perästä:
53 % hakijoista sai paikan Åbo Akademista
Yli puolet Åbo Akademiin pyrkineistä hakijoista sai paikan, eli 53 % hakijoista. Åbo Akademi on siten se korkeakoulu, jonne on helpoin päästä.
Koko maassa keskimäärin 27 % hakijoista sai koulutuspaikan korkeakoulussa. ÅA:han ei ole asiaa, jos ei ole ruotsinkielinen.
Lisäksi ruotsinkielisille on kiintiöitä suomenkielisissä korkeakouluissa.
Eipä siis ihme, että ruotsinkielisiä perushoitajia, siivoojia, roskakuskeja ym. paskahommien tekijöitä ei löydy. Sen sijaan ruotsinkielisiä ekonomeja, juristeja, lääkäreitä, valtiotieteilijäitä ja taiteilijoita on runsaasti ja lisää tulee joka vuosi.
Näin rakennetaan Suomeen ruotsinkielistä yläluokkaa, suomalaisten kustannuksella.
53 % hakijoista sai paikan Åbo Akademista
Yli puolet Åbo Akademiin pyrkineistä hakijoista sai paikan, eli 53 % hakijoista. Åbo Akademi on siten se korkeakoulu, jonne on helpoin päästä.
Koko maassa keskimäärin 27 % hakijoista sai koulutuspaikan korkeakoulussa. ÅA:han ei ole asiaa, jos ei ole ruotsinkielinen.
Lisäksi ruotsinkielisille on kiintiöitä suomenkielisissä korkeakouluissa.
Eipä siis ihme, että ruotsinkielisiä perushoitajia, siivoojia, roskakuskeja ym. paskahommien tekijöitä ei löydy. Sen sijaan ruotsinkielisiä ekonomeja, juristeja, lääkäreitä, valtiotieteilijäitä ja taiteilijoita on runsaasti ja lisää tulee joka vuosi.
Näin rakennetaan Suomeen ruotsinkielistä yläluokkaa, suomalaisten kustannuksella.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Esimerkiksi kauppakorkeakoulutuksessa ruotsalaisilla on noin 8 kertaa enemmän kiintiökoulutuspaikkoja kuin suomalaisilla, per capita!
Ei ihme, että maan rahakkaimmat johtajanpaikat ovat menneet Liliuksille ja muille kiintiöpelleille!
sitten pikkuisen takaisin ruotsalaisiin rahastoihin, jotka puolestaan voitelevat suomalaisia virkamiehiä ja poliitikkoa, jotta lisää Liliuksia pääseemiljoonapalkoille ja jotta rahavirta jatkuu ruotsalaisiin taskuihin.
hallitusvirkamiehet suosivat tätä systtemiä.Onko tietoa? Brax taitanee olla ainakin. Entä muut?
Poliitikkojen rahoituslaki on sellainen, että käytännössä poliitikoille saa jakaa rahaa rajattomasti ilman kirjanpito- ja selvitysvelvollisuutta, kunhan se tehdään joko riittävän suurissa tai pienissä erissä.
Kun katsoo eduskunnan äänestyskäyttäytymistä esimerkiksi uuden kielilain äänestyksessä, jossa Lipposen ruoskima tiulos oli pohjoiskorealaista luokkaa (179-3), niin ei todellakaan voi välttyä ajatukselta, että meillä on parhaat kansanedustajat mitä ruotsalaisella rahalla voi ostaa.