Että onko mahiksia sen ihastuksen kohteen suhteen ja jos se sanoo, että ei edes muista kuka olet, niin kannattaa jättää sikseen.
Elämä on lyhyt ja menee hukkaan unelmoidessa turhaan. Joskus on kyse ripustautumisesta johonkin tunteeseen tai ajatukseen jolla lopulta vain piinaa itseään.
Kannattaa ajoissa "herätä huomaamaan miten rajoittaa omaa ajatusmaailmaa jonkun takia, joka ei edes ole välttämättä sen arvoinen.
Eine ihastuksen kohteet yleensä lue näitä sivuja, yleensä heitä kiinnostaa muut asiat ja ihmiset. On vain itsepetosta ajatella niin, että lukisivat.
Huolestuttavaa on lukea joku viesti, koska jotkut vastaa siihen kuin se olisi hänelle osoitettu. Se ei ole hyväksi, koska se ruokkii aloittajan kuvitelmia, että hänen ihastuksen kohteensa on vastannut hänelle. Kannattaa olla realistinen.
Kannattaa etsiä livestä sellainen joka on kiinnostunut sinusta oikeasti ihmisenä.
Elämä on lyhyt ja menee hukkaan unelmoidessa turhaan. Joskus on kyse ripustautumisesta johonkin tunteeseen tai ajatukseen jolla lopulta vain piinaa itseään.
Kannattaa ajoissa "herätä huomaamaan miten rajoittaa omaa ajatusmaailmaa jonkun takia, joka ei edes ole välttämättä sen arvoinen.
Eine ihastuksen kohteet yleensä lue näitä sivuja, yleensä heitä kiinnostaa muut asiat ja ihmiset. On vain itsepetosta ajatella niin, että lukisivat.
Huolestuttavaa on lukea joku viesti, koska jotkut vastaa siihen kuin se olisi hänelle osoitettu. Se ei ole hyväksi, koska se ruokkii aloittajan kuvitelmia, että hänen ihastuksen kohteensa on vastannut hänelle. Kannattaa olla realistinen.
Kannattaa etsiä livestä sellainen joka on kiinnostunut sinusta oikeasti ihmisenä.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Eiköhän täällä valtaosa ole jo selvittänyt asian sen kohdehenkilön kanssa elävässä elämässä. Kai tämä sitten helpottaa ihmisiä kun saa keskustella asioista saman kokeneiden ihmisten kanssa.
Olet tietenkin oikeassa siinä että yksipuolisesta ihastumisesta/tykästymisestä tai peräti rakastumisesta pitääkin päästä eroon, jotta voi jatkaa elämäänsä ja löytää sitten sellaisen rakkauden kohteen jolle on arvokas ja ainutlaatuinen.
Ei kai sinua toisaalta toisten viestit täällä häiritse.
Eläpä omien ohjeittes mukaan.
olla ja pitää jalat vahvasti maassa, mutta kannattaako ottaa yhteyttä siitä en olisi niin varma........
Ottaa yhteyttä.
eiks jeh?
todiste siitä ..että tämä on auttanut läpikäymään pettymyksen ja ikävän !!
nykyään löytyy jo muunkinlaista elämää ,kuin pelkää istumista ja miettimistä pettymyksistä ..tänne voi sitä ikävää purkaa välillä ja niin pitää ihmisellä ollakkin ,joku kanava toisaalle...miksi enään häiritä tai kertoa hänelle niistä tunteista ,kun on tullut torjutuksi!
se on hyvää terapiaa
ja retkeily metsissä :)
kai sitä hieman ikävöidä saa toista ,jos kerta tunteita on ollut ??
hokeminen"elämästä täällä tarkoittaa""...eikö suomessa saa istua tietsikan ääreessä milloin haluaa ..,,pitääkö lupa käydä anomassa naapurista ..ei ole ihme että maailmalla on kuva jostain ahtaasta -takapajuisesta kansasta.
Ne ei sovi tänne koko maapalloa tarkoittavaan nettiyhteisöön alkuunkaan !! vähiten jonkun toisen suomalaisen kanssa.
niitä alkaa ahistaan ja sairastuvat tästä,....kun saa avoimesti kertoa kerrankin omista tunteista.,,missä muualla ne sitten voisi tehdä???
saunan takanako kuula kallossako.
En lukenut pitkää viestiketjua, mutta aloittajan kanssa olen samaa mieltä siitä, että kannattaa kysyä suoraan...ja todellisuus on sitä, tässä ja nyt- tyyliin.
Täällä voi esim. tunteitaan purkaa jos vaikka ei onnistanut jne. Mutta, elämä jatkuu iloisten ja vähemmän iloisten asioiden painimisessa, sitähän se on.
Ei elämä ole kenelläkään kivaa pelkästään eikä kenenkään elämä ole yhtä tylsyyttä, vaan se on vaihtelevaa ja sehän juuri tästä elämästä tekeekin niin mielenkiintoisen.
täydellä varmuudella ihmisiä jotka ovat tai ovat olleet täällä ja olen kirjoitellut heidän kanssaan. Ei siis mitään kuvitelmaa siinä mielessä, vaikken kaikista viesteistä aina tiedäkään kenen ne on tai kelle. Toisaalta se kun mä tiedän ihmisiä täältä on tehnyt myös sen, että oon paljon hiljaisempi ja varovaisempi kuin silloin alkuun kun tulin tänne. Mun tunteista tai ajatuksista ei voi päätellä juuri mitään näiden palstojen perusteella.
Mutta yks hauska reality chekkaus on se, että menee arkistoon ja alkaa lukeen jonkun sellaisen ajankohdan viestejä, jolloin ei ole "häntä" tuntenut. Ne viestit täällä on aivan samanlaisia riippumatta siitä minkä ajankohdan valitsee. :D Ja niistähän tietää, ettei ne voi olla häneltä minulle.
Yks harmillinen muutos tosin on. Aiemmin täällä ei ole ollut juuri lainkaan sellaisia ilkeily- ja provoviestejä mitä nykyään on melkein joka ketjussa. Ennen täällä oli jotenkin parempi ja rauhallisempi, ystävällishenkinen, tukeva ilmapiiri.
nuo kommentit. On täällä ollut ilkeilyä ja provoilua vaikka kuinka kauan.
kommentit ei ole sulta? Mun kirjoittamat? Ei tietenkään ne ole sun kun ne on mun. :D Ei sun joka ketjuun ehkä tarvis tota kirjottaa? Ootko miettinyt?
tuntuu, että jokainen viesti joka uhkaa sitä illuusiota siitä, että oma rakas täällä ihan sydän verellä raapustaa aamusta iltaan kaipailevia viestejä, halutaan kieltää ja aletaan heittää noita pROVO!PROVO!-juttuja.
Ei haluta ajatella sitä vaihtoehtoa ettei se kultsi täällä nyyhkikkään. Tavallaan ymmärränkin. kyllähän se sattuu ajatella että toista ei kiinnosta pätkääkään.
laitoit tuon kommenttisi mun viestien perään? En mä kenenkään viesteihin mitä provo!-juttuja ole laittanut. Sinänsä olen ihan samaa mieltä. Munkin aloittamiin keskusteluihin on noita tullut ja siltähän ne tuntuu, että jotkut haluaa kuvitella kaiken täällä olevan "häneltä" ja itselle ja jos joku aloitus ei ihan sovi siihen niin tullaan häiriköimään siihen.
kommentit 'Mä ainakin tiedän..' ja se 'lisäys..'. Juu.. Mut entäpä jos haluan tehdä niin? Ei tietenkään tarvis.. Mut ootko miettinyt miksi teen niin?
sanonut sen täällä. Luulet että joku tietty kirjoittelee täällä "sun nimissä" tms...
kysyttiin. No niinhän se eräs 'vähän' tyhmänpuoleinen blondinainen tekeekin. Provoilua päivästä toiseen täällä..
aloittajalle...teetkö itse sen, että menet ja kysyt suoraan?
Mutta toisen asian tiimoilta ja paljastui, että ei muista edes minua. Siitä tajusin monta asiaa, vaikka olen sattumalta ennen sitä nähnyt hänet autossa vilkuttelemassa ja tujottamassa minua kaihoisasti, vaikka naisystävä istui vieressä. Siksikin otin häneen yhteyttä. Mut nyt en välitä hänestä enää niin paljon, kun kerta ei muista enää. Onneksi en näe häntä enää, kun muutin kauas muualle.
sitten varmasti niin, että jos hän ei muista kuka olet, niin siitä ei voi tulla mitään? Kyllähän sitä voi kuitenkin tutustua, jos sitä toistakin alkaa kiinnostaa, vaikkei sitten olisi epäilyistä huolimatta kirjoitellut täällä palstalla mitään.
Itse olen kyllä ottanut yhteyttä ihastukseeni ja... no, eihän sekään ihan niin mennyt, kuin olin kuvitellut, mutta harvoinhan asiat niin menee. Toisaalta olen kyllä ollut aika varovainen mitä olen hänelle kirjoitellut, ehkä se on sitä elämän hukkaamista, kun yrittää pitää haaveistaan kiinni. Selkeintä olisi varmaan kysyä ihan suoraan, että voiko tästä mitään tulla... tai en nyt tiedä ihan noin, mutta kuitenkin. Ehkä sieltä sitten tulisi ihan selkeä tyrmäys, tai oikein hienosti jos kävisi, niin jotain mukavampaa. Kun tällä hetkellä roikun vaan siinä, että haaveilen hänestä ja siitä, että voitaisiin joskus olla yhdessä ja sitten taas toisaalta mietin, että kannattaako mun enää kirjoitella hänelle mitään.
samaa mieltä, että asiat selvitetään suoralla puheella ja tarkkaavaisella kuuntelulla. Mielenkiintoista, miten keskustellessa ihmisillä on sanoille eri merkitys. Ei siis riitä, että puhutaan suoraan, viisainta vielä varmistaa, että molemmat ymmärtävät asian samalla tavalla.. :)