Täytyy itse kyllä myöntää että joskus elämä on niin ihanaa ja joskus todella ihanaa. Mutta sitten ne ihmisten tunteet..
Olen onnellisesti avoliitossa ja löytyy lapsikin. Avovaimolla on pari siskoa ja toinen niistä on ollut jo mielessäni 5 vuotta. Tai sanotaanko näin,että monesti jäämme hänen kanssa tuijottamaan toisiamme ja huomaamme,miten molemmilla tunteet nousevat pintaan. Kukaan ei ole ainakaan millään tai mitenkään koskaan huomauttanut asiasta.
Rakastan avovaimoani ylikaiken,mutta samalla rakastan hänen siskoaan (rakastan myös kuten veli siskoa ja kuin mies vaimoaan). Samoin hänen siskonsa minua. Vaikka sitä ei olla koskaan sanottu toisille,niin kaikki eleet,tunteet silmiin katsoessa ja puheet..oikeastaan kaikilla tavoin.
Raastavaa..ja uskon että tuo on syy myös hänen siskon ikuiseen sinkkuuteen...
Olemme nukkuneet toistemme vieressäkin,mutta ihan päiväunia ja se tuntuu hyvältä ja niin sanoi hänen siskonsakin,että "nukuttipa hyvin"... :)
Raastava tilanne kertakaikkiaan. On kuin eläisi unelmamaassa,joka kohoaa hänen tulessa meille kylään.
Uskoisin,että jos se jokin kerta ehdottaisi meidän ollessa kahdestaan rakastelua tai pyytäisi saunaan kahdestaan,niin en voisi vastustaa asiaa. Mutta tiedämme että se olisi todella väärin. Ja yritämme kuitenkin molemmat välttää moisia tilanteita.
Onko samassa tilanteessa olevia muita? Ja miten menetellä? Antaa tunteiden olla ja elää elämää näin? Vai kertoa suoraan tunteista? Avovaimoani rakastan ehkäpä jopa siis enemmän mutta se toinen,pimeä puoli, vetää niin epäinhimillisesti.
Olen onnellisesti avoliitossa ja löytyy lapsikin. Avovaimolla on pari siskoa ja toinen niistä on ollut jo mielessäni 5 vuotta. Tai sanotaanko näin,että monesti jäämme hänen kanssa tuijottamaan toisiamme ja huomaamme,miten molemmilla tunteet nousevat pintaan. Kukaan ei ole ainakaan millään tai mitenkään koskaan huomauttanut asiasta.
Rakastan avovaimoani ylikaiken,mutta samalla rakastan hänen siskoaan (rakastan myös kuten veli siskoa ja kuin mies vaimoaan). Samoin hänen siskonsa minua. Vaikka sitä ei olla koskaan sanottu toisille,niin kaikki eleet,tunteet silmiin katsoessa ja puheet..oikeastaan kaikilla tavoin.
Raastavaa..ja uskon että tuo on syy myös hänen siskon ikuiseen sinkkuuteen...
Olemme nukkuneet toistemme vieressäkin,mutta ihan päiväunia ja se tuntuu hyvältä ja niin sanoi hänen siskonsakin,että "nukuttipa hyvin"... :)
Raastava tilanne kertakaikkiaan. On kuin eläisi unelmamaassa,joka kohoaa hänen tulessa meille kylään.
Uskoisin,että jos se jokin kerta ehdottaisi meidän ollessa kahdestaan rakastelua tai pyytäisi saunaan kahdestaan,niin en voisi vastustaa asiaa. Mutta tiedämme että se olisi todella väärin. Ja yritämme kuitenkin molemmat välttää moisia tilanteita.
Onko samassa tilanteessa olevia muita? Ja miten menetellä? Antaa tunteiden olla ja elää elämää näin? Vai kertoa suoraan tunteista? Avovaimoani rakastan ehkäpä jopa siis enemmän mutta se toinen,pimeä puoli, vetää niin epäinhimillisesti.
Vastaukset 2
Vanhimmat
sika! Etkö edes häpeä? Sun avovaimon pitäisi saada tietää, miten vikittelet hänen siskoaan. Mikään ei voi satuttaa enempää, tiedän kokemuksesta. Miksi sun pitää kokonainen haaremi saada ja vielä samasta perheestä? Ota ero avovaimostasi ja ole rehellinen. En tiedä itsekään puhunko nyt omalle miehelle vai sinulle, mutta mun mielipide on, että et voi pitää kahta siskoa "pihdeissäsi". On se kumma, kun ei yksi riitä... saatanan pukit!
avovaimoasi jopa enemmän kuin sisarta. Ihmisten välillä voi olla kemiaa, mutta jokaisella on myös vapaa tahto valita mitä tekee.
Satuttaisitko vaimoasi, jota rakastat enemmän, tarttuaksesi omaan pimeämpään puoleesi? Kestätkö elämää tämän toisen kanssa, jos rikot aviosi ja viet lapsesi tulevaisuuden ehjässä kodissa. Sisarusten keskinäiset suhteet hajoavat, mahdollisesti suhteet muuhun sukuun, voitte jäädä aika yksin. Tällaisia ajatuksia punnittavaksi, sinä valitset ja elät valintasi kanssa...