Osuvasti sanottua:
"Vanhoillislestadiolaiset suostuvat elämään ja kannattelemaan monimutkaista sääntösysteemiään, sillä he saavat liikkeeseen kuulumisesta paljon.
Eikä tällä tarkoiteta vain taivaspaikkaa. Kylmässä maailmassa he saavat yhteisön."
Kaltio: Mitä ne oikein ajattelee?
http://www.kaltio.fi/index.php?1158
Mutta... Mikä on yhteisöön kuulumisen hinta?
"Vanhoillislestadiolaiset suostuvat elämään ja kannattelemaan monimutkaista sääntösysteemiään, sillä he saavat liikkeeseen kuulumisesta paljon.
Eikä tällä tarkoiteta vain taivaspaikkaa. Kylmässä maailmassa he saavat yhteisön."
Kaltio: Mitä ne oikein ajattelee?
http://www.kaltio.fi/index.php?1158
Mutta... Mikä on yhteisöön kuulumisen hinta?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Yhteisöön kuulumisen hinta on kristityn vapaus.
Omakohtainen sydämen usko on mennyttä.
Vaikka hikihän se kai tulee noilla eväillä...
En ymmärrä mitä te oikein etsitte, häväistä meitä vai etsittekö Jumalan vaöltakuntaa, mene seuroihin RYlle niin olet sen silloin ehkä löytänyt...
tänne keskusteltavaksi.
Muutamia ajatuksia:
***On tukeuduttu esimerkiksi Paavalin neuvoihin: ´Koetelkaa kaikkea ja pitäkää se, mikä on hyvää. Pysykää erossa kaikesta pahasta´ (1. Tess. 5:21–22). Yhteisesti laadittujen kannanottojen noudattaminen on jokaisen henkilökohtainen asia. – Kun joku toimii toisin, se merkitsee tietoista ratkaisua poiketa yhteisestä käytännöstä. Tällöin hän kantaa myös itse vastuun ratkaisustaan, Palola sanoo.***
Kun ajattelen vl-kristillisyyden "yhteisesti laadittuja kannanottoja", en muista olleeni laatimassa ainuttakaan. En tiedä, muistaako joku muu olleensa mukana.
Sitten tuo epämääräisen pelottavalta kuulostava ilmaisu "kantaa itse vastuun ratkaisustaan". Millaisen vastuun. No taustalla tietenkin kummittelee mikäs muu kuin joutuminen uskosta osattomaksi.
Jutussa kerrotaan myös siitä, että useat vapaamieliset vl-uskovaiset kansoittavat jo runsain määrin Madetoja salin. Vielä kaksikymmentä vuotta sitten menettely olisi saanut osakseen niin voimakasta paheksuntaa, että käytännössä tällainen oli mahdotonta.
Tässä samoin kuin ehkäisykysymyksenkin osalta on kuullut väitettävän, että vanhemmat vl:t ovat kateellisia nuoremmille, jotka saavat nauttia suuremmista vapauksista kuin he aikoinaan eivätkä tämän takia soisi asioiden muuttuvan.
Olen joutunut tutkailemaan itseäni ja todennut, että enemmän takaraivossani häiritsee kuitenkin ristiriita siitä, että niin paljon korostetaan sitä, että Jumalan valtakunnan opetus on muuttumaton. Kuitenkin TOSIASIASSA monelta osin asiat ovat muuttuneet ja muuttuvat pikkuhiljaa koko ajan.
Korostuneesti tämä nouseen esille ehkä juuri suhtautumisessa taiteeseen.
vaalitaan älyllisen epärehellisesti:
>>Kaltio:Poikkitaiteet ja urbaani elämä tuovat esiin ristiriitaisuuksia ja paljastavat vanhoillislestadiolaisuuden muuttuneen riittävän epämääräiseksi visioksi, jotta melko moni voi sen hyväksyä. Nuoressa polvessa muhii murros.
Hyvin pitkälle on niin että ainakin pyritään määrtiämään näiden julkilausumien ym kautta se mikä on hyvää ja pahaa. Minusta on kutenkin erikosita se että ennen julkilausumat olivat tyyliltään tyystin erillaisia...
- raamattu on ylin ja ainut ohje
- seurakuntakin voi erehtyä
Eli niissä näkyy se mieli että ihminen on erehtyvä. Ja se ettei niissä otettu ehdotonta kantaa. Mutta sitten mitä lähemmäs 70 lukua tullaan sitä ehdotomammaksi kannat muuttuvat...
- tvl ei ole kirstitynkohdin huonekalu ja se joka sellaisen hankii tule pitää pakanan ...
- ei milloinkaan eikä missään tilanteessa ehkäisy tule...
Ja sitten se että tässä blogissa
http://www.topilinjama.net/?p=190#comments
"Diogenes sinopelainen Says:
Kyllähän se tietäisi aika mielenkiintoisia aikoja, jos nyt todettaisiinkin, että seurakunta on joissakin asioissa mennyt vikaan pari vuosikymmentä sitten ja että me olemme uskoneet joissakin asioissa puutaheinää nämä ajat. Voitte uskoa, että sellaista sanaa ei sanota. Sitävastoin sivulauseen sävyt ovat muuttuneet, olen ollut aistivinani. Muutosta tapahtuu varmasti koko ajan, mutta voi olla, että muutos vaatii muutaman sukupolven ajan. Seuraava sukupolvi tulee olemaan varmaankin paljon avoimempi kuin nyt ison perheen isinä ja äiteinä olevat."
Ollaanko totuus valmiita uhraamaan siksi että säälitään johtoporrasta joka antaa lausuntoja - mikään ei ole muuttunut. Onko totuuden uhraaminen ja älyllinen epärelllisyys aidosti hyve. Ja onko se aidosti raamatun mukaista? Samaan viitatiin suviseuroissa lauantai illan puheenvuorossa. Omin sanoin muisteltuna ...
- jumalan valtakunta alkaa näytämään synnin läpi erilliaselta... salailua peittelyä muuttunutta oppia jne...
Onko rehellisyys ja totuus syntiä joka pitää laitaa pois. Ilmeisesti?
Eikö usko velvoita vl rehellisyyteen ja siihen että avoimesti myönnettäisiin se että konsertissa käynnistä joutui saatanan halutuun. Ja toisaalta ei ole kauaa kun ...
http://freepathways.wordpress.com/2009/05/10/musiikkikiellot/
luin tätä.
"...toimitussihteerin Toivo Määtän Päivämieheen laatimassa pääkirjoituksessa eikä sisäsivuilla olleessa selostuksessa. Niissä tuomittiin suorin sanoin konserteissa käyminen synniksi ja suurin piirtein kokonaan myös ylipäänsä klassisen musiikin harjoittaminen ammattina ja harratuksena"
"...Myös kuorotoimintaa on tarpeen tarkastella uskossa säilymisen ja Siionin rakkauden vaalimisen näkökulmasta. – - Omakohtaisessa uskossa varjeltumiseksi Pyhä Henki opettaa luopumaan sellaisesta, joka jakaa mieliä. ” (Päivämiehen pääkirjoitus syyskuussa 2006.)"
Kommentiksi lainaan sanoja
http://www.topilinjama.net/?p=190#comments
Lady Catalonia Says:
"Keskustella saa ja kysellä, mutta sitä pitää osata tehdä “oikealla mielellä”. Eli sillä mielellä, että “veljet ottaa ja korjaa” jos tulee puhuneeksi väärin. Oikealla mielellä ja oikealla kysyvällä mielellä keskusteleminen ja puhuminen edellyttää keskustelun haluajalta ja kyselijältä asennetta suostua hoidettavaksi. Ja hoidettavaksi joutuu ilman muuta, jos nyt ei sitten muuta, niin pitää ymmärtää pyytää anteeksi “vääriä valvomisia”, “kiusauksia” tai jopa “vikaan joutumista”."
Onko toutuuden ääneen lausiminen asia josta pitää tehdä parannusta. Ja toisaalta tämä asetelma mikä tässä on on väärin. Ei ole oikein se että kysyjän tulee suostua hoidetavaksi silloinkin kun on oikeassa. Ja tmämä mentaliteetti ulotuu niin ehkäisyasioihin kuin hotokokusiin kuin muuhunkin elämään.
Ja se että suojellaan entisiä ja nykysiä johtajia on johtanut siihen ettei mitään virheitä voi ja saa nähä saatika myöntää. Ja tästä vaikenemisesta ovat maksaneet kovan hinnan monet uloshoidetut, ulsopainostettu, monet naiset ja lapset, perheet ...
Olisi oikein myöntää avoimesti virheet sen sijaan että yritetään uhreista välitämättä pitää kiini erehtymättömyydestä kieltämällä totuus.
Kiitos kun toit tuon linkin tänne, olisi ehkä muuten jäänyt lukematta tuo artikkeli. Minusta se oli kiintoisa ja hyvin kirjoitettu, ja monista asioista olen samaa mieltä. Kaikenkaikkiaan vl:ien suhde kulttuuriin on aika mielenkiintoinen kysymys.