Reilun vuoden jälkeen kokeilin nyt ensimmäisen kerran kokeilla pystynkö kuuntelemaan finlandersin kappaleen Oikeesti ja tulos oli taas ja vieläkin raastava! Kappale oli soittoäänenäsikin puhelimessani.....Luulin todellakin että se viimein olisi ollut se OIKEA suhde ja tunteet aitoja....
Mutta se oli kaikki täyttä valhetta! Viikko vapusta sain viimein kaikkeen vastauksen....reilu vuosi meni miettiessä,kiitos siitä sinun kun et koskaan voinut vastata viesteihini tai soittoihini tai posteihin! Olisi luullut että sen verran olisi miehellä selkärankaa ollut kertoa tilanteen oikea laita!
Jätit pahan jäljen sydämeeni sillä minä aidosti uskoin kaikkeen siihen sydämen syvimmässä sopukassa tuntuvaan onnen tunteeseen jonka minuun sait syttymään ja luulin ja uskoin tuntevan sinunkin samoin.......
Jumala antakoon anteeksi ne mietteet mitä tunnen nyt!!
Mutta se oli kaikki täyttä valhetta! Viikko vapusta sain viimein kaikkeen vastauksen....reilu vuosi meni miettiessä,kiitos siitä sinun kun et koskaan voinut vastata viesteihini tai soittoihini tai posteihin! Olisi luullut että sen verran olisi miehellä selkärankaa ollut kertoa tilanteen oikea laita!
Jätit pahan jäljen sydämeeni sillä minä aidosti uskoin kaikkeen siihen sydämen syvimmässä sopukassa tuntuvaan onnen tunteeseen jonka minuun sait syttymään ja luulin ja uskoin tuntevan sinunkin samoin.......
Jumala antakoon anteeksi ne mietteet mitä tunnen nyt!!
Vastaukset 13
Vanhimmat
Mistäs tämä J**** on?
Ehkä ensi elämässä............................................................................!
Ahaa, ei kai vaan Jouni?
kyselet!!
Vastaanpa että sillä ei ole mitään merkitystä muille. Jos kyseinen ihminen itse sattuisi lukemaan niin luulisin että tunnistaisi itsensä.
Heikko hetki oli ja pakattu ollaan taas tunne pimeään reppuun, huomenna taas panssaroitu uusi päivä.
Sen pituinen se tällä kertaa, kirjoittamalla tänne sai purkaa tuntoaan ulos että taas jaksaa hymyillä!
repun ja kurkkaan sisälle:)
http://www.youtube.com/watch?v=hsJ-wV4-13U
*****
jo minut!!
vaikka sä pyristeletkin vastaan... ... mutta mä rakastan sua:)
ei ollut alkuperäisen kirjoittajan eli minun ja tuskin asianomaisten muutkaan tässä välissä olevat!
Kirjan kannet kiinni menevät nyt ja jos muuta tänne kirjoitetaan niin aloittaja ei ole ollut siis asialla.
Kiitos jollekin reppuun kurkkaajalle kauniista kappaleesta!
Hyvää elämää kaikille,nyt poistun minä!
Mikä se vastaus oli viikko vapun jälkeen.. hmm?
............J,armahtaa.
tänne tämän vanhan sepustuksen esille.....no,jollakin mietteissä tai elämässä samaa muistuttavia asioita. Vastaanpa tähän...
Uskon että Jumala armahtaa,mietteeni olivat itseeni kohdistuvia ja anteeksi pyytämällä ne saadaan anteeksi.
Kriisi on ollut minulle rankka. Puolitoista vuotta mennyt, välillä jokin asia tuo tunnot ja surun niin vahvoina vieläkin esille, että koskee kovasti. Kuitenkin pääasiassa päivät menevät rutiinilla eteenpäin ja niitä hyviä asioita on elämässä paljon jotka antavat sitä onnea. Uskon että moni meistä joutuu kokemaan sen todellisen sydänsurun yhdesti elämässään ja minun kohdallani se on ollut tämä.
Syy miksi tänne niitä tuntojani puran,on niinkin näköjään tuttua muillekin että kyseiselle henkilölle et saanut niistä puhua ja tämä on helppo kanava purkaa itseään. Anonyyminä ainakin muille, paitsi jos asianomainen itsensä tunnistaa niin ehkä hänelle myös. Tässä tapauksessa en usko hänen välittävän tästä sen enempää, enkä itse asiassa usko että lukeekaan täällä tarinoita. Hänen elämänsä on onnellisessa tilassa, kihloissa ja toivottavasti myös viimein tasapainossa.
Itse tasapainoilen vielä,mutta tiedän että tämä tulee olemaan muistona lopun elämääni mukanani. Ainakin tiedän miltä tuntuu kun aidosti RAKASTUU ja sitä tunnetta ei tarvitse miettiä...mutta onnellinen ei ollut tämä satu, että toinenkin olisi niin tuntenut.
Mitä olen lueskellut niin jos siinä on mitään lohdullista,niin en tosiaankaan ole ainoa joka samoja täällä kirjoittaa. Joku kirjoittaa jo selvinneenä kriisistään ja tsemppaa muita....
Minun kohdallani elämä meni näinpäin. Eteenpäin menen ja niitä hyviä asioita osaan arvostaa entistä enemmän ehkäpä tämänkin asian seurauksena.
Sanaa "en koskaan" en tule sanomaan, toivon että elämääni vielä sattuisi se oikea ystävä ja aika olisi oikea kummallekin ja kumpikin tuntisi aidosti samanlaisia tuntoja joita ei horjuttaisi mitkään muut.
- alkuper.kirjoittaja
vaikka ei sillä ole merkitystä muille kuin itselleni, mutta puhdistanpa sisintäni kunnolla. Ikävä ei ole poistunut minusta, ikävöin sinua edelleen päivästä toiseen.
Mutta se on vain minussa olevaa...en tahdo sinulle pahaa, olet mies jonka toivon saavan onnea elämäänsä, ja toivonkin että nyt olemassa oleva suhde sen sinulle antaa. Minä tein niin paljon väärin, ja sitä joudun puimaan itseni kanssa. Tunnen että kaikki oli tavallaan vain ja ainoastaan minun syytäni miksi asiat menivät niin kuin menivätkin.
Uskonpa oppineeni paljon, ehkä tarkoitus olikin kaikella juuri se. Mutta sinun kohdalle en tiedä miksi piti sattua niin että minut tapasit. Eikö olisi voinut olla jo tämä välivaihe poissa ja antaa onnen tulla jo muutenkin.
Emme näe tai törmäile varmaankaan todennäköisesti tai jos niin käy,niin toivon että et hätäänny...en aio olla muuta kuin joku muukin kulkemassa oleva tuntematon ihminen. Itseasiassa en pystyisikään kohtaamaan sinua tai teitä ihan niinkuin muita tuttaviani, se koskisi liikaa, toivottavasti ymmärrät.
Elämä jatkuu. Jospa niitä ihmeellisyyksiä tulee tapahtumaan vielä joskus jotka on tarkoitettu tapahtuvaksi minulle,niin uskon.