Vastaanpa Perttu J.:lle Puolihurrin(joka lähti Vierumäelle)puolesta.
Puolihurrin kirjoitus oli varsin järkeenkäypä ja asiallinen.
On yleisesti tunnettua ja laajalti ollaan sitä mieltä, että Suomen ruotsinkieliset ovat pitkään olleet etuoikeutettu yläluokka, jonka asema on viime vuosikymmeinä asteittain rapissut. Asema johtui tietenkin Ruotsin, aikaisemman emämaan vaikutusvallasta. Sieltä tuli Suomeen virkamiehiä valvomaan kuninkaan etuja. Tuli myös kalastajia, prostituoituja, aatelisia ja kaikkea siltä väliltä.
Puolihurri luettelikin jo esimerkkejä etuoikeuksista.
Suomessa on vapaa muutto-oikeus. Suomen kansalaiset(ja jopa ulkomaalaisetkin) voivat ostaa maata ja asua, missä haluavat. Poikkeus on vain Ahvenanmaa, josta ei suomenkielinen eikä kukaan muukaan ulkopuolelta muuttanut saa ostaa maata, ennenkuin on asunut siellä 5 vuotta. Korsnäsista sen sijaan on voinut ja voi nytkin kuka tahansa ostaa kiinteistöjä ja maata ja asettua sinne asumaan. Korsnäs(Ristiniemi), enempää kuin Närpiö tai Larsmokaan(Luoto)eivät ole minkään kuvitteellisen "Ruotsalaissuomi"-valtion sisäisiä alueita. Ne kuuluvat Suomeen, eikä niiden ympärillä ole mitään rajoja tahi tulleja. Ei siis ole mitään territoriota, Ahvenanmaan lisäksi, joka olisi varattu Suomen alueella vain ruotsia puhuville. Ahvenanmaallakin tosin asuu 6 % suomenkielisiä, mutta heillä ei ole kielellisiä oikeuksia, ei esim. oikeutta saada suomenkielistä kouluopetusta. Aika erikoista EU:ssa, vai mitä?
Mitä tulee Belgiaan, niin siellä ei ole ranskan- ja belgiankielisille pakkosaksaa. Pohjois-Tirolissa, samoin kuin Kanadassa on aika erilainen kielitilanne, verrattuna Suomeen. Kansainvälisen mielipiteen mukaan suomenruotsalaiset ovat maailman paapotuin kielivähemmistö. Siksi onkin erikoista, että heidän määränsä vähenee, toisin kuin muiden Euroopan kielivähemmistöjen, joiden määrä nousee. Esim. kataloniankieltä puhuvien. Syynä saattaa olla, että useimmat ruotsinkieliset tunnustavat sovinnolla, että ovat vähemmistökieliryhmä, ja naivat ristiin suomenkielisten kanssa ja muuttuvat sitten kaksikielisiksi. Vain muutamat ruotsinkieliset ryhmät enää kieltäytyvät oppimasta ja puhumasta maan pääkieltä.
Jos ruotsinkieliset kadehtivat Euroopan muita kielivähemmistöjä, ihmettelen, miksi he edelleen tarrautuvat keinotekoiseen kaksikielisyyteen, joka ei Suomessa toimi? Viime päivinä on todettu, että edes Porvoon edustan merivartiosto ei puhu ruotsia. Miksi ette ryhdy eduskunnassa ajamaan ruotsinkielisten vähemmistöaseman sinetöimistä lailla? Ettekö pysty päättämään, haluatteko syödä vai säästää kakun? Syynä taitaa olla RKP:n vallan häviäminen, jos ruotsin kielestä tulisi virallinen vähemmistökieli. Virallisena kielivähemmistönä ruotsinkieliset saisivat EU:ssa selkeän aseman, nykyisen tempoilevan ja valittavan "taistelunsa" sijaan.
100 vuotta sitten asiat olivat toisin. Vuonna 1909 Suomi kuului vielä Venäjään. Ruotsinvallan ajalta maahan jäljelle jäänyt yläluokka hallitsi paikallisesti ja jarruttu kaikin voimin suomen kielen pääsyä virkakielenä vakiintumaan. Suomessa ei kuitenkaan koskaan ole ollut enempää kuin 20 % ruotsia puhuvia. Suomenkieliset ovat aina asuttaneet enemmistönä tätä maata. Oikeutettu vallan siirtyminen suomenkieliselle enemmistölle onkin nyt loppusuoralla. 100 vuotta siinä meni, ja vasta 2004 lähti ylioppilaskirjoitusten pakkoruotsi. Koulu- ja virkapakkoruotsit ovat edelleen jäljellä, vaikka jokainen gallup kertoo, että kansa haluaa niistä eroon. Samoin tuplakustannuksista kaikessa.
Kysyisin nyt teiltä, korsnäslaisilta ja muilta ruotsinkielisiltä, (suomeksi, kiitos)että voitteko mainita joitakin erityispiirteitä, jotka mielestänne ovat ominaisia ruotsinkielisille. En ole koskaan saanut selville, mitä ne ovat, vaikka niistä kovasti puhutaan ja niillä tehdään pesäeroa suomea puhuviin. On tarjottu veneilyä, mutta suomea puhuvatkin veneilevät. Samoin laulua kuorossa ja viinaa juodessa. Ei, sitäkin tehdään yli kielirajojen. Yhteisöllisyyttä esiintyy myös suomenkielisten parissa, suomea puhuvillakin on perheitä, sukuja, kerhoja ja tapaamisia. Emme ole eristyksissä mekään. Iloisia ollaan suomen kielelläkin ja lisäännytäänkin. Niin että mitkä ne ovat ne ruotsinkielisten kulttuurin erityispiirteet?
Ja Korsnäsiläiset voisivat kertoa, mitä siellä teillä Korsnäsissä on sellaista, että suomenkieliset kannattasi sinne tulla lomalla käymään tai jopa muuttaa vakituisesti asumaan.
Puolihurrin kirjoitus oli varsin järkeenkäypä ja asiallinen.
On yleisesti tunnettua ja laajalti ollaan sitä mieltä, että Suomen ruotsinkieliset ovat pitkään olleet etuoikeutettu yläluokka, jonka asema on viime vuosikymmeinä asteittain rapissut. Asema johtui tietenkin Ruotsin, aikaisemman emämaan vaikutusvallasta. Sieltä tuli Suomeen virkamiehiä valvomaan kuninkaan etuja. Tuli myös kalastajia, prostituoituja, aatelisia ja kaikkea siltä väliltä.
Puolihurri luettelikin jo esimerkkejä etuoikeuksista.
Suomessa on vapaa muutto-oikeus. Suomen kansalaiset(ja jopa ulkomaalaisetkin) voivat ostaa maata ja asua, missä haluavat. Poikkeus on vain Ahvenanmaa, josta ei suomenkielinen eikä kukaan muukaan ulkopuolelta muuttanut saa ostaa maata, ennenkuin on asunut siellä 5 vuotta. Korsnäsista sen sijaan on voinut ja voi nytkin kuka tahansa ostaa kiinteistöjä ja maata ja asettua sinne asumaan. Korsnäs(Ristiniemi), enempää kuin Närpiö tai Larsmokaan(Luoto)eivät ole minkään kuvitteellisen "Ruotsalaissuomi"-valtion sisäisiä alueita. Ne kuuluvat Suomeen, eikä niiden ympärillä ole mitään rajoja tahi tulleja. Ei siis ole mitään territoriota, Ahvenanmaan lisäksi, joka olisi varattu Suomen alueella vain ruotsia puhuville. Ahvenanmaallakin tosin asuu 6 % suomenkielisiä, mutta heillä ei ole kielellisiä oikeuksia, ei esim. oikeutta saada suomenkielistä kouluopetusta. Aika erikoista EU:ssa, vai mitä?
Mitä tulee Belgiaan, niin siellä ei ole ranskan- ja belgiankielisille pakkosaksaa. Pohjois-Tirolissa, samoin kuin Kanadassa on aika erilainen kielitilanne, verrattuna Suomeen. Kansainvälisen mielipiteen mukaan suomenruotsalaiset ovat maailman paapotuin kielivähemmistö. Siksi onkin erikoista, että heidän määränsä vähenee, toisin kuin muiden Euroopan kielivähemmistöjen, joiden määrä nousee. Esim. kataloniankieltä puhuvien. Syynä saattaa olla, että useimmat ruotsinkieliset tunnustavat sovinnolla, että ovat vähemmistökieliryhmä, ja naivat ristiin suomenkielisten kanssa ja muuttuvat sitten kaksikielisiksi. Vain muutamat ruotsinkieliset ryhmät enää kieltäytyvät oppimasta ja puhumasta maan pääkieltä.
Jos ruotsinkieliset kadehtivat Euroopan muita kielivähemmistöjä, ihmettelen, miksi he edelleen tarrautuvat keinotekoiseen kaksikielisyyteen, joka ei Suomessa toimi? Viime päivinä on todettu, että edes Porvoon edustan merivartiosto ei puhu ruotsia. Miksi ette ryhdy eduskunnassa ajamaan ruotsinkielisten vähemmistöaseman sinetöimistä lailla? Ettekö pysty päättämään, haluatteko syödä vai säästää kakun? Syynä taitaa olla RKP:n vallan häviäminen, jos ruotsin kielestä tulisi virallinen vähemmistökieli. Virallisena kielivähemmistönä ruotsinkieliset saisivat EU:ssa selkeän aseman, nykyisen tempoilevan ja valittavan "taistelunsa" sijaan.
100 vuotta sitten asiat olivat toisin. Vuonna 1909 Suomi kuului vielä Venäjään. Ruotsinvallan ajalta maahan jäljelle jäänyt yläluokka hallitsi paikallisesti ja jarruttu kaikin voimin suomen kielen pääsyä virkakielenä vakiintumaan. Suomessa ei kuitenkaan koskaan ole ollut enempää kuin 20 % ruotsia puhuvia. Suomenkieliset ovat aina asuttaneet enemmistönä tätä maata. Oikeutettu vallan siirtyminen suomenkieliselle enemmistölle onkin nyt loppusuoralla. 100 vuotta siinä meni, ja vasta 2004 lähti ylioppilaskirjoitusten pakkoruotsi. Koulu- ja virkapakkoruotsit ovat edelleen jäljellä, vaikka jokainen gallup kertoo, että kansa haluaa niistä eroon. Samoin tuplakustannuksista kaikessa.
Kysyisin nyt teiltä, korsnäslaisilta ja muilta ruotsinkielisiltä, (suomeksi, kiitos)että voitteko mainita joitakin erityispiirteitä, jotka mielestänne ovat ominaisia ruotsinkielisille. En ole koskaan saanut selville, mitä ne ovat, vaikka niistä kovasti puhutaan ja niillä tehdään pesäeroa suomea puhuviin. On tarjottu veneilyä, mutta suomea puhuvatkin veneilevät. Samoin laulua kuorossa ja viinaa juodessa. Ei, sitäkin tehdään yli kielirajojen. Yhteisöllisyyttä esiintyy myös suomenkielisten parissa, suomea puhuvillakin on perheitä, sukuja, kerhoja ja tapaamisia. Emme ole eristyksissä mekään. Iloisia ollaan suomen kielelläkin ja lisäännytäänkin. Niin että mitkä ne ovat ne ruotsinkielisten kulttuurin erityispiirteet?
Ja Korsnäsiläiset voisivat kertoa, mitä siellä teillä Korsnäsissä on sellaista, että suomenkieliset kannattasi sinne tulla lomalla käymään tai jopa muuttaa vakituisesti asumaan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mielestäni ruotsinkielisten(olen itsekin puoliksi hurri) ei ole viisasta puhu kuten nimimerkki Ylpeä vähemmistöläinen. Oman kieliryhmän nostaminen suomenkielisen enemmistökieliryhmän yläpuolelle osoittaa, että nimimerkin ajattelu on lähes rasistista. Yli-ihmisoppi ei toimi nykyään, eikä ruotsinkielisten tule siihen kajota pitkällä kepilläkään. Länsimaisen ajattelun mukaanhan kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia, eikä kukaan ole toistaan parempi. On vastuutonta levitellä myyttiä ruotsinkielisten paremmuudesta.
Avoimessa kansalaiskeskustelussa on kaikilla oikeus keskustella yhteiskunnan antamista mahdollisuuksista menneisyydessä ja nyt. Suomen historiasta tiedämme, että ruotsinkielinen vähemmistö on saanut nauttia etuoikeuksista ja edelleen ruotsinkielisille on olemassa erilaisia kiintiöitä ja suosimisjärjestelmiä. Ruotsinvallan ajalta asti periytynyt pääoma on helpottanut ruotsinkielisen vähemmistön elämää ja siksi esim. elinikä on pidempi. On aika oikeutettua, jos etuoikeudet "hermostuttavat" suomenkielisiä ja he haluavat poistaa etuoikeudet. (Mm. kiintiöt korkeakouluihin, käytännössä ainainen hallituspaikka, oma TV-kanava, 2 omaa radiokanavaa, yliedustus esim. taide-juristi-ekonomi, valtiotiede ym. aloilla ja virkamieskunnassa.) Eliniän pituus ja terveys ei riipu kielestä, jota ihminen puhuu. Ei myöskään ystävällisyys. Tämä pitäisi nimimerkin muistaa. Länsimaisissa demokratioissa enemmistö päättää - ainakin omista asioistaan. Pakkoruotsia vastustetaan (n. 70 % kansasta), joten se tulisi tietenkin heti poistaa. Jonkinlainen maan sisäinen korruptio estää sen poiston, toistaiseksi.
Pitämällä yllä myyttiä ruotsinkielisten paremmuudesta/ystävällisyydestä nimimerkki tekee hallaa itselleen ja myös minulle. Tiedämme kyllä, että yksilöitä on erilaisia, kaikkia kieliä puhuvissa.
Suomessa ei ole tiedossa tapauksia, joissa ruotsinkielisiä olisi " vedetty turpiin". Sellaista ei tapahdu, vaan turpiinvedon syyt ovat muita. Kaikissa maissa on tappeluja ja turpiinvetoa. Kielisotaa ei Suomessa ole, vaan aivan oikeutettu kielikeskustelu.
Pohjanmaalla, johon Korsnäskin kuuluu, on paljon yrittäjätoimintaa perustuotannossa. Kaikki tietävät, että RKP ajaa sen etuja. Etelä-Suomeen keskittyy ruotsinkielinen koulutettu väki, pohjanmaalle perustuotannossa oleva. Ojat on syytäkin olla kunnossa, kun viljelee, tulva uhkaa muuten. Ei Korsnäs varmaan mikään lomaparatiisi ole, mutta se tuottaa varmaan nahkoja, viljaa ja tomaatteja. Ei pidä vetää hernettä nenään Korsnäsin kaupunginjohdonkaan, jos roisisti kirjoitellaan. Suomessa on tapana haukkua paikkakuntia, se on aivan normaalia. Kesäisin on aivan luonnollista verrata kohteita joissa ollaan oltu. Ruotsinkielisten pitäisi oppia suhtautumaan luonnollisesti tähän, eikä heti alkaa kirjoitella jotain valituskirjelmia EU:n ihmisoikeustuomioistuimiin sun muihin tai vaatia jotain sensuuria.
Realiteetit pitää meidän hurrien tunnustaa: Olemme olleet etuoikeutettua yläluokkaa Ruotsinvallan ajalla. Suomenkieliset ovat nyt enemmistö ja heillä on määräysvalta. Osa ruotsinkielisistä ei ole koskaan ollut yläluokkaa. Kieli ei tee muita paremmaksi. Olemme vähemmistökieliryhmä. Meidän on kaikkien, Korsnäsiä myöten, opittava maan pääkieltä, suomea. Olen aina toivonut, että me ruotsinkieliset voisimme elää luonnollisena vähemmistönä ja siksi olen aina kannattanut pakkoruotsin poistamista ja maan yksikielisyyttä. Monissa maissa on vähemmistökieliryhmiä ja Suomen ruotsinkieliset pärjäisivät paljon paremmin sellaisena.
Hyvää kesää kaikille. Itse lähden nyt Vierumäelle. Ulkomaisista kohteista Berliinissa on aina mukava käydä.
Kyllä oli kattava, selkeä ja ennenkaikkea hyvin tiedostava kirjoitus!
Rohkea myös "puolihurrilta", vaikka tuskin hän omaa nimeään ilmoitti.