päätäni vadille, mutta ymmärrän, miten telat pyörivät muulla voimalla kuin auton. Todennäköisesti sähömoottorilla.
Siis auton akselisto esim. etupyörät ajetaan rullien päälle ja auton jarrutuksella pyritään "hidastamaan" rullien pyörimistä.Jos jarrutusteho on samanlainen molemmissa pyörissä, niin pyörimisen " vastustaminen" on yhtä suuri.Arvo, joka ilmentyy mittarille.
Taapahtuman siis voi mitata,vaikka auton moottorin ollessa sammunut (ei huomioida tehostajan vaikutusta) ja vaihde vapaalla.Siis aunut mikä rasittuu on pyörän laakerointi ja jarrukenkien/palojen runkoon kohdistuva voima.
Mutta, ajatteleppa, jos sinulla on takavetoinen auto, niin miten jarrutustasapaino mitattaisiin.
Siis miten teoriasi mikaan jarrutustasapaino/teho mitattaisiin etuakselilta.
Tässä nettitietoa:
"Teho voidaan mitata myös vetäviltä pyöriltä. Vetäviltä pyöriltä tehoa mittaavaa dynamometriä kutsutaan jarru- tai tehopenkiksi. Tällainen dynamometri koostuu neljästä tai kahdesta rullasta, joiden väliin tai päälle renkaat ajetaan. Jarrupenkki voi olla kiinteästi sijoitettu tai siirreltävä yksikkö. Kitkasta ja voimansiirrosta aiheutuvista häviöistä johtuen näin mitattu teho on yleisesti ottaen noin 15-20 prosenttia pienempi kuin suoraan vauhtipyörältä mitattu teho."
Pidän molempia mittauksia tarpeettomana. Nykyisissä autoissa on laitteet jotka valvovat jarrupalojen kuluneisuutta ja muuta toimintaa. Käsijarrua voi tietenkin kokeilla, että se toimii, mutta voimansiirtolaitteiden rasituskoe on tarpeeton ja rasittaa turhaan niitä.
Luin tuolta kymmeniä kirjoituksia nelivetoisten dynamometriin soveltumattomien testauksista kuinka viskoosi loota saattaa siitä vaurioitua. Toiset katsarit sanoivat, että ei missään tapauksessa saa mitata ja toiset että siitä vaan koska dymo pyörii niin hitaasti ettei polta viskoosia.
Kun katsoo dynamometrien myyjien sivuja saa lievän käsityksen minkälaisia ne ovat ja minkälaisia ne saattavat olla jos on hyvä sellainen. Ei siis mikään kulunut sinkitty peltilaatikko jossa ei ole sivuluisusta kertovaa varoitinta niin renkaan reunat osuvat teräväksi kuluneeseen sinkkilaatikon reunaan jne. (ne uudemmat kertovat asioita kuten laakerien kunnon jne.)
Tässä nettitietoa:
"Teho voidaan mitata myös vetäviltä pyöriltä. Vetäviltä pyöriltä tehoa mittaavaa dynamometriä kutsutaan jarru- tai tehopenkiksi. Tällainen dynamometri koostuu neljästä tai kahdesta rullasta, joiden väliin tai päälle renkaat ajetaan. Jarrupenkki voi olla kiinteästi sijoitettu tai siirreltävä yksikkö. Kitkasta ja voimansiirrosta aiheutuvista häviöistä johtuen näin mitattu teho on yleisesti ottaen noin 15-20 prosenttia pienempi kuin suoraan vauhtipyörältä mitattu teho."
-------
Mutta, eikös pohdinnan aihe ollut jarrutusteho ja tasapaino, jota katsastuksessa tarkistetaan.
Tuossa kopioimassani kohdassa ymmärtääkseni mitataan moottorin tehoa,- ei jarrujen.
Olen kritisoinut katsastuksessa tapahtuvaa jokavuotista auton rääkkäystä koska se saattaisi kestää paremmin ilman voimansiirtolaitteiden ja jarrujen mieletöntä rääkkäystä.
En muista, että autoani olisi koskaan hylätty jarruvikojen vuoksi niinä 60 katsastuksen aikana.
Tämä oli minun osaltani tämä viimeinen keskustelun aihe ja aikaisempi oli ne kosteat öljytahrat siellä öljypohjassa, kun oli tyjennystulpasta ja perän vastaava vuoto ja siitä tullut "ympäristöhaitta".