http://www.liisahyssala.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=42&Itemid=60
MASTO-hankkeen tiedotustilaisuus
Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä
MASTO-hankkeen tiedotustilaisuus
Perjantai 26.10.2007 klo 9.00 Säätytalo, sali 3
Arvoisat tiedotusvälineiden edustajat,
Toivotan teidät tervetulleiksi tähän MASTO- hankkeen eli masennuksen ehkäisyyn ja masennuksesta aiheutuvan työkyvyttömyyden vähentämiseen tähtäävän hankkeen tiedotustilaisuuteen.
Viime vuonna noin 4 000 suomalaista joutui masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle. Lukumäärä on kymmenessä vuodessa puolitoistakertaistunut. Kaiken kaikkiaan yli 110 000 suomalaista on eläkkeellä mielenterveydellisistä syistä. Masennukseen perustuvien työkyvyttömyyseläkkeiden eläkemeno oli 324,4 miljoonaa euroa vuonna 2006, mikä on kolminkertainen summa vuoteen 1998 verrattuna. Masennuksen vuoksi joudutaan sairaslomalle ja ennenaikaiselle eläkkeelle huomattavasti aikaisempaa enemmän, vaikka masennustilojen määrässä ei ole viime vuosikymmeninä tapahtunut merkittävää muutosta.
Masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle siirrytään työelämästä suhteellisen pitkän työuran jälkeen, mutta kuitenkin useimmiten alle 50 –vuotiaina toisin kuin muissa työkyvyttömyyseläkkeissä. Työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen vuoksi joutuvilla olisi siis vielä paljon työvuosia jäljellä. Työkyvyttömyyteen johtavaa masennussairautta kannattaa torjua myös taloudellisista syistä, koska usein on kyse keski-ikäisistä ihmisistä, joilla olisi vielä paljon työkykyisiä vuosia edessä. Pitkittyvä työkyvyttömyys on ihmisen kannalta aina ikävää ja epäoikeudenmukaista.
Mielestäni asia vaatii yhteiskunnalta erityistä huomiota ja asiaan puuttumista. Tähän liittyen olen päättänyt asettaa hankkeen, jolla pyritään ehkäisemään masennusta ja vähentämään masennuksesta aiheutuvaa työkyvyttömyyttä. Kokoan yhteiskunnan eri tahoja yhteisen pöydän ääreen pohtimaan asiaa ja viemään yhteistä toimenpideohjelmaa eteenpäin. Tavoitteena on saada masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle joutuvien määrä vähenemään jo tällä hallituskaudella ja pitkällä tähtäimellä puolitetuksi.
Meidän on syytä tarkoin arvioida, mistä tässä ilmiössä on kysymys. Arjen hyvinvoinnin murros ja työelämän muuttuminen lienevät osatekijöitä masennuksen aiheuttaman työkyvyttömyyden ilmenemisessä. Työympäristössä tarvitaan positiivisia muutoksia ja panostuksia työhyvinvointiin ja parempaan johtamiseen. Työmarkkinajärjestöt voivat vaikuttaa työelämän myönteiseen kehittymiseen kuin myös masennukseen johtavien työelämäriskien ehkäisyyn. Esimerkiksi työpaikkakiusaaminen, joka on valitettavan yleistä erityisesti julkisella sektorilla, on asia, johon on kiinnitettävä enemmän huomiota. Työn luonne on muuttunut ja tarve henkiselle työsuojelulle on kasvanut. Henkiseen työsuojeluun ja hyvinvoinitijohtamiseen on syytä tarttua tosissaan.
Näen erityisen tärkeänä, että työhön paluuta tuetaan ja etsitään ja levitetään hyviä käytäntöjä työhön palaamiseksi. Luottamus, tuki ja työn muutosmahdollisuudet auttavat työhönpaluun onnistumisessa. Myös hoidon ja kuntoutuksen toteutumiseen liittyvät puutteet voivat osaltaan olla työkyvyttömyyden ja sen pitkittymisen taustalla
Mielenterveysongelmiin liittyvän työkyvyttömyyden ehkäisyssä tärkeitä ovat siis työhyvinvointia edistävät työelämän käytännöt ja varhainen tuki työssä ongelmien ilmaantuessa sekä hyvä hoito ja kuntoutus, jotka tukevat työssä jatkamista. Suuri osa työkyvyttömyyden pitkittymisestä ja liian varhaisesta eläköitymisestä olisi vältettävissä varhaisemmalla puuttumisella, paremmilla hoitokäytännöillä ja toimivammalla kuntoutuksella. Kysymys on pitkälti myös eri toimijoiden yhteistyön parantamisesta ja ongelman tiedostamisesta.
Parhaillaan on meneillään useita merkittäviä valtakunnallisia ohjelmia ja hankkeita, jotka osaltaan vaikuttavat masennuksen ehkäisyn ja masennusperusteisen työkyvyttömyyden vähentämisen edellytyksiin. Emme siis aloita työtä tyhjältä pöydältä.
Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen politiikkaohjelmien toteutuksella on myös merkitystä työikäisen väestön mielenterveyden ja työkyvyn edistämiselle. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut myös työryhmän kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman valmistelemiseksi. Nämä hankkeet tukevat toisiaan.
Olen iloinen siitä, että yhteiskunnan monet vaikuttavat tahot ovat sitoutuneet tähän hankkeeseen. Hallitus on vahvasti sitoutunut hankkeeseen ja mukana on ministeri kaikista hallituspuolueista. Mukana on myös keskeiset työmarkkinajärjestöt, kansalaisjärjestöt sekä eläkejärjestelmän edustajat.
Hankkeen pääsihteeriksi nimetään lääketieteen tohtori, dosentti Teija Honkonen Työterveyslaitokselta. Hän on psykiatrian erikoislääkäri ja tehnyt pitkän työuran näiden asioiden parissa. Teija Honkonen kertoo teille tarkemmin, mitä aiomme MASTO -hankkeessa tehdä.
MASTO-hankkeen tiedotustilaisuus
Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä
MASTO-hankkeen tiedotustilaisuus
Perjantai 26.10.2007 klo 9.00 Säätytalo, sali 3
Arvoisat tiedotusvälineiden edustajat,
Toivotan teidät tervetulleiksi tähän MASTO- hankkeen eli masennuksen ehkäisyyn ja masennuksesta aiheutuvan työkyvyttömyyden vähentämiseen tähtäävän hankkeen tiedotustilaisuuteen.
Viime vuonna noin 4 000 suomalaista joutui masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle. Lukumäärä on kymmenessä vuodessa puolitoistakertaistunut. Kaiken kaikkiaan yli 110 000 suomalaista on eläkkeellä mielenterveydellisistä syistä. Masennukseen perustuvien työkyvyttömyyseläkkeiden eläkemeno oli 324,4 miljoonaa euroa vuonna 2006, mikä on kolminkertainen summa vuoteen 1998 verrattuna. Masennuksen vuoksi joudutaan sairaslomalle ja ennenaikaiselle eläkkeelle huomattavasti aikaisempaa enemmän, vaikka masennustilojen määrässä ei ole viime vuosikymmeninä tapahtunut merkittävää muutosta.
Masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle siirrytään työelämästä suhteellisen pitkän työuran jälkeen, mutta kuitenkin useimmiten alle 50 –vuotiaina toisin kuin muissa työkyvyttömyyseläkkeissä. Työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen vuoksi joutuvilla olisi siis vielä paljon työvuosia jäljellä. Työkyvyttömyyteen johtavaa masennussairautta kannattaa torjua myös taloudellisista syistä, koska usein on kyse keski-ikäisistä ihmisistä, joilla olisi vielä paljon työkykyisiä vuosia edessä. Pitkittyvä työkyvyttömyys on ihmisen kannalta aina ikävää ja epäoikeudenmukaista.
Mielestäni asia vaatii yhteiskunnalta erityistä huomiota ja asiaan puuttumista. Tähän liittyen olen päättänyt asettaa hankkeen, jolla pyritään ehkäisemään masennusta ja vähentämään masennuksesta aiheutuvaa työkyvyttömyyttä. Kokoan yhteiskunnan eri tahoja yhteisen pöydän ääreen pohtimaan asiaa ja viemään yhteistä toimenpideohjelmaa eteenpäin. Tavoitteena on saada masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle joutuvien määrä vähenemään jo tällä hallituskaudella ja pitkällä tähtäimellä puolitetuksi.
Meidän on syytä tarkoin arvioida, mistä tässä ilmiössä on kysymys. Arjen hyvinvoinnin murros ja työelämän muuttuminen lienevät osatekijöitä masennuksen aiheuttaman työkyvyttömyyden ilmenemisessä. Työympäristössä tarvitaan positiivisia muutoksia ja panostuksia työhyvinvointiin ja parempaan johtamiseen. Työmarkkinajärjestöt voivat vaikuttaa työelämän myönteiseen kehittymiseen kuin myös masennukseen johtavien työelämäriskien ehkäisyyn. Esimerkiksi työpaikkakiusaaminen, joka on valitettavan yleistä erityisesti julkisella sektorilla, on asia, johon on kiinnitettävä enemmän huomiota. Työn luonne on muuttunut ja tarve henkiselle työsuojelulle on kasvanut. Henkiseen työsuojeluun ja hyvinvoinitijohtamiseen on syytä tarttua tosissaan.
Näen erityisen tärkeänä, että työhön paluuta tuetaan ja etsitään ja levitetään hyviä käytäntöjä työhön palaamiseksi. Luottamus, tuki ja työn muutosmahdollisuudet auttavat työhönpaluun onnistumisessa. Myös hoidon ja kuntoutuksen toteutumiseen liittyvät puutteet voivat osaltaan olla työkyvyttömyyden ja sen pitkittymisen taustalla
Mielenterveysongelmiin liittyvän työkyvyttömyyden ehkäisyssä tärkeitä ovat siis työhyvinvointia edistävät työelämän käytännöt ja varhainen tuki työssä ongelmien ilmaantuessa sekä hyvä hoito ja kuntoutus, jotka tukevat työssä jatkamista. Suuri osa työkyvyttömyyden pitkittymisestä ja liian varhaisesta eläköitymisestä olisi vältettävissä varhaisemmalla puuttumisella, paremmilla hoitokäytännöillä ja toimivammalla kuntoutuksella. Kysymys on pitkälti myös eri toimijoiden yhteistyön parantamisesta ja ongelman tiedostamisesta.
Parhaillaan on meneillään useita merkittäviä valtakunnallisia ohjelmia ja hankkeita, jotka osaltaan vaikuttavat masennuksen ehkäisyn ja masennusperusteisen työkyvyttömyyden vähentämisen edellytyksiin. Emme siis aloita työtä tyhjältä pöydältä.
Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen politiikkaohjelmien toteutuksella on myös merkitystä työikäisen väestön mielenterveyden ja työkyvyn edistämiselle. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut myös työryhmän kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman valmistelemiseksi. Nämä hankkeet tukevat toisiaan.
Olen iloinen siitä, että yhteiskunnan monet vaikuttavat tahot ovat sitoutuneet tähän hankkeeseen. Hallitus on vahvasti sitoutunut hankkeeseen ja mukana on ministeri kaikista hallituspuolueista. Mukana on myös keskeiset työmarkkinajärjestöt, kansalaisjärjestöt sekä eläkejärjestelmän edustajat.
Hankkeen pääsihteeriksi nimetään lääketieteen tohtori, dosentti Teija Honkonen Työterveyslaitokselta. Hän on psykiatrian erikoislääkäri ja tehnyt pitkän työuran näiden asioiden parissa. Teija Honkonen kertoo teille tarkemmin, mitä aiomme MASTO -hankkeessa tehdä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kysymys MASTO -hankkeessa on ennen muuta asiaan vaikuttavien voimien kokoamisesta yhteiseen rintamaan. Tarvitaan asenteen muutos koko yhteiskunnan tasolla. Masennuksesta on uskallettava puhua. Masennus on sairaus sairauksien joukossa ja se on parannettavissa hyvällä ja asianmukaisella hoidolla. MASTO-hankkeen avulla nostamme tämän asian näkyväksi.
olla kotona.