Harkinta-aika + Kuolema

Jos ositus on vahvistettu, niin se sitten on sitä. Jos ositusta ei ole vahvostettu ja harkinta-aika on kesken, niin eiköhän silloin olla vielä naimisissa ja perinnön jako menee sen mukaan.

Lapset ovat aina perillisiä ellei testamentista muuta johdu.
(Leski perii vain lapsettoman puolison ja tämäkin vain ennen avioeron harkinta-ajan alkamista. Eli lapsettoman leski ei peri harkinta-ajan alkamisen jälkeen.)

Mitä sitten lapset perivät?
Ensin tässä tapauksessa tehdään ositus "aviopuolisoiden" (=kuollut ja leski) välillä. Osituksen ajankohta on avioeron I vaiheen hakemisen ajankohta (harkinta-ajan alkamispäivä). Osituksessa pistetään omaisuudet tasan tasingolla (rikkaampi luovuttaa köyhemmälle) ja lapset perivät kuolleen osuuden.

Kun harkinta aika on menossa. Puoliso on puoliso vaikka asuisi erillään ja harkinta aika vielä menossa, juridisti yhä naimisissa kunnes avioero vahvistettu oikeudessa.

Kysyt harkinta-ajalla tapahtuvasta puolison kuolemasta ja sen perään kirjoitat "eron jälkeen asuneet eri ostoitteessa" ( = kun kakkosvaihe vahvistettu oikeudessa ). Harkinta-ajalla avioliitto on ihan normaalisti voimassa, joten leskeneläke ym tulevat leskelle kuten olisi tullut yhdessä asuessa samoin muut lesken oikeudet.

Huomautan normaalissakaan tilanteessa EI leski peri puolisoaan jos vainajalla on rintaperillisä. Tälläisessakin tapauksessa tehdään tasinko, missä elossa olevan puolison ei tarvitse maksaa tasinkoa pesälle mutta pesä maksaa jos vainajan omaisuus oli suurempi. Jos rintaperillisiä ei ole perii leski kaiken. Kaiken tämän saattaa muuttaa vainajan testamentti, jos leski tai rintaperilliset eivät sitä kiistä.

Asumuserossa oleva puoliso on siis juridisesti ihan normaali leski. Taas virallisen eron ( vaihe kahden saatua oikeuden päätöksen ) on ex-puoliso täysin ulkopuolinen, vain tilanne missä avioeron aikaista ositusta ei ole suoritettu, suoritetaan tällöin ja elossa oleva joutuu antamaan tasinkoa ( jos on isompituloinen ) pesälle. Selvitys omaisuudesta tehdään avioeropäivän omaisuuden arvon mukaan.

Omaisuutta aletaan jakamaan päättämällä pesänjakaja, jos rintaperilliset ( kaksi ) leski ovat yksimielisä kuka toimii pesänjakajana homma on suhteellisen helppo. Ensinnä tehdään siis vainajan netto-omaisuuden kartoitus ( omaisuus - velat, molemmista kirjallinen selvitys ) ja leski tekee omasta netto-omaisuudesta laskeman ja päättää onko hänestä hänellä oikeus tasinkoon. ( riippuu onko ositus tehty ennen kuolemaa ) Jos on ilmoittaa hän pesälle oman vaatimuksen. Jäljelle jäävä omaisuus siis menee puoliksi kahden rintaperillisen kanssa.

Huomoitavaa on, että asunto mitä leski on käyttänyt omassa asuntona, on hänellä vaatia ns lesken oikeutta jäädä siihen asumaan vaikka asunto olisi 100 % miehen nimissä. Omistuoikeus siirtyy kuitenkin hänen kahdelle perilliselle vaikka hallinta-oikeus jäisi leskelle. Tämä oikeus koskee vain sellaista asuntoa missä leski on ollut kirjoilla vainajan kuolipäivänä.

Huomioitavaa on siis kaksi: Oliko ero voimassa vai ei ? ( asumusero = vaihe 1 on eri asia kuin avioero = vaihe 2 ) Onko pesä riitainen vai yksimielinen ? Oliko tasinkolaskema tehty / suoritettu ? Jäikö vainajalta testamenttia ? Kiistääkö joku sen ? ( vain leskellä tai rintaperillisellä oikeus ) Onko leski saamassa tasinkoa vai onko hän suuremman omaisuuden omistaja ?

SUOMEN LAKI EI VAADI PUOLISOITA ASUMAAN SAMASSA OSOITTEESSA, AVIOLIITTO ON VOIMASSA KUNNES AVIOEROA HAKENEEN PUOLISON KÄRÄJÄOIKEUS ON HAKEMUKSESTA TUOMINUT AVIOLIITON PÄÄTTYMÄÄN.

Ex puolisolla ei ole oikeutta puuttua mihinkään mikä liittyy ex puolison kuolemaan ( siis toisen osapuolen ), mutta hän toimii alaikäisen rintaperillisen edustajana ( alaikäinen ei ole oikeuteettu itsenäiseen toimintaan ) Leskellä taas on täydet leskenoikeudet jos 2 vaiheen tuomiolauselma on toteutumatta.

Oliko vaínaja suomen kansalainen?
Oliko hänllä pysyvä asuinpaikka tai omaisuutta suomessa ?
Oliko testamenttiä?
Minkä ikäisiä rintaperilliset ovat ?
Miknkä laatuista omaisuus on ? Onko kyseessä maatila / yritysomaisuutta ja onko leskellä sitä elanto-oikeutta ?
Oliko puolisoilla avioehtoa tai omaisuutta mihin toisella ei ollut avio-oikeutta ?
Oliko avioliitto vielä voimassa ?

Pääsääntöisesti: Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset.

Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan.

Kysymys on kait lesken oikeudesta tasinkoon joka ei ole millään lailla perintölainsäädäntöä. Vaan kuulu ns avioliittolain puolelle.

Puolisoilla on oikeus saada «avioero» harkinta-ajan jälkeen.

Puolisoilla on kuitenkin oikeus saada «avioero» ilman harkinta-aikaa, jos he ovat asuneet erillään keskeytyksettä viimeiset kaksi vuotta.

Kumpaisellakin puolisolla on avio-oikeus toisen omaisuuteen. Sen nojalla saavat omaisuuden osituksessa eloonjäänyt puoliso ja kuolleen puolison perilliset taikka kumpikin puoliso puolet puolisoiden omaisuuden säästöstä, sen mukaan kuin IV osassa tarkemmin säädetään.

Avio-oikeutta ei kuitenkaan ole omaisuuteen, josta avioehtosopimuksin taikka lahjakirjassa tai testamentissa on niin määrätty, eikä myöskään siihen, mikä on tullut sellaisen omaisuuden sijaan. Jos sitäpaitsi on määrätty, että avio-oikeutta ei ole myöskään tällaisen omaisuuden tuottoon, noudatettakoon tätä määräystä.

Oikeuteen, jota ei voida luovuttaa tai joka muuten luonteeltaan on henkilökohtainen, on avio-oikeutta koskevia määräyksiä sovellettava ainoastaan sikäli, kuin ne eivät ole vastoin sitä, mitä sellaisesta oikeudesta erityisesti on voimassa.

Kun avioeroa koskeva asia on vireillä taikka kun avioliitto on purkautunut, omaisuuden ositus on toimitettava, jos puoliso tai kuolleen puolison perillinen sitä vaatii.

Jos kumpaisellakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, on omaisuuden osituksen sijasta toimitettava ainoastaan puolisoiden omaisuuden erottelu.

Jos puolisoilla on yhteistä omaisuutta, on omaisuus vaadittaessa jaettava omaisuuden osituksessa taikka erottelussa.

Kunnes ositus toimitetaan, osallistuu eloonjäänyt puoliso kuolleen puolison omaisuuden hallintoon niin kuin perintökaaressa säädetään. (5.2.1965/42)

Eloonjäänyt puoliso on oikeutettu sanottuna aikana yksin vallitsemaan omaisuuttaan. Jos eloonjäänyt puoliso tahtoo tehdä sellaisen luovutus- tai muun toimen, johon toisen puolison suostumus 38 tai 39 §:n mukaan olisi tarpeen, siihen on kuitenkin hankittava joko oikeuden lupa tai perillisten kirjallinen 66 §:n mukaisesti annettu suostumus. Eloonjäänyt puoliso on velvollinen tekemään osituksessa tilin omaisuuden vallinnasta kuolemantapauksen jälkeiseltä ajalta sekä sen tuotosta. (13.10.1995/1152)

Milloin avioliitto on tuomiolla purettu, olkoon, kunnes ositus on toimitettu, puolisolla avioliiton purkautuessa ollut omaisuus edelleen hänen vallittavanaan, niinkuin avioliitto vielä jatkuisi. Mitä osituksessa tehtävästä tilistä on 2 momentissa sanottu, sovellettakoon vastaavasti. (16.4.1987/411)

Omaisuuden ositusta toimitettaessa on omaisuutena, johon toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta, pidettävä:

1) omaisuutta, jonka puoliso on ansainnut taikka saanut perintönä, lahjana tai testamentin nojalla avioliiton purkauduttua toisen puolison kuoleman vuoksi;

2) omaisuutta, jonka puoliso on ansainnut taikka saanut perintönä, lahjana tai testamentin nojalla sen jälkeen, kun avioeroa koskeva asia on tullut vireille.

Poiketen siitä, mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, toisella puolisolla on kuitenkin avio-oikeus kohdassa tarkoitettuun omaisuuteen, jos avioeroa koskeva asia on rauennut muusta syystä kuin sen vuoksi, että puoliso on kuollut asian vireillä ollessa.



lähteenä:
www.finlex.fi = ajan tasainen lainsäädäntö avioliittolaki, perintökaari

Jos vainajalla on henkivakuutus jossa edunsaajiksi on merkitty omaiset, vakuutussopimuslaissa sanotaan että harkinta-ajan ollessapäällä, vaikkei lopullista eroa olisi vielä tullut, leskeä ei katsota enää ole edunsaajaksi.

Henkilön kuoltua, ei ollut testamenttia eikä puolisoa. Hänellä oli kaksi poikaa, jotka perivät isänsä. Toinen pojista otti lakimiehen ,niin toisenkin oli otettava. Otettiin pesänselvittelijä. Meni aikaa. Nyt sitten melkein vuosi kuolemasta, on mahdollinen sopu tullut. Seuraa puolen vuoden harkinta-aika. Kysyn miksi. Eikö omaisuuden jako kahtia ole aivan yksinkertaista??- Mistä johtuu vielä harkinta-aika, kenen tarvitsee harkita yksinkertaista asiaa??
kyseleepi tuulaska

Miten tämä nyt oikein menee ? Puolisoilla oli ero vaihe, asuivat jo omissa osoitteissaan. Nyt kuitenkin oli vasta harkinta-aika menossa, kun toinen kuoli. Onko kuitenkin puoliso oikeutettu perimään entisen puolisonsa vanhempien omaisuutta ? Lapsia ei heillä ollut.

Jos harkinta-aika on kesken ja eroa hakenut puoliso kuolee. Kaikki omaisuus on eloonjääneen nimissä. Kuollut puoliso on todistettavasti rahoittanut eloonjääneen nimissä olevan asunnonkunnostuksen/ lainat yms. omaisuudella, jonka hän oli hankkinut ennen heidän avioliiton alkua. Ovatko rintaperilliset oikeutettuja perintöön?