Olen täysin ihastunut työkaveriini. En oikeastaan pidä työstäni kovinkaan paljoa, mutta hetket, jotka saan viettää hänen kanssaan korvaavat kaiken ikävän.
Minun on helppo olla hänen kanssaan avoin ja jutella kaikesta. Hän saa minut uskomaan itseeni vahvemmin. Hänen säihkyvä olemuksensa vie synkkyyden pois mielestä. Hänen hymynsä ja naurunsa karistaa synkkyyden viimeisetkin rippeet. Hän on sopivan itsevarma, mutta ei tee turhaa numeroa itsestään. Hän on myös erittäin älykäs ja huomaavainen. Kaiken tämän lisäksi hän on uskomattoman kaunis, kaikin puolin.
Mitään en luultavasti tule hänelle kertomaan, koska saan häneltä jo niin paljon, ja pelkään menettäväni senkin.
Minun on helppo olla hänen kanssaan avoin ja jutella kaikesta. Hän saa minut uskomaan itseeni vahvemmin. Hänen säihkyvä olemuksensa vie synkkyyden pois mielestä. Hänen hymynsä ja naurunsa karistaa synkkyyden viimeisetkin rippeet. Hän on sopivan itsevarma, mutta ei tee turhaa numeroa itsestään. Hän on myös erittäin älykäs ja huomaavainen. Kaiken tämän lisäksi hän on uskomattoman kaunis, kaikin puolin.
Mitään en luultavasti tule hänelle kertomaan, koska saan häneltä jo niin paljon, ja pelkään menettäväni senkin.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ehkä ihastuminen molemmin puolista ;)
Et ole oikea, koska hän oli töissä klo. 14.56... Eikä hän käy lukemassa näitä hömppä palstoja.
Hauskaa iltaa sinulle kuitenkin... Ja onnea ihastuksen metsästykseen... :)
enkä yleensä minäkään näitä palstoja lue :)
Niin... Tuskin kukaan minunkaan tuttuni uskoisi, että täällä käyn.
Koska mahdollisuudet osumaan ovat melkein olemattomat, niin en viitsi ottaa riskiä, että joku tunnistaisi minut (hölmöä, tiedän..). Kysyppä minulta seuraavan kerran kun nähdään... vaikkapa..... "Mitäs puuhasit eilen?". :D