Tämän kesän aikana alkoholinkäyttöni on todella paljon lisääntynyt. Vielä ennen kesää join vain 2-3 kuussa, silloinkin vain viikonloppuisin. Kun alkoi kesäloma, juominen onkin alkanut riistäytymään. Mun on tunnustettava, että olen nytkin juonut ainakin viikon JOKA IKINEN päivä. Ja tätä on jatkunut jo viikkotolkulla, muutaman päivän olen pysynyt silloin tällöin raittiina mutta aina olen sortunut.
Olen luonteeltani aika ujo eikä mulla paljon kavereita ole. Muutama kaveri on, mutta nykyisin niitäkin tulee tavattua lähinnä silloin kun lähdetään baariin tms. Humalassa ujoutenikin katoaa ja silloin tulen hyvin ihmisten kanssa toimeen. Selvänä oloni onkin usein aika masentunut.
Olen nyt huomannut, että olen JOKA PÄIVÄ todella ahdistunut ja masentunut. En keksi itselleni juuri mitään mielekästä tekemistä eikä (henkiset) voimat oikein riitäkään mihinkään. Jossain vaiheessa tartun sitten pulloon ja juon yksikseni siihen ahdistukseen/masennukseen/vitutukseen. Kun alkoholi alkaa sitten vaikuttamaan, tiedätte varmasti että se ankea olo poistuu ja tulee se "hyvä fiilis".
Seuraavana aamuna sitten herätään pienessä krapulassa edellisillan ryyppäämisen takia. Iltapäivään saakka poden masennusta ja ryhdyn taas juomaan.
Tämä ei ole mikään provo-viesti, vaan aivan totta. Olen huolissani jo omasta juomisestani, tässä ei ole mitään järkeä. Juon paetakseni ankeaa elämääni, mutta tiedän sen ettei juominen kuitenkaan muuta mitään, ainakaan parempaan suuntaan.
Onneksi lomaa ei enää ole paljoa, toivottavasti pääsen taas tolpilleni kun työt alkaa ja säännöllisyys toivottavasti palaa elämään.
Olen luonteeltani aika ujo eikä mulla paljon kavereita ole. Muutama kaveri on, mutta nykyisin niitäkin tulee tavattua lähinnä silloin kun lähdetään baariin tms. Humalassa ujoutenikin katoaa ja silloin tulen hyvin ihmisten kanssa toimeen. Selvänä oloni onkin usein aika masentunut.
Olen nyt huomannut, että olen JOKA PÄIVÄ todella ahdistunut ja masentunut. En keksi itselleni juuri mitään mielekästä tekemistä eikä (henkiset) voimat oikein riitäkään mihinkään. Jossain vaiheessa tartun sitten pulloon ja juon yksikseni siihen ahdistukseen/masennukseen/vitutukseen. Kun alkoholi alkaa sitten vaikuttamaan, tiedätte varmasti että se ankea olo poistuu ja tulee se "hyvä fiilis".
Seuraavana aamuna sitten herätään pienessä krapulassa edellisillan ryyppäämisen takia. Iltapäivään saakka poden masennusta ja ryhdyn taas juomaan.
Tämä ei ole mikään provo-viesti, vaan aivan totta. Olen huolissani jo omasta juomisestani, tässä ei ole mitään järkeä. Juon paetakseni ankeaa elämääni, mutta tiedän sen ettei juominen kuitenkaan muuta mitään, ainakaan parempaan suuntaan.
Onneksi lomaa ei enää ole paljoa, toivottavasti pääsen taas tolpilleni kun työt alkaa ja säännöllisyys toivottavasti palaa elämään.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Olet vasta kanditaatti.
Alkoholisoitunut ei enää juurikaan koe mitään tunnontuskia juomakautenaan, kun päähän ei mahdu kuin ainoa ajatus siitä, että mistä saadaan lisää viinaa?
Eikä mene tunnollisesti töihin kesäloman ryypättyään.
Tosin tuokin välivaihe tuli käytyä läpi moneen kertaan, ja taas palasin "normaalirytmiin" työelämässä, johon sisältyi jokaviikonloppuiset kännit entiseen monivuotiseen malliin.
Se elämäntapa pitkällä aikavälillä on varsin tehokas malli kehittää itsestään alkoholisti.
Toimi se minullakin.
Siis aiemmin join 2-3 KERTAA kuussa.
mutta ahdistuneisuus, masennus ja viina on ajan myötä kestämätön yhtälö. Huono olo ruokkii viinanhimoa ja ryyppääminen lisää pahaa oloa. Mielestäni sinun kannattaisi nyt ja heti pistää stoppi juomiselle ja kuulostella, miltä olo alkaa tuntumaan, kun olet jonkun aikaa ollut raittiina. Jos paha olo jatkuu, on syytä kääntyä lääkärin puoleen. Joillekin viinanjuonti aiheuttaa masennuksen, joillakin masennus on jo taustalla, kun juominen alkaa tai kiihtyy entisestään.
En muuta osaa neuvoa kuin että korkki kiinni ja mitä pikimmiten. Ei siinä kaverit auta, vaikka niitä olisi paljonkin, itsestä se on lähdettävä. Lomaakin sinulla on vielä jäljellä, voisitko löytää jotain muuta virikettä, niin voisit palata levänneenä työmaalle?
Mulla on nimenomaan tämä ongelma, että mulla on tehty aikanaan masennuksesta diagnoosi ja se nousee edelleen ajoittain pintaan. Sitten kun paha masennuskausi iskee, helposti tulee juotua saadakseen paremman olon. Tiedän, että alkoholi voi edistää masennusta ja tässä mulla nyt kierre onkin. Kun masentaa, juon alkoholia. Alkoholi vain pahentaa masennusta eli mieliala on taas huono, sitten juon taas lisää...
ryyppäsin minäkin. Sekin oli alun alkaen hankittu liialla juomisella.
Kaava etenee, juuri kuten kuvasit, eli masennus syvenee juomalla, ja se taas juotattaa lisää.
Menin ihan lamaannukseen koko ukko ja tohtorille oli pakko mennä.
En alkanut syömään heti saatuja SSRI-lääkkeitä, kun katson, että kemialla ei hoideta psyykkistä vaivaa, vaan se peitetään.
Juomisen lopettuani pistin elämän uusiin puihin, ja lyhykäisyydessään aloitin liikuntaharrastuksen, jota jatkan hautaani asti, ja muutin ruokavalion, kun siitä on käsitys, että ihminen on, mitä syö.
Ennen ruoka oli suomalaisen miehen kasviksia, eli HK:n sinistä, sian kannikkaa ja kylkeä, ja ruokajuomina kaljaa ja kossua. Joskus vahingossa vettä.
Aikamoinen muutos pistellä poskeen joka päivä reilusti raakoja kasvisraasteita.
Hyvää se tekee.
Ei ole masennusta enää.
muullakin ihmisellä vaikeutena, eli selvinpäin ei voi ottaa kontaktia toisiin ihmisiin ja juovuksissa se tuntuu helpolle.
Samoin masennus syrjäytyy alkoholin avulla, palatakseen taas takaisin, kun alkoholi lakkaa vaikuttamasta.
Itse pääsin eroon kierteestäni A-Klinikan ja Mielenterveyspolin avulla, joissa kävin terapiassa vuosia.
Sain myös omasta mielestäni oikean diagnoosin: 2-suuntainen mielialahäiriö/alkoholismi.
En toki tiedä vieläkään, olinko ensin hullu vai humalassa, mutta viina poisti alkuvuosina pahaa oloa tehokkaasti, joten ehkä olin se hullu.
Kävin myös AA:ssa tiiviisti ja sain sieltä apua toisilta alkkareilta.
On hienoa, että Sinä olet itse havainnut käyttäväsi liikaa alkoholia, minun mielestäni kaikki toiset joivat liikaa, eli en nähnyt omaa tilannettani.
Juomisesta on kohdallasi tullut tapa helpottaa oloa ja mikäli jatkat 'harjoittelemista' Sinustakin kehittyy alkoholisti, ainakin olet jo hyvää vauhtia menossa sinne viinanhuuruiseen maailmaan, joten hae apua, yksin ei ihminen selviä monestakaan kurjuudesta.
Puhelin käteen ja varaat aikaa ammattilaisille, joista oli eilen juuri uutisissa, että lomien jälkeen jonot pitenevät juuri A-klinikalla.-Niin ja tsemppiä Sinulle!-
sulla ole masennusta vastaan lääkitystä? Käy psykiatrille juttelemassa ja kerro sille juopottelustasikin.
Juot, kuten normaali terve suomalainen mies juo. Eli et ole alkoholisti!
ja tulee vieläpä halvaksikin eli olet kuukauden juomati ja jos se menee helposti, et ehkä ole alkoholisti.
kaikesta muita,omasta juomisesta,lapsuuden huonista kokemuksista,eli kaikesta syytät muita.Puhut vaan itsestä ja omasta täydellisyydestä,löydät kaikkea vikaa muista ihnmisistä.ym..ym,eli katsot vaan omaan napaasi ja luulet,että muilla on helppoa?
Olet silloin juonut liikaa ja yritä lopettaa,muuten kaikki ystävät häviää läheltäsi,jotkin vielä saattaa rimpuilla,ennen kun jättävät sinut.
Sillä kenenkää terveys ei kestä tälläistä persoonaa enää.
Alat myös valehdella kaikesta,vaikka siitä et hyödykkää,etkä kunnioita ketään!