Hei, minulla on 1v3kk poika. Hän on esikoiseni, ja välillä huolestun hänen tietyistä luonteenpiirteistään. Osaisikohan joku seuraavan perusteella kertoa onko huoleni turha!
Kun menemme esim. perhekerhoon tai muuhun juttuun, jossa on paljon lapsia tai ihmisiä, poika aluksi arastelee ja pysyttelee isin ja äidin helmoissa (tästä en siis ole huolissani). Jonkun ajan päästä hän kuitenkin uskaltautuu tutkimaan paikkoja, ja silloin todellakin mennään eikä meinata. Poika tutkii kaiken, suorastaan juoksee huoneesta toiseen ja sylissä ei enää viihdytä. Välillä pysähdytään tutkimaan jotain lelua tms. vähän pidemmäksi aikaa. Vauhtia riittää, ja menohalut ovat melkoiset. Sitten se mistä olen erityisen huolissani. Jos vastaan tulee muita, yleensä poikani kokoisia lapsia, hän menee usein läpsimään, tönimään tai puristelemaan heitä. Pienempiään saattaa yrittää "retuuttaa". Vie lelut (tiedän että sekin on periaatteessa normaalia). Huoli tulee siitä, että olen ollut päiväkodissa töissä ja kerran siellä oli hoidossa 3v poika jolla oli samanlaisia piirteitä kuin pojassani ja hänellä todettiin jokin häiriö myöhemmin. Tiedän ettei poikani ikäistä ja kolmevuotiasta tietenkään voi rinnastaa, mutta SILTI huolettaa josko pojalla jokin häiriö olisi! Hän käyttäytyy muiden lasten seurassa sen oloisesti kuin haluaisi itselleen kaiken ja muut ovat tyhmiä (heh, en osaa selittää:() Perhekerhossa on paljon poikani ikäisiä lapsia, ja yksikään ei ole ollut samanlainen, yhtä päällekäyvä jne!
Poikani myös heittelee tavaroita toisinaan eikä tottele ei-kieltoa. Sen sijaan jos poika on vaikka avannut jääkaapin ja sanon hänelle "ei saa mennä sinne" komennon sijasta "laita jääkaapin ovi kiinni", niin hän useimmiten tottelee. Pitäisikö tämän ikäisen jo totella kunnolla ei-kieltoa?
Kotona poika viihtyy lelujen parissa, jos hänellä on siinä kaverina joku. Kun minä teen kotitöitä, poika kiertelee missä kiertelee, mutta usein kuitenkin duunailee jotain läheisyydessäni, kuten purkaa keittiön laatikoita. Leluilla hän ei juurikaan leiki yksinään.
Onko jokin nyt mennyt vikaan kasvatuksessa:(
Kun menemme esim. perhekerhoon tai muuhun juttuun, jossa on paljon lapsia tai ihmisiä, poika aluksi arastelee ja pysyttelee isin ja äidin helmoissa (tästä en siis ole huolissani). Jonkun ajan päästä hän kuitenkin uskaltautuu tutkimaan paikkoja, ja silloin todellakin mennään eikä meinata. Poika tutkii kaiken, suorastaan juoksee huoneesta toiseen ja sylissä ei enää viihdytä. Välillä pysähdytään tutkimaan jotain lelua tms. vähän pidemmäksi aikaa. Vauhtia riittää, ja menohalut ovat melkoiset. Sitten se mistä olen erityisen huolissani. Jos vastaan tulee muita, yleensä poikani kokoisia lapsia, hän menee usein läpsimään, tönimään tai puristelemaan heitä. Pienempiään saattaa yrittää "retuuttaa". Vie lelut (tiedän että sekin on periaatteessa normaalia). Huoli tulee siitä, että olen ollut päiväkodissa töissä ja kerran siellä oli hoidossa 3v poika jolla oli samanlaisia piirteitä kuin pojassani ja hänellä todettiin jokin häiriö myöhemmin. Tiedän ettei poikani ikäistä ja kolmevuotiasta tietenkään voi rinnastaa, mutta SILTI huolettaa josko pojalla jokin häiriö olisi! Hän käyttäytyy muiden lasten seurassa sen oloisesti kuin haluaisi itselleen kaiken ja muut ovat tyhmiä (heh, en osaa selittää:() Perhekerhossa on paljon poikani ikäisiä lapsia, ja yksikään ei ole ollut samanlainen, yhtä päällekäyvä jne!
Poikani myös heittelee tavaroita toisinaan eikä tottele ei-kieltoa. Sen sijaan jos poika on vaikka avannut jääkaapin ja sanon hänelle "ei saa mennä sinne" komennon sijasta "laita jääkaapin ovi kiinni", niin hän useimmiten tottelee. Pitäisikö tämän ikäisen jo totella kunnolla ei-kieltoa?
Kotona poika viihtyy lelujen parissa, jos hänellä on siinä kaverina joku. Kun minä teen kotitöitä, poika kiertelee missä kiertelee, mutta usein kuitenkin duunailee jotain läheisyydessäni, kuten purkaa keittiön laatikoita. Leluilla hän ei juurikaan leiki yksinään.
Onko jokin nyt mennyt vikaan kasvatuksessa:(
Vastaukset 6
Vanhimmat
muita "tilaisuuksia" leikkiä muiden lasten kanssa? Kuulostaa vähän siltä, ettei poikasi ole tottunut leikkimään toisten lasten kanssa eikä ns. tiedä miten tilanteessa pitää toimia. Kai olette pojalle tehneet selväksi, ettei toisten lasten läpsiminen, töniminen tai puristelu ole kunnollista käytöstä ja että lelut pitää jakaa toisten lasten kanssa.. Ei lapsi näitä asioita itsestään opi, kyllä ne pitää vanhempien tehdä selväksi jo pienestä pitäen..
Ei tuo minusta kamalan epänormaalilta kuulosta. Jos hänellä olisi joku ylivilkkaushäiriö, tulisi se esille myös kotona.
Mutta siihen tonimiseen, läpsimiseen, reuttuuttamiseen yms. pitää kyllä sinun vanhempana ehdottomasti puuttua. Jos hän ei tottele EI-sanaa, pitää hänet ottaa pois tilanteesta. Noin pieni ei välttämättä vielä kunnolla ymmärrä kieltosanaa, mutta oppii kyllä kun sen ihan "kädestä pitäen" opettaa. Samoin jos meno yltyy kohtuuttoman villiksi, ota hänet syliin rauhoittumaan. Tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan kannattaa myös mennä rauhallisempaan paikkaan. istumaan tai kävelemään hetkeksi. Joku 2-6 minuuttia voi olla tuon ikäiselle jo ihan riittävä rauhoittumishetki.
Tottakai puutumme kun hän tönii, läpsii jne. Häntä kielletään, kerrotaan että kaveria ei saa lyödä ja hänet viedään tilanteesta pois ellei hän rauhoitu. Rauhoittumishetkiä myös otamme kun hän villikoi, otamme syliin ja ohjaamme huomion muualle mutta sama vilkas meno jatkuu sen jälkeen.
Lapsemme ei ole paljonkaan todella saanut leikkiä muiden ikäistensä kanssa=/ Lähipiirissä ei ole hänen ikäisiään, tai vähän vanhempia lapsia (2 pientä vauvaa). Meille on tulossa toinen lapsi, ikäero tulee olemaan n. 1,5v. Mahtaakohan sisaruksen kanssa oppia sosiaalisia taitoja riittävästi vai onko tuo ikäero siihen liian suuri? Päiväkoti on tietysti myös vaihtoehto, mutta tällä hetkellä se ei tunnu hyvältä.
Minäkin ajattelisin, että lapsi ei ole saanut oppia sosiaalisia taitoja eli hän on ollut "liian pitkään" kotona ja aikuisten seurassa. Laittaisin lapsen päiväkotiin, jossa hänelle niitä taitoja opetetaan. Oma lapseni oli 1,5 v kun meni päiväkotiin, oli ollut vain aikuisten seurassa sitä ennen enimmäkseen ja haki osaamattomuuttaan kontaktia tönimällä. Päiväkoti kuitenkin opetti lapselleni nopeasti "hyvät tavat" sosiaalisessa ympäristössä ja hänestä on kasvanut ihana ja välittävä lapsi, joka kovasti on saanut kehuja suhtautumisestaan toisiin lapsiin.
...tai voit etsiä sitä "lapsiseuraa" lapsellesi muualta kuin päiväkodista mutta riittävän usein kumminkin...Mutta itse tein siten, että lapseni kävi aluksi päiväkotia pikkuaikoja kerrallaan...eihän sitä tarvitse päiväkodissa koko päivää viettää...voi olla vaikka 3-4 tuntia päivässä tai miten itsestä sitten hyvältä tuntuu.
Omalla esikoisellanikin oli tönimistä, puremista juuri samaan aikaan 1v2kk-1v5kk. Meillä kesti noin 3kk!! Se menee ohi. Meidän poika ei puhunut silloin juurikaan mitään, muutaman tavun kyllä sanoi. Usein puremista tai lyömistä esiintyy lapsilla, jotka eivän vielä kommunikoi verbaalisesti. kunhan hän oppii puhumaan, oppii hän ilmaisemaan itseään enemmän.
Jos huomaat, että hänellä alkaa jokin asia harmittaa (väsy, nälkä, toinen lapsi vie lelun, kompastuminen, haluaa jotain, tms..) niin puhu että nyt sinä "Ville" haluaisit karkkia kun naapurin "Kallekin" syö, mutta ne on Kallen omia Karkkeja. Äiti ymmärtää, että sinulla harmittaa, kun itse et saa. Jos sinulla tekee mieli purra jotain, niin esim. pure tyynyn reunaa tai tule pöytään, niin saat näkkäriä. Tärkein pointti tässä on nyt kuitenkin se, että koita olla mahdollisimman paljon lapsen lähellä tulkitsemassa hänen tunteitaan ja sanele ne hänelle. Hän oppii tunnistaman oman ärsytyksensä, eikä vain käy kaveria tuuppaamassa.
Lisäksi, sano selkeällä äänellä ja katso häntä silmiin:
EI, noin ei saa tehdä ja vie pois tilanteesta. ÄLÄ OTA SYLIIN!!
Anna ymmärtää, että huonosta käytöksestä ei seuraa mitään hyvää eli äidin syliin silloin EI pääse. Lisäksi huomioi tämä lapsi jota hän on. esim. tuupannut, että "kävikö sinulle kovasti, Anteeksi, että Ville teki noin.Silitä lapsen päätä ja ole aidosti huolissasi hänestä. Anna huomio mielummin tälle satutetulle lapselle. Näin huomion saa tämä toinen lapsi. Muutamaan minuuttiin (5min) älä ota lasta syliin. Sitten kun hän seuraavaksi esim. leikkii yksikseen jollain ja on rauhoittunut ja käyttäytyy kunnolla, muista palkita hänet hyvästä käytöksestä halauksella, pusulla, sanoilla tms.. Itse otimme lisäksi jäähypenkin käyttöön jo tuolloin.
Jos haluat että lapsi jatkaa huonoa käytöstä, parhaiten sitä pystyy jatkamalla niin, että ITSE HERMOSTUT ja menetät malttisi. Kunhan olet itse selkeä, "toisia ei lyödä"- linjalla ja hoidat tilanteet nopeasti ja oikeudenmukaisesti, oppii lapsikin että mitä saa tehdä ja mitä ei.
Meidän on lapsilla ikäeroa 1v 5kk ja hyvin kaikki on mennyt. Mustasukkaisuus uuden lapsen syntyessä kohdistui äitiin. Äitiä läpsittiin ja saaatettiin siltikin vielä (kaikista opetuksista huolimatta) purra. Onneksi uusi vauva sai jäädä rauhaan :D nyt pienempi on 9kk.