Painavaa mietittävää kepukok-hallitukselle Metsäteollisuuden alasajosta. Onko edessä jopa 700.000 työttömän painajaisskenaario?
Suomen metsäteollisuuden kapasiteetista olisi lähtenyt hyvien aikojen jatkuessakin puolet. Näin siksi, että 50-luvulta alkaen metsäteollisuus on koko ajan kasvattanut tuotantoa yli maamme metsien tuotantokyvyn. Luotettiin puuraaka-aineen tuonnin jatkuvuuteen itänaapurista. Hyvät ajat kuitenkin loppuivat. Venäjän puutullit toivat pisteen tälle kehitykselle, jonka seurauksena Suomessa oli vuonna 2006 yli 50% liikaa tuotantokapasiteettia suomalaisen puuraaka-aineen tuotantoon nähden.
Vaikka Venäjä lykkäsi tullimaksujen korotuksia, niin ne kuitenkin tulevat aikanaan, ja lama tuli joka tapauksessa. Suomen metsäteollisuus, joka muutenkin kamppailee korkeista tuotantokustannuksista johtuvien kannattavuusongelmien kanssa, joutui supistuslinjalle. Iso käsi alkoi harventaa, ja tulilinjalla olivat ja ovat ensin pienemmät tuotantoyksiköt, koska pienet yksiköt ovat suhteessa kannattamattomampia.
Hyvien aikojen jatkuessakin tämä leikkaaminen olisi Suomen paperi-, sellu-, ja sahatuotantolaitosten määrässä tehnyt noin 2/3 vähennystä, ja alan työpaikoissa noin -70% vähennystä. Nyt laman myötä kapasiteetista lähtee vähintään 60%. Ei nimittäin riitä se, että vain liikakapasiteetti leikataan pois, vaan pitää myös luoda puuraaka-aineen kysyntän niukkuutta, jotta raaka-aineen hinta ja sitä myötä tuotantokustannukset alenisivat.
Paperi- ja sellutehtaiden määrässä tämä tarkoittaa noin 70%:n vähennystä vuoden 2006 tasoon nähden. Saha- ja puunjalostuspuolella lähtee väliaikaisesti enemmänkin. Alan työpaikoista häviää ehkä jopa 80%.
Metsäteollisuuden varassahan elää kolmasosa Suomesta (huoltosuhde alihankinta, yms. kerrannaisvaikutukset), joten -50% kapasiteetin vähennys olisi tarkoittanut, että leipä olisi lähtenyt joka tapauksessa 20%:lta suomalaisia (2/3 metsäalan työpaikoista). Jos vähintään 60% metsäalan kapasiteetista ja 80% sektorin työpaikoista lähtee, tarkoittaa se että työpaikat ja leipä häviävät 24%:lta suomalaisia. Siis ei pelkästään metsäsektorilla ja sen alihankkijoille työtä tekeviltä, vaan heidän perheiltään, ja sitä kautta ostovoiman ja verotulojen vähenemisenä palvelusektorilta, kunnista ja valtiolta. Kovat ajat ovat siis edessä.
24% suomalaisista tekee 1 210 000 suomalaista. Koska 2/3 tästä on työsskäyviä, tarkoittaisi tämä 400 000 työtöntä lisää. Nämä siis nykyisten 300 000 työttömän lisäksi. Siksi uskon, että parin vuoden viiveellä Suomessa tulee siis olemaan yli 700 000 työtöntä. Sen tilanteen yhteiskunnalliset seuraukset ovatkin sitten totaalisen karmeat.
Eli "Shit hits the fan and we can't stop it". Vai voisimmeko? Ehkä, mutta se edellyttää rajuun rakennemuutokseen sopeutumista, sekä rajua palkkojen ja elintason leikkausta.
http://turjalainen.blogspot.com/2009/07/asuntojen-hinnoista-ja-suomen.html
Suomen metsäteollisuuden kapasiteetista olisi lähtenyt hyvien aikojen jatkuessakin puolet. Näin siksi, että 50-luvulta alkaen metsäteollisuus on koko ajan kasvattanut tuotantoa yli maamme metsien tuotantokyvyn. Luotettiin puuraaka-aineen tuonnin jatkuvuuteen itänaapurista. Hyvät ajat kuitenkin loppuivat. Venäjän puutullit toivat pisteen tälle kehitykselle, jonka seurauksena Suomessa oli vuonna 2006 yli 50% liikaa tuotantokapasiteettia suomalaisen puuraaka-aineen tuotantoon nähden.
Vaikka Venäjä lykkäsi tullimaksujen korotuksia, niin ne kuitenkin tulevat aikanaan, ja lama tuli joka tapauksessa. Suomen metsäteollisuus, joka muutenkin kamppailee korkeista tuotantokustannuksista johtuvien kannattavuusongelmien kanssa, joutui supistuslinjalle. Iso käsi alkoi harventaa, ja tulilinjalla olivat ja ovat ensin pienemmät tuotantoyksiköt, koska pienet yksiköt ovat suhteessa kannattamattomampia.
Hyvien aikojen jatkuessakin tämä leikkaaminen olisi Suomen paperi-, sellu-, ja sahatuotantolaitosten määrässä tehnyt noin 2/3 vähennystä, ja alan työpaikoissa noin -70% vähennystä. Nyt laman myötä kapasiteetista lähtee vähintään 60%. Ei nimittäin riitä se, että vain liikakapasiteetti leikataan pois, vaan pitää myös luoda puuraaka-aineen kysyntän niukkuutta, jotta raaka-aineen hinta ja sitä myötä tuotantokustannukset alenisivat.
Paperi- ja sellutehtaiden määrässä tämä tarkoittaa noin 70%:n vähennystä vuoden 2006 tasoon nähden. Saha- ja puunjalostuspuolella lähtee väliaikaisesti enemmänkin. Alan työpaikoista häviää ehkä jopa 80%.
Metsäteollisuuden varassahan elää kolmasosa Suomesta (huoltosuhde alihankinta, yms. kerrannaisvaikutukset), joten -50% kapasiteetin vähennys olisi tarkoittanut, että leipä olisi lähtenyt joka tapauksessa 20%:lta suomalaisia (2/3 metsäalan työpaikoista). Jos vähintään 60% metsäalan kapasiteetista ja 80% sektorin työpaikoista lähtee, tarkoittaa se että työpaikat ja leipä häviävät 24%:lta suomalaisia. Siis ei pelkästään metsäsektorilla ja sen alihankkijoille työtä tekeviltä, vaan heidän perheiltään, ja sitä kautta ostovoiman ja verotulojen vähenemisenä palvelusektorilta, kunnista ja valtiolta. Kovat ajat ovat siis edessä.
24% suomalaisista tekee 1 210 000 suomalaista. Koska 2/3 tästä on työsskäyviä, tarkoittaisi tämä 400 000 työtöntä lisää. Nämä siis nykyisten 300 000 työttömän lisäksi. Siksi uskon, että parin vuoden viiveellä Suomessa tulee siis olemaan yli 700 000 työtöntä. Sen tilanteen yhteiskunnalliset seuraukset ovatkin sitten totaalisen karmeat.
Eli "Shit hits the fan and we can't stop it". Vai voisimmeko? Ehkä, mutta se edellyttää rajuun rakennemuutokseen sopeutumista, sekä rajua palkkojen ja elintason leikkausta.
http://turjalainen.blogspot.com/2009/07/asuntojen-hinnoista-ja-suomen.html
Vastaukset 5
Vanhimmat
Suomi on puunjalostuksen kehitysmaa. Myymme raaka-aineen ulkomaille jotka jatkojalostavat sen ja myyvät 10-100-kertaiseen hintaan eteenpäin - myös Suomeen.
Suomella olisi mahdollisuuksia vaikka mihin puu-raaka-aineen jalostuksessa. Olemme etulyöntiasemassa monen muun maan suhteen jotka osaavat jalostaa puun 100 kertaa arvokkaammaksi kuin me. Miksi emme tee samoin itse? Mikä meitä estää tai kieltää? Voisimme työllistää suuren määrän ihmisiä puuraaka-aineen avulla jos niin tahdomme.
Se edellyttää rajua rakennemuutosta halvan sellun keitosta hightech-puutuotteisiin.
Hiljaista tuli palstalla tämän kirjoituksen kohdalla. Kepu kuvittelee taloudeksi tukiasten jakelua tappiolliseen maatalouteen ja kantohintojen korottamista.
MTK-kepun eväät ovat loppu kun paperi- ja puunjalostusteollisuus horjuu, mutta kepu jatkaa silti viimeiseen veronmaksajaan tukiaisten jalkeua. Tosin tuo päivä lähestyy uhkaavaa vauhtia oikean talouden sortuessa.
Voisiko kansakunta vielä pelastua pikavaalien avulla ja pyytämällä Lipposta takaisin pääministerin tehtäviin?
Lipponen on oikeistolainen liberalisti-örmy, ei kaivata takaisin.
Olen samaa mieltä, että MTK:ssa ei taideta nähdä asiaa riittävän laajasta näkökulmasta. Mutta MTK:n virkahan on toimia tietyn eturyhmän asioiden edistäjänä.
"Metsolle 50 miljoonan tilaus Espanjasta
Metso toimittaa voimakattilan espanjalaisen Industrias Celulosa Aragonesan (SAICA) uuteen kierrätyspolttoainetta hyödyntävään voimalaitokseen Zaragozan alueelle. Tilauksen arvo on noin 50 miljoonaa euroa, ja se kirjataan Metson energia- ja ympäristöteknologian kolmannen vuosineljänneksen aikana saatuihin tilauksiin.
Kattilalaitos otetaan käyttöön vuoden 2011 kolmannen neljänneksen aikana.
SAICA on Espanjan johtava paperin tuottaja".
Pitäisi meilläkin onnistua, mutta devalvaatiotukiaisten voimin pärjännyt metsäteollisuus on euroon liittymisen jälkeen vain valitellut ja polkenut paikallaan. Olisiko nuo suuripalkkaiset johtajat olleet vain kykenemättömiä hoitamaan ajoissa metsäteollisuutta iskukuntoon!
maailmassa on 3 miljardia ihmistä ilman ruoka!! Paperiako ne syöis sit Paperiteollisuus aika on ohi parempi vaan kun tuettan maataloutta . maatalous olis hyvä työn antaja suomessa samoin elintarvike alaa Argentiina siellä kun aletin maataloutta kehitä nyt sen arvo 100 miljardia dollaria kiina venäjä Eurooppa aasia ostaa argentiinasta . eihän suomessa tuu kuulon et maatalous olis teollisuuden muoto mitä vietäis ulkomaille iso kiitos lipposele tuhosit 100% hyvän liike idean Nälkäinen ihminen ei syö paperia