Tämä texti on alkusanat kirjasta naimisissa narsistin kanssa,kuvaa täydellisesti omaa kokemustani,joten kirjoitan sen lyhennettynä tänne.
"Yksinäinen nainen tapaa miehen,joka osaa kaikin keinoin osoittaa että juuri tätä suhdetta molemmat ovat odottaneet ikänsä,miehen käytös on hullaannuttavaa,oikeastaan kaikki on liian hyvää ollakseen totta.
Pian nainen havahtuu siihen että miehen rakkaus ei olekkaan toisen ihmisen arvostusta ja kunnioittamista,ei,se on uhkailua,kiristystä ja toisen esineellistämistä.
Nainen on vahvassa TUNNEKOUKUSSA ja kiittää elämää siitä että saa matkustaa miehen kanssa vuoristoradassa,sillä sitä elämä on,se ei ole jatkuvaa kurjuutta vaan siihen sisältyy sopivin väliajoin hillitöntä onnentunnetta.
Pian nainen huomaa että hänen energiansa menee miehen mielialojen arvailuihin.lepyttämiseen,palvomiseen ja palvemiseen,mies ei ole koskaan tyytyväinen.
Mies ryhtyy kiusaamaan naista mitä monimuotoisimmalla henkisellä väkivalla,naisen ulkonäkö ei kelpaa,nainen on tyhmä ämmä jne..
Sitten alkaa "kuurupiiloleikki",naisen yksikin "väärin"lausuttu tai ymmärretty lause saa aikaan myrskyn vesilasissa,mies katoaa naisen elämästä useaksi päiväksi,tätä leikkiä leikitään kuukausia,kunnes sekään ei enään miehelle riitä,panoksia pitää kasvattaa,hyvän ja huonon kohtelun aikavälit alkavat vaihdella nopeampaan tahtiin.
Tilanne on JÄRJELLÄ ajateltuna täysin katastrofaalinen,silti nainen ei pysty viheltämään peliä poikki,osaltaan siksi että hänen itsetuntonsa on pahasti murskattu,hän tuntee omituista syyllisyyttä ja häpeää,johon ei kuitenkaan ole aihetta.
Lopulta mies kokee tyydytystä vain kun saa loukattua naista pahasti,näkee epätoivon silmissä ja itkun äänessä,silloin mies tuntee olevansa elossa.
Kukaan ei ole koskaan aikaisemmin ollut naiselle niin vakuuttava PUHEISSAAN joten miksipä hän ei taas tuhannennen kerran antaisi anteeksi,mieshän lupaa että kaikki muuttuu hyväksi.
Tehdyt sopimukset ovat turhia,ne kestävät viikon tai kaksi,rikottu lupaus on AINA naisen vika,tavalla tai toisella. Miehelle vain "sattuu" asioita,joihin hän ei voi itse vaikuttaa.
Kuinka tämä vahva,itseään arvostava,pidetty ihminen päätyi tunteettoman "hirviön" kynnysmatoksi,miksi hän päätyi pyytelemään anteeksi omaa olemassaoloaan?"
Voin suositella kyseistä kirjaa kaikille "narskun" uhreille tai narsismista kiinnostuneille,se avasi minun silmäni ja antoi voimia lähteä "sairaasta" suhteesta.
"Yksinäinen nainen tapaa miehen,joka osaa kaikin keinoin osoittaa että juuri tätä suhdetta molemmat ovat odottaneet ikänsä,miehen käytös on hullaannuttavaa,oikeastaan kaikki on liian hyvää ollakseen totta.
Pian nainen havahtuu siihen että miehen rakkaus ei olekkaan toisen ihmisen arvostusta ja kunnioittamista,ei,se on uhkailua,kiristystä ja toisen esineellistämistä.
Nainen on vahvassa TUNNEKOUKUSSA ja kiittää elämää siitä että saa matkustaa miehen kanssa vuoristoradassa,sillä sitä elämä on,se ei ole jatkuvaa kurjuutta vaan siihen sisältyy sopivin väliajoin hillitöntä onnentunnetta.
Pian nainen huomaa että hänen energiansa menee miehen mielialojen arvailuihin.lepyttämiseen,palvomiseen ja palvemiseen,mies ei ole koskaan tyytyväinen.
Mies ryhtyy kiusaamaan naista mitä monimuotoisimmalla henkisellä väkivalla,naisen ulkonäkö ei kelpaa,nainen on tyhmä ämmä jne..
Sitten alkaa "kuurupiiloleikki",naisen yksikin "väärin"lausuttu tai ymmärretty lause saa aikaan myrskyn vesilasissa,mies katoaa naisen elämästä useaksi päiväksi,tätä leikkiä leikitään kuukausia,kunnes sekään ei enään miehelle riitä,panoksia pitää kasvattaa,hyvän ja huonon kohtelun aikavälit alkavat vaihdella nopeampaan tahtiin.
Tilanne on JÄRJELLÄ ajateltuna täysin katastrofaalinen,silti nainen ei pysty viheltämään peliä poikki,osaltaan siksi että hänen itsetuntonsa on pahasti murskattu,hän tuntee omituista syyllisyyttä ja häpeää,johon ei kuitenkaan ole aihetta.
Lopulta mies kokee tyydytystä vain kun saa loukattua naista pahasti,näkee epätoivon silmissä ja itkun äänessä,silloin mies tuntee olevansa elossa.
Kukaan ei ole koskaan aikaisemmin ollut naiselle niin vakuuttava PUHEISSAAN joten miksipä hän ei taas tuhannennen kerran antaisi anteeksi,mieshän lupaa että kaikki muuttuu hyväksi.
Tehdyt sopimukset ovat turhia,ne kestävät viikon tai kaksi,rikottu lupaus on AINA naisen vika,tavalla tai toisella. Miehelle vain "sattuu" asioita,joihin hän ei voi itse vaikuttaa.
Kuinka tämä vahva,itseään arvostava,pidetty ihminen päätyi tunteettoman "hirviön" kynnysmatoksi,miksi hän päätyi pyytelemään anteeksi omaa olemassaoloaan?"
Voin suositella kyseistä kirjaa kaikille "narskun" uhreille tai narsismista kiinnostuneille,se avasi minun silmäni ja antoi voimia lähteä "sairaasta" suhteesta.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Siis eikös se ole ihan normaali valtakuvio kaikissa parisuhteissa, myös ystävyyssuhteissa, että ollaan tunnekoukussa, kiristetään, uhkaillaan, esineellistetään, loukataan, haukutaan ja sitten pyydellään anteeksi ja ollaan taas rakastuneita tai ystäviä, vain, jotta uusi kierros edellämainittuja voisi toteutua ?
Win/win ajattelu. Kaikki voittaa. Vuoristoradat ovat huvituistojen ehdottomasti suosituimpia laitteita. Eikö koko elämä voisi olla yhtä vuoristorataa?
Hmm...väitätkö, että tuo edellä kirjoitettu kuvaelma naristiliitosta olisi ihan normaali naisen ja miehen välinen parisuhde kertomus? Edellä mainittiin: esineellistäminen, uhkailu, kiristäminen, tunteiden vuoristorata eli välillä hillitöntä onnen tunnetta, mutta enemmän kurjuutta. Puolisosta tulee pikkuhiljaa toisen uhri ja hän joutuu elämään narsitin mielialojen mukaan ja niittä tarkkaillen. Uhri yrittää keinolla millä hyvänsä miellyttää mutta mikään ei koskaan riitä.
Narsisti tulee ja menee miten tahtoo, häipyy ilman selityksi, mitkään sopimukset ei pidä, antaa turhia lupauksia ja itse rikkoo niitä, mutta syyn niistä vierittää kumppanille.
Narsiti välittää aina vain vähemmän ja lopulta hän saa nautinnon siitä, että saa uhrin itkemään ja tuntemaan pahaa oloa. Narsitin mielestä uhri on silloin ansainnut kyyneleensä, koska ei ole oannut tehdä tai sanoa narsistin mielestä asioita oikein.
Eli tämänkö allekirjoitat? ja tämäkö sinusta on normaalia parisuhdetta? Voisiko tälläinen vuoristorata olla huviajelua sinun mielestäsi? Normaalissa parisuhteessa ei kiristetä, uhkailla, esineellistetä, loukata tahallaan. Ei, se on epänormaalia ja kaiken kaikkiaan sairas suhde vailla tasavertaista ajattelumallia, jossa narsiti tuhoaa kumppaninsa, tekee hänestä epätoivoisen ja itsetunnoltaan heikon ihmisen.
Aikoinani ensimmäinen lukemani kirja muuten tuo Marketta Joutsiniemen kirjoittama kirja. Vaikka se ei ihan mielestäni parhaita kirjoja narsismista ollut, niin omalla tavallaan sekin selvensi ja auttoin näkemään tätä asiaa.
Niin, kenen 'säännöillä' parisuhteessa eletään. Viivi ja Wagner on kiehtova kuvaus juuri kirjan mukaisesta parisuhteesta. Sika tekee mitä sitä huvittaa suurimman osan ajasta. Satunnainen vahvistus. Satunnaisesti tekee niin kuin Viivi haluaa, jolloin Viivillä on illuusio vallasta.
On surullista, miten moni ns. uhriksi parisuhteessa itsensä kokeva ihminen, ei voi hyväksyä tosiasiaa, ettei kyennytkään alistamaan puolisoaan. Jokainen haluaisi olla huvipuiston vuoristoradan vaunun ohjaajana, jolloin tietää milloin painaa kaasua tai jarruttaa. Kyydissäolijoilla ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin luottaa tuohon kuljettajaan ja hänen taitoihinsa. Antautua.
Näen parisuhteen tuollaisena vuoristoradan vaununa. On vain yksi ohjaaja, muut mukautuvat ja vain toivovat parasta. Kahta ohjaajaa ei voi olla. Sellaista jos kuvittelee parisuhteen olevan, puhuukin yllättäen ystävyyssuhteesta.
Näin minä ajattelen.
Höpsis,..."On vain yksi ohjaaja, muut mukautuvat ja vain toivovat parasta"..näet siis parisuhteen edelleen tälläisenäkö?? "Kahta ohjaajaa ei voi olla", Miksi ei? Avioliitto on nimenomaan kahden kauppa, jossa molemmat osapuolet ovat yhdenvertaisia ohjaajia siinä suhteessa. "Sellaista, jos kuvittelee parisuhteen olevan puhuukin yllättäen ystävyyssuhteesta" Ehei, kamu ei se noin mene. Ystävyyssuhdetta et voi verrata rakkaussuhteeseen. Rakkaussuhde sitoo kumppanin tietyllä tavalla toiseen, mutta ystävyyssuhteessa ei sitovia elementtejä tarvita, se perustuu vapauteen. Avioliitto rajaa suhteen ja siinä sitoudutaan noudattamaan tiettyjä moraali"sääntöjä". Ystävyyssuhde on vapautta tehdä itsenäisiä päätöksiä toisen mielipiteistä välittämättä...
Olet niin pihalla, jos jaksan niin vastaan tähän..nyt en jaksa..
Millaisista säännöistä sinä puhut? Toimiiko avioliitossa tai suhtessa yleensäkin toinen pelaajana ja toinen tuomarina? Jos ei kumppanin kanssa ole henkistä yhteyttä, niin lyheksi jää suhde. Kantaako pelkkä seksi ja jokapäiväisten tarpeiden tyydyttäminen ihmisen, jos keskinäistä rakkautta ja henkistä yhteyttä ei ole, tai toisin päin? Rakkaussuhteessa pitää kaikki kolahtaa kohdalleen, ystävyyssuhdekin voi riittää joillekin, mutta rakkaus on kuitenkin se tunne mitä ihmiset lopulta kaipaavat ja etsivät, pelkkään ystävyyteen perustettu suhde ei tyydytä kauaa.
Jos parisuhdekumppanista tulee vihollinen, jonka kanssa ei enää jaeta yhteisiä hetkiä ja asioita, vaan ne jaetaan jonkun ystävän kanssa, niin voidaankin kysyä onko tuollaisessa suhteessa enää mitään järkeä, jos se ei toimi?
Tuollaista elämä narsistin kanssa on, hyvin tuo teksti kuvaa sitä.
"se ei ole jatkuvaa kurjuutta vaan siihen sisältyy sopivin väliajoin hillitöntä onnentunnetta."
Näin se menee. Ja kun tuohon henkiseen vuoristorataan joutuu mukaan, niin sitä sinnittelee ne kurjuudet läpi toivoen niitä onnenhetkiä. Tuli tunne että on aasi, johon sovelletaan "keppi ja porkkana"-linjaa.
Tää kannattaa huomioida; jos tunnet että olet aina vaan kyydissä, ja toinen ajaa, sitä ei kannata pitkään katsella, vaan hypätä kyydistä pois!
Silloin ei nimittäin molemminpuolinen rakastaminen, arvostus ja kunnioittaminen toimi.
Jos suhteen alun intohimoisen vaiheen jälkeen ei kehity ystävyyttä tasapuolisesti puolisoiden välille, niin homma kusee. Kyllä ystävyys kulkee käsikädessä rakkauden kanssa! Jos yhtälöstä otetaan ystävyys pois, jää jäljelle valtapeli, intohimot, ja hyötyminen. Narsistinen symbioosi.
Rakkauteen sisältyy jo tuo ystävyydenkin taso, ei rakkauden jälkeen kehity mitään ystävyyttä, vaan ystävyys on osa sitä rakkaussuhdetta alusta asti. Rakkauteen kuuluu kaikki ystävyydenkin elementit; toisen kuunteleminen, keskusteleminen, tukeminen, auttamien....mutta rakkuteen sisältyy myös intohimoinen puoli, jota pelkässä ystävyydessä ei ole, eikä tarvita. Minusta ystävyyssuhdetta ja rakkaussuhdetta ei voi verrata toisiinsa, eikä laittaa yhteiselle viivalle. Minusta on juuri päinvastoin kuin sinä sen sanot, homma kusee, jos se perustuu pelkkään ystävyyteen, eikä syvempiä tunteita ole..rakkaus on se, joka lujittaa suhteen ja antaa sille liikkumatilaa..Kyeseessä ei nimenomaan ole narsistinen symbioosi, vaan yksinkertaisesti vain symbioosi.
Musta ystävyys-suhdekin, ns järkiavioliitto, voi toimia. Ymmärrys vuorovaikutuksesta, ja toisen tarpeista, ja huomioimisesta molemmin puolin saa sen toimimaan.
Täyden tyydytyksen antaa tietysti syvien tunnevirtojen (sanaton rakkaus, palava sydän) rakkausystävyys-liitto.
Ja kuluttavin suhde (mun näkemys) on tuo rakkaus, josta toinen osapuoli tai molemmat on karsineet ystävyyden elementit pois. Jäljelle jää ajoittaista intohimoa, vallankäyttöä, toisesta hyötymistä, vihaa, katkeruutta, turhaa toivoa paremmasta huomisesta. Tää on se sairain symbioosi, mikä kusee.
Olen eri mieltä molempien kanssa. Minä näen tämän niin, että vain syvän ystävyyden kautta, voi syntyä todellinen intohimoinen rakkaus - sellainen, joka ei rajoita toista mitenkään, vaan ennemminkin vapauttaa. Vähän kuin Magdalan marian ja Jeesuksen välinen rakkaussuhde.
Te ootte ihan pihalla.
Sama se, miten se rakkaus syttyy ja syntyy, se voi syttyä hetkessä, mutta se voi myös kypsyä ystävyyden kautta hitaamminkin syväksi kiintymykseksi ja rakastamiseksi. Ystävyys on mielestäni olennainen osa rakkussuhdetta. Rakkaussuhde on kahden ihmisen välinen rakkaus/ystävyys-suhde, johon kuuluu sekä rakkauden-,että ystävyyden elementit. Jeesuksen ja Marian välillä mielestäni oli vain läheinen ystävyyssuhde, jossa taas kyse oli pikemminkin lähimmäisen rakkudesta kuin miehen ja naisen välisestä rakkaussuhteesta.
Minusta on todennäköisempää, että Jeesus niminen mies, eli ja sillä oli rakastettu, johon ulkoisti sisäisen naisensa.
Vilkase ajan kuluksi: Joh 20:11 - 19
Mieti itsesi Marian asemaan ja spontaaneja reaktioita. Menisitkö syöksyen halaamaan vaikkapa paikallista miespappia? Kyllä tuosta paistaa intiimi läheinen suhde läpi, kuin aurinko päivällä. Ja Jeesuksen viesti, Marialle pitää sisällään mahdollisuuden kosketukseen, mutta vasta myöhemmin. Kielto, joka sisältää mahdollisuuden samaan aikaan.
Hmm..Siellä Jeesuksen ristillä oli paljon naisia, äitinsä Maria, Maria Magdaleena, Jaakobin ja Jooseen äiti Maria, Maria Kloopaan vaimo ja Salome.. =)
Niin....miten tuossa nyt näet kysessä olevan "rakkaussuhteen" ??? MInä en kyllä millään ilveellä siitä sitä saa. Maria puhuttelee Jeeusta rabbina, opettajana..Jeesus oli hänelle rakas nimenomaan opettajana, tiennäyttäjänä, pelastajana. TIedäthän Marian tarinan? Tuo myöhmmin kosketus ei tarkoita intiimiä kosketusta, vaan lue uudestaan, miksi Jeesus kieltää Mariaa koskemasta häntä haudan lähellä olevassa puutarhassa...
Oot ihan pihalla, pulu ;)
Kyllä, ja he kaikki rakastivat Jeesusta ja toisiaan lähimmäisenrakkaudella.
Olen syöksynyt spontaanisti miehen kaulaan kyllä, ..en intiimissä mielessä tai rakastuneena häneen, vaan sanomasta, jonka hän minulle kertoi...tuntematon mies ;)
Eihän tuossa kyse olekaan rakkaudesta, vaan itsekkään narsitisen ihmisen vallankäytöstä, omistushalusta ja toisen hyötymisestä omia tarpeitaan varten.
Ysävyyssuhde voi toki toimia, mutta se ei anna mitään, se ei tyydytä miehen ja naisen välistä tunnelatausta, joka koetaan oikeassa rakkaussuhteessa. Onnettomia järkiavioliittoja solmitaan vieläkin joissakin maissa ja yleensä ne ovat vain kahden ihmisen välinen sopimusliitto ilman rakkauden tunnetta..."työsopimus", jossa kumpikin tekee osansa.
Oot ihan pihalla X
Noniin, nyt pitää muistaa se tosiasia, että nuo Raamatun uuden testamentin tekstit on valikoitu tarkoitushakuisesti. Kysymys kuuluu: mitä on jätetty pois? Gnostilaisista teksteistä löytyy viitteitä muusta.
"Pietari vastusti myös häntä (Mariaa) ja vastasi puhuen samat asiat. He kyselivät toisiltaan Vapahtajasta: "Voiko hän todella puhua naisen kanssa (myös Johannes 4:27) ilman meidän tietämystämme (ja) salaa meiltä? Käännymmekö me ja kaikki kuuntelemme häntä? Pitääkö Hän (Vapahtaja) häntä (Maria M) meitä parempana?
Silloin Maria itki ja sanoi Pietarille, "Veljeni Pietari, mitä sinä ajattelet? Luuletko sinä, että minä keksin tämän itse sydämessäni, tai että olen valehdellut Vapahtajasta?" Leevi vastasi ja sanoi Pietarille, "Pietari, sinä olet aina ollut kuumaluonteinen. Nyt näen sinut kiistelemässä naisen kanssa kuten kiistakumppanit. Jos Vapahtaja teki hänestä kunnioitetun, aiotko tosiaan hyljeksiä häntä? Vapahtaja tunsi hänet perinpohjin (myös Luukas 10:38-42). Siksi Hän rakasti häntä enemmän kuin meitä (myös Johannes 11:5). Olkaamme mieluummin häpeissämme ja hankkikaamme Hänet itsellemme johtamaan meitä, ja levittäkäämme evankeliumia, älkäämme manatko pois toisia ohjeita ja toisia lakeja (jotka ovat) Vapahtajan sanojen takana." ... ja he tulivat esiin ja julistivat "
Mutta ristiriidat, joita naisen, rakastajan teksti, synnytti miehissä tuolloin. Voiko Jeesus todellakin käydä syvällisempiä keskusteluja naisen kanssa, kuin miesten kanssa? Lienee ollut poissuljettu ajatus, jonka vuoksi tekstit oli tuomittava harhaoppisiksi.
Eikös avioliitto ole juridinen sopimus? Eihän sillä ole mitään tekemistä rakkauden kanssa.
Olet paska
Niin oonkin ;-P
Kiihkeimmät lahkouskovaiset ajattelee että Jeesus puhui vain sen mitä raamattu kertoo =)
Ei siis koskaan aamuisin: "hoh-hoijaa, olipas makoisat unet"
Luotettavasta lähteestä, savuinen karvahattu-pubi, kuulin perinnetietona Jeesuksen sanoneen vuorisaarnan jälkeen: "totisesti minä sanon teille kaverit, pidetään pieni breikki, ja juodaan muutamia maljoja viiniä"
Tuohon aikaan tuossa maassa ja vieläkin naisen asema oli olla alamainen miehelle. Naisen piti kunnioittaa miestä ja hänen piti olla kuuliainen miehelle, olla miehen palvelelija. Jeesus opetti opetuslapsilleen uuden lain, rakkauden lain, joka kumosi kaiken vanhan ajattelumallin. Maria oli "huono" nainen ja kärsi tunnontuskia siitä, että oli halpa ja surkea ihminen, hyljeksitty, arvoton ja häväisty. Jeesuksen oppi rakkaudesta vapautti hänet kaikesta syyllisyydestä, huonommuuden tunteesta ja hän koki olevansa yhtä arvokas ihminen kuin kuka muu tahansa. Siksi Maria niin suuresti rakasti Jeesusta, kun Jeesus pelasti hänet kaikelta siltä syyllisyydeltä millä hän itse ja muut hänet tuomitsivat.
Edellä kertomasi jakeet kertovat siitä ihmetyksestä, joka oli tuohon aikaan häpeäksi miehelle...puhua nyt naisen kanssa!
Olet niin pihalla
"Jos Vapahtaja teki hänestä kunnioitetun, aiotko tosiaan hyljeksiä häntä? Vapahtaja tunsi hänet perinpohjin (myös Luukas 10:38-42). Siksi Hän rakasti häntä enemmän kuin meitä (myös Johannes 11:5)"
Joh 11: 5 "5 Jeesus rakasti Marttaa ja hänen sisartaan sekä Lasarusta."
...
Kenet tunnet perinpohjin, ellet ihmistä, johon sinulla on syvä kiintymyssuhde?
Mä oon ihan pihalla, joo
Tunsi paremmin joo, koska Maria oli hyvä oppilas, muistatko...aina istui Jeesuksen jalkojen juuressa kuuntelemassa Jeesuksen puheita...Martta oli kiukkuinen Marialle, kun Maria ei osallistunut miesten kestitsemiseen ja palvelemiseen.
Voi, sä oot niin pihalla
Martta tais olla 'pikkasen' mustis Jessen huomiosta :D
http://www.youtube.com/watch?v=Z_6LVggYHIY
Ei ollut,
Oot niin pihalla
Sika Wagner.....oot paska..
Tuun antaan sulle piiskaa tosta hyvästä. Sä oot sen tarpeessa.
"James, helikopteri valmiiksi, Norge kutsuu.."
Piru muuta sieltä takasin Suomeen ... lehmä.
Sen kun tuut....sonni
Tuon voisin itsekin uskoa. Kieltämättä. ;)