Olen 4ov nainen kaksi teini ikäistä lasta ja avopuoliso,teen palvelualalla eksra hommia,välillä töitä todella hyvin välillä vähemmän.
Minua huolestuttaa suuresti alkoholin käyttöni,olen todella peloissani miten minulle tulee käymään.
Lapset ja puoliso kärsivät suuresti tilanteestani,olen välillä pitkiäkin aikoja ottamatta,sitten se taas alkaa.
Olen niin väsynyt itseeni ja alkanut vihata itseäni ja sitä miksi en voi olla juomatta.
Koko perhe oireilee ja jopa itsemurha ajatukset ovat käyneet mielessäni viime aikoina.
Välitön iloinen tunnelma on kadonnut ja ajattelen lähes koko ajan juomista,kierrän kehää ja pelkään että pian en enää jaksa.
Olen joskus ollut katkolla,ei siitä apua ollut,lupasivat ilmoittaa jatkosta kenen kanssa rupean käymään juttusilla jne..
Mitään ei kuulunut,en kai ollut tarpeeksi juoppo silloin.
Mistä minä ja perheeni saa apua.
Minnesota hoitoon menisin jos olisi rahaa,olisin vielä valmis yrittämään.
Torsataina alkavat työt,mikä on toisaalta hyvä asiakin,pääsee täältä kotoa edes hetkeksi pois ihmisten ilmoille.
Kertokaa miten olette päässeet jaloillenne.
Minua huolestuttaa suuresti alkoholin käyttöni,olen todella peloissani miten minulle tulee käymään.
Lapset ja puoliso kärsivät suuresti tilanteestani,olen välillä pitkiäkin aikoja ottamatta,sitten se taas alkaa.
Olen niin väsynyt itseeni ja alkanut vihata itseäni ja sitä miksi en voi olla juomatta.
Koko perhe oireilee ja jopa itsemurha ajatukset ovat käyneet mielessäni viime aikoina.
Välitön iloinen tunnelma on kadonnut ja ajattelen lähes koko ajan juomista,kierrän kehää ja pelkään että pian en enää jaksa.
Olen joskus ollut katkolla,ei siitä apua ollut,lupasivat ilmoittaa jatkosta kenen kanssa rupean käymään juttusilla jne..
Mitään ei kuulunut,en kai ollut tarpeeksi juoppo silloin.
Mistä minä ja perheeni saa apua.
Minnesota hoitoon menisin jos olisi rahaa,olisin vielä valmis yrittämään.
Torsataina alkavat työt,mikä on toisaalta hyvä asiakin,pääsee täältä kotoa edes hetkeksi pois ihmisten ilmoille.
Kertokaa miten olette päässeet jaloillenne.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hei,
Minä olen n.50 kymppinen, 2:n nyt jo aikuisen lapsen äiti ja kamppaillut (kamppailen) saman ongelman kanssa n. 10 vuotta. Olen aina pitänyt itseeni "vain" tissuttelijana, eli juomiseni ei ole humalahakuista vaan "rauhoittava aine" työpäivän päätteeksi.
Lapset (nyt 20 ja 22) ja omassa kodissa asuvat, alkoivat oireilla puolestani n. 5 vuotta sitten ja ilmaisivat huolensa.
Otin itseäni taas kerran niskasta kiinni ja päätin olla nautiskelematta viikonloppuna. Se onnistuikin useana viikonloppuna, mutta kun työviikko alkoi, niin arki-iltasella kulahti annoksia viiniä semmonen pullollinen (ainakin).
Ja tätä on jatkunut vuosia...kunnes nielin ylpeyteni ja häpeän ja hakeuduin työpaikkani terveyslääkärille ja puhuin halki kaikki alkoholiin liittyvät asiani (ja paljon muutakin). Kynnys tilata aika oli melkoinen, mutta työkaverini (jonka tiesin sairastavan alkoholismia) auttoi minua siinä.
Niiskuliinoja kului useita tuon tunnin aikana, mutta tuloksena sain, lyhyesti kerrottuna, hoitoonohjaussuunnitelman. Nyt on kulunut n. 6 kuukautta ja näihin kuukausiin on kuulunut jopa pari 2 kk:n täysin viinitöntä jaksoa.
En ole kumminkaan pystynyt palaamaan "normaalikäyttäjäksi", joten 2 viikon päästä jatkuu kuntoutushoito Kalliolassa 28 vrk.
Itse olen tsempannut ja keittiönpöytä täynnä jotain teejuttuja joista sitten otan iltapuhteeni.
En tiedä työnantajastasi, mutta ota rohkeasti selvää...käy vaikka "by the way" mittauttamassa maksa-arvosi. Näin lähti myös mun homma eteenpäin !
mitä meinaat tahdä ?
kukaan muu ei tuota asiaa päätä puolestasi.
oon aina ollu sellanen mukamas "hyvä äit" jengin (futis)...kuskannut pelaajia ympäri Suomee ja väsänny niitä sämpylöitä porukalle....Mitä meinaan tehdä? Oikeestaan halusiin rauhottuu ja tarttuu johonkin "henkisiin" juttuihin ( en tullakseni uskoon) vaa miettiä välillä omia juttuja....dogi on rakas ja sitä tulee ikävä...